Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
keskiviikkona, huhtikuuta 14, 2021
Varhennetun kielenopetuksen tutorit
maanantaina, huhtikuuta 12, 2021
lauantaina, huhtikuuta 10, 2021
perjantaina, huhtikuuta 09, 2021
Aikuiskasvatusta on tosi nastaa vetää
4 päivän viikko ja aika puhki!
:-)
MITEN ihmeessä neljän päivän viikko, jossa muuten on ihanan hitaat aamut ja oma tahti, on tämä-ikäiselle oikea haaste, kun pitääkin aloittaa opetus zoomissa torstaina ja perjantaina reippaana poikana klo puoli yhdeksän? Illalla uni maittaa. Yhteensä 10 tuntia on tietysti paljon.
EDELLISESTÄ koulutussessiosta oli kulunut niin pitkä aika, että kaikenlaisessa tuli myös möhlittyä. Opiskelijat olivat kuitenkin upean armahtavaisia.
VIIKON koulutusessiot olivat osa PED0062 "Opettaja työnsä tutkijana - tutkimusseminaari- kokonaisuutta."
Oma 17 hengen ryhmäni koostuu aikuisopetuksen opiskelijoista. Kurssin ensimmäinen osa oli tammikuussa. Nyt huhtikuussa on kolme sessiota ja viimeiset toukokuussa.
PED0062-kurssia kuvataan näin:
"Tutkimus- tai kehittämisprojektissa opiskelija syventää pedagogista ajatteluaan ja kehittää tutkivaa työotetta pedagogisten ilmiöiden tarkastelussa. Opiskelija syventää kykyään pedago-gisten ilmiöiden käsitteellistämiseen ja kriittiseen ja analyyttiseen tarkasteluun tieteellisellä otteella. Opiskelija hahmottaa opettajan työtä ja opetuksen kehittämistä yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opintojakso antaa opettajan pedagogiset opinnot suorittaneelle valmiudet jatkaa opintojaan kasva-tustieteen syventäviin opintoihin. Tämä edellyttää tieteenfilosofista ja menetel-mällistä perehtymistä kasvatuksen alaan liittyvän tutkimustehtävän ja -suunn-itelman muotoilemiseen, toteuttamiseen ja tieteelliseen raportointiin"
KYSEESSÄ on sanottaisiinko noin about entisen teemaseminaarin vaatimustason kurssi. Meillä on kaikkiaan 32 tuntia aika laatia jokaiselle työsuunitelma ja sitten käsitellä itse työ. Työ voi olla kirjalli-suuskatsaus, tutkielma tai tuotekehittely.
TÄLLÄ viikolla sparrasimme itse kutakin työsuunnitelmissa. Ja meillä oli ensimmäinen, hieno valmiin työn esittely ja opponointi.
ETENIMME valmiin työn esittelyssä näin; 1. Dioilla kuvitettu lectio. 2. Opponentti esitti näkemyksiään, kehuja ja kysymyksiä. 3. Esittelijä vastasi 4, Yleisö jaettin breakout-roomseihin. Kukin huone antoi keskustelun jälkeen omaa palautettaan. 5. "Väittelijä" vastasi niihin. 6. Opponentti veti yhteen. 7. Ja "Kustos" päätti tilaisuuden.
MIKSI tuo blogilastun otsikko? Koko ryhmä oli äärimmäisen itseohjautuva, osaava, toinen toisilleen avulias ja rakentava. Siis sivisyneen aikuismainen
KOLMEN edellisen lukuvuoden aikana olen saanut kouluttaa Helsingin yliopistolla nuoria luokanopettajaopiskelijoita mutta myös toisen opinto-ohjelman aikuiskouluttajia. Huikeita ryhmiä molemmat.
ITSELLENI kurkistus aikuiskasvatuksen opetukseen on ollut äärimmäisen innostavaa. Keväällä 2019 sain vetää EDUK312- 7*2 tunnin luentokurssin "Oppimisen tutkimuksen klassikot". Oikeasti sain vain fasilitoida opiskelijat luennoimaan toisilleen,. Luennoille ilmoittautui 63 opiskelijaa. Alustus ja keskustelu sai viedä 30 min. Kaikki olivat myös jonkin toisen ryhmän opponentteja. Innostava kokemus, vaikka arviointi- tenttiä ei ollut - sai muutaman hikipisaran irtoamaan.
SYKSYLLÄ 2019 sain vetää aikuiskasvatustieteen ainedidaktiset luennot PED0032 Teemana oli opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi: Jännästi nekin pidettiin ryhmäistuntoina. Hyvin meni ja myös se oli myös innostava kokemus.
keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2021
tiistaina, huhtikuuta 06, 2021
maanantaina, huhtikuuta 05, 2021
sunnuntaina, huhtikuuta 04, 2021
lauantaina, huhtikuuta 03, 2021
Joko olisi draaman aika?
HANNA Sutela on vuosia pitänyt Erityistä draamaa -blogia.
Sutela pohtii kirjoituksissaan sitä, mitä draama on ja mitä se voisi olla perus-koulussa. Lisäksi hän esittelee erilaisia painettuja ja sähköisiä materiaaleja sekä jakaa vinkkejä, joiden avulla opettajat voivat lisätä draaman käyttöä eri oppiaineiden opetuksessa.
Blogi on luettavissa osoitteessa: draamakoulussa.com
SAIN pyynnön aloittaa hänen blogissaan uuden vieraskynä- artikkelisarjan. Oman juttuni otsikko on "Draaman aika?".
Perusopetuksen opetussuunnitelma on ollut tapana uusia kymmenen vuoden välein. Edellisellä kierroksella 2010-luvun alussa oli huulilla, ettei kouluun saatu kahta uutta oppiainetta. Valtio-neuvosto päätyi kuitenkin hylkäämään molemmat esitetyt oppiaineet: draaman ja etiikan. Draaman asemaa haluttiin vahvistaa, mutta vain menetelmänä.
Kirjoitimme tuolloin yhdessä TeT Tapio Toivasen kanssa palopuheen draaman puolesta Hesariin – muistelen, että se ei kuitenkaan ylittänyt julkaisukynnystä. Kaivoin tuon tekstin esille. Arvioimme siinä, kuinka draama täyttää uuden oppiaineen hyväksynnän kolme pedagogista kriteeriä. Päivitin jutun. Tässä linkki tuohon blogilastuun.
https://draamakoulussa.com/2021/04/03/vieraskyna-draaman-aika/
perjantaina, huhtikuuta 02, 2021
Pilatus ja Jeesus
Tänä pääsiäisenä löysin omasta kirjahyllystäni lukemattoman teoksen. Varmaankin äitini kuolinpesästä.
William Percival Crozier. (toim.).(2000/1938). Pontius Pilatuksen kirjeet. Jyväskylä: Atena-Kustannus oy. 158 s.
TEOS koostuu 33 kirjeestä, jotka roomalainen maaherra Pilatus kirjoitti filosofi Senecalle uransa ensimmäisistä ajoista Juudeassa. Jeesus tulee mukaan tekstiin kirjeessä 13, ja kirjeet loppuvat, kun Jeesus on haudattu.
Pilatus oli maaherra eli prefekti eli prokuraattori vuosina 26–36 jaa. pienessä Juudean provinssissa. Pilatus valvoi veronkantoa. Hän vastasi yhdessä juutalaisten viranomaisten kanssa laista ja järjestyksestä. Hän toimi tarvittaessa tuomarina ja päätti kuolemantuomioista. Maaherrana hänoli vastuussa alueensa verotuloista ja rauhan säilyttämisestä suoraan keisarille.
< Kuva Keisari Tiberius/muokattu Pinterestin mukaan
Pilatus oli sotaväkensä kanssa rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallinto-keskuksensa. Sieltä oli matkaa Jerusalemiin noin 120 kilometriä.
Tilanne Juudeassa
Aikanaan itsenäinen Juudea oli joutunut Rooman vallan alle vuonna 6 jaa. Vaikka Rooma oli hallinnut Juudeaa lähes 30 vuotta, kapinahenki eli voimakkaana. Pilatuksen maaherravuosina Juudeassa oli paljon levottomuuksia.
Juutalaiset kuvataan kirjeissä outona kansana, joka on yksimielinen siitä, että vain he ovat oikeassa. He ovat valittu kansa. Heidän uskonnollisia säänöjään ei saa loukata.
Pilatus oli luonteeltaan sotilas eikä hän osannut arvostaa juutalaisten uskonnollista ja kulttuurillista omaleimaisuutta. Alku ei mennyt ihan hyvin. Pilatus joutui viemään pois kaupungista kilpiä joita koristi keisarin nimi, koska niissä viitattiin jumalalliseen Augustukseen
Kapinallisia ilmiannettiin ja vakoiltiin
Jeesusta ennen seurattiin mm. kiihoittaja Johannesta. Hänet tapettiin. Seuraava kiihottaja oli Jeesus. Pilatus kirjoitti:
"Muistat minun maininneen, että Galileassa on noussut toinen kiihottaja nimel-tään Jeesus. ….. Jeesus alkuaan tuli Galileasta käymään Johanneksen luona. Hän oli todella Juudeassa, kun uutinen Johanneksen vangitsemisesta levisi, ja silloin hän pakeni omaan maahansa. Siellä hän nyt pitää aivan samaa peliä kuin mestarinsakin. Hän kehottaa maanmiehiään nöyryyteen ... ja puhuu laajalti tulevasta valtakunnasta. Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee taikauskoista rahvasta. Antipas ei pitäisi tällaisesta missään tapauksessa, mutta todella levottomaksi hänet tekee se, että Jeesuksen ja Johanneksen seuraajien oli havaittu olleen keskinäisessä yhteydessä. Niin, todella hyvin viisasta, että hän on tehnyt lopun Johanneksesta ja tahtoo ottaa selon Jeesuksesta. Minulla on hyvä syy valittaa, jos hän antaa tämän jutun laajentua."
Pilatuksen kuva Jeesuksesta on varsin synkkä "Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee taikauskoista rahvasta." Jeesuksen oma perhekin oli huolissaan.
"Hän (Pilatuksen lähettämä Aleksander) pistäytyi Nasaretissa, josta mainittu Jeesus on kotoisin, ja kävi tämän vanhempien luona. Hän tapasi heidät kauhun vallassa. Antipaan asiamiehet olivat olleet heidän luonaan pitämässä risti-kuulustelua Jeesuksesta, ja he pelkäävät joutuvansa osallisiksi häntä kohtaa-vasta rangaistuksesta. Koko kaupunki ottaa osaa heidän levottomuuteensa. Perhe ystävineen näyttää seuranneen Jeesusta, joka liikkuu nopeasti paikasta toiseen, kuten kaikki nämä saarnaajat tekevät, ja tahtoneen mielellään viedä hänet pois ja teljetä lukkojen taakse suojellakseen häntä - tahi oikeammin itseään - ikävyyksiltä. He sanoivat Antipaan miehille, että Jeesus ei ollut täysin vastuunalainen teoistaan, hän oli aina ollut hieman omituinen ja aiheuttanut omaisilleen huolta, eivätkä he olleet koskaan kyenneet hillitsemään häntä. Semminkään he eivät voi sitä nyt, sillä hän ei ainoastaan kiellä heitä siitä jyrkästi, vaan häntä seuraava joukko kasvaa joka päivä eikä halua kuulla sanaakaan häntä vastaan. Siten nuo ihmisparat ovat aivan pakokauhun vallassa. Olen kirjoittanut Kaifaalle vaatien tietoa, onko Sanhedrin ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin."
Jeesus kiehtoi kanssa: "Koko Galilea näyttää olevan innoissaan saarnaajasta. Jokainen tuntee jonkun, joka on kuullut jostakusta toisesta, joka on parannettu jostakin taudista"
"Näin saarnaajan selvästi. Hän on merkillinen mies, riutunut ja ryppyinen, ikään kuin hänen intohimonsa tuli olisi hänet polttanut. Puhuessaan hän on täynnä itseluottamusta, käskevä, usein hurja. Joukko oli alussa äänekäs, takana olevat eivät voineet kuulla, ja tapahtui puheen katkaisua. Hän tukki heidän suunsa muutamin sanoin. Hän oli kuin kenraali legiooniensa keskellä, ja he tottelivat häntä kuin tavalliset sotilaat. Hän puhui koko ajan niin kuin olisi ajatellut, ettei yksikään voinut väittää ~häntä vastaan. Hän aloitti hiljaa, mutta sitten hänen äänensä nousi ja muuttui kovaksi ja kiivaaksi."
TEOS kuvaa mielenkiintoisesti jännitettä ja ristiriitaa, joka Jeesuksella itsellään ja hänen ihailijajoukollaan oli hänen roolistaan. Rahvas odotti Messiasta, joka johtaa Israelin itsenäisyystaistelua Messiaana. Hän kävi itse taistelua korkeaa papistoa vastaan. Pilatus kirjoittaa, mitä hänen tiedonantajansa olivat nähneet:
"Nyt seurasi mitä merkillisin näytelmä. Saarnaaja sanoi jotakin ympärillään oleville miehille, nämä juoksivat alas rantaan ja alkoivat vetää venettä esille, niin että hän saattoi mennä siihen takaisin. Kun ihmiset näkivät, että hän aikoi jättää heidät, he menettivät kaiken malttinsa. He syöksyivät eteenpäin huutaen ja valittaen ja ympäröivät hänet. Toiset heistä heiluttivat seipäitä, nuijia ja veitsiä. Eivät he uhkailleet häntä, se oli jotakin aivan toista. Muuta-mat heistä itkivät, monet heittäytyivät maahan hänen jalkoihinsa. Saatoin erottaa, että he huusivat samoja sanoja, joita olin kuullut heidän käyttävän valtatiellä katsellessaan järvelle. Kysyin Aleksanterilta, mitä he sanoivat. Minun oli pudistettava häntä olkapäästä, ennen kuin saatoin saada häneltä vastauksen. Hän oli kiihtynyt. 'Kuningas', hän sanoi. 'He huusivat: Israelin kuningas! Juutalaisten kuningas! Ja Messias!' En ole varma, mitä viimeksi mainittu sana tarkoittaa, mutta sinä sen tiedät. Saatoin nähdä, että saarnaaja vastusti. Hän ei tahtonut kuunnella heitä. Hän miltei työnsi heitä takaisin sanoin sekä elein. Olen varma, että hän sanoi heille heidän suuresti erehtyneen. Hän oli melkein suunniltaan. Hän käski polvistuneitten nousta ja aseitten heiluttajien laskea aseensa. Hän oli ankarampi ja päättäväisempi kuin oli ollut koko iltapäivänä. Samalla hän alkoi nopeasti astua alas järveä kohti, ikään kuin tahtoen päästä pakoon. Joukko seurasi hiljaa, masentuneena. He näyttivät pettyneiltä ja hämmentyneiltä."
Pääsiäinen Jerusalemissa noin 1990 vuotta sitten
Kirjeiden mukaan pääsiäisen aikaan Jerusalemissa kupli ja kiehui aina tavallista enemmän. Juuri siksi Pilatus oli sotaväkensä kanssa tällä kertaa kaupungissa eikä rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallintokeskuksensa.
Jerusalemiin oli saapunut jopa puoli miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Ilmapiiri oli tavallistakin kiihkeämpi. Pilatus oli pääsiäisviikon alla kukistanut taas yhden juutalaisten kapinan ja teloituttanut 18 sen johtajista.
Pilatukselle tultiin kertomaan, että kapinallinen Jeesus oli käynyt mitä väkivaltaisimmin hyökätä pappien ja heidän tavaroittensa kimppuun. Hän tuomitsi koko temppelin uhritavarakaupan. "Hyvin järkevää, paitsi ei kylläkään hänen oman turvallisuutensa kannalta."
Juutalaisneuvoson kanssa oli sovittu, että Jeesus vangitaan.
Kuulustelu
Maaherran eteen tuotiin vangittu Jeesus. Pilatukselle hän merkitsi vain yhtä uutta kapinoitsjaa, jonka vaarallisuudesta totuus piti kaivaa esiin nopeasti ja tehokkaasti.Pilatus kirjoitti Senecalle:
"Myöhemmin kuulustelin ja tuomitsin vanki Jeesuksen. Kuulustelu oli lyhyt, mutta se suoritettiin asianomaisessa järjestyksessä ja muodollisuuksia noudattaen. Jeesusta syytettiin rauhan häiritsemisestä, tyytymättömyyden lietsomisesta ja siitä, että hän oli väittänyt olevansa juutalaisten kuningas. Oli todistuksia sekä meidän että juutalaisten puolelta, sekä Galileasta että kaupungista. Kaifas, Hannas ja johtavat saddukealaiset olivat etualalla, samoin muutamat fariseusten päämiehet."
Keskeinen kiistakysymys oli, mistä Jeesusta tuomitaan.. Juutalaisneuvosto Sanhedrin oli pidättänyt hänet ja kuulustellut häntä. Neuvoston mukaan Jeesus oli yllyttänyt juutalaisia verokapinaan Roomaa vastaan ja kutsunut itseään kuninkaaksi. Molemmat olivat tekoja, joista langetettiin kuolemanrangaistus. Pilatus edellytti että rikkomuksen syyn piti olla valtiollinen. Syytös Jeesusta vastaan rauhan häiritsemisestä todistettiin perusteellisesti, eikä hän voinut kieltää sitä.
Pilatus kuvaa kuulustelua:
"Tein hänelle kysymyksen, pitikö hän itseään vapauttajana. "Niin HE sanovat", hän vastasi osoittaen ylimmäistä pappia ja tämän lähimpiä lyhyellä ylenkatseen eleellä. Huomautin hänelle, että häntä syytettiin myös tekeytymisestä juutalaisten kuninkaaksi. Kysyin häneltä, pitikö hän itseään sinä. Hän antoi samankaltaisen vastauksen: "Niin SINÄ sanot."
Pilatuksen mukaan Jeesus oli rohkea ja päättäväinen, uhmaileva ja melkein ylimielinen. . Hän oli yksin, hylättynä ja joka puolelta hänen kuolemaansa tahtovien vihamiesten ympäröimänä. Hänen omat maanmiehensä luovuttivat hänet roomalaisille teloittajille, mutta hän oli tyyni ja päättäväinen.
Tuomio
Pilatuksella oli ongelma. Keisari jahtasi entisen suojattinsa Sejanuksen liittolaisia ja suosikkeja. Myös Pilatus kuului Sejanuksen ystäväpiiriin. Oli siis syytä pitää matalaa profiilia ja välttää juutalaisten valituksia. Hänellä ei ollut varaa joutua tutkinnan kohteeksi, sillä hänellä ei enää ollut arvovaltaista suojelijaa.
Armahdus?
Pilatus tasjosi mahdollsuutta vapauttaa Jeesus. Mutta ylipappien johama massakuoro vapautti mieluummin Barabbaan. Pilatus pesi kätensä
Tuomion toimeenpano
Jeesus ristiinnaulittiin heti eräitten toisten vankien kera, jotka olivat odottaneet tuomionsa täytäntöönpanoa.
Ristille oli kiinnitetty: "Juutalaisten kuningas." Fariseukset olivat tästä kiukuissaan. Hehän odottivat juutalaisten kuningasta. Heitä suututti, kun he näkivät tuon kallisarvoisen arvonimen "Juutalaisten kuningas" pilkan alaisena. Se muistutti heitä liiankin peittelemättömästi heidän orjuudestaan.
Pilatus kijoitti Senecalle: Lopetin heidän juttunsa lyhyesti "Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin. "Tuomitsin hänet kuolemaan. Tietenkään en voinut tehdä mitään vähempää."
Kaduttiko Pilatusta?
Pilatuksen valinta oli oikea. Hän pysyi maaherrana vielä kolme ja puoli vuotta. Hänen uransa päättyi kuitenkin juuri niihin kahteen asiaan, joita hän yritti parhaansa mukaan välttää: juutalaisten kapinaan ja kanteluun.
Kirjan tekijöistä
KIRJAN kijoittaja- tai toimittaja, mitä titteliä hän itse käytti oli William Percival Crozier (1879 - 1944). Hän oli brittiläinen toimittaja. Vuonna 1912 Crozierista tehtiin uutistoimittaja ja vuonna 1918 sotakriitikko. Myöhemmin hän toimi myös ulkomaan toimittajana. Crozier kuoli Manchesterissä kotonaan 64-vuotiaana.
KIRJAN suomensi Aapeli Saarisalo ( 1896 -1986), joka oli arkeologi, kristillinen kirjailija, filosofian kunniatohtori ja teologian tohtori. Hän toimi Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professorina vuosina 1935–1963. Saarisalo teki tutkimusmatkoja entiseen Palestiinaan, Israeliin, Egyptiin ja Mesopotamiaan . Hän oli myös Vartija-lehden päätoimittaja ja kuului Vapaan Evankeliumisäätiön hallituksen. Saarisalo toimitti ja kirjoitti monia Raamatun tietosanakirjoja ja mm. käänsi Uuden testamentin, Psalmit (Salmit) ja Jobin kirjan suomeksi pyrkien mielestään mahdollisimman suureen sanatarkkuuteen.
YLE toimitti vuonna 2001 tehostein elävöitetyn Radioteatterin luentasarjan, jossa on 22 osaa näistä kirjeistä
Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja
Tiedämme tosi vähän Pontius Pilatuksesta. Se on varmaa, että hän on historiallinen henkilö. Varmaa tietoa hänestä on niiltä kymmeneltä vuodelta, jotka hän toimi Juudean prokuraattorina. Aika on poikkeuksellisen pitkä, koska maaherrat yleensä toimivat viroissaan 3-4 vuotta.
Piilatus erotettiin virastaan, kun hän antoi teloittaa joukon samarialaisia. Nämä olivat etsineet aarretta Gerizimin pyhällä vuorella.
Tiberius palasi maaliskuussa 37 Roomaan. Tähän päättyvät asiatiedot Pilatuksesta. Vanhimmat alkukristilliset tekstit kertovat, että Pilatus joutui Tiberiusta seuranneen Caligulan epäsuosioon ja teki itsemurhan joko vuosina 37- 39 Galliassa, minne hänet oli määrätty maanpakoon. Joidenkin lähteiden mukaan itsemurha oli Caligulan määräys, toiset esittävät syyksi tunnontuskat, joita Pilatus poti osuudestaan Jeesuksen kuolemaan.
Entä nämä kirjeet? On väitetty, että kirjeet on sepitetty 300-luvulla tukemaan evan--keliumeja.
Uuden testamentin mukaan Pilatus oli yksi niistä, jotka päättivät Jeesuksen tuomitsemisesta ja teloittamisesta. Itse ajattelen teoksen suuntaisesi : Pääsyyllinen oli vallanhimoinen ylimmäinen pappi Kaifas, joka kiristi Pilatuksen antamaan kuolemantuomion: juuri tuolloin Roomaan tehty kantelu olisi voinut merkitä Pilatuksen oman kaulan katkaisemista.
Myös kuvani Jeesuksesta hämmentyi. Oliko hän sittenkin - nimenomaan ja vain -juutalaisen uskon puhdistaja?
torstaina, huhtikuuta 01, 2021
keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2021
tiistaina, maaliskuuta 30, 2021
maanantaina, maaliskuuta 29, 2021
Rakastan veroja, mutta
RAKASTAN veroja. Maksan myös mielelläni omani, kunhan ne on arvioitu oikein.
Diagnoosi:
Viime verovuosi oli niin tulojen kuin menojenkin osalta meille monelle opettajalle täysin poikkeuksellinen. Olisin kaivannut selkeitä ohjeita, miten poikkeusvuoden todelliset ylimääräiset tulonhankinnan kulut voisi vähentää. En löytänyt. Ehkä muut ovat?
Minun on palautettava oma veropaperini viimeistään aprillipäivänä. Kirjasin muistiin yön hiljaisia hetkiä varten oman vero-suunnitelmani joka on ihan -var så god -käytettävissä.
Reseptit
OHJE 1: Käy läpi saamasi ehdotus. Jokaiselle suomalaiselle on valmiiksi tehty 750 €:n vähennys kuluista, joita on aiheutunut, että syntyy tuloja.
OHJE 2: Käy läpi nämä allo olevat perinteisesti opettajille menoja aiheuttaneet ja verottajan vähennyksiksi hyväksymät kulueräryhmät ja pohdi, onko kuluja sittenkin yhteensä enemmän. Työhuonevähennystä lukuunottamatta menoista täytyy olla kuitti tai muu selvitys esim. ajopäiväkirja.
1. Ammattikirjallisuus ja lehdet
Oletko ostanut alan kirjoja? Tai omilla rahoillasi päiväkirjan tai kalenterin? Oletko Luma-opettajana tilannut esim. Tiede-lehden?
2. Kulut omien työvälineiden käytöstä
a) Vekottimet
Opettajalla on oikeus vähentää kulut, jos hän on hankkinut opetuksessa käytettäviä laitteita, huoltanut tai korjauttanut niitä. Niinikään saa vähentää ns. kontttoritarvikkeita: kyniä, tulostin musteita, kansioita...
Laitteet esim. padin saa vähentää kerralla, jos hinta on alle 1000 €. Muutoin poisto on 25 % vuodessa.
b)Puhelin- ja internetkulut
Moni opettaja on ollut etäopetuksessa. Näiltä ajoilta - ainakin- voi vähentää 50 prosenttia, jos niitä on käytetty osin työtarkoituksiin.
c) Suojavaatetus
Perinteisesti mm. TN-opettavat ovat voineet vähentää näitä kuluja. Itse vähensin aikanaa 170 €.
d) Liikuntaa opettavien erikoisvarusteet
On saanut niinikään vähentää.
3. Työhuonevähennys
JOS on tehnyt etätöitä täysipäiväisesti yli puolet viime vuodesta, verotettavasta tulosta voi tehdä 900 euron suuruisen työhuonevähennyksen. Sen lisäksi voi vähentää kuluja itse maksetuista työvälinehankinnoista, kuten vaikkapa työpöydästä tai erillisestä tietokoneen näytöstä.
JOS etätöitä on tehnyt alle puolet ajasta, verotettavasta tulosta voi tehdä 450 euron suuruisen vähennyksen ja lisäksi vähentää työvälinehankinnat ja internetyhteyden kuluista puolet.
4. Muut kulut
a) Opintomatkat
Nämä ovat olleet varmasti vähissä. Mutta tammi-helmikuun aikana niistä saattoi tulla kuluja.
b) Opetustaidon ylläpitämiseksi käydyt kurssit ja muut opetukseen liittyvät menot
Nämä ovat olleet varmasti vähissä. Mutta tammi-helmikuun aikana niistä saattoi tulla kuluja.
c) Jäsenmaksut - muut kuin OAJ
d) Muut tulonhankkimiskustannukset
Tämä on kaatoluokka.
5. Työmatkakulut
Pääsääntö on halvin, julkinen liikenne. Korona-pandemian aikana itse ehdottaisin vetoa-mista tartuntavaaraan maaliskuusta alkaen. Erityisesti riskiryhmäläiset- kannattaa vedota riskiin- ja esittää oman auton käyttöä a´025 €/km - jos niin olette tehneet. Vespan jne. osalta 0,16 euroa kilometriltä.
Jollei, on hyvä muistaa, että 11.9 alkaen voi vähentää julkisissa kulkuneuvoissa maskin 2 €/pv.
Muistetaan, että jos on tehnyt osin etätöitä, työmatkakuluja voi vähentää vain niiltä päiviltä kuin työpaikalla on todellisuudessa käynyt.
Epidemia-ajan poikeus: maskikuluina voi vähentää kaksi euroa päivää kohti niiden päivien osalta, kun on käynyt työpaikalla julkisilla välineillä. Vähennyksen saa kuitenkin vain 13. elokuuta jälkeen tehdyistä matkoista. Silloin THL antoi suosituksen maskien käytöstä.
sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2021
perjantaina, maaliskuuta 26, 2021
torstaina, maaliskuuta 25, 2021
Dr. Martti. Lääkkeitä kouluun. Osa 1: Kokeet
Kaukaa näkee paremmin. Eläkeläinen usein halua kirjoitella nuoremmille hyvää tarkoittavia reseptejä, joiden viimeinen myyntipäivä on kyllä saattanut usein mennä ohi.
Niinpä aloitan tässä uuden blogilastussarjan "Lääkkeitä kouluun". Palaan siis lapsuuden toive-ammattiin, noin vertauskuvallisesti.Teen ensin oire-diagnoosin potilalle: Miksi koulu on tällä kertaa kipeä. Ja sitten "määrään" lääkkeen. Ensimmäinen sairaus on...
Diagnoosi:
ARVIOINTIFOBIA
MUUTAMAN viime vuoden ajan opettajat ovat saaneet pahoja näppylöitä vuoden 2014 perusteiden arviointiluvusta no 6. Ja lisää rupia tuli, kun kunnat keksivät omasta pääs-tään lisää ja lisää vääräoppisia tulkintoja. Hallinto sitten katui ja teki parannuksen. Tekstiä korjailtiin. Ja opettajien vuosien opstyö turhattiin. Mutta sotku jäi opettajien päähän
.
Lääke :
Peep Koort 1966. Koulunkokeet. Helsinki: Otava
FOBIAAN auttaa syvä hengitys ja ahdistavan kokemuksen yksinkeraistamnenj a sanallistaminen selkosuomella. Ei helppo tehtävä professori Peep Koortille, joka puhui ensin viroa, sitten ruotsia ja lopuksi suomea.
Mutta hyvän kirjan kirjallisista tietokokeista hän kirjoitti opettajille about 60 vuotta sitten. Ensipainos ilmestyi vuonna 1962 Uppsalassa. Miksi se on hyvä? Se tekee 72 sivullaan arvioinnin ja eriyisesti kokeen roolia tällaiselle tyhmällekin ymmärrettäväksi.
Mikä on koe?
Jokaisessa kokeessa on ainakin yksi kysymys. Kysy-misen syy määrittelee kokeen tyypin. Jos sen pohjalta on tarkoitus antaa arvosana karsinnan pohjaksi, koe on prognostinen.. Jos tarkoitus on selvittää oppilaiden tiedoissa olevat puuteet ja ottaa ne opetukessa huomion, koe on oppilasdiagnostinen.
Koortista tärkein oli juuri diagnostisen koe. Sen tuli olla suhteellisen helppo. Kaukonäköisen opettajan oli tutkittava oppilaiden lähtätaso heti lukuvuoden alussa pitämällä helpohko, edellisen lukuvuoden tietoja kertaava koe. Koort kirjoitti myös päättävästä diagnoosista; jossa oppilaan loppukokeessa saavuttamaa tulosta verrattiin hänen lähtökohtiinsa; Olinko tulosten suunta ollut vakaa, nouseva vai laskeva?
Oli vielä yksi koetyyppi. Opettajadiagnostinen. Jos oppilaat eivät opi, vika voi olla myös opettajan tavassa opettaa.
Miksi pitää kokeita?
Koortin mukaan kokeet oliva todistusten ja, tutkintojen ohella koulun ehkä tehokkaimpia motivaatiota aikaansaavia keinoja. Koko luokka oli niissä aktiivisesti työssä. Kokeissa oli yhtäläiset mahdollisuudet näyttää tietojaan, myös hiljaisilla ja ujoilla .Ne voivat antaa oppilaille arvokkaan, hyvää mieltä herättävän onnistumisen tunteen.
Tietokokeilla oli kaksoisluonne: Ei ollut muita menetelmiä, jotka toisaalta saisivat aikaan läheskään saman oppimistehon ja toisaalta loisivat jännittyneisyyttä sekä omakohtaista työhön antautumista.
Millainen on hyvä koe?
Oli siis kahdenlaisia kokeita, diagnostisia ja prognostisia. Kummankaan ei pitäisi olla rasittavia. Diagnostisia, lyhyitä kokeita voisi olla joka päivä. Prognostisia kokeita ehkä 4 kertaa vuodessa.
Hyvä koe oli sommiteltu oikein. Siinä oli monipuolisia tehtävätyyppejä: valintatehtäviä, vaihtoehtotehtäviä, yhdistelytehtäviä, järjestelytehtöviä, luokittelutehtäviä, kertomuksia, joissa on virheitä, lyhyitä ja pikkiä esseitä. Ongelmanratkaisua...
Kokeen arvostelu
Ihanne oli, että arvostelu olisi objektiivista. Mutta subjektiivista se oli. Virhelähteitä olivat:
- Haloefekti eli naamakerroin.
- Yhteisvaikutus: opettaja yliarvostaa omankaltaisiaan vastauksia,
- Tasovaikutus: hyvässä luokassa annetaan huonompia arvosanoja kuin heikossa,
- Empimisvaikutus: epävarma opettaja käyttää asteikon keskiväylää.
- Kontrastivaikutus: toiset opettajat vaativat enemmän itseltään ja myös oppilailtaan.
Koort pohtti kahta erilaista parannusmallia. Toinen oli suhteellinen. Kun luokka oli heterogeeninen, voitiin käyttää myös suhteellista arvostelua, jossa otetaan lähtökohdaksi oppilaan omat edellykset. Bonuspisteet rohkaisivat heikkoja oppilaita.Toinen oli Gaussin käyrä.- hän ei tosin nimennyt käyrän kehittäjää.
Koort päättää teoksen pohtimalla, mikä olisi kokeiden asema tehokkaassa opetus-tapahtumassa, jonka hän vaiheistaa näin:
- valmistelu
- pääkohtien esittäminen ja jäsentely
- omaksuminen
- soveltaminen.
Vaiheita 1-3 tukee hänestä diagnostinen koe. Vaihetta 4 loppukertaus ja päätteeksi pidettävä prognostinen koe. Ei huono.
keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2021
tiistaina, maaliskuuta 23, 2021
Sivistyspedagogiikka
TÄMÄ vihkonen löytyi Finlandia-nettidivaristta. Oli pakko ostaa:
Niemelä, Seppo. 2014. Johdatus sivistyspedagogiikkaan. Kansalaisfoomi. 31.s
EN ollut koskaan törmännyt käsitteeseen sivistys-pedagogiikka. Kun googlettaa sanan, saa 364 osumaa, ja lähes kaikki viittaavat FT Niemelään.
OMATEKOINEN käsite osoittauttui oikein mielenkiintoiseksi. Se on selvästi "ase", jolla haluttiin palauttaa aikuiskasvatusta takaisin sivistystehtävään ja palauttaa kunniaa alkuperäiselle vapaalle sivistystyölle. Mutta hyvän työkalun se antaa meille muillekin opettajille.
Pedagogiikka vaatii uusimista!
NIEMELÄ siteeraa Bengt Holmströmiä: "Nykykoulu tuottaa ylikoulutettuja alisuoriutujia." Koulu on hyvä antamaan opetusta, mutta sen kyky herättää halu itsensä kehittämiseen on huono.
"Vanhalla" tavalla opettavaa Niemelä kutsuu opettajajohtoiseksi ja välityspedagogiseksi opettajaksi. Hänen roolinsa tiivistyy hyvin ruotsinkielen sanaan: Undervisning, alaspäin ohjaaminen. Akiivinen tietäjä jakaa tietoa passiiviselle tietämättömälle. Pitää kokeita ja tenttejä, kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin ja antaa todistuksia.
"Uudella " tavalla opettava sivistyspedagogi kulkee rinnalla, tasavertaisena keskustelukumppanina. Ilman etukäteen määrättyä oppimäärää.
ITSE asiassa tämä uusi pedagogiikka ei ole uutta. Niemelä nostaa esiin Antiikin Sok-rateen, joka keskittyi kumppaninsa oman oppimisprosessin käynnistämiseen. Hän nostaa esiin valistuksen ajan J.-J. Rousseaun, joka uskoi jokaisessa olevan potenttian kehkeytyvän luonnollisesti samaan tapaan kuin siemenestä tulee kasvi. Ja N.F.S. Grundtvigin jonka kansanopistossa ei hyväksytty oppimääriin perustuvaa opetusta kokeineen, tentteineen, todistuksineen.
SUOMALAISISA filosofeista hän muistuttaa J.V. Snellmanista, jolle sivistys oli luova itsekasvatusprosessi. Joka sukupolvelle tulee välittää oleellinen ja paras siitä, mitä ihminen on saanut aikaan kultttuuihistoriana aikana. Jo tämä perinteen omaksuminen on luovaa. Snellmanhan puhui siitä, että oli rakentanut itse oman päänsä. Kun näin on, jokainen meistä jättää tradition jälkeensä toisenlaisena, kuin millaisena olemme sen saaneet.
Mutta sivistysprosessi ei pääty tähän. Sivistys ei ole jokin kiinteä oppimäärä. Sivistys on uutta luovaa toimintaa, kuten Pauli Siljander on kirjoittanut. Sivistys muuttuu jatku-vasti, etsii levottomasti uutta ja pyrkii usein vastakohtien kautta ponnistaen parempaan maailmaan. Sivistys on olemassa olevan ylittämistä. Sivistystyö ei ole ensisijaisesti menneen luovan työn välittämistä. Niin tekemällä tulee oppineita, ei sivistyneitä. On opittava antamaan muutokseen oma persoonallinen panos.
Sivistyspedagogi opettaa toisella tavalla. Hän uusii pedagogiikkaa niin, että se herättää ja auttaa opiskelijoita löytämään oman luovuutensa, intohimonsa ja "oman juttunsa" sekä ajattelemaan omintakeisesti. Oleellista on löytää oma kiinnostuneen uteliaisuuden alue. Tämä edellyttää opiskelijoilta omaehtoisuutta.
Omaehtoisuus?
Sivistyspedagogiikassa keskeinen käsite on omaehtoinen oppiminen vastakohtanaan opettajaehtoinen oppiminen. Omaehtoisen oppimisen käsitesukuun kuuluvat: itsekasvatus, itsen kehittäminen, itsen toteutuminen ja persoonallisuuden kehittäminen.
ITSEKASVATUSTA pohtinut Kirsti Sivonen näkee sen "komplementeiksi" vieras-kasvatuksen ja yhteisökasvatuksen. Oleellista on, kuka määrittää tavoitteet.
Sivistyspedagogiikassa on kolme periaatetta:
- konstruktivismi
- dialogiset suhteet - mahdollistavat vapauden
- pedagoginen suhde - Hermann Nohlin käsite 1920-luvulta ja
- pitkäaikaisesti toimivan vertaisryhmän keskinäinen vuorovaikutus.
Pedagoginen suhde on opettajan ja oppilaan välinen suhde, jota kuvaa tasavertaisuus, pedagoginen rakkaus ja tahdikkuus.
Vertaisyhmän vuorovaikutus on se paja, jossa oma ajattelu kehittyy. Se vaatii osallisuutta. Ensin kuuluu johonkin > sitten tuntee kuuluvansa > ja sitten osallistuu. Ryhmässä omat ajatukset ja mielipiteet, niihin saatava palaute ja vertaisryhmän keskustelu ovat parasta itsenäisen ajattelun ja omaehtoisen toiminnan koulua. Opettaja korostakoon avoimuutta, kysymistä ja haastamista, Hyviä keinoja ovat mm. opintopiiri ja internaattipedago-giikka.
Sivistysprosessissa ei lopputulosta tiedetä etukäteen. Uutta tietoa luodaan yhteisessä tiedon hank-kimisen prosessissa.
Niemelän sivistyskäsite mahtuu pitkälti yleiseen ajatukseen sivistyksestä jatkuvana prosessina, jossa traditiota säilytetään, uusinnetaan ja uudistetaan. Jossa sivistys on liikettä. Jossa sivistys on halua ja kykyä kulkea eteenpäin totuuden ja oikeuden tietä. Ja kuten Jarmo Toiskallio on kuvannut: "Sivistys on päätymätön prosessi, jossa itseymmärrys syvenee." Sivistyksessä on kyse sekä yksilön että yhteiskunnan hyvästä - ei siis vain hyödystä.
Kirjoittajasta
FT Seppo Niemelä (1946 - 2015) oli suomalainen toimittaja, Alkio-opiston opettaja, järjestöjohtaja mm. Maaseudun sivistysliiton johdossa vuodet 1991–2003.Vuodet 2003–2007 hän oli valtion kansalaisvaikuttamisen ohjelman johtaja.
Niemelää on kuvattu suomalaisen sivistysaatteen uudis-tajaksi ja puolestapuhujaksi. Hän väitteli tohtoriksi 65-vuotiaana otsikolla Sivistyminen. Väitöskirja käsitteli pohjoismaisten kansansivistysliikkeiden perusteita ja pedagogiikkaa.
sunnuntaina, maaliskuuta 21, 2021
lauantaina, maaliskuuta 20, 2021
perjantaina, maaliskuuta 19, 2021
torstaina, maaliskuuta 18, 2021
Luokanopettajista leivottu maistereita vuodesta 1979 alkaen
1979 suomalaisyliopistoissa toteutettiin merkittävä tutkinnonuudistus, jonka osana myös luokanopettajan tutkinnosta tuli akateeminen loppututkinto. Ensimmäinen heistä valmistui keväällä 1983.
MINULLA on ilo kuulua Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toimivaan OpeUra- tutkimus-hankkeeseen, jossa seurataan ensimmäisten Helsingistä valmistuneiden maisteriluokanopettajien uran vaiheita koulutukseen hakeutumisesta eläkkeelle siirtymiseen. Muut ryhmän jäsenet ovat emeritusprofessori Pertti Kansanen, dosentti Riitta Jyrhämä ja KT Pekka Rokka.
LUOKANOPETTAJA-lehti julkaisi helmikuun numerossaan aukeaman jutun tästä tutkimuksesta. Miksi nämä nuoret halusivat juuri luokanopettajiksi vai halusivatko? Ja millaisia urapolkuja he ovat valinneet?
Suomen luokanopettajien jäsenet ovat saaneet paperilehden kotiin. Muut voivat lukea artikkelin netissä:
https://issuu.com/luokanopettajat/docs
kunhan seuraava numero on huhtikuussa ilmestynyt.
JA jos kaikki menee hyvin, siinä numerossa on toinen juttu OpeUran tuloksista. Nyt kysytään, kuinka tyytyväisiä maisteriluokanopet ovat uran tässä vaiheessa siihen, että aikanaan hakeutuivat luokanopettajiksi? Ja jos he olisivat nuoria, lähtisivätkö he yhä opiskelemaan luokanopettajaksi?
KUMMASSAKIN jutussa on kiinnostavia, yllättäviäkin tuloksia. Huhtikuun lehti tulee luettavaksi nettiin syyskuun puolivälissä.
TOSI mukava olo. Työstin tänään ryhmän valitsemat kuvat julkaisukuntoon. Hieno hanke on seisonut nyt muutoin pandemian vuoksi jo vuoden.
keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2021
tiistaina, maaliskuuta 16, 2021
maanantaina, maaliskuuta 15, 2021
lauantaina, maaliskuuta 13, 2021
perjantaina, maaliskuuta 12, 2021
Huomenna opettajille esittäytymään
Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjestää TEAMS-kuntavaalitilaisuuden lauantaina 13.3. kello 10.30-11.30.
Tilaisuuden ohjelma on seuraava:
10.30 – 11.00 Ehdokkaiden esittely samassa TEAMS-kokouksessa
Jokainen ehdokas saa esittäytyä yhden minuutin verran.
11.00 – 11.30 Ehdokkaat keskustelevat ryhmissä opettajien kanssa
Ehdokkaat on jaettu 5 ryhmään. Niissä jokainen saa tuoda esille omia kantojaan koulutukseen liittyvissä asioissa.
Opettajatkin on jaettu etukäteen 5 ryhmään. Puolen tunnin aikana he saavat myös vaihtaa ryhmää. EKOAY:n hallituksen edustaja jakavat puheenvuoroja.
Ryhmät ovat seuraavat:
1. Keskusta + Kristillisdemokraatit
- Tommi Virtanen (Keskusta),
- Linda Kupila (Keskusta),
- Kaarina Järvenpää (Kristilliset),
- Hannu Laaksonen (Kristilliset)
2. Kokoomus
- Pekka Lempiäinen,
- Henrik Vuornos,
- Eero Kling,
- Satu Mollgren, Kauniainen
- Virva Wahlstedt, Kauniainen
3. Perussuomalaiset + Vasemmisto + Ruotsalainen kansanpuolue
- Henna Kajava (Perus),
- Mika-Erik Walls (Vas),
- Mari Rummukainen (Vas),
- Krister Holmlund (RKP)
4. Sosialidemokraatit
- Martti Hellström,
- Helena Tommola,
- Hannu Suntio,
- Helena Tiitinen-Levijoki,
- Markku Sistonen
5. Vihreät
- Saara Hyrkkö,
- Inka Hopsu,
- Aki Saariaho,
- Timo Kilpiäinen