Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, huhtikuuta 14, 2021

Varhennetun kielenopetuksen tutorit



HIENO päivä eilen. Zoomilla viisi tuntia kielipedagogiikan asiantuntijoille työkaluja  uutta luovan oppimisen metodeilla.

EDELLINEN Sipilän hallitus teki ainakin kaksi merkittävää, koulujen kannalta myönteistä muutosta. Toinen oli tutoropettajajärjestelmä ja toinen kielen opetuksen varhentaminen jo alkuopetukseen.

TUTOR-opettajat tekevät edelleen vimmalla työtä kouluttaakseen vertaisiaan vuoden 2014 ops-uudistuksen ideoiohin. Parhaillaan-kin ovat käynnissä ITK-tyyppiset  tutor-opettajien "kokoontumisajot". Kokemukset siitä, että vertainen on käytettävissä sparraajaksi, ovat olleet tosi hyviä.

OPH rahoitti vuonna 2019 myös koulutusta varhennettuun kielenopetukseen. Tähänkin teeman organisoitiin tutoropettajajärjestelmä. Sille asetettiin komeat, vaativat tavoitteet:


"Kielten tutoropettajatoiminnan . . . tavoitteena on varmistaa, että kaikki perusopetuksen järjestäjät pystyvät toteuttamaan vuosi-luokkien 1–2 A1-kielen opetusta vuodesta 2020 alkaen. 

Tavoitteiden toteutumisen varmista-miseksi kielten tutoropettaja toimii

* vertaistukena ja -kouluttajana omassa koulussaan, kunnassaan, alueella tai 
* verkostoissa alueellisten, 
valtakunnallisten ja teemallisten verkostojen jäsenenä tai  verkoston vetäjänä."


VARHENNETUN kielenopetuksen ops-osuus on vaativa. Kyse ei ole vain siitä, että aika ajoin leikitään englanniksi. OPH:n odotukset tavoitteiden, sisältöjen, työskentelytapojen ja arvioinnin osalta vaativat läpikäyntiä, yhdessä suunnittelua, ohjausta, neuvontaa jne..

YMPÄRI Suomea on koulutettu aktiivisia opettajia vertaiskouluttamaan kollegoitaan. Tähän aineeseen ei ole oppikirjoja eikä opettajanoppaita. On tärkeää myös muistaa, että vain hyvin pieni osa alkuopettajista on hankkinut kielenopettajan pätevyyden. Pääosa  heistä - vaikka varmaan osaa englantia, ruotsia jne.- ei ole suorittanut mitään kielten-opetuksen pedagogiikan kurssia. Onnistuakseen he tarvitsevat  neuvontaa ja ohjausta.. Puhumattakaan kesken vuoden kouluun palkattavista, muodollisesti epäpätevistä sijaisista.

KYSE kielten opetuksessa on jopa enemmän kuin monen  muun aineen osalta oppilaiden tasa-arvosta. Suomalaisoppilaiden osaamisessa on tutkimusten perusteella peruskoulun päättövaiheessa  2,5 vuoden osaamiseroja. Erot  ovat alueellisia, kaupunginosien välisiä., 
mutta eroja  on myös saman koulun sisällä eri luokkien välillä. Viimeksi mainittu korostuu alkuopetuksen luokanopettajien kielenopetuksen osaamisessa.

REHTORI vastaa koulullaan siitä, että joka luokassa oppilaat saavat opsin mukaista opetusta. Koulutoimenjohtaja siitä, että oppilaiden oikeus toteutuu kaikissa kouluissa.

NYT on osoittautunut - eikä vain tällä alueella, jolla nyt sain valmentaa vertaiskouluttajia, että varhennetussa kielenopetuksessa tutoroiminta on monin paikoin pysähtynyt tykkänään. Toisin kuin muille tutor-.opettajille, heille ei ole useassa kunnassa saatu sovittua  mitään palkkaussysteemiä. Joissain kunnissa on vertaiskoulutustyö  korvattu TVA-lisällä. Tuo lisä, joka on tarkoitettu korvaamaan työn vaativuutta ei lisätyötä, on ollut usein 50 €/kk. Kun sitä vertaa opettajan kuukausipalkkaan, TVA-lisä vastaa kahta työtuntia kuussa. 

HELP !

TUO  korvaus/tuntimäärä on täysin riittämätön. 

'Työstimme tätö jännitettä velvoitteiden ja mahdollisuuksien välillä  onnistumispajoissa ja ongelmanratkaisupojoissa. Löysimme upeita ideoita, joilla varhennetun kielenopetuksen tutortoiminta  voidaan oikeasti käynnistää  viisaasti. Osa  ratkaisuista ei maksa mitään. Parhaat vaativat euroja. 

Tapaamme Zoomissa uudelleen ensi viikolla. Välitehtähtäväksi vertaiskouluttajat saivat "määräyksen" käydä ratkaisukeskeisen, tahdikkaan keskustelun rehtorinsa kanssa siitä, kuinka hän takaa joka ikiselle oppilaalle alkuopetuksessa saman tasoiset, laadukkaat kielentunnit. Se on hänen vastuullaan. Ja hänen esimiestensä..


Päivän aforismi


 

maanantaina, huhtikuuta 12, 2021

lauantaina, huhtikuuta 10, 2021

perjantaina, huhtikuuta 09, 2021

Aikuiskasvatusta on tosi nastaa vetää

4 päivän viikko ja  aika puhki!  

:-)

MITEN ihmeessä neljän päivän viikko, jossa muuten on ihanan hitaat aamut ja oma tahti, on tämä-ikäiselle oikea haaste, kun pitääkin aloittaa opetus zoomissa torstaina ja perjantaina reippaana poikana klo puoli yhdeksän? Illalla uni maittaa. Yhteensä 10 tuntia on tietysti paljon.

EDELLISESTÄ  koulutussessiosta oli kulunut niin pitkä aika, että kaikenlaisessa tuli myös möhlittyä. Opiskelijat olivat kuitenkin upean armahtavaisia.

VIIKON  koulutusessiot olivat osa PED0062  "Opettaja työnsä tutkijana - tutkimusseminaari- kokonaisuutta." 

Oma 17 hengen ryhmäni koostuu aikuisopetuksen opiskelijoista. Kurssin ensimmäinen osa oli  tammikuussa. Nyt huhtikuussa on kolme sessiota ja  viimeiset  toukokuussa.

PED0062-kurssia kuvataan näin: 

"Tutkimus- tai kehittämisprojektissa opiskelija syventää pedagogista ajatteluaan ja kehittää tutkivaa työotetta pedagogisten ilmiöiden tarkastelussa. Opiskelija syventää kykyään pedago-gisten ilmiöiden käsitteellistämiseen ja kriittiseen ja analyyttiseen tarkasteluun tieteellisellä otteella. Opiskelija hahmottaa opettajan työtä ja opetuksen kehittämistä yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opintojakso antaa opettajan pedagogiset opinnot suorittaneelle valmiudet jatkaa opintojaan kasva-tustieteen syventäviin opintoihin. Tämä edellyttää tieteenfilosofista ja menetel-mällistä perehtymistä kasvatuksen alaan liittyvän tutkimustehtävän ja -suunn-itelman muotoilemiseen, toteuttamiseen ja tieteelliseen raportointiin"

KYSEESSÄ on sanottaisiinko noin about entisen teemaseminaarin vaatimustason kurssi. Meillä on kaikkiaan 32 tuntia aika laatia jokaiselle työsuunitelma ja sitten käsitellä itse työ. Työ voi olla kirjalli-suuskatsaus,  tutkielma tai tuotekehittely. 

TÄLLÄ viikolla sparrasimme itse kutakin työsuunnitelmissa. Ja meillä oli  ensimmäinen, hieno valmiin työn esittely ja opponointi. 

ETENIMME valmiin työn esittelyssä näin; 1. Dioilla kuvitettu lectio. 2. Opponentti esitti näkemyksiään, kehuja ja kysymyksiä. 3. Esittelijä vastasi 4, Yleisö jaettin breakout-roomseihin. Kukin huone antoi  keskustelun jälkeen omaa palautettaan.  5. "Väittelijä" vastasi niihin. 6. Opponentti veti yhteen. 7. Ja "Kustos" päätti tilaisuuden.

MIKSI tuo blogilastun otsikko? Koko ryhmä oli äärimmäisen itseohjautuva,  osaava, toinen toisilleen avulias  ja  rakentava.  Siis sivisyneen aikuismainen

KOLMEN edellisen lukuvuoden aikana olen saanut kouluttaa Helsingin yliopistolla  nuoria luokanopettajaopiskelijoita mutta myös toisen opinto-ohjelman aikuiskouluttajia. Huikeita ryhmiä molemmat.

ITSELLENI kurkistus  aikuiskasvatuksen  opetukseen on ollut äärimmäisen innostavaa. Keväällä 2019 sain vetää  EDUK312- 7*2 tunnin  luentokurssin "Oppimisen tutkimuksen klassikot". Oikeasti sain vain fasilitoida opiskelijat luennoimaan toisilleen,. Luennoille  ilmoittautui 63 opiskelijaa. Alustus ja keskustelu sai viedä 30 min. Kaikki olivat myös jonkin toisen ryhmän opponentteja. Innostava kokemus, vaikka arviointi- tenttiä ei ollut - sai muutaman hikipisaran irtoamaan.

SYKSYLLÄ 2019 sain vetää  aikuiskasvatustieteen ainedidaktiset luennot PED0032 Teemana oli opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi:  Jännästi nekin pidettiin  ryhmäistuntoina. Hyvin meni ja myös se oli myös innostava kokemus.

Päivän aforismi

 


keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2021

tiistaina, huhtikuuta 06, 2021

maanantaina, huhtikuuta 05, 2021

sunnuntaina, huhtikuuta 04, 2021

lauantaina, huhtikuuta 03, 2021

Joko olisi draaman aika?

HANNA Sutela on vuosia  pitänyt  Erityistä draamaa -blogia.

Sutela pohtii kirjoituksissaan sitä, mitä draama on ja mitä se voisi olla perus-koulussa. Lisäksi hän esittelee  erilaisia painettuja ja sähköisiä materiaaleja sekä jakaa vinkkejä, joiden avulla opettajat voivat lisätä draaman käyttöä eri oppiaineiden opetuksessa. 

Blogi on luettavissa osoitteessa: draamakoulussa.com

SAIN pyynnön aloittaa hänen blogissaan uuden vieraskynä- artikkelisarjan. Oman juttuni otsikko on "Draaman aika?".  

Perusopetuksen opetussuunnitelma on ollut tapana uusia kymmenen vuoden välein. Edellisellä kierroksella 2010-luvun alussa oli huulilla, ettei kouluun saatu kahta uutta oppiainetta. Valtio-neuvosto päätyi kuitenkin hylkäämään molemmat esitetyt oppiaineet: draaman ja etiikan. Draaman asemaa haluttiin vahvistaa, mutta vain menetelmänä.  

Kirjoitimme tuolloin yhdessä TeT Tapio Toivasen kanssa palopuheen draaman puolesta Hesariin – muistelen, että se ei kuitenkaan ylittänyt julkaisukynnystä. Kaivoin tuon tekstin esille. Arvioimme siinä, kuinka draama täyttää uuden oppiaineen hyväksynnän kolme pedagogista kriteeriä. Päivitin jutun. Tässä linkki tuohon blogilastuun.

https://draamakoulussa.com/2021/04/03/vieraskyna-draaman-aika/

perjantaina, huhtikuuta 02, 2021

Pilatus ja Jeesus

AINAKIN kaksi kertaa vuodessa luen jonkin uskonnollisen teoksen. Monesta syystä.

Tänä pääsiäisenä löysin omasta kirjahyllystäni lukemattoman teoksen. Varmaankin äitini kuolinpesästä.

William Percival Crozier. (toim.).(2000/1938). Pontius Pilatuksen kirjeet.  Jyväskylä: Atena-Kustannus oy. 158 s.

TEOS koostuu 33 kirjeestä, jotka roomalainen maaherra Pilatus kirjoitti filosofi Senecalle  uransa ensimmäisistä ajoista Juudeassa. Jeesus tulee mukaan tekstiin kirjeessä 13, ja kirjeet loppuvat, kun Jeesus on haudattu.

Pilatus oli maaherra eli prefekti eli prokuraattori  vuosina 26–36 jaa. pienessä Juudean provinssissa.  Pilatus valvoi veronkantoa. Hän vastasi yhdessä juutalaisten viranomaisten kanssa laista ja järjestyksestä. Hän toimi tarvittaessa tuomarina ja päätti  kuolemantuomioista. Maaherrana hänoli vastuussa alueensa verotuloista ja rauhan säilyttämisestä  suoraan keisarille.  


Tuolloin muutoinkin korruptoituneessa Roomassa elettiin vaikeita aikoja. Keisari Tiberius oli  lähtenyt Roomasta erakoksi Caprille. Maata hän johti kahden prefektinsä Sejanuksen ja Macron välityksellä. Rooman mahtavin ja pelätyin mies Lucius Sejanus oli kuitenkin yksi maailmanhistorian suurista juonittelijoista. Kirjeiden  kirjoittamisen aikaan hän oli juuri pettänyt keisarin, ja maassa kuohui. Tiberius­ oli vangituttanut suosikkinsa ja saman tien teloituttanut hänet syyllisenä salaliittoon ja vallankaappaus-yritykseen. Nyt keisari jahtasi Sejanuksen liittolaisia ja suosikkeja. Pilatus kuuli Sejanuksen ystäväpiiriin. Oli syytä pitää matalaa profiilia.

 <  Kuva Keisari Tiberius/muokattu Pinterestin mukaan 

Pilatus oli sotaväkensä kanssa  rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallinto-keskuksensa. Sieltä oli matkaa Jerusalemiin noin 120 kilometriä.

Tilanne Juudeassa

Aikanaan itsenäinen Juudea oli joutunut Rooman vallan alle vuonna 6 jaa. Vaikka Rooma oli hallinnut Juudeaa lähes 30 vuotta, kapinahenki eli voimakkaana. Pilatuksen maaherravuosina  Juudeassa oli paljon levottomuuksia. 

Juutalaiset kuvataan kirjeissä outona kansana, joka on yksimielinen siitä, että vain he ovat oikeassa. He ovat valittu kansa. Heidän uskonnollisia säänöjään ei saa loukata.

Pilatus oli luonteeltaan sotilas eikä hän osannut arvostaa juutalaisten uskonnollista ja kulttuurillista omaleimaisuutta. Alku ei mennyt ihan hyvin. Pilatus joutui viemään pois kaupungista kilpiä joita koristi keisarin nimi, koska niissä viitattiin jumalalliseen Augustukseen 

Kapinallisia ilmiannettiin ja vakoiltiin

Jeesusta ennen  seurattiin mm.  kiihoittaja Johannesta. Hänet tapettiin. Seuraava kiihottaja oli Jeesus. Pilatus kirjoitti:

"Muistat minun maininneen, että Galileassa on noussut toinen kiihottaja nimel-tään Jeesus. ….. Jeesus alkuaan tuli Galileasta käymään Johanneksen luona. Hän oli todella Juudeassa, kun uutinen Johanneksen vangitsemisesta levisi, ja silloin hän pakeni omaan maahansa. Siellä hän nyt pitää aivan samaa peliä kuin mestarinsakin. Hän kehottaa maanmiehiään nöyryyteen ... ja puhuu laajalti tulevasta valtakunnasta. Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee taikauskoista rahvasta. Antipas ei pitäisi tällaisesta missään tapauksessa, mutta todella levottomaksi hänet tekee se, että Jeesuksen ja Johanneksen seuraajien oli havaittu olleen keskinäisessä yhteydessä. Niin, todella hyvin viisasta, että hän on tehnyt lopun Johanneksesta ja tahtoo ottaa selon Jeesuksesta. Minulla on hyvä syy valittaa, jos hän antaa tämän jutun laajentua."

Pilatuksen kuva Jeesuksesta on varsin synkkä "Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee  taikauskoista rahvasta." Jeesuksen oma perhekin oli huolissaan.

"Hän (Pilatuksen lähettämä Aleksander) pistäytyi Nasaretissa, josta mainittu Jeesus on kotoisin, ja kävi tämän vanhempien luona. Hän tapasi heidät kauhun vallassa. Antipaan asiamiehet olivat olleet heidän luonaan pitämässä risti-kuulustelua Jeesuksesta, ja he pelkäävät joutuvansa osallisiksi häntä kohtaa-vasta rangaistuksesta. Koko kaupunki ottaa osaa heidän levottomuuteensa. Perhe ystävineen näyttää seuranneen Jeesusta, joka liikkuu nopeasti paikasta toiseen, kuten kaikki nämä saarnaajat tekevät, ja tahtoneen mielellään viedä hänet pois ja teljetä lukkojen taakse suojellakseen häntä - tahi oikeammin itseään - ikävyyksiltä. He sanoivat Antipaan miehille, että Jeesus ei ollut täysin vastuunalainen teoistaan, hän oli aina ollut hieman omituinen ja aiheuttanut omaisilleen huolta, eivätkä he olleet koskaan kyenneet hillitsemään häntä. Semminkään he eivät voi sitä nyt, sillä hän ei ainoastaan kiellä heitä siitä jyrkästi, vaan häntä seuraava joukko kasvaa joka päivä eikä halua kuulla sanaakaan häntä vastaan. Siten nuo ihmisparat ovat aivan pakokauhun vallassa. Olen kirjoittanut Kaifaalle vaatien tietoa, onko Sanhedrin ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin."

 Jeesus kiehtoi kanssa:  "Koko Galilea näyttää olevan innoissaan saarnaajasta. Jokainen tuntee jonkun,  joka on kuullut jostakusta toisesta, joka on parannettu jostakin taudista"

"Näin saarnaajan selvästi. Hän on merkillinen mies, riutunut ja ryppyinen, ikään kuin hänen intohimonsa tuli olisi hänet polttanut. Puhuessaan hän on täynnä itseluottamusta, käskevä, usein hurja. Joukko oli alussa äänekäs, takana olevat eivät voineet kuulla, ja tapahtui puheen katkaisua. Hän tukki heidän suunsa muutamin sanoin. Hän oli kuin kenraali legiooniensa keskellä, ja he tottelivat häntä kuin tavalliset sotilaat. Hän puhui koko ajan niin kuin olisi ajatellut, ettei yksikään voinut väittää ~häntä vastaan. Hän aloitti hiljaa, mutta sitten hänen äänensä nousi ja muuttui kovaksi ja kiivaaksi." 

TEOS kuvaa mielenkiintoisesti jännitettä ja ristiriitaa, joka Jeesuksella itsellään ja hänen ihailijajoukollaan oli hänen roolistaan. Rahvas odotti Messiasta, joka johtaa Israelin itsenäisyystaistelua Messiaana. Hän kävi itse taistelua korkeaa papistoa vastaan. Pilatus kirjoittaa, mitä hänen tiedonantajansa olivat nähneet:

"Nyt seurasi mitä merkillisin näytelmä. Saarnaaja sanoi jotakin ympärillään oleville miehille, nämä juoksivat alas rantaan ja alkoivat vetää venettä esille, niin että hän saattoi mennä siihen takaisin. Kun ihmiset näkivät, että hän aikoi jättää heidät, he menettivät kaiken malttinsa. He syöksyivät eteenpäin huutaen ja valittaen ja ympäröivät hänet. Toiset heistä heiluttivat seipäitä, nuijia ja veitsiä. Eivät he uhkailleet häntä, se oli jotakin aivan toista. Muuta-mat heistä itkivät, monet heittäytyivät maahan hänen jalkoihinsa. Saatoin erottaa, että he huusivat samoja sanoja, joita olin kuullut heidän käyttävän valtatiellä katsellessaan järvelle. Kysyin Aleksanterilta, mitä he sanoivat. Minun oli pudistettava häntä olkapäästä, ennen kuin saatoin saada häneltä vastauksen. Hän oli kiihtynyt. 'Kuningas', hän sanoi. 'He huusivat: Israelin kuningas! Juutalaisten kuningas! Ja Messias!' En ole varma, mitä viimeksi mainittu sana tarkoittaa, mutta sinä sen tiedät. Saatoin nähdä, että saarnaaja vastusti. Hän ei tahtonut kuunnella heitä. Hän miltei työnsi heitä takaisin sanoin sekä elein. Olen varma, että hän sanoi heille heidän suuresti erehtyneen. Hän oli melkein suunniltaan. Hän käski polvistuneitten nousta ja aseitten heiluttajien laskea aseensa. Hän oli ankarampi ja päättäväisempi kuin oli ollut koko iltapäivänä. Samalla hän alkoi nopeasti astua alas järveä kohti, ikään kuin tahtoen päästä pakoon. Joukko seurasi hiljaa, masentuneena. He näyttivät pettyneiltä ja hämmentyneiltä."

Pääsiäinen Jerusalemissa noin 1990 vuotta sitten

Kirjeiden mukaan pääsiäisen aikaan Jerusalemissa kupli ja kiehui aina tavallista enemmän. Juuri siksi Pilatus oli sotaväkensä kanssa  tällä kertaa  kaupungissa eikä rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallintokeskuksensa.

Jerusalemiin oli saapunut jopa puoli miljoonaa pyhiinvael­tajaa. Ilmapiiri oli tavallistakin kiihkeämpi. Pilatus oli pääsiäisviikon alla kukistanut taas yhden juutalaisten kapinan ja teloituttanut 18 sen johtajista.  

Pilatukselle tultiin kertomaan, että kapinallinen Jeesus oli käynyt mitä väkivaltaisimmin hyökätä pappien ja heidän tavaroittensa kimppuun. Hän tuomitsi koko temppelin uhritavarakaupan. "Hyvin järkevää, paitsi ei kylläkään hänen oman turvallisuutensa kannalta."

Juutalaisneuvoson  kanssa oli sovittu, että Jeesus vangitaan.

Kuulustelu

Maaherran eteen tuotiin vangittu Jeesus. Pilatukselle hän merkitsi vain yhtä uutta kapinoitsjaa, jonka vaarallisuudesta totuus piti kaivaa esiin nopeasti ja tehokkaasti.Pilatus kirjoitti  Senecalle:

"Myöhemmin kuulustelin ja tuomitsin vanki Jeesuksen. Kuulustelu oli lyhyt, mutta se suoritettiin asianomaisessa järjestyksessä ja muodollisuuksia noudattaen. Jeesusta syytettiin rauhan häiritsemisestä, tyytymättömyyden lietsomisesta ja siitä, että hän oli väittänyt olevansa juutalaisten kuningas. Oli todistuksia sekä meidän että juutalaisten puolelta, sekä Galileasta että kaupungista. Kaifas, Hannas ja johtavat saddukealaiset olivat etualalla, samoin muutamat fariseusten päämiehet."


Keskeinen kiistakysymys oli, mistä Jeesusta tuomitaan.. Juutalaisneuvosto Sanhedrin oli pidättänyt hänet ja kuulustellut häntä. Neuvoston mukaan Jeesus oli yllyttänyt juutalaisia verokapinaan Roomaa vastaan ja kutsunut itseään kuninkaaksi. Molemmat olivat tekoja, joista langetettiin kuolemanrangaistus. 
Pilatus  edellytti että rikkomuksen syyn piti olla valtiollinen. Syytös Jeesusta vastaan rauhan häiritsemisestä todistettiin perusteellisesti, eikä hän voinut kieltää sitä. 

Pilatus kuvaa kuulustelua:

"Tein hänelle kysymyksen, pitikö hän itseään vapauttajana. "Niin HE sanovat", hän vastasi osoittaen ylimmäistä pappia ja tämän lähimpiä lyhyellä ylenkatseen eleellä. Huomautin hänelle, että häntä syytettiin myös tekeytymisestä juutalaisten kuninkaaksi. Kysyin häneltä, pitikö hän itseään sinä. Hän antoi samankaltaisen vastauksen: "Niin SINÄ sanot."  

Pilatuksen mukaan Jeesus oli rohkea ja päättäväinen, uhmaileva ja melkein ylimielinen. . Hän oli yksin, hylättynä ja joka puolelta hänen kuolemaansa tahtovien vihamiesten ympäröimänä. Hänen omat maanmiehensä luovuttivat hänet roomalaisille teloittajille, mutta hän oli tyyni ja päättäväinen. 

Tuomio

Pilatuksella oli ongelma. Keisari jahtasi entisen suojattinsa  Sejanuksen liittolaisia ja suosikkeja. Myös Pilatus kuului Sejanuksen ystäväpiiriin. Oli siis syytä pitää matalaa profiilia ja välttää juutalaisten valituksia. Hänellä  ei ollut varaa joutua tutkinnan kohteeksi, sillä hänellä ei enää ollut arvovaltaista suojelijaa. 

Armahdus?

Pilatus tasjosi mahdollsuutta vapauttaa Jeesus. Mutta ylipappien johama massakuoro vapautti mieluummin Barabbaan. Pilatus pesi kätensä

Tuomion toimeenpano

Jeesus  ristiinnaulittiin heti eräitten toisten vankien kera, jotka olivat odottaneet tuomionsa täytäntöönpanoa.

Ristille oli kiinnitetty: "Juutalaisten kuningas." Fariseukset olivat tästä  kiukuissaan. Hehän odottivat juutalaisten kuningasta. Heitä suututti, kun he näkivät tuon kallisarvoisen arvonimen "Juutalaisten kuningas" pilkan alaisena. Se muistutti heitä liiankin peittelemättömästi heidän orjuudestaan. 

Pilatus kijoitti Senecalle: Lopetin heidän juttunsa lyhyesti  "Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin. "Tuomitsin hänet kuolemaan. Tietenkään en voinut tehdä mitään vähempää."

Kaduttiko Pilatusta?

Pilatuksen valinta oli oikea. Hän pysyi maaherrana vielä kolme ja puoli vuotta. Hänen uransa päättyi kuitenkin juuri niihin kahteen asiaan, joita hän yritti parhaansa mukaan välttää: juutalaisten kapinaan ja kanteluun.

Kirjan tekijöistä


KI
RJAN kijoittaja- tai toimittaja, mitä titteliä hän  itse käytti oli William Percival Crozier (1879 - 1944). Hän  oli brittiläinen toimittaja. Vuonna 1912 Crozierista tehtiin uutistoimittaja ja vuonna 1918 sotakriitikko. Myöhemmin hän toimi myös ulkomaan toimittajana.  Crozier kuoli Manchesterissä  kotonaan 64-vuotiaana.




KIRJAN suomensi  Aapeli Saarisalo ( 1896  -1986), joka oli  arkeologi, kristillinen kirjailija, filosofian kunniatohtori ja teologian tohtori. Hän toimi Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professorina vuosina 1935–1963. Saarisalo teki tutkimusmatkoja entiseen Palestiinaan, Israeliin, Egyptiin ja Mesopotamiaan . Hän oli myös Vartija-lehden päätoimittaja ja kuului Vapaan Evankeliumisäätiön hallituksen. Saarisalo toimitti ja kirjoitti monia Raamatun tietosanakirjoja ja mm. käänsi Uuden testamentin, Psalmit (Salmit) ja Jobin kirjan suomeksi pyrkien mielestään mahdollisimman suureen sanatarkkuuteen.

YLE toimitti vuonna 2001 tehostein elävöitetyn Radioteatterin luentasarjan, jossa on 22 osaa näistä kirjeistä

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja


Tiedämme tosi vähän Pontius Pilatuksesta. 
Se on varmaa, että hän on historiallinen henkilö. Varmaa tietoa hänestä on niiltä kymmeneltä vuodelta, jotka hän toimi Juudean prokuraattorina. Aika on poikkeuksellisen pitkä, koska maaherrat yleensä toimivat viroissaan 3-4 vuotta.

Piilatus erotettiin virastaan, kun hän antoi teloittaa joukon samarialaisia. Nämä  olivat etsineet aarretta Gerizimin pyhällä vuorella. 

Tiberius palasi maaliskuussa 37  Roomaan. Tähän päättyvät asiatiedot Pilatuksesta.  Vanhimmat alkukristilliset tekstit kertovat, että Pilatus joutui Tiberiusta seuranneen Caligulan epäsuosioon ja teki itsemurhan joko vuosina 37- 39 Galliassa, minne hänet oli määrätty maanpakoon. Joidenkin lähteiden mukaan itsemurha oli Caligulan määräys, toiset esittävät syyksi tunnontuskat, joita Pilatus poti osuudestaan Jeesuksen kuolemaan.

Entä nämä kirjeet? On väitetty, että kirjeet on sepitetty 300-luvulla tukemaan evan--keliumeja.  

Uuden testamentin mukaan Pilatus oli yksi niistä, jotka päättivät Jeesuksen tuomitsemisesta  ja teloittamisesta.  Itse ajattelen teoksen suuntaisesi : Pääsyyllinen  oli vallanhimoinen ylimmäinen pappi Kaifas, joka kiristi Pilatuksen antamaan kuolemantuomion: juuri tuolloin Roomaan tehty kantelu olisi voinut merkitä Pilatuksen oman kaulan katkaisemista.

Myös kuvani Jeesuksesta hämmentyi. Oliko hän sittenkin - nimenomaan ja vain -juutalaisen uskon puhdistaja? 

torstaina, huhtikuuta 01, 2021

Kevennys jo toiseen koronapääsiäiseen


 











Pestään mekin.  Ja muistetaan pitää maskit ja etäisyydet.

keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2021

tiistaina, maaliskuuta 30, 2021

maanantaina, maaliskuuta 29, 2021

Rakastan veroja, mutta

RAKASTAN veroja. Maksan myös mielelläni omani, kunhan ne on arvioitu oikein.

Diagnoosi:

Viime verovuosi oli niin tulojen kuin menojenkin osalta meille monelle  opettajalle täysin poikkeuksellinen. Olisin kaivannut selkeitä ohjeita, miten poikkeusvuoden todelliset ylimääräiset tulonhankinnan kulut voisi vähentää. En löytänyt. Ehkä muut ovat?

Minun on palautettava oma veropaperini viimeistään aprillipäivänä. Kirjasin muistiin yön hiljaisia hetkiä varten oman vero-suunnitelmani joka on ihan -var så god -käytettävissä.

Reseptit

OHJE 1: Käy läpi saamasi ehdotus. Jokaiselle suomalaiselle on valmiiksi tehty 750 €:n vähennys kuluista, joita on aiheutunut, että syntyy tuloja.

OHJE 2: Käy läpi nämä allo olevat perinteisesti opettajille menoja aiheuttaneet ja verottajan vähennyksiksi hyväksymät kulueräryhmät ja pohdi, onko kuluja sittenkin yhteensä enemmän. Työhuonevähennystä lukuunottamatta menoista täytyy olla kuitti tai muu selvitys esim. ajopäiväkirja.

1. Ammattikirjallisuus ja lehdet

Oletko ostanut alan kirjoja? Tai omilla rahoillasi päiväkirjan tai kalenterin? Oletko Luma-opettajana tilannut esim. Tiede-lehden?

2. Kulut omien työvälineiden käytöstä

a) Vekottimet

Opettajalla on oikeus vähentää kulut, jos hän on hankkinut opetuksessa käytettäviä laitteita, huoltanut tai korjauttanut niitä. Niinikään saa vähentää ns. kontttoritarvikkeita: kyniä, tulostin musteita, kansioita...

Laitteet esim. padin saa vähentää kerralla, jos hinta on alle  1000 €. Muutoin poisto on 25 % vuodessa.

b)Puhelin- ja internetkulut

Moni opettaja on ollut etäopetuksessa. Näiltä ajoilta  - ainakin- voi vähentää 50 prosenttia, jos niitä on  käytetty  osin työtarkoituksiin.

c) Suojavaatetus    

Perinteisesti mm. TN-opettavat ovat voineet vähentää näitä kuluja. Itse vähensin aikanaa 170 €.

d) Liikuntaa opettavien erikoisvarusteet 

On saanut niinikään vähentää.

3. Työhuonevähennys  

JOS on tehnyt etätöitä täysipäiväisesti yli puolet viime vuodesta, verotettavasta tulosta voi tehdä 900 euron suuruisen työhuonevähennyksen. Sen lisäksi voi vähentää kuluja itse maksetuista työvälinehankinnoista, kuten vaikkapa työpöydästä tai erillisestä tietokoneen näytöstä.

JOS etätöitä on tehnyt alle puolet ajasta, verotettavasta tulosta voi tehdä 450 euron suuruisen vähennyksen ja lisäksi vähentää työvälinehankinnat ja internetyhteyden kuluista puolet.

4. Muut kulut

a) Opintomatkat

Nämä ovat olleet varmasti vähissä. Mutta tammi-helmikuun aikana niistä saattoi tulla kuluja.

b) Opetustaidon ylläpitämiseksi käydyt kurssit ja muut opetukseen liittyvät menot

Nämä ovat olleet varmasti vähissä. Mutta tammi-helmikuun aikana niistä saattoi tulla kuluja.

c) Jäsenmaksut - muut kuin OAJ

d) Muut tulonhankkimiskustannukset

Tämä on kaatoluokka.

5. Työmatkakulut

Pääsääntö on halvin, julkinen liikenne. Korona-pandemian aikana itse ehdottaisin vetoa-mista tartuntavaaraan maaliskuusta alkaen. Erityisesti riskiryhmäläiset-  kannattaa vedota riskiin- ja esittää oman auton käyttöä a´025 €/km - jos niin olette tehneet. Vespan jne. osalta  0,16 euroa kilometriltä.

Jollei, on hyvä muistaa, että 11.9 alkaen voi vähentää julkisissa kulkuneuvoissa maskin 2 €/pv.

Muistetaan, että jos on tehnyt osin etätöitä, työmatkakuluja voi vähentää vain niiltä päiviltä kuin työpaikalla on todellisuudessa käynyt.

Epidemia-ajan poikeus: maskikuluina voi vähentää kaksi euroa päivää kohti niiden päivien osalta, kun on käynyt työpaikalla julkisilla välineillä. Vähennyksen saa kuitenkin vain 13. elokuuta jälkeen tehdyistä matkoista. Silloin THL antoi suosituksen maskien käytöstä.

Päivän aforismi

 


sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2021

perjantaina, maaliskuuta 26, 2021

torstaina, maaliskuuta 25, 2021

Dr. Martti. Lääkkeitä kouluun. Osa 1: Kokeet

 

LAPSENA halusin lääkäriksi, kun Lauri-serkkukin halusi. Nooh. En edes pyrkinyt. Mutten olisi päässytkään. Niinkuin en päässyt teatterikouluun enkä oikeustieteelliseen. Rupesin ajamaan paketti-autoa ja menin alokkaaksi armeijaan. RAUK jäi kesken, koska  Haapaniemen Rauno ja minä päätimme pyrkiä luokanopettajiksi. Kelpasimme sinne molemmat. Valmistuimme. Menimme kouluun töihin. Minä olisi siellä 37 vuotta. Ja nyt saan eläkettä.

Kaukaa näkee paremmin. Eläkeläinen usein halua  kirjoitella nuoremmille hyvää tarkoittavia reseptejä, joiden viimeinen myyntipäivä on kyllä saattanut usein mennä ohi. 

Niinpä  aloitan tässä  uuden blogilastussarjan "Lääkkeitä kouluun". Palaan siis lapsuuden toive-ammattiin, noin vertauskuvallisesti.Teen ensin oire-diagnoosin potilalle: Miksi koulu on tällä kertaa kipeä. Ja sitten "määrään" lääkkeen.  Ensimmäinen sairaus on...

Diagnoosi:

ARVIOINTIFOBIA

MUUTAMAN viime vuoden ajan opettajat ovat saaneet pahoja näppylöitä vuoden 2014 perusteiden arviointiluvusta no 6. Ja lisää rupia tuli, kun kunnat keksivät omasta pääs-tään  lisää ja lisää vääräoppisia tulkintoja. Hallinto sitten katui ja teki parannuksen. Tekstiä korjailtiin. Ja opettajien vuosien opstyö turhattiin. Mutta sotku jäi opettajien päähän

.

Lääke :

Peep Koort 1966. Koulunkokeet. Helsinki: Otava

FOBIAAN auttaa syvä hengitys ja ahdistavan kokemuksen yksinkeraistamnenj a sanallistaminen selkosuomella. Ei helppo tehtävä professori Peep Koortille, joka puhui ensin viroa, sitten ruotsia ja lopuksi suomea.

Mutta hyvän kirjan kirjallisista tietokokeista hän kirjoitti opettajille about 60 vuotta sitten. Ensipainos ilmestyi vuonna 1962 Uppsalassa. Miksi se on hyvä? Se tekee 72 sivullaan arvioinnin ja eriyisesti kokeen roolia  tällaiselle  tyhmällekin ymmärrettäväksi.

Mikä on koe?

Jokaisessa kokeessa on ainakin yksi kysymys.  Kysy-misen syy määrittelee kokeen tyypin. Jos sen pohjalta on tarkoitus antaa arvosana karsinnan pohjaksi, koe on prognostinen.. Jos tarkoitus on selvittää oppilaiden tiedoissa olevat puuteet ja ottaa ne opetukessa huomion, koe on oppilasdiagnostinen. 


Koortista tärkein  oli juuri diagnostisen koe. Sen tuli  olla suhteellisen helppo. Kaukonäköisen opettajan oli tutkittava oppilaiden lähtätaso heti lukuvuoden alussa pitämällä helpohko, edellisen lukuvuoden tietoja kertaava koe. 
Koort kirjoitti myös päättävästä diagnoosista; jossa oppilaan loppukokeessa saavuttamaa tulosta verrattiin hänen lähtökohtiinsa;  Olinko  tulosten suunta ollut vakaa, nouseva vai laskeva?

Oli vielä yksi koetyyppi. Opettajadiagnostinen. Jos oppilaat eivät opi, vika voi olla myös opettajan tavassa opettaa.

Miksi pitää kokeita?

Koortin mukaan kokeet oliva todistusten ja, tutkintojen ohella koulun ehkä tehokkaimpia motivaatiota aikaansaavia keinoja. Koko luokka oli niissä aktiivisesti työssä. Kokeissa oli yhtäläiset mahdollisuudet näyttää tietojaan, myös hiljaisilla ja ujoilla .Ne voivat antaa oppilaille  arvokkaan,  hyvää mieltä herättävän onnistumisen tunteen. 

Tietokokeilla oli kaksoisluonne: Ei ollut muita menetelmiä, jotka toisaalta saisivat aikaan läheskään saman oppimistehon ja toisaalta loisivat jännittyneisyyttä sekä omakohtaista työhön antautumista.

Millainen on hyvä koe?

Oli  siis kahdenlaisia kokeita, diagnostisia ja prognostisia. Kummankaan ei pitäisi olla  rasittavia. Diagnostisia, lyhyitä kokeita voisi olla joka päivä. Prognostisia kokeita  ehkä 4 kertaa vuodessa.

Hyvä koe oli  sommiteltu oikein. Siinä oli monipuolisia tehtävätyyppejä: valintatehtäviä, vaihtoehtotehtäviä, yhdistelytehtäviä, järjestelytehtöviä, luokittelutehtäviä, kertomuksia, joissa on virheitä, lyhyitä ja pikkiä esseitä. Ongelmanratkaisua...

Kokeen arvostelu

Ihanne oli, että arvostelu olisi objektiivista. Mutta subjektiivista se oli. Virhelähteitä olivat:

  • Haloefekti eli naamakerroin.
  • Yhteisvaikutus: opettaja yliarvostaa omankaltaisiaan vastauksia,  
  • Tasovaikutus: hyvässä luokassa annetaan huonompia arvosanoja kuin heikossa,
  • Empimisvaikutus: epävarma opettaja käyttää asteikon keskiväylää.
  • Kontrastivaikutus: toiset opettajat vaativat enemmän itseltään ja myös oppilailtaan.  

Koort pohtti kahta erilaista parannusmallia. Toinen oli  suhteellinen. Kun luokka oli heterogeeninen, voitiin käyttää myös  suhteellista  arvostelua, jossa otetaan lähtökohdaksi oppilaan omat edellykset. Bonuspisteet rohkaisivat heikkoja oppilaita.Toinen oli Gaussin käyrä.- hän ei tosin nimennyt käyrän kehittäjää.

Koort päättää teoksen pohtimalla, mikä olisi kokeiden asema tehokkaassa opetus-tapahtumassa, jonka hän vaiheistaa näin:

  1. valmistelu 
  2. pääkohtien esittäminen ja jäsentely  
  3. omaksuminen
  4. soveltaminen.

Vaiheita 1-3 tukee hänestä diagnostinen koe. Vaihetta 4 loppukertaus  ja päätteeksi pidettävä prognostinen koe. Ei huono.

Päivän aforismi


 

keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2021

tiistaina, maaliskuuta 23, 2021

Sivistyspedagogiikka

 


TÄMÄ vihkonen löytyi Finlandia-nettidivaristta. Oli pakko ostaa:

Niemelä, Seppo. 2014.  Johdatus sivistyspedagogiikkaan. Kansalaisfoomi. 31.s

EN ollut koskaan törmännyt käsitteeseen sivistys-pedagogiikka.  Kun googlettaa sanan, saa 364 osumaa, ja lähes kaikki viittaavat FT Niemelään. 

OMATEKOINEN käsite osoittauttui oikein  mielenkiintoiseksi. Se on selvästi "ase", jolla haluttiin palauttaa aikuiskasvatusta takaisin sivistystehtävään ja palauttaa kunniaa alkuperäiselle vapaalle sivistystyölle. Mutta hyvän työkalun se antaa meille muillekin opettajille.

Pedagogiikka vaatii uusimista!

NIEMELÄ siteeraa Bengt Holmströmiä: "Nykykoulu tuottaa ylikoulutettuja alisuoriutujia." Koulu on hyvä antamaan opetusta, mutta sen kyky herättää halu itsensä kehittämiseen on huono.

"Vanhalla" tavalla opettavaa Niemelä kutsuu opettajajohtoiseksi ja  välityspedagogiseksi  opettajaksi.  Hänen roolinsa tiivistyy hyvin ruotsinkielen sanaan: Undervisning, alaspäin ohjaaminen. Akiivinen tietäjä jakaa tietoa passiiviselle tietämättömälle. Pitää kokeita ja tenttejä, kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin ja antaa todistuksia.

"Uudella " tavalla opettava sivistyspedagogi kulkee rinnalla,  tasavertaisena  keskustelukumppanina. Ilman etukäteen määrättyä oppimäärää.  

ITSE asiassa tämä uusi pedagogiikka ei ole uutta. Niemelä nostaa esiin Antiikin Sok-rateen, joka keskittyi kumppaninsa oman oppimisprosessin käynnistämiseen. Hän nostaa esiin valistuksen ajan  J.-J. Rousseaun, joka uskoi jokaisessa olevan potenttian kehkeytyvän  luonnollisesti samaan tapaan kuin siemenestä tulee kasvi. Ja N.F.S. Grundtvigin jonka kansanopistossa ei hyväksytty  oppimääriin perustuvaa opetusta kokeineen, tentteineen, todistuksineen.

SUOMALAISISA filosofeista hän muistuttaa J.V. Snellmanista, jolle sivistys oli luova itsekasvatusprosessi. Joka sukupolvelle tulee välittää oleellinen ja paras siitä, mitä ihminen on saanut aikaan kultttuuihistoriana aikana. Jo tämä perinteen omaksuminen on luovaa. Snellmanhan puhui siitä, että oli rakentanut itse oman päänsä. Kun näin on, jokainen meistä  jättää tradition jälkeensä toisenlaisena, kuin millaisena olemme sen saaneet. 

Mutta sivistysprosessi ei pääty tähän. Sivistys ei ole jokin kiinteä oppimäärä. Sivistys on uutta luovaa toimintaa, kuten Pauli Siljander on kirjoittanut. Sivistys muuttuu jatku-vasti, etsii levottomasti uutta ja pyrkii usein vastakohtien kautta ponnistaen parempaan maailmaan.  Sivistys on olemassa olevan ylittämistä. Sivistystyö ei ole ensisijaisesti menneen luovan työn välittämistä. Niin tekemällä tulee oppineita, ei sivistyneitä. On opittava antamaan muutokseen oma persoonallinen panos.

Sivistyspedagogi opettaa toisella tavalla. Hän uusii pedagogiikkaa niin, että se herättää ja auttaa opiskelijoita löytämään oman  luovuutensa, intohimonsa ja "oman juttunsa" sekä ajattelemaan omintakeisesti. Oleellista on löytää oma kiinnostuneen uteliaisuuden alue. Tämä edellyttää opiskelijoilta omaehtoisuutta.

Omaehtoisuus?

Sivistyspedagogiikassa keskeinen käsite on omaehtoinen oppiminen vastakohtanaan  opettajaehtoinen oppiminen. Omaehtoisen oppimisen käsitesukuun kuuluvat: itsekasvatus, itsen kehittäminen, itsen toteutuminen ja persoonallisuuden kehittäminen.

ITSEKASVATUSTA pohtinut Kirsti Sivonen näkee sen "komplementeiksi" vieras-kasvatuksen ja yhteisökasvatuksen. Oleellista on, kuka  määrittää tavoitteet.

Sivistyspedagogiikassa on kolme periaatetta:

  • konstruktivismi
  • dialogiset suhteet - mahdollistavat vapauden
    • pedagoginen suhde - Hermann Nohlin käsite 1920-luvulta ja
    • pitkäaikaisesti toimivan vertaisryhmän  keskinäinen vuorovaikutus. 

Pedagoginen suhde on opettajan ja oppilaan välinen suhde, jota kuvaa tasavertaisuus, pedagoginen rakkaus ja tahdikkuus.

Vertaisyhmän vuorovaikutus on se paja, jossa oma ajattelu kehittyy. Se vaatii osallisuutta. Ensin kuuluu johonkin > sitten tuntee kuuluvansa > ja sitten osallistuu. Ryhmässä omat ajatukset ja mielipiteet, niihin saatava palaute ja vertaisryhmän keskustelu ovat parasta itsenäisen ajattelun ja omaehtoisen toiminnan koulua. Opettaja korostakoon avoimuutta, kysymistä ja haastamista, Hyviä keinoja ovat mm. opintopiiri ja   internaattipedago-giikka.

Sivistysprosessissa ei lopputulosta tiedetä etukäteen. Uutta tietoa luodaan yhteisessä tiedon hank-kimisen prosessissa.

Niemelän sivistyskäsite mahtuu  pitkälti yleiseen ajatukseen sivistyksestä jatkuvana prosessina, jossa traditiota säilytetään, uusinnetaan ja uudistetaan. Jossa sivistys on liikettä. Jossa sivistys on  halua ja kykyä kulkea eteenpäin totuuden ja oikeuden tietä. Ja kuten Jarmo Toiskallio on kuvannut:  "Sivistys on päätymätön prosessi, jossa itseymmärrys  syvenee."  Sivistyksessä on kyse sekä yksilön että yhteiskunnan hyvästä  - ei siis vain hyödystä.  

Kirjoittajasta 

FT Seppo Niemelä (1946 - 2015) oli suomalainen toimittaja, Alkio-opiston opettaja, järjestöjohtaja mm. Maaseudun sivistysliiton johdossa vuodet 1991–2003.Vuodet 2003–2007 hän oli valtion kansalaisvaikuttamisen ohjelman johtaja.

Niemelää on kuvattu suomalaisen sivistysaatteen uudis-tajaksi ja puolestapuhujaksi. Hän väitteli tohtoriksi 65-vuotiaana otsikolla Sivistyminen. Väitöskirja käsitteli pohjoismaisten kansansivistysliikkeiden perusteita ja pedagogiikkaa.  


Päivän aforismi


 

sunnuntaina, maaliskuuta 21, 2021

lauantaina, maaliskuuta 20, 2021

perjantaina, maaliskuuta 19, 2021

torstaina, maaliskuuta 18, 2021

Luokanopettajista leivottu maistereita vuodesta 1979 alkaen

 

1979 suomalaisyliopistoissa toteutettiin merkittävä  tutkinnonuudistus, jonka osana myös luokanopettajan tutkinnosta tuli akateeminen loppututkinto. Ensimmäinen heistä valmistui keväällä 1983.

MINULLA on ilo kuulua Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toimivaan OpeUra- tutkimus-hankkeeseen, jossa seurataan ensimmäisten Helsingistä valmistuneiden maisteriluokanopettajien uran vaiheita koulutukseen hakeutumisesta eläkkeelle siirtymiseen. Muut ryhmän jäsenet ovat emeritusprofessori Pertti Kansanen, dosentti Riitta Jyrhämä ja KT Pekka Rokka.

LUOKANOPETTAJA-lehti julkaisi helmikuun numerossaan aukeaman jutun tästä tutkimuksesta. Miksi nämä nuoret  halusivat juuri luokanopettajiksi vai halusivatko? Ja millaisia urapolkuja he ovat valinneet? 

Suomen luokanopettajien jäsenet ovat saaneet paperilehden kotiin. Muut voivat lukea artikkelin netissä:

https://issuu.com/luokanopettajat/docs

kunhan seuraava numero on huhtikuussa ilmestynyt. 

JA jos kaikki menee hyvin, siinä  numerossa on toinen juttu OpeUran tuloksista. Nyt kysytään, kuinka tyytyväisiä  maisteriluokanopet ovat uran tässä vaiheessa siihen, että aikanaan hakeutuivat luokanopettajiksi? Ja jos he olisivat nuoria, lähtisivätkö he yhä opiskelemaan luokanopettajaksi?  

KUMMASSAKIN jutussa on kiinnostavia, yllättäviäkin tuloksia. Huhtikuun lehti tulee luettavaksi nettiin syyskuun puolivälissä.

TOSI mukava olo. Työstin tänään ryhmän valitsemat kuvat julkaisukuntoon. Hieno hanke on seisonut nyt muutoin pandemian vuoksi jo vuoden.



   

Päivän viisastelu 3


 

keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2021

tiistaina, maaliskuuta 16, 2021

maanantaina, maaliskuuta 15, 2021

lauantaina, maaliskuuta 13, 2021

perjantaina, maaliskuuta 12, 2021

Huomenna opettajille esittäytymään

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjestää TEAMS-kuntavaalitilaisuuden lauantaina 13.3. kello 10.30-11.30. 

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

10.30 – 11.00 Ehdokkaiden esittely samassa TEAMS-kokouksessa

Jokainen  ehdokas saa esittäytyä yhden minuutin verran.  

11.00 – 11.30 Ehdokkaat keskustelevat ryhmissä opettajien kanssa

Ehdokkaat on jaettu 5 ryhmään. Niissä jokainen saa tuoda esille omia kantojaan koulutukseen liittyvissä asioissa. 

Opettajatkin on jaettu  etukäteen 5 ryhmään. Puolen tunnin aikana he saavat myös vaihtaa ryhmää.  EKOAY:n hallituksen edustaja jakavat puheenvuoroja.  

Ryhmät ovat seuraavat:

1. Keskusta + Kristillisdemokraatit 

  • Tommi Virtanen (Keskusta), 
  • Linda Kupila (Keskusta), 
  • Kaarina Järvenpää (Kristilliset), 
  • Hannu Laaksonen (Kristilliset) 

2. Kokoomus  

  • Pekka Lempiäinen, 
  • Henrik Vuornos, 
  • Eero Kling, 
  • Satu Mollgren, Kauniainen
  • Virva Wahlstedt, Kauniainen

3. Perussuomalaiset + Vasemmisto + Ruotsalainen kansanpuolue 

  • Henna Kajava (Perus), 
  • Mika-Erik Walls (Vas), 
  • Mari Rummukainen (Vas), 
  • Krister Holmlund (RKP) 

4. Sosialidemokraatit 







  • Martti Hellström, 
  • Helena Tommola, 
  • Hannu Suntio, 
  • Helena Tiitinen-Levijoki, 
  • Markku Sistonen 

5. Vihreät  

  • Saara Hyrkkö, 
  • Inka Hopsu, 
  • Aki Saariaho, 
  • Timo Kilpiäinen