Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, lokakuuta 31, 2021

Luokanopettajaliiton 1989 tekemä kehittämissuunnitelma Peruskoulu 2000

33 vuotta sitten Luokanopettajaliitto (nykyään Suomen Luokanopettajat ry,) julkaisi oman suunnitelmansa Milleniumin peruskoulusta. Elettiin kultaista 80- lukua. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Päätösvaltaa valutettiin kunnille. Peruskoulun toinen ops (1985) oli vasta käännetty kuntakohtaiseksi. Elettiin eheyttämisen ja koulun sisäisen kehittämisen vaihetta, joka tulisi 1990-luvun alussa entisestään kiihtymään. Oltiin juuri puolivälissä  80- ja 90-lukujen opseja.

Salomaa, Jarmo, Hauhia, Matti, Häkkinen Ari,  Kankaanpää-Kananen, Paula ja Sarras, Riitta. (1989).  Peruskoulu 2000.  Peruskoulun kehittämissuunnitelma. Helsinki. Luokanopettajaliitto ry.  

Vuonna 1987 oli asetettu 5-henkinen työryhmä.  Kaikki aktiiveja opettajien edusvalvojia. Ryhmä kuuli niin hallinnon kuin kentänkin asiantuntijoita. 14. 1. 1989 10-sivuinen koulutuspoliittinen puheen-vuoro oli valmis.

 

Koulutuksen merkitys lisääntyy



Suunnitelman ensimmäisessä luvussa  korostettiin kasvanutta ymmärrärrystä ja mielenkiinnon kasvua koulutusta kohtaan.  

Koululaitoksen kehittäminen oli osa yhteiskunnan kehittämistä ja tasa-arvotyötä myös alueellisesti.


(Kuvassa Jarmo Salomaa)


Koulutuksen tavoite


Työryhmän kasvatustavoitteena oli  omaleimainen, itsenäinen yksilö. Koulutus tuli toteuttaa oppilaan  kokonaiskehityksen ehdoilla. Keskein en tavoite on kehittää oppilaan kykyä jäsentää itsenäisesti omaa yksilöllistä kuvaa maailmasta. Arvopohjana oli vapaus ja demokratia. 


Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Jännää, mihin jäi yhteisön jäsenyys, kansalaisuus, joka oli peruskoulu-suunnitelmissa toinen tärkeä tavoite? 




Opetussuunnitelma



Työryhmä kritisoi  oppiainejakoista ja irrallisen tietoon perustuvaa opsajattelua, 
ennaltasidottua opsia kiinteine tuntijakoineen. Valtakunnallinen ops tulisi tehdä ohjeelliseksi. Opetusuunnitelma tulisi tehdä koululla opettajien yhteistyönä. Opettajalla olisi oikeus luoda oppilaan oma opetussuunnitelma.


(Kuvassa Matti Hauhia)


PerästÄ kuuluu, sanoi torvensoittaja

Työryhmä haisteli hyvin siirtymää vuoden 1994 opsiin, jossa valtaistettiin kouluntason ops.




Koulutuksen sisällöt ja eheyttämisen periaate



Yksi suunnitelman keskeisimpiä ideoita oli irtotto oppiaineista. Lukuunottamatta matematiikka, äidinkieltä ja vierasta kieltä, joiden sisällöt saisi säätää yhä laeilla. 

(Kuvassa Ari Häkkänen) 


Oppiaineiden sijaan haluttiin jäsentää sisältöjä  ilmiöiksi, teemoiksi,. kokonaisuuksiksi, elämänpiireiksi ja projekteiksi ja edetä kohti aktiivisesti hankittujen tieto- ja taitokokonaisuuksien hallintaa. Eheyttää voisi horisontaalisesti, vertikaalisesti, jaksottamalla


" Todellisen elämän ilmiöitä ei voida selittää vain yhden tiedonalan näkökulmasta."


Myös vieraan kielen opetus toteutettaisiin  eheyttämällä.

Opetus alkaisi noin 9-vuotiaana.



Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Huikea idea.


Ihan 1970-luvun POPS I:n mukaisesti korostettiin tiedon hankkimis-ja soveltamistaitoja,  soveltavaa ongelmanratkaisua ja opiskeluvalmiuksia. 


Sekä 1980-luvun alun hengen mukaisesti perustaitojen oppimista.


Opetuksen metodit



Metodien tulisi olla monipuolisia. Erityisesti suositeltiin yksilöllistä työskentelyä.  
Oppilaan varsinainen oppikirja olisi  työkirjatyyppinen. Oppilas tekisi itse työkirjan oppikirjakseen. 


(Kuvassa Paula Kankaanpää-Kananen)


Uusien oppimateriaalien tulee sopia eheytettyyn opetukseen.

Luokkakirjastoihin tuli hankkia hakuteoksia. Tietotekniikkaa tuli. opettaa. Joukkoviestintöaineistojen käyttöä suositeltiin. Koulut tuli kytkeä kansainvälisiin tietopankkiverkostoihin.


Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Mielenkiintoisesti yhteistoiminnalliset työtavat on hylätty.-





Opetuksen eriyttäminen


Työryhmän raportin aivan keskeinen tavoite oli yksilöllisyys ja niinpä eriyttäminen on myös keskeinen didaktinen periaate: 


"Hitaimmatkin oppilaat saavuttavat tavoitetason ja nopeasti etenevät saavat edetä omine edellytysten mukaisesti."


Keinovalikko olisi tämän näköinen:

  • Koulun köynnin aloituksessa koululykkäysprosessi on hankala.Vanhemman pitäisi  saida päättäa: aloitus 7-8-vuotiaana 
  • Erityisopettaja  luokanopettajan apuna normaalissa luokkatilanteessa ja tarvittaessa ottaa  yksilö- ja pienryhmäopetukseen joko hitaasti tai nopeasti oppivia.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Loistava idea. Paluu klinikkaopetuksen.


 
  • Vaikeavammaiset edelleen omiin kouluihinsa.
  • Pois sitovasta luokkajaosta

VSOP oli tuon ajan uusia ideoita. Työryhmä tarttui siihen: Tarvitaan opetusryhmien tarkoituksenmukaista ryhmittelyä.

Luokaton peruskoulu - 7 -11 vuodessa  -jolloin samassa opetusryhmässä olisi  eri ikäisiä oppilaita. Olisi 3 tasoryhmää:


  • Alkuopetuksen tasoryhmä (1-3 luokkia vastaa, aikaa  2-4 vuotta
  • 4-6-luokkien tasoryhmä, aikaa 2-4 vuotta
  • Yläasteen tasoryhmä ( 7-9-luokkia vastaa, aiaa 2-4 vuotta)

Tasoryhmistä toiseen siiryttään joustavasti. Koulujärkestelmä antaa  lapselle mahdollisuuden kypsyä koulun sisällä.


Sisältöjä ei sidota oppiaineisiin eikä valtakunnallisiin tuntimääriin 

Oppilas voisi käyttää eniten aikaa siihen, mikä on hänelle vaikeaa eikä tarvitse odottaa toisia asioissa, jotka ovat hänelle helppoja. 

Kullakin tasolla  selkestä määritellyt minimitavoitteet


Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetuksen opettajaryhmänä 

Opetusryhmien koko max 14-16 oppilasta.

 

Arviointi


Työryhmä näki kirkkaasti nykyaikaan saakkaa. Raportin mukaan arviointi oli  ensisijaisesti opettajan ja oppilaiden kommunikaatiota. Oppilas saa opettajalta koko kouluajan suullista ja kirjallista palautetta. Lisäksi nostettiin esiin itsearviointi.


(Kuvassa: Riitta Sarras)


Todistuksia annettaisiin lukuvuosittain. Kirjallinen arvostelu tehtäisiin sanoin tai numeroina.  4-6 luokilla  annettaisiin kirjallinen arvostelu keväällä.


Työryhmä vastusti valtakunnallisia kokeita ja suositteli  formatiivisia kokeita. Mittana olisi oppilaan saavutukset  omiin kykyihinsä nähden (kuten 1985 opsissa). Huoltajien kanssa käytäisiin keskusteluja. Opettajan didaktinen vapaus ulottuisi  todistukseen.


Koulun työaika


Koulupäivää ei enää jaoteltausi oppitunteihin. Opettajien palkanmaksussa laskennallinen oppitunti olisi  40 min,. + välituntiin 10 min. Opettajilla olisi päivittäinen  ja viikottainen tuntimäärä, joka olisi  oltava koululla. Oppilaat pääsisivät  kotiin sitä mukaa kun päivän urakka on suoritettu.  


Koulujen työajat ratkaistaisiin maan eri osien tarpeiden mukaan.

Lukuvuosi kuitenkin alkaisi  ja päättyisi  yhtä aikaa.

Kouluille annettaisiin mahdollsiosuus sijoittaa koulupäiviä myös kesään (leirikoulut)


Oppilaiden lukuvuoteen sijoitettaisiin  lomajakso, jolloin opettajille järjestetään täydennyskoulutusta.


Koulun hallinnollinen rakenne


Työryhmä halusi purkaa tiukasti hallinnollisesti ohjatun  koululaitoksen. Päätökset tulisi siirtöää alimmalle  mahdolliselle tasolle, jolla on päätösten edellyttämä asiantuntemus ja pätevyys eli koulun opettajakunnan tasolle. Kullakin peruskoululla olisi oma rehtori ja johtokunta. Kouluille annettaisiin lisää itsenäisyyttä pedagogisissa, hallinnollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. 

.

Luokanopettajat opettaisivat 7-13 vuotiaita ja aineenopettajat 13-15-vuotiaita. Raja voitaisiin kuitenkin ylittää joustavasti


Opettajien peruskoulutus


Jotta koulu olisi hyvä, tarvitaan hyvin koulutettuja, koulun kehittämisestä  kiinnostuneita opettajia. 


Opettajankoulutuksen tavoitteena tulisi olla  kriittisyyten perustuva ammatti-identiteetti., henkinen kasvu sekä  valmius jatkuvaan kouluttautmiseen. Opiskelussakin johtoarvoja olisivat vapaus, ja itsenäisyys


Selkärankana  olisi koko opiskeluajan jatkuva yleisdidaktinen opintosarja. Opetuksessa käytettäisiin monipuolisia työtapoja. 


Harjoittelukouluissa keskityttäisiin kontrolloituihin opetuskokeiluihin. Varsinainen opetusharjoittelu siirrettäisiin tavallisiin kouluihin.  Koulutusta voitaisin lyhentää poistamalla  lukion kurssien kertaamisia, kehittämällä monimuoto-opetusta ja  hyväksymällä hankittu työkokemus opetusharjoitteluksi. 


Täydennyskoulutus ja sapattiaika


Opettajille tulisi taat oikeus palkalliseen sapattiajan kaltaiseen virkavapauteen. Opettaja itse päättäisi  sapattiajan käytöstä.

Sapatti olis ilukukauden mittainen, kerran 7 vuodessa.Sijaisina toimisivat opetusharjoittelijat.



Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Sellainen ehdotus. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli ehdotus peruskoulun joustavista "tasoryhmistä". Ymmärtääkseni OAJ ajaa nyt samaa asiaa 33 vuotta myöhemmin  :-)





Päivän aforismi

 











Welcome vai Warning?

lauantaina, lokakuuta 30, 2021

Päivän aforismi

 












AFORISMEJA on montaa genreä.Yksi niistä on sanaleikit, ja niitäkin on monenlaisia. Homonyymeillä (montaa asiaa tarkoittavat sanat) leikittely on yksi. Joskus hymyn lisäksi niistä saa arvokkaan ajatuksen.. Kiitos, Lauri Sallinen!

perjantaina, lokakuuta 29, 2021

torstaina, lokakuuta 28, 2021

Kouluvaari tilasi työhupparin

NÄIN kävi. Tottakai ymmärrän, että oikean kouluvaarin olisi hyvä tulla kouluun tuohi-virsuissa,  ja pukeutua sarkapukuun ja soittaa kannelta. :-) 

MUTTA kun en ehkä siihen ylety. Nyt sattui  kuitenkin toisin. Avasin WISHin sähköpostin, jossa oli tarjouksessa avaruusasusta tehty mukaelma-huppari. 

Niin lysti juttu, että tilasin heti. Tilasin koon XXX, että  mahdun.

EIKÖS kouluvaarinkin tulisi olla innostunut paitsi perinteestä myös avaruudesta ja   tulevaisuudesta? 

Joka tapauksessa on hyvä, että on tuttu uniformu. Eikö?


Päivän aforismi

 


keskiviikkona, lokakuuta 27, 2021

Huikea alku lokakuun viikolle 43

 

JOSKUS on huikea olo. Nyt on. Koulujen syysloma päättyi, ja näyttää siltä että palaamme vanhaan normaaliin.

VOW. Kolme iloa täynnä ollut päivää takana..

Maanantai

PERINNESEURAN hallitus innostui Espoo 1972-2002 -kaupunkina teemasta. Kannustavaa palautetta myös kaupunginosa-yhdistyksistä ja kaupunginmuseosta.

PIKKUÄIJÄT iltapäiväkylässä. Kerrottu jo edellisissä lastuissa Kerrataan: Upeaa asua lähellä. Upeaa olla osa  arkea.

Tiistai

Aamulla kouluvaariksi Auroran koululle.. Saada nähdä koulun tosiarkea. Tavata tuttuja,. Olla pikkuasioissa avuksi. Saada rakentaa ekaluokkalaisista huikea rytmiorkesteri. Koululla on hieno musiikkiluokka vekottimineen.

SITTEN Bembölen kahvituvalle esittelemään about 30:lle perinnetyön ystävälle Bemböle-kirjaa( logilastun kuva). Uffen haastattelu. Eskon esittely. Aapon diat vesimyllyistä. So proud!

Keskiviikko

Aamupäivällä OpeUra-tutkimushankkeen toinen koronan jälkeinen kokous. Upeita artikkeleita pukkaa. Vaimon kanssa lounas Itiksessä. 

ILTAPÄIVÄLLÄ Kestävä- Espoo ohjelmaryhmän 3-tuntinen suunnitelukokous. Eikun johdonmukaisesti kohti hiilineutraalia Espoota.

Ensi sunnuntain juhlamessuun laatimalleni esirukoustekstille tuli hyväksyntä. Ja illalla kirjoitin  tärkeän kirjeen 2. periodin maisteriharjoittelun 4:lle ohjattavalleni.

OIKEIN upean aktiivinen olo. 

Päivän aforismi


 

tiistaina, lokakuuta 26, 2021

Elämäni ensimmäinen esirukous

ENSI sunnuntaina klo 10  Espoon Tuomiokirkossa on juhlamessu.  Espoon piispa Kaisamari Hintikka asettaa virkaan kirkkoherra, tuomiorovasti Ari Paavilaisen. Messu suoratoistetaan Espoon tuomiokirkon Facebookin kautta.  

Juhlamessuun - kuten messuihin yleensäkin- kuuluu monta osaa. I-osa on johdanto, II-osa on sanaosa. III osa on ehtoollinen. IV osa on lyhytkäsky: lähtekää

II osaan kuuluu Raamatun tekstiä, saarna ja uskontunnustus. Messun sanaosan päättää yhteinen esirukous, jossa seurakunta rukoilee niin kirkon, kansan, ajankohtaisten asioiden kuin yksilöiden, sairaiden ja kuolleidenkin puolesta. Toive on, että esirukous valmistellaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa.

OLEN ollut Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen pian 7 vuotta. Minua kokeneemmat neuvoston jäsenet eivät tällä ottaneet haastetta vastaan. Tässä juhlamessussa on 2 esirukousta. Kansainvälisemmän vetää Veera Ruoho. Minä lupasin vetää kotimaisen. Merkkejä oli max 2000.

TÄNÄÄN oli dl. Lähetin oman luonnokseni piispan ja uuden kirkkoherran hyväksyttäväksi klo 20. Näin aikoisin rukoiluttaa kirkkoväkeä.

"Rakas taivaallinen Isä!

Me rukoilemme. Me rukoilemme Sinun kirkkosi puolesta. Tämän Tuomiokirkkoseurakuntasi puolesta. Sen työntekijöiden, sen vapaaehtoisten ja siihen kuuluvien puolesta. 

Pyhä Jumala

Anna heille kaikille  uskoa, toivoa ja rakkautta, jotta he jaksaisivat edelleen kertoa ilolla ilosanomaasi tänään ja huomenna. Anna heille luovuutta, rohkeutta ja mahdollisuuksia rakentaa uuden vuosituhannen uudenlaista  seurakuntayhteyttä.

Hyvä Jumala.

Me rukoilemme sinua Suomen ja Espoon puolesta. Rukoilemme  maamme ja kansamme puolesta. Rukoilemme Tasavallan presidentin , hallituksen ministerien, eduskunnan ja kaikkien julkisen hallintovallan käyttäjien puolesta. Anna heille kaikille yhteishyvän eteen uurastaville viisautta ja oikeudentajua. Rohkaise heitä  rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kaikkia - ihan kaikkia-  kohdellaan inhimillisesti. Jossa on turvallista elää. Jossa niin työttömien kuin työn näännyttämienkin ongelmiin löydetään ratkaisut. 

Vahvista niiden, joilla on valtaa, päätä, sydämiä ja käsiä niin, että he edistäisivät hyvää ja oikeudenmukaista. Ohjaa heitä tekemään päätöksiä erityisesti niiden parhaaksi, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Pienten, joilla on isoja huolia.  Isompien, joiden voimavarat ovat pienet. 

Hyvä Jumala. 

Siunaa luontoa. Auta meitä ihmisiä vaalimaan vastuullisesti koko luomakuntaasi, niin että elämä maapallolla säilyy moni-muotoisena ja että elämä on tulevaisuudessakin mahdollista, turvallista ja terveellistä. 

Rakas Jumala.

Siunaa pienimpiä suomalaisia. Siunaa vanhimpia suomalaisia.  Ohjaa vahvimpia suomalaisia suojelemaan näitä pienimpiä ja vanhimpia.

Tue kaikkia perheitä. Niitä, jotka voivat hyvin malliksi muille.Ja erityisesti niitä, jota eivät voi.Vahvista kaikkia vanhempia kantamaan vastuuta itsestään, toisistaan ja lapsistaan, koko perheestään. Ottamaan vastaan apua, jos sitä tarvitaan. Varmista, että sitä myös saadaan, ei vain matalalla kynnyksellä vaan  kynnyksettömästi.

Me  rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat sairaita tai toipilaita. Vahvista heidän uskoaan ja uskoaan elämään. Siunaa erityisesti niitä, jotka asettavat ammattilaisina oman elämänsä alttiiksi suojellakseen  mm. vakavaan korona-virukseen sairastuneiden mahdollisuuksia  selvitä hengissä. Avaa meidän  silmämme huomaamaan, miten juuri me voimme omilla ratkaisuillamme, monin, pienin ja isoin tavoin olla vastuuntuntoisesti avuksi autetettaville ja  heitä auttaville.  

Taivaan Isä. 

Me rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat yksin ja pelkäävät. Niiden puolesta, joita kiusataan. Niiden puolesta, joita syrjitään. Niiden puolesta, jotka jätetään yksin, ulkopuolelle.  

Avaa silmämme huomaamaan omaa vastuumme. Opeta meitä kohtaamaan toinen toisemme kunnioittavasti, tahdikkaasti,  erilaisuutta ymmärtäen ja se rikkautena nähden. Anna meille rohkeutta puolustaa erityisesti niitä, joita kukaan muu  ei puolusta.

Taivaallinen Isä.

Kiitos siitä, että saamme rukoilla. Kiitos, että saamme tulla luoksesi 
iloinemme  ja taakkoinemme.  Kiitos, että voimme olla varmoja, että sinä kuulet ja että sinä kuuntelet."

maanantaina, lokakuuta 25, 2021

Ukki- ja mimmipäivä

 


KOULUT ovat taas alkaneet ja ukin koulukyyti tilattu. Hain kaksi pikku äijää klo 13.30 alkaen Mimmilään daghemmetistä ja grundskolanista. 

Mimmi teki sillä aikaa maiskisvälipalaksi pannukakkua, hilloa ja kermavaahtoa.

UKILLA alkoi perinneseuran kokous ja Mimmi veti futisharkat ja taidepajan. Maanantaipäivän päivällislistalla oli kaksi vaihtoehtoa: a) siskonmakkara-keitto ja b)makaronilaatikko. Molempia tilattiin.

Sitten ukki pääsi  ohjaamaan  pikkuäijiä etsimään vastauksia netistä heitä kiinnostaviin kysymyksiin. Täällä kertaa niitä olivat:

- Mikä on maailman pienin talo/asunto?

- Mikä on maailman suurin aalto?

- Mikä on maailman suurin lentokone.

- Jne.

Ja lopuksi ihailtiin maailman parhaiden futaajien maaleja. Jalkapalloilijoita kun molemmat ovat.

ON tuo netti vallan mainio tie sukeltaa yhdessä maailman ihmeisiin ei ainostaan turmiolaan :-)


Päivän aforismi

 


sunnuntaina, lokakuuta 24, 2021

Historiaa ja hölmäläistarinoita suomeksi Bembölen kahvituvalla


ESPOON
perinneseura ry.julkisti uusiman  julkaisunsa Ulf Johanssonin teoksen "Bemböle – historiaa ja hölmöläis-tarinoita" viime lauantaina Tapiolan akateemisessa kirjakaupassa.

Esittelemme teosta  seuraavan kerran Bembölen Kahvituvassa tiistaina 26.10.2021 klo 15.00 alkaen

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus, Martti Hellström.

Tarinoita Bembölestä ja hölmöläisistä. Martti Hellström jututtaa  Uffea. Esko Uotila kertoo itse prosessista. Ja Aapo Kirvesniemi kertoo Bembölen vesimyllyistä. 

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. 

Terveysturvallisuussyistä tilaa kahvituvalla on enintään 30 osallistujalle. 

Kirjaa saa ostaa paikan päällä hintaan 20 €. Uffen signeerauksen saa kaupan päälle. 

TervetuloaQ

KIITOS jo etukäteen yhteistyöstä Bembölen kahvituvan väelle.

Päivän aforismi

 


lauantaina, lokakuuta 23, 2021

Historiaa ja hölmöläistarinoita

 

EILEN perjantaina oli hieno päivä. Espoon Perinneseura ry:n uunituore kirja "BEMBÖLE -Historiaa ja hölmöläistarinoita" julkistettiin Akateemisen kirjakaupan  Ainoan synttärijuhlissa.

Kirjakauppa oli laittanut perinneseuran kirjoja näyttävästi esille, ja  kauppakin kävi. 

Saimme esitellä uutuuttamme puolen tunnin ajan oikein pehmeillä tuoleilla mikrofonit kädessä. Yleisöäkin oli, ja omistuskirjoituksia jaettiin.

Minun tehtäväni oli jututtaa kirjan kirjoittajaa Ulf Johanssonia. Teos on mitä mainoin kertomus  Bembölen kylän synnystä, sen ensimmäisten asukkaiden tulosta Espooseen - ja tietysti myös hölmöläis- tarinoista.

Bembölellä on aivan erityinen paikka Espoon historiassa. Aina 1200-luvulta alkaen se on ollut yksi maamme tärkeimpiä liikenteen solmukohtia. Kylä sijaitsi valtakunnallisesti merkittävän valtatien nykynimeltään Kuninkaantien varrella. Siksi sen asukkaat kuulivat usein ensimmäisten joukossa uusista keksinnöistä, vaikkapa ikkunalasista ja keksivät niistä nurinperin tarinoita. Oikeasti he olivat fiksuja, väittää Johansson.

Olemme tavattoman ylpeitä että saimme vihdoinkin julkaista Johanssonin teoksen Sagan om Bemböle (2005) suomeksi. Työtä sen eteen on tehty nimittäin vuodesta 2006 saakka.  

Perinneseuraan todellinen aktiivi Esko Uotila oli mukana toimittamassa tätäkin kirjaa. Omassa puheenvuorossaan hän kiitti Ulfin lisäksi muita  perinneseuran hankkeessa mukana olleita: Aapo Kirvesniemeä ja Tarja Raetta, jotka vastasivat suomentamisesta. Tähän versioon on tehty myös joitain lisäyksiä mm. vesimyllyistä. Taiton ja kuvituksen osalta halusimme kunnioittaa ensiteosta. Kirjan hauskat  kuvat on piirtänyt Ulfin poika Jens Johansson.

Kaunis kiitos myös Akateemiselle kirjakaupalle pitkään jatkuneesta hienosta yhteistyöstä. Seuraavan kerran olemme Tapiolassa vielä ennen joulua.

Ulfin kirja on siellä myynnissä. Teoksen voi tilata myös perinneseuran nettikaupasta hintaan 20 €.

https://espoonperinneseura.net/perinnekauppa/


Päivän aforismi

 










VALLAN kirkkaasti sanottu. Pinterestistä löytämäni aforismiin liitetty kuva kirkastaa ajatusta entisestään.

perjantaina, lokakuuta 22, 2021

Päivän aforismi

 










Ei minun.Ei ainakaan tänään :-)

torstaina, lokakuuta 21, 2021

Omnian tarina. Kohta kasassa.

HEINÄKUUN lopussa 2020 sain keikkatarjouksen vuodeksi. Suihkon Sampo pyysi kirjoittamaan Omnian - merkittävän oppilaitoksen -tarinan.

VUOSI ja vähän yli on mennyt nopeasti. Tänään kirjoitin viimeisen tehtävän: tiivistelmän noin 40 vuodesta asiasta: ammatillinen koulutus, joista en aikaisemmin tiennyt yhtään mitään. Saan huomenna kommentit, teen muutokset ja sitten on siinä.

OLEN ollut pitkään oman työni ohella toimittajana siis sisällön tuottajana. Editoijana jne. Tässä projektissa se ei ole riittänyt. Aivot ovat olleet kovilla. Ymmärränkö? Yletynkö?


OLEN oppinut huikeasti. Tekisi mieleni sanoa: sivistynyt. Olen saanut olla mukana jännissä tapahtumissa, joissa  pandemia on otettu huomioon terveysturvallisesti. Olen tavannut huikeita tyyppejä. Olen saanut hienoa apua.

JOS se on nyt tässä, niin iso kiitos kokemuksesta.

PS

Kirja ei ilmesty joulukuussa tuolla nimellä eikä tuolla kansikuvalla.


Espoon perinneseura huomenna Ainoassa klo 14-17

 










PERJANTAINA  22.10.

klo 15 - 15.30 Ulf Johansson, Bemböle - historiaa ja hölmöläistarinoita

Kirjan julkistus.



klo 14-17 Espoon perinneseura esittelemässä kirjojaan

Tervetuloa Tapiolaan!

Päivän aforismi

 


keskiviikkona, lokakuuta 20, 2021

tiistaina, lokakuuta 19, 2021

Päivän aforismi

 










Kiitos! Liekki lämmittää!

maanantaina, lokakuuta 18, 2021

Pitkästä aikaa valtuustotalolla

 













TODELLA pitkästä aikaa valtuustotalolla valtuustoryhmän kokouksessa. Puolisentoista vuotta? 

Varsinaisista valtuutetuista oli nyt  40 % syyslomalla, joten sitä sai olla 2. varavaltuutettuina ihan päättäjänä ensi viikon maanantain valtuuston kokouksen listan asioista. 

KOKOUKSEN alussa saimme keynotevieraaksi  Espoon uuden terveyspalvelujohtajan Markus Paanasen. Hän vastasi fiksusti meidän fiksuihin kysymyksiimme.

Keskeisin asia listalla oli Espoon strategia. Sista ja Maria Gee ovat tehneet hienoa työtä, ja demareille tärkeitä asioita on saatu tekstiin tosi upeasti. 

DEMARIT seisovat myös  sen takana, että tuloveroprosentti säilytetään entisellään. Nyt ei nosteta. Mutta ei myöskään lasketa. Siitä tehtiin päätös jo lauantaisessa valtuustoryhmän edellisessa kokouksessa Tapiola Gardenissa.

LÄHIKOKOUKSISSA spontaanisuus ja intenssiivinen vuorovaikutus toimivat parviälyn tavoin. Kun puheenjohtajat osaavat johtaa puhetta. Sista ja Liisa osasivat. Loimme yhdessä pilke silmäkulmassa. innostavia strategisia ja taktisia kuvioita.

ENSI viikon valtuuston kokoukseen meidän pitäisi saada paikalle saliin 9 varsinaista valtuutettua ja yhtä vielä lomailevaa tuuraamaan  1. vara  Habiba Ali. Ellei kummia satu.


lauantaina, lokakuuta 16, 2021

Kutsu perinteenkeruutalkoisiin: Espoon kaupunki täyttää 50 vuotta


ESPOON perinneseura ry on lähettänyt kaikille Espoon  kaupunginosayhdistyksille kutsun tulla mukaan perinteenkeruutalkosiin. 

Espoo täyttää nimittäin ensi vuonna 50 vuotta kaupunkina. Millainen kaupunginosanne oli vuonna 1972?  

Järjestämme perinnetalkoista kiinnostuneille erillisen suunnittelutapahtuman. 

Ilmoittautua saa seuran puheenjohtajalle emailiin.

Lisätietoa Espoon perinneseura ry:stä saa mm. nettisivuiltamme: 

https://espoonperinneseura.net

psta.

Martti Hellström, pj.  

marttifi at gmail.com



torstaina, lokakuuta 14, 2021

Kouluvaaripäivän aforismi

 




























TÄNÄÄN oli toinen päivä kouluvaarina. Kello 9-9.45 oli musiikkia. Jatkoimme Saku Sammakko-teosta. Nyt otimme mukaan rytmikapulat. Laulu soi! Voi millainen aikuisen nälkä. Onneksi syliin mahtuu.

VÄLITUNNIN jälkeen oli äikkää ja lounastauko. Koko koululla oli kasvisruokapäivä: Härkistä ja spagettia.  Sitten kävimme säveltämässä. musiikkia oikein pianisteina.



















KLO 11.15 oli koulukuvaus. Kyllä lapsia jännitti. Onneksi oli pehmolelut mukana. Minäkin pääsin kuvaan. 

SITTEN kouluvaarin oli lähdettävä tavallista aikaisemmin Zoom-sessioon Teema oli työrauhapaneeli tuoreille luokanopettaja-opiskelijoille..

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2021

Oppiva verkosto poreili taas!


OPPIVA-verkosto kehittää   opetusta, oppimista, suomalaista koulua ja varhaiskasvatusta. Verkosto syntyi vuonna 2017  NPDL:n ja syväoppimisen ympärille.

VERKOSTON sivuille avattiin lokakuussa  Oppiva Pore-julkaisusarja, joka tulee julkaisemaan artikkeleita oppimisen muutoksesta ja kehittämisestä ja kutsuu mukaan niitä kirjoittamaan ja antamaan palautetta. Toinen. artikkeli julkaistiin eilen tiistaina. Tälläkin. kertaa äänessä ovat NPDL- hankkeen suomalaiset uranuurtajat Paula Vorne ja Vesa Äyrästä. Tuotoksessa on tekstiä ja kuvia ja myös videoinserttejä.

Hieno olla  mukana toimitustiimissä, joka tuottaa monikeinoisia juttuja yhden Suomen kouluhistorian merkittävimmän koulutuksen kehittämishankkeen NPDL:n juurista ja siivistä kouluneuvos Peter Johnsonin johdolla. Juuri tänään toimitustiimi tuotti teaserin, jolla kutsutaan mukaan kirjoittamaan. 

Julkaisujen tarkoitus on jakaa suomalaisia oppimisen kehittämisestä kertyneitä kokemuksia, herättää uusia ajatuksia ja tuoda OPPIVA-verkostossa tehtyä työtä tunnetuksi niin verkoston sisällä kuin laajemminkin julkisessa keskustelussa. POREessa julkaistaan myös juttuja kansainvälisiltä turuilta ja toreilta.



Millaista keskustelua haluat herättää? Miten saat herätettyä uteliaisuutta, rohkeutta ja uutta innostusta kollegoissasi? Mitä ovat uudet ja tärkeät kysymykset?    

Jos innostut mukaan, niin ota yhteyttä Tarja Tuomaiseen. Toimituskunta käsittelee ehdotuksia ja uusia julkaisuja tulee kuukausittain. Tekijälle on luvassa myös sopiva palkkio. 

Oppiva verkoston sivu löytyy linkistä:

https://oppivaverkosto.fi

tiistaina, lokakuuta 12, 2021

maanantaina, lokakuuta 11, 2021

sunnuntaina, lokakuuta 10, 2021

lauantaina, lokakuuta 09, 2021

Ihmiselämästä

 








NÄIN on Sarasvuo laskenut. Jonkin verran siis todennäköisesti vielä tunteja jäljellä.  Laskelma kuitenkin sai jälleen kerran pysähtymään peruskysymykseen. Kuinka paljon siitä, mitä tekee, on oikeasti tekemisen arvokasta? Niin ettei hieman myöhemmin kaduta?

JATKAN toiselle laskelmalla. Edesmennyt prpfessori J.E. Salomaa kirjoitti sodan aikana kirjan "Salomaa, J.E.(1942). Suunta ja tie. Kansalaiskasvatuksen perusteita. Lotta Svärd julkaisu N:o 57. Helsinki: Lotta Svärd järjestön keskustoimikunta.

SIINÄ hän kuvailee ihmiselämän vaiheita Grimmin saduista poimimnallaan sitaatilla.









T'ämän sadun mukaan Jumala määräsi ihmiselle 30 vuoden iän olla terve, iloinen,  työnsä mielellään tekevä ja olemassaolostaan nauttiva. Ihminen halusi kuulema lisää, ja niin ihmisen elämäämn lisättiin 18 aasin vuotta, jolloin  kannettavaksi pannaan kuorma toisensa perään, 12 koiran vuotta, jolloin saa piileskellä nurkissa ja  murista ilman hampaita. Sekä 10 apinan vuotta, jolloin kyvyt heikkenevät, ihminen tekee tyhmyyksiä ja on lasten pilkkana. Näoin 70 vuoden elinikä jakaantuu selviin vaiheisiin. Aika synkkä näky, eikö?

TÄMÄN jälkeen Salomaa ohjaa lukijaa Sprangerin tapaan jakaa ihmisen elämänjuoksu  7 vuoden jaksoihin. 

  • 0-7 varhaislapsuus
  • 7-14 myöhäislapsuus
  • 15-21 varsinainen nuoruus (elämäntehtävän valinta) 
  • 21-28 myöhempi nuoruus (hapuilua, kokeilua, ihanteellisuutta
  • (AASI-VUODET): 29-35  miehuusikä (lopullinen ratkaisu, ihanteet haihtuvat, todellisuudentaju kasvaa, elämä saavuttaa vakaantuneen muodon 
  • 36-42
  • 43- 50 (noin 40 v. toiminnansäde voi avartua, haluaa saada aikaan jotain arvokasta, halutaan saavutuksia, varmennetaan elämän tulokset)
  • (KOIRAVUODET) 51-57
  • 58-63 (noin 60 vuoden iässä elämä alkaa olla valmis. Elämäntehtävä pääasiallisesti suoritettu.)
  • (APINAVUODET) 64-70 - vuodet varsinaisen elämän jälkeen-.

SALOMAAN mukaan tässä vaiheessa on kolme vaihtoehtoa joillakin tämän jälkeen alkaa loppua edeltävä tyhjä, puhtaasti toimeton aika. Elämänkokemukseen ei tule lisää mitään uutta. Lisävuodet ovat valmistautumista loppua varten, katsausta menneeseen elämään ja mahdolliseen tulevan, tuonpuoleisen odotusta. 

JOKU yksilö kerää vielä jäljellä olevat voimansa  ja mahdollisuutensa ja koettaa nopeasti suorittaa  ennen laiminlyödyn (esim uusi avioliitto). 

JA JOKU- Esim. Mannerheim ja Hindenburh: lisää  näennäisesti päättyneeseen elämään  odottamatta aivan uutta, rakentaa ikään kuin  elämänrakennukseen uusi kerros. 

JA sitten 70-vuoden sitä on vanhus.

MIKSI tällaisia pitää 67-vuotiaan pohtia?  Juuri siksi.:-)