Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, lokakuuta 25, 2021

Ukki- ja mimmipäivä

 


KOULUT ovat taas alkaneet ja ukin koulukyyti tilattu. Hain kaksi pikku äijää klo 13.30 alkaen Mimmilään daghemmetistä ja grundskolanista. 

Mimmi teki sillä aikaa maiskisvälipalaksi pannukakkua, hilloa ja kermavaahtoa.

UKILLA alkoi perinneseuran kokous ja Mimmi veti futisharkat ja taidepajan. Maanantaipäivän päivällislistalla oli kaksi vaihtoehtoa: a) siskonmakkara-keitto ja b)makaronilaatikko. Molempia tilattiin.

Sitten ukki pääsi  ohjaamaan  pikkuäijiä etsimään vastauksia netistä heitä kiinnostaviin kysymyksiin. Täällä kertaa niitä olivat:

- Mikä on maailman pienin talo/asunto?

- Mikä on maailman suurin aalto?

- Mikä on maailman suurin lentokone.

- Jne.

Ja lopuksi ihailtiin maailman parhaiden futaajien maaleja. Jalkapalloilijoita kun molemmat ovat.

ON tuo netti vallan mainio tie sukeltaa yhdessä maailman ihmeisiin ei ainostaan turmiolaan :-)


Päivän aforismi

 


sunnuntaina, lokakuuta 24, 2021

Historiaa ja hölmäläistarinoita suomeksi Bembölen kahvituvalla


ESPOON
perinneseura ry.julkisti uusiman  julkaisunsa Ulf Johanssonin teoksen "Bemböle – historiaa ja hölmöläis-tarinoita" viime lauantaina Tapiolan akateemisessa kirjakaupassa.

Esittelemme teosta  seuraavan kerran Bembölen Kahvituvassa tiistaina 26.10.2021 klo 15.00 alkaen

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus, Martti Hellström.

Tarinoita Bembölestä ja hölmöläisistä. Martti Hellström jututtaa  Uffea. Esko Uotila kertoo itse prosessista. Ja Aapo Kirvesniemi kertoo Bembölen vesimyllyistä. 

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. 

Terveysturvallisuussyistä tilaa kahvituvalla on enintään 30 osallistujalle. 

Kirjaa saa ostaa paikan päällä hintaan 20 €. Uffen signeerauksen saa kaupan päälle. 

TervetuloaQ

KIITOS jo etukäteen yhteistyöstä Bembölen kahvituvan väelle.

Päivän aforismi

 


lauantaina, lokakuuta 23, 2021

Historiaa ja hölmöläistarinoita

 

EILEN perjantaina oli hieno päivä. Espoon Perinneseura ry:n uunituore kirja "BEMBÖLE -Historiaa ja hölmöläistarinoita" julkistettiin Akateemisen kirjakaupan  Ainoan synttärijuhlissa.

Kirjakauppa oli laittanut perinneseuran kirjoja näyttävästi esille, ja  kauppakin kävi. 

Saimme esitellä uutuuttamme puolen tunnin ajan oikein pehmeillä tuoleilla mikrofonit kädessä. Yleisöäkin oli, ja omistuskirjoituksia jaettiin.

Minun tehtäväni oli jututtaa kirjan kirjoittajaa Ulf Johanssonia. Teos on mitä mainoin kertomus  Bembölen kylän synnystä, sen ensimmäisten asukkaiden tulosta Espooseen - ja tietysti myös hölmöläis- tarinoista.

Bembölellä on aivan erityinen paikka Espoon historiassa. Aina 1200-luvulta alkaen se on ollut yksi maamme tärkeimpiä liikenteen solmukohtia. Kylä sijaitsi valtakunnallisesti merkittävän valtatien nykynimeltään Kuninkaantien varrella. Siksi sen asukkaat kuulivat usein ensimmäisten joukossa uusista keksinnöistä, vaikkapa ikkunalasista ja keksivät niistä nurinperin tarinoita. Oikeasti he olivat fiksuja, väittää Johansson.

Olemme tavattoman ylpeitä että saimme vihdoinkin julkaista Johanssonin teoksen Sagan om Bemböle (2005) suomeksi. Työtä sen eteen on tehty nimittäin vuodesta 2006 saakka.  

Perinneseuraan todellinen aktiivi Esko Uotila oli mukana toimittamassa tätäkin kirjaa. Omassa puheenvuorossaan hän kiitti Ulfin lisäksi muita  perinneseuran hankkeessa mukana olleita: Aapo Kirvesniemeä ja Tarja Raetta, jotka vastasivat suomentamisesta. Tähän versioon on tehty myös joitain lisäyksiä mm. vesimyllyistä. Taiton ja kuvituksen osalta halusimme kunnioittaa ensiteosta. Kirjan hauskat  kuvat on piirtänyt Ulfin poika Jens Johansson.

Kaunis kiitos myös Akateemiselle kirjakaupalle pitkään jatkuneesta hienosta yhteistyöstä. Seuraavan kerran olemme Tapiolassa vielä ennen joulua.

Ulfin kirja on siellä myynnissä. Teoksen voi tilata myös perinneseuran nettikaupasta hintaan 20 €.

https://espoonperinneseura.net/perinnekauppa/


Päivän aforismi

 










VALLAN kirkkaasti sanottu. Pinterestistä löytämäni aforismiin liitetty kuva kirkastaa ajatusta entisestään.

perjantaina, lokakuuta 22, 2021

Päivän aforismi

 










Ei minun.Ei ainakaan tänään :-)

torstaina, lokakuuta 21, 2021

Omnian tarina. Kohta kasassa.

HEINÄKUUN lopussa 2020 sain keikkatarjouksen vuodeksi. Suihkon Sampo pyysi kirjoittamaan Omnian - merkittävän oppilaitoksen -tarinan.

VUOSI ja vähän yli on mennyt nopeasti. Tänään kirjoitin viimeisen tehtävän: tiivistelmän noin 40 vuodesta asiasta: ammatillinen koulutus, joista en aikaisemmin tiennyt yhtään mitään. Saan huomenna kommentit, teen muutokset ja sitten on siinä.

OLEN ollut pitkään oman työni ohella toimittajana siis sisällön tuottajana. Editoijana jne. Tässä projektissa se ei ole riittänyt. Aivot ovat olleet kovilla. Ymmärränkö? Yletynkö?


OLEN oppinut huikeasti. Tekisi mieleni sanoa: sivistynyt. Olen saanut olla mukana jännissä tapahtumissa, joissa  pandemia on otettu huomioon terveysturvallisesti. Olen tavannut huikeita tyyppejä. Olen saanut hienoa apua.

JOS se on nyt tässä, niin iso kiitos kokemuksesta.

PS

Kirja ei ilmesty joulukuussa tuolla nimellä eikä tuolla kansikuvalla.


Espoon perinneseura huomenna Ainoassa klo 14-17

 










PERJANTAINA  22.10.

klo 15 - 15.30 Ulf Johansson, Bemböle - historiaa ja hölmöläistarinoita

Kirjan julkistus.



klo 14-17 Espoon perinneseura esittelemässä kirjojaan

Tervetuloa Tapiolaan!

Päivän aforismi

 


keskiviikkona, lokakuuta 20, 2021

tiistaina, lokakuuta 19, 2021

Päivän aforismi

 










Kiitos! Liekki lämmittää!

maanantaina, lokakuuta 18, 2021

Pitkästä aikaa valtuustotalolla

 













TODELLA pitkästä aikaa valtuustotalolla valtuustoryhmän kokouksessa. Puolisentoista vuotta? 

Varsinaisista valtuutetuista oli nyt  40 % syyslomalla, joten sitä sai olla 2. varavaltuutettuina ihan päättäjänä ensi viikon maanantain valtuuston kokouksen listan asioista. 

KOKOUKSEN alussa saimme keynotevieraaksi  Espoon uuden terveyspalvelujohtajan Markus Paanasen. Hän vastasi fiksusti meidän fiksuihin kysymyksiimme.

Keskeisin asia listalla oli Espoon strategia. Sista ja Maria Gee ovat tehneet hienoa työtä, ja demareille tärkeitä asioita on saatu tekstiin tosi upeasti. 

DEMARIT seisovat myös  sen takana, että tuloveroprosentti säilytetään entisellään. Nyt ei nosteta. Mutta ei myöskään lasketa. Siitä tehtiin päätös jo lauantaisessa valtuustoryhmän edellisessa kokouksessa Tapiola Gardenissa.

LÄHIKOKOUKSISSA spontaanisuus ja intenssiivinen vuorovaikutus toimivat parviälyn tavoin. Kun puheenjohtajat osaavat johtaa puhetta. Sista ja Liisa osasivat. Loimme yhdessä pilke silmäkulmassa. innostavia strategisia ja taktisia kuvioita.

ENSI viikon valtuuston kokoukseen meidän pitäisi saada paikalle saliin 9 varsinaista valtuutettua ja yhtä vielä lomailevaa tuuraamaan  1. vara  Habiba Ali. Ellei kummia satu.


lauantaina, lokakuuta 16, 2021

Kutsu perinteenkeruutalkoisiin: Espoon kaupunki täyttää 50 vuotta


ESPOON perinneseura ry on lähettänyt kaikille Espoon  kaupunginosayhdistyksille kutsun tulla mukaan perinteenkeruutalkosiin. 

Espoo täyttää nimittäin ensi vuonna 50 vuotta kaupunkina. Millainen kaupunginosanne oli vuonna 1972?  

Järjestämme perinnetalkoista kiinnostuneille erillisen suunnittelutapahtuman. 

Ilmoittautua saa seuran puheenjohtajalle emailiin.

Lisätietoa Espoon perinneseura ry:stä saa mm. nettisivuiltamme: 

https://espoonperinneseura.net

psta.

Martti Hellström, pj.  

marttifi at gmail.com



torstaina, lokakuuta 14, 2021

Kouluvaaripäivän aforismi

 




























TÄNÄÄN oli toinen päivä kouluvaarina. Kello 9-9.45 oli musiikkia. Jatkoimme Saku Sammakko-teosta. Nyt otimme mukaan rytmikapulat. Laulu soi! Voi millainen aikuisen nälkä. Onneksi syliin mahtuu.

VÄLITUNNIN jälkeen oli äikkää ja lounastauko. Koko koululla oli kasvisruokapäivä: Härkistä ja spagettia.  Sitten kävimme säveltämässä. musiikkia oikein pianisteina.



















KLO 11.15 oli koulukuvaus. Kyllä lapsia jännitti. Onneksi oli pehmolelut mukana. Minäkin pääsin kuvaan. 

SITTEN kouluvaarin oli lähdettävä tavallista aikaisemmin Zoom-sessioon Teema oli työrauhapaneeli tuoreille luokanopettaja-opiskelijoille..

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2021

Oppiva verkosto poreili taas!


OPPIVA-verkosto kehittää   opetusta, oppimista, suomalaista koulua ja varhaiskasvatusta. Verkosto syntyi vuonna 2017  NPDL:n ja syväoppimisen ympärille.

VERKOSTON sivuille avattiin lokakuussa  Oppiva Pore-julkaisusarja, joka tulee julkaisemaan artikkeleita oppimisen muutoksesta ja kehittämisestä ja kutsuu mukaan niitä kirjoittamaan ja antamaan palautetta. Toinen. artikkeli julkaistiin eilen tiistaina. Tälläkin. kertaa äänessä ovat NPDL- hankkeen suomalaiset uranuurtajat Paula Vorne ja Vesa Äyrästä. Tuotoksessa on tekstiä ja kuvia ja myös videoinserttejä.

Hieno olla  mukana toimitustiimissä, joka tuottaa monikeinoisia juttuja yhden Suomen kouluhistorian merkittävimmän koulutuksen kehittämishankkeen NPDL:n juurista ja siivistä kouluneuvos Peter Johnsonin johdolla. Juuri tänään toimitustiimi tuotti teaserin, jolla kutsutaan mukaan kirjoittamaan. 

Julkaisujen tarkoitus on jakaa suomalaisia oppimisen kehittämisestä kertyneitä kokemuksia, herättää uusia ajatuksia ja tuoda OPPIVA-verkostossa tehtyä työtä tunnetuksi niin verkoston sisällä kuin laajemminkin julkisessa keskustelussa. POREessa julkaistaan myös juttuja kansainvälisiltä turuilta ja toreilta.



Millaista keskustelua haluat herättää? Miten saat herätettyä uteliaisuutta, rohkeutta ja uutta innostusta kollegoissasi? Mitä ovat uudet ja tärkeät kysymykset?    

Jos innostut mukaan, niin ota yhteyttä Tarja Tuomaiseen. Toimituskunta käsittelee ehdotuksia ja uusia julkaisuja tulee kuukausittain. Tekijälle on luvassa myös sopiva palkkio. 

Oppiva verkoston sivu löytyy linkistä:

https://oppivaverkosto.fi

tiistaina, lokakuuta 12, 2021

maanantaina, lokakuuta 11, 2021

sunnuntaina, lokakuuta 10, 2021

lauantaina, lokakuuta 09, 2021

Ihmiselämästä

 








NÄIN on Sarasvuo laskenut. Jonkin verran siis todennäköisesti vielä tunteja jäljellä.  Laskelma kuitenkin sai jälleen kerran pysähtymään peruskysymykseen. Kuinka paljon siitä, mitä tekee, on oikeasti tekemisen arvokasta? Niin ettei hieman myöhemmin kaduta?

JATKAN toiselle laskelmalla. Edesmennyt prpfessori J.E. Salomaa kirjoitti sodan aikana kirjan "Salomaa, J.E.(1942). Suunta ja tie. Kansalaiskasvatuksen perusteita. Lotta Svärd julkaisu N:o 57. Helsinki: Lotta Svärd järjestön keskustoimikunta.

SIINÄ hän kuvailee ihmiselämän vaiheita Grimmin saduista poimimnallaan sitaatilla.









T'ämän sadun mukaan Jumala määräsi ihmiselle 30 vuoden iän olla terve, iloinen,  työnsä mielellään tekevä ja olemassaolostaan nauttiva. Ihminen halusi kuulema lisää, ja niin ihmisen elämäämn lisättiin 18 aasin vuotta, jolloin  kannettavaksi pannaan kuorma toisensa perään, 12 koiran vuotta, jolloin saa piileskellä nurkissa ja  murista ilman hampaita. Sekä 10 apinan vuotta, jolloin kyvyt heikkenevät, ihminen tekee tyhmyyksiä ja on lasten pilkkana. Näoin 70 vuoden elinikä jakaantuu selviin vaiheisiin. Aika synkkä näky, eikö?

TÄMÄN jälkeen Salomaa ohjaa lukijaa Sprangerin tapaan jakaa ihmisen elämänjuoksu  7 vuoden jaksoihin. 

  • 0-7 varhaislapsuus
  • 7-14 myöhäislapsuus
  • 15-21 varsinainen nuoruus (elämäntehtävän valinta) 
  • 21-28 myöhempi nuoruus (hapuilua, kokeilua, ihanteellisuutta
  • (AASI-VUODET): 29-35  miehuusikä (lopullinen ratkaisu, ihanteet haihtuvat, todellisuudentaju kasvaa, elämä saavuttaa vakaantuneen muodon 
  • 36-42
  • 43- 50 (noin 40 v. toiminnansäde voi avartua, haluaa saada aikaan jotain arvokasta, halutaan saavutuksia, varmennetaan elämän tulokset)
  • (KOIRAVUODET) 51-57
  • 58-63 (noin 60 vuoden iässä elämä alkaa olla valmis. Elämäntehtävä pääasiallisesti suoritettu.)
  • (APINAVUODET) 64-70 - vuodet varsinaisen elämän jälkeen-.

SALOMAAN mukaan tässä vaiheessa on kolme vaihtoehtoa joillakin tämän jälkeen alkaa loppua edeltävä tyhjä, puhtaasti toimeton aika. Elämänkokemukseen ei tule lisää mitään uutta. Lisävuodet ovat valmistautumista loppua varten, katsausta menneeseen elämään ja mahdolliseen tulevan, tuonpuoleisen odotusta. 

JOKU yksilö kerää vielä jäljellä olevat voimansa  ja mahdollisuutensa ja koettaa nopeasti suorittaa  ennen laiminlyödyn (esim uusi avioliitto). 

JA JOKU- Esim. Mannerheim ja Hindenburh: lisää  näennäisesti päättyneeseen elämään  odottamatta aivan uutta, rakentaa ikään kuin  elämänrakennukseen uusi kerros. 

JA sitten 70-vuoden sitä on vanhus.

MIKSI tällaisia pitää 67-vuotiaan pohtia?  Juuri siksi.:-) 

torstaina, lokakuuta 07, 2021

Jännä päivä huomenna

 

MINULLA on. treffit huomenna klo 9.30 Stockan edessä. Sveitsiläinen tutkija haluaa tietää, millainen suhde kuvan kahdella sveitsiläisläissyntyisellä kasvattajalla on ollut suoma-laisen kansakoulun ja kansakoulun-opettajaseminaarien  syntyyn. 

Kuvan neljäs naama on saksalainen kasvattaja, jota en saa unohtaa. Tunnistatteko?

ONNEKSI on  vuodesta 1999 saakka digimuistiinpanoja läpikäydyistä teksteistä.


keskiviikkona, lokakuuta 06, 2021

Koko perheen yrittäjyyskirjan juklkistustilaisuudessa




















"Suuretkin menestystarinat ovat ponnistaneet liikkeelle pienestä alusta.Olemme keränneet kirjaan eri-ikäisten inspiroivia yrittäjyys-tarinoita, jotka auttavat nuoria löytämään oman polkunsa", näin esitellään uunituore teos: Pienestä ponnistaneet – yrittäjyyskirja.


SAIN kutsut yrittäjyyskirjan julkistustilaisuuteen 
Sokos Hotel Vaakunaan. 1.0. kerroksen kabinetti oli täynnä iloisia ihmisiä, jotka kaikki liittyivät tavalla tai toisella Mikko Nurmisen useavuotiseen  PikkuYrittäjät- menestystarinaan.  

Auroran  koululla  oli etuoikeus olla mukana, kun Mikko Nurminen ja Virpi Utriainen halusivat testata alkuperäistä konseptia ihan sen alkuvaiheissa lukuvuonna 2013-14  Auroran diasporan aikana, jolloin osa luokista oli väistössä Kalajärven koululla.  Nyt mukana on  70 000 oppilasta  ja  yli 700 koulua!   

PIKKU YRITTÄJÄT on ilmainen yrittäjyys-kasvatusohjelma 4.-6. luokkalaisille.  Vaikuttava lääkeaine on 2-4 hengen ryhmissä perustettava oma pikkuyritys. Tarkoitus on  kehittää lasten omien kiinnostusten ja vahvuuksien pohjalta tuotteita ja/tai palveluita. Ohjelma istuu mainiosti perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja sen eheyttävään henkeen."

JULKISTAMISTILAISUUDESSA tietokirjailijat Mikko Nurminen ja Petteri Poukka kertoivat kirjan syntyprosessin hyvistä ja huonoista päivistä. Lisäksi   yrittäjyyskertomuksia kertoivat mm. Duudsonien Jarno Laasala, tubettaja Pinkku Pinsku ja HAVU Gamingin Lasse Salminen. Lisäksi kuulimmme, kuinka Suomen ainoa koulujen yrittäjyyskummi toimii.

KIRJASSA on kymmeniä yrittäjyyskertomuksia, niin lasten kuin aikuisten. Sivuja on lähes 200, ja taitto on värikäs ja komea.

OMA pikku kirjoituksen on. myös mahtunut kirjaan:

" PIKKU YRITTÄJÄT OPPIVAT MONIA TAITOJA"

'Pikkuyrittäjä oppii juuri niitä taitoja, joita pidetään maailmanlaajuisesti tärkeinä tulevaisuudessa: huolehtimaan itsestään, huomaamaan ympärillään mahdollisuuksia,  asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan, kokeilemaan  ja arvioimaan työtään,  keksimään ideoita ja testaamaan niitä, ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omaa toimintaansa, tekemään sisukkaasti töitä yksin ja tiimeissä, kohtaamaan ihmisiä kunnioittavasti, ratkomaan luovasti ristiriitoja, vaikuttamaan ja viestimään  monipuolisesti sekä  johtamaan innostavasti.”– Martti Hellström, opetusneuvos

PALJON onnea Mikolle ja hänen yrittäjyystiimilleen.

KIRJAN voi hankkia mm. osoitteesta

https://pienestaponnistaneet.fi


tiistaina, lokakuuta 05, 2021

Espoon uusin koulurakennus: Monikko










Kasvun ja oppimisen lautakunnan viime lauantaina EKOAY:n järjestämään seminaariin osallistuneita jäseniä yllätti Espoon uusimmasta  koulusta  Monikosta esitetty voimakas kritiikki.

Talossa toimii Leppävaaran yhtenäiskoulu, Albergan koulu, suomenkielinen ja ruotsinkielinen päiväkoti ja väistössä osa Kilon koulua. 

Vuonna 2012 kolme koulua yhdistyi Veräjäpellon yhtenäiskouluksi. Nämä koulut olivat tuolloin Veräjäpelto, Vallivaara ja Veräjänkulma. Tämän vuoden elokuun alussa Veräjäpellon yhtenäiskoulu yhdistyi Leppävaaran yläkoulun kanssa Leppävaaran yhtenäiskouluksi.

Kävin tänään koulussa. Tsekkasimme rehtori Janne Oinosen kanssa kaikki tilat. Haastattelin hänen lisäkseen ruotsinkielisen koulun  rehtoria, useita opettajia ja kysyin tunnelmia myös usean luokan oppilailta.

Ilmanvaihto tuntui toimivan hyvin. Kalusteet olivat uusia. Musiikkiluokka oli vaikuttava. Auditorio vaikutti toimivalta.

Oppilaat kertoivat viihtyvänsä uusissa tiloissa. Henkilökunnalla oli paljon huolen aiheita. Kokosin niitä tähän, jotta en unohda.

Ilkivaltaa
  • Ensimmäiset pihakeinut on jo rikki ja talon seinissä graffiteja.
  • Toistuvasti pyörävarkauksia. Lisää valvontakameroita tarvitaan.

Kalusteet ja välineet

  • Kaikissa luokissa ei ole vielä pulpetteja eikä opettajilla kaappeja! 
  • Monet pienet luokat ovat puutteellisesti varustettuja
  • Osa kalusteista on edelleen myöhässä (mm.  alkuopetusen tuolit)
  • Tabletteja/kannettavia on liian vähän 
Piha
  • Koulupiha on liian pieni 900:lle oppilaalle
  • Monikonpuro tulvii yli äyräiden sateella niin, että puolet pihasta ui veden alla – mukaan lukien jalkapallo- ja koripallokentät.  

Opetuksellisia ongelmia

    • Kaikissa luokissa ei ole mitään säilytystilaa  keskeneräisille töille
    • Lähes kaikki seinät ovat lasia ja oppilaiden työt näkyvät kaikkialle, osa huoltajista on kieltänyt oppilaiden töiden laiton seinille. 

    Rahankäyttö

    • Rahaa on tuhlattu ihan pöljiin juttuihin; tietotekniikaltaan huipputason kello/pistelaskujärjestelmä liikuntasalissa, johon ei katsojia mahdu ja katsomoa ole. 
    • Valkotaulut kosketusnäytöllä joka luokassa mutta tietokoneliitännät ovat surkeita.
    Siivouksen ongelmia
    • Käytävät ovat täynnä jättiraheja jolla ”Liikkuvan koulun” oppilaat makaavat välituntisin. Siivoajat kiroavat kun eivät voi käyttää  päältä ajettavaa siivouskoneettaan, koska kaikki aika menee rahien siirtelyyn.

    Teknisiä ratkaisuja

    • Lähes kaikissa luokissa on yksi lasiseinä; opettajat ovat rakentaneet niihin oppilastöistä keskittymistä edistävää näkösuojaa.
    • Kaikkiin  luokkatiloihin ei tule luonnonvaloa
    • Koulun kirjaston tila on surullinen:  muutama hylly ala-aulassa. Mitenköhän niiden kirjojen säilyvyyttä kontrolloidaan kun tila on kaikille avoin ja esteetön myös iltakäytön aikana? Tämän alueen oppilailla ei kaikilla ole kirjastokorttia/sellaista lukutaitoa, että vapaa-ajallaan lähtisivät Sellon kirjastoon lainaamaan kirjoja.
    • Musiikin luokan. päätyseinä on kipsiä, sille on erittäin vaikeaa kiinnittää tarvittavia kaiuttimia
    • Opettajien työ-/sos.tilat ovat vailla kalustusta ja epäkäytän-nölliset. 
    • Osaan luokista ei ole omaa ovea käytävästä, vaan niihin kuljetaan toisten luokkien läpi. Turvallisuus voi olla tästä syystä vaarassa mm. teknisen opetuksen luokassa.
    • Osista koostuva väliseinä luokkien välillä: Äänet haittaavat
    • Osa  luokista on avoimia, ja niissä äänet häiritsevät 
    • Ovien lukot eivät toimi
    • Suuressa osassa luokkia ei ole käsien pesupistettä/lavuaaria silti alakoulun kuvikset/askartelut pitää siellä kuitenkin pitää, koska kuvisluokka on varattu.

    Tilojen riittävyys

    • Eriyttävää tilaa ei ole  muuta kuin käytävät laaja-alaisille/avustajille.Luokkahuoneet ovat ahtaita 
    • Naulakkoja on liian vähän oppilaille, 
    • Ns. teknisen käsityön luokka on liian pieni, samoin sen varastot
    • Pienryhmätiloja on aivan liian vähän; Tiloja esim. puhe- ja toimintaterapeuteille ei ole riittävästi (koulussa dysfasia- oppilaita yms. todella paljon!)
    • Varastotilaa on liian vähän ja mitä on, on "hölmöissä" paikoissa esim. TS-luokan ulkopuolella.

    Tilojen  sijoittelu

    • Tiloja on kolmessa kerroksessa, sanoisiko sikin sokin

    Uunituoreen koulun tekninen laatu

    • Lattiat halkeilevat
    • Katto vuotaa, 
    Varusteet ja kalusteet
    •  Kahta kopiokonetta käyttävät kaikki 3 koulua ja 2 päiväkotia = ruuhkaa!

    "Ihmettelen, mille ryhmälle tämä rakennus on rakennettu? Ja kuka on hyväksynyt tällaisen rakennuksen sopivaksi tämän alueen lapsille ja nuorille? Ei kai se ole arkkitehdin vika, ettei ymmärrä koulumaailmasta mitään! Jonkun olisi pitänyt valvoa, että koulusta tulee koulukäyttöön soveltuva. Meidän oppilaista noin puolet ovat erityisen/tehostetun tuen oppilaita – silloin kouluntilojenkin pitää olla siihen soveltuvia! Yliopistot ja ammattikorkeat voivat olla ehkä tällaisia, mutteivat peruskoulut. Me teemme toki tästä umpisurkeasta rakennuksesta parhaan mahdollisen rakennuksen meidän oppilaille mutta olisin toivonut, että käyttäjäkuntaa olisi oikeasti mietitty!” -Anonyymi Monikon opettaja

      

    Hyvän huomenen aforismi

     









    KOULUVAARILTA hyvän huomenen toivotukset kaikille. Ensimmäinen päivä kokemusasiantuntijana takana. Konsepti maistui hyvältä: Vanhempi aikuinen käy auttamassa lapsia ja opettajia  tekemättä itsestään numeroa. Tällaiselle extrovertille kokemus tekee oikein hyvää.

    VAIKKA kouluissa ollaan monella tavalla vaikeassa tilanteessa, oli ihana seurata, millä aikuisen lämmöllä tuossa koulussa pienet oppilaat kohdattiin – ja toiset aikuiset. Tunneilla, tauoilla, kouluravintolassa. Kaikki oleellinen kun tapahtuu kohtaamisissa.  

    TUSKIN maltan odottaa ensi viikkoon.



    Kiitos David Elkind hienosta ajatuksesta.  Poimin sen talteen 25 vuotta sitten.


    maanantaina, lokakuuta 04, 2021

    sunnuntaina, lokakuuta 03, 2021

    Huomenna. Kouluvaariksi


    HUOMENNA
    on jännä päivä. Minut on kutsuttu kouluvaariksi. Ensimmäinen vaaripäivä  maanantaina klo 9-12.15. Yes! 

    Onneksi Aurorassa on jo kokenut kouluvaari,  Espoon yhteislyseon koulun rehtori-emeritus Paavo Kokkala. Voi kysyä neuvoa.

    Tehtävään ei vaadita koulu-tusta, mutta mm. Oulussa on osallistuttava MLL:n järjes-tämään perehdytykseen. Ruotsinkielisillä alueilla kursseja on järjestänyt Folkhälsan.

    Minä perehdytin itseäni lukemalla kouluvaareista tehtyjä juttuja netissä.

    Kouluvaari on yhteisöllinen isoisä, vapaaehtoinen vanhempi - yli 55-vuotias-  mies, joka haluaa olla alakoulun oppilaiden, erityisesti pienten oppilaiden ja opettajien apulainen  ja  tukena tavallisesti kerran viikossa. Kouluvaari ei  ole opettaja eikä kouluavustaja, vaan kaksi lisäsilmää ja kättä auttamassa tarvittaessa opettajaa.  

    Kouluvaarit toimivat luokan opettajan ehdolla omilla vahvuuk-sillaan. Kouluvaarit osallistuvat tavallisesti kerran viikossa opettajan kanssa sovituille tunneille sekä ruokailuun. Vapaa-ehtoistyötä tehdään "ruokapalkalla".

    KOULUVAARI-toiminnalla on pitkät juuret. Pisimpään koulu-vaareja ja -mummoja on tiettävästi ollut Yhdysvalloissa. Idea kouluvaareista kulkeutui Suomeen Ruotsin kautta, ensin Suomen ruotsinkielisille alueille. Toiminnan isä oli turkulainen Börje Gorschelnik.  Vaaritoiminta alkoi Turussa vuonna  2000 ensin ruot-sinkielisissä kouluissa.  Kouluvaarien tai tukivaarien  yhteistyö-kumppanina on monin paikoin mm. Tampereella Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 

    Googlettamalla selvisi, että vaareja on tänään ympäriSuomea. On arvioitu, että heitä on Suomessa yhteensä jopa kolmattasataa. Joissain kunnissa heillä on oikein oma aattellinen yhdistyksensäkin. Eräissä paikoissa vaariksi vaaditaan peräti suosittelija.

    POIMIN itselleni talteen Kouluvaarin aakkosiksi lehdistä koke-neempien antamia ohjeita.

    Mitä kouluvaarit  voivat tehdä? Mitä lapset voivat tehdä kouluvaarin kanssa?

    • Antavat aikaa ja ovat läsnä
    • Apuna valvonnassa esim. uimahallissa poikien puolella
    • Askarrella
    • Auttavat opetuksessa aineissa, joita tuntee, jos opettaja niin toivoo
    • Auttvat tavaroiden etsimisessä
    • Auttaa pitämään luokassa hyvää työrauhaa
    • Auttaa pukeutumisessa, kun mennään ulos ja talvella luistimia jalkaan
    • Heille voi kertoa kuulumisia ja  purkaa sydäntään
    • Kannustavat, kehuvat,  lohduttavat ja neuvovat (esim. heille voidaan antaa näyttö kertotauluosaamisesta)
    • Katsovat,  ettei kukaan jää yksin 
    • Luuntelevat lasten jutut ja hakevat laastaria, kun sitä tarvitaan.
    • Kuulla tarinoita ja satuja
    • Leikkiä
    • Luovat turvallisuutta
    • Ovat apukäsinä tunneilla, välitunneilla, retkillä ja vaikkapa konserteissa
    • Ovat arvokasvattajia
    • Ovat lisäaikuisia suurissa opetusryhmissä
    • Ovat pienten tukena ja apuna
    • Ovat seurana
    • Parhaimmillaan estää syrjäytymistä ja kiusaamista
    • Perinteiden ja vanhojen asioiden kertaamisessa. 
    • Rauhoittelee vilkkaampia
    • Rikastavat opetusta omalla erikoisosaamisellaan ja elämänkokemuksellaan
    • Ruokaillaan yhdessä nätisti
    • Tehdään tehtäviä
    • Tukee kasvua ja hyvää lapsuutta
    • Tuovat lasten maailmaan miehiä ja oman sukupolvensa lisän kouluun. Kaikilla ei ole omaa vaaria, ainakaan lähellä.
    • Tuovat mukanaan myös yhdet valvovat silmät lisää, vaikka vastuu ryhmästä säilyy tietenkin luokanopettajalla. 
    • Turvaavat kadunylityksiä suojateillä
    • Vastaavat lasten aikuisten läsnäolon nälkään.

    KOULUVAAREILLA ei ole virkamiehen vastuuta, mutta heitäkin koskee salassapitovelvollisuus. Koulussa ollaan koulun säännöillä ja ehdoilla.. Kaikkiin oppilaisiin, sukupuoleen ja kulttuuritaustaan katsomatta, suhtaudutaan samalla positiivisella asenteella. 

    Muita vinkkejä

    • Muista kertoa itsestäsi
    • Opettele lasten nimet (sainkin jo luokkakuvan)

     


    lauantaina, lokakuuta 02, 2021

    EKOAY:n perinteinen vaikuttajaseminaari - toisen kerran satamassa

     











    ESPOOLAISTEN ja Kauniaislaisten opettajien ammattiyhdistys  on saanut hallinnon ihmiset ja poliitikot tuleman järjestämiinsä seminaareihin. Niitä järjestetiin laivaristelyinä  ainakin vuodesta 2008 alkaen aina vuoteen 2019 saakka.  

    EKOAY:n hienon konseptin idean isä on EKOAY:n  ja EKPYN pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Suntio

    Yhteistyötapahtuma vietettiin tänä syksynä Koronan vuoksi toisen kerran maissa, Hotelli Clarionissa, satamassa. Meitä oli paikalla monta erillissalilista ja teamsin kautta vielä lisää.. 













    Uudelta kasvun ja oppimisen  toimialalta oli mukana toimialan johtaja Harri Rinta-Aho, perusopetuksen kohtaja Juha Nurmi, toisen asteen ja nuorisopalvelujen johtaja Tapio Erma sekä aluepäälliköiden edustajana Leena Lakovaara.

    Poliittisista puolueista paikalla/etänä oli kokoomus (4), vihreät (2), demarit (1). Missäs muut luurasivat?

    EKOAY:stä oli paikalla lähes koko hallitus, luottamusmiehiä ja yhteysopettajia.  OAJ:sta paikalla oli  erityisasiantuntija Tuomo Laakso, joka piti napakan luennon ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. 


    Tapahtuman juoni eteni näin:

    • 10.00  Tervetulosanat  Veera Hietaranta, EKOAY:n koulutusjaoston pj 
    • Ajankohtaiset asiat Anu Vilkki, EKOAY:n pj 
    • 10.25  OAJ:n puheenvuoro erityisasiantuntija Tuomo Laakso
    • 10.55 Tauko  
    • 11.10  Kutsuvieraiden esittely Yhden minuutin esittelyt 
    • 11.40  Päättäjädeitit : Opettajilla oli mahdollisuus tavata etänä kutsuvieraina olevia päättäjiä ja virkamiehiä. 
    •  12.50-13.50  Lounas 
    •  14.00   Erillisohjelma kutsuvieraille Aiheina mm. opetuksen rahoitus, oppimisen tuki ja oppivelvollisuuden pidennys
    • 16.00  Välipala ennalta ilmoittautuneill.Välipalan aikana yöpyjät voivat majoittua hotelliin 
    Mistä opettajat olivat huolissaan?

    Tänä syksynä pääteemana  oli rehtorien ja opettajien kohtuuton kuormitus.  Merkittävä osa opettajista harkitsee alanvaihtoa myös Espoossa. 

    Kovimmalla ovat olleet luokanopettajat, jotka eivät selviä muuttuneen oppilasaineksen ja erityisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Inkluusio ei toimi jos se on vain säästäkeino.  Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin. Luokkakoot ovat liian suuria. Opettajat kokevat väkivaltaa. Elat ovat tukossa papereiden kanssa. Sijaisia ei saada. Kuntarekry ei toimi. Psykologeja ei saada palkattua. Opettajilla on riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä). Iltapäivätoimintaan tarvitaan erityisopetuksen osaamista.

    Rehtoreiden tulisi saada olla tukemassa opettajia. Nyt hallinnon ohjelmat tekevät rehtoreista kansliatonttuja ja HR-sijaisia.

    Oppimateriaaleihin ei riitä raha. 

    Lukioväkeä huoletti lukioverkon epäselvyys. Muita, onko meillä riittävästi lukiopaikkoja omille oppilaille.

    Pohdimme ratkaisukeskeisesti ongelmia. Voitaisiinko turhaa paperoityötä vähentää? Voisiko suunnitelmia ajoittaa vuoden eri osiin?  Pitäisikö täydennyskoulutus fokusoida nyt erityisopetuksen osaamiseen? Vuokrakuluja on vähennettävä. Pitäisikö jo opettajankoulutuksessa vahvistaa erityisopetuksen osaamista? Kuinka se saataisin osaksi opettajankoulutusta?

    Yksittäisenä vakavana huolena opettajat nostivat esiin erään uuden koulurakennuksen tilaratkaisut. Äänieristys ei toimi,. Luokkiin joudutaan kulkemaan toisten luokkien kautta. Esitettiin väite, että melkoinen on opettajista on lähtenyt koulusta.


    Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

    Jälkeen esiin nousi tuttuja huolia, joihin ei ole saatu vieläkään helpotusta. 

    Ovatkohan nämä allaolevat niin usein esillä olleet huolet jo ratkenneet? Ainakaan ne eivät nyt nousseet esille:

    • Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
    • Case Saunalahti
    • Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
    • Kiky ja sen ohjeistus
    • Kotikulttuurien muutos
    • Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
    • Työsuhdeasuntojen pula
    • Työterveyshuollon palveluiden alasajo
    • Väistöihin liittyvät työ
    • YS-ajan käyttö
    TYÖ jatkuu.

    perjantaina, lokakuuta 01, 2021

    Oppiva verkosto poreilee!

    OPPIVA-verkosto on 32 suomalaisen kunnan verkosto, joka kehittää yhdessä opetusta, oppimista, suomalaista koulua ja varhaiskasvatusta. Verkosto syntyi vuonna 2017  NPDL:n ja syväoppimisen ympärille

    VERKOSTON sivuille on avattu Oppiva Pore-julkaisusarja, joka tulee julkaisemaan artikkeleita oppimisen muutoksesta ja kehittämisestä ja kutsuu mukaan niitä kirjoittamaan ja antamaan palautetta. 

    ENSIMMÄISET artikkelit julkaistiin tänään. Olen mukana toimitustiimissa, joka tuottaa monikeinoisia juttuja yhden Suomen kouluhistorian merkittävimmän koulutuksen kehittämishankkeen NPDL:n juurista ja siivistä. 
































    Saimme haastattelua hankkeen suomalaisia uranuurtajia Paula Vornetta ja Vesa Äyrästä. Tuotoksessa on tekstiä ja kuvia ja myös videoinserttejä.

    SIVUILLA on nyt myös tekstiä, kuvia ja podcast Case-Keravasta, jossa syväoppiminen on johtava  kehittämisperiaate varhaiskasvatuksesta lukioon saakka jo viiden vuoden ajan,

























    SO proud! kun sai olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa innovaatiivista idea yhdessä Paulan, Vesan, Tuomiston Tarjan sekä Riina Lahtisen kanssa kouluneuvos Peter Johnsonin johdolla.

    Oppiva verkoston sivu löytyy linkistä:

    https://oppivaverkosto.fi