Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekoäly. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekoäly. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, elokuuta 16, 2025

Terveisiä kiinalais-suomalaisesta PDC-seminaarista


 T 
erveisiä Kumpulasta Kemian Kampukselta.  Minulla on ilo saada kutsu tulla mukaan kansainvälisen kiinalais-suomalaisen seminaariin (conferencedian) : The 5th PDC Forum Agenda

Ymmärtääkseni seminarin taustalla on liittymä: PDC. International Education alliance. Yritin selvittää, mitä kirjainyhdistelmä PDC tarkoittaa. Oikea vastaus taitaa olla Project Driven Creation).

Avajaisseremonia

Aamu alkoi kello 8.30 juhlavalla puolen tunnin avajaisseremonialla, kuten kiinalaiseen tapaan kuuluu.  Kemian kampuksen auditorio oli täynnä väkeä. Paikalla oli paitsi aikuisia myös lapsia sekä Espoosta että Pekingistä.  Myös  lapsilla oli omat esiintymsvuoronsa Lisäksi heille oli järjestetty iltapäivällä oma työpaja.


 P DC-hanke on kunnianhimoinen ja mielenkiintoinen. Tavoitteena on löytää tapoja varmistaa  oppilaille kestäviä taitoja, toimia aktiivisina tutkijoina ja antaa kaikkien lasten kasvaa täyteen potentiaaliinsa, jotka luovat oman elämänsä. Keinona ovat projektit. Mukana hankkeessa on 400 koulua 10 eri maasta- myös Yhdysvalloista ja Kanadasta. Hankekouluissa  kehitellään  opetusta jossa yhdistetään luonnontieteiden, teknologian, insinööritaitojen, matematiikan taiteiden ja jopa käden töiden  (STEM, STEAM) elementtejä. Peruspedagogiikka perustuu siihen,  että oppilaat tutkivat itse  yhdessä asioita kokeillen , eivätkä opi niitä opettajalta.Kyse on siis  about 100 vuotta sitten ideoidusta proejktioppimisesta, jonka klassikoita olivat mm. John Dewey ja W.H.Kilpatrick.  Jossain kiinalaisesityksessä vilahtikin muuten  John Deweyn nimi. Niinpä. Juuret ovat pitkällä ja kaikki vie aikansa.

Aamupäivän ohjelma klo 10 - 12.30


 A 
amupäivän ohjelmassa oli useita noin vartin mittaisia alustuksia osa englanniksi osa kiinaksi. Päivää juonsi oikein sympaattisesti  Jyväskylän yliopiston Kristof Fenyvesl, joka on yksi hankkeen voimahahmoja. Korvanapit jaettiin, ja näin saattoi kuunnella esityksiä tulkattuina. Valitettavasti en itse osannut käyttää käännösohjelmaa.  joten kiinalaisesta esityksistä sai  talteen lähinnä dioissa olleet englannin kieliset tekstit.  Oma vika.

Näimme videopätkiä projektista joissa kiinalaislapset rakensivat  itselleen lohikäärmeveneitä ja testasivat niitä altaassa.  Näimme kuvia taideteoksista, joissa eteläafrikkalaiset nuoret tuottivat tietokoneen avulla taideteoksia. Totta  kai kuvissa oli mukana  robotiikkaa ja erilaisia usein luontoon liittyviä tutkimushankkeita. Ja  sten suunnittelemia tulevaisuuden koulujakin.

Videoista välittyi  vahvasti kuva, että mukana ollessa kiinalaisouluissa opettajat ovat tavattoman kiinnostuneita uudesta pedagogiikasta jossa lapset saavat oppia tutkimalla asioita ja jopa  etsimällä vastauksia omiin kysymyksiinsä. Näin heille halutaan tarjota niitä taitoja, joilla he tulevat menestymään tulevaisuuden arvaamattomassa maailmassa.  Pätkissä oli vahva eettinen sävy siitä,  kuinka tärkeää on pelastaa yhdessä maailma ja se luonto. Näimme


myös hankkeita, joissa halutaan tunnistaa ajoissa 
nimenomaan  lahjakkaat oppilailaat ja vahvistaa heidän  tulevaisuustaitojaan. Keinoina oli mm. yhteiset projektit joissa toimijoina oli muitakin ammattilaisia kuin opettajia. Aamupäivän ohjelmassa suomalaispuheenvuoroja pitivät kemian professori ja Luman johtohahmo  Jan Lundell.


espoolaisen vuosikymmeniä luonnontieteisiin erikoistuneen LUMA-koulun:  Meritorin koulun rehtori Matti Jokela sekä 




Helsinkiläisen Hertsikan peruskoulun rehtori Saara Kourouma. Tuon koulun osana toimii vanha Siilitien ala-aste, jossa Martti aloitti luokanopettajan. uransa. Hertsikan silloisen ala-asteen vanhempien tietokonekiinnostuksesta alkoi muuten myös Freenet-kokeilu.

 Hyvin puhuivat kaikki.

Iltapäivän ohjelma klo 13.05- 15.50

Yliopistolounaan  (okein maukas) jälkeen ohjelma jatkui kahdessa tilassa. Pyöreän pöydän sessiot olivat pienemmässä tilassa. Lapsille tarkoitettu työpaja aiditoriossa. 

Aikuisille oli   4 sessiota, kullakin  oma teemansa: 1. Kiinan ja Suomen yhteistyö ja eri innovaatioiden esittely, 2. Perusopetuksen laadun kohottaminen  Suomessa ja Kiinassa, 3.  PBL-kokeilut ja 4.  Tulevaisuuden koulut AI:n aikana.


Aluksi niissä kuultiin muutama 3 minuutin alustus, ja sen jälkeen maisteltiin niiden antia noin 30 minuutin ajan. Fasilitaattorina toimi professori Teng Jun. Tekoäly käänsi puheenvuorot kiinaksi/englanniksi, mutta pakko myöntää, että kiinan kielisisä esityksistä minulla oli  vaikeuksia koota scriinilä  varmasti niissä olleita helmiä.

1. Kiinan ja Suomen yhteistyö ja eri innovaatioiden esittely

Yhteistyön hedelmistä  positiivista tutkimusnäyttöä oli  erityisopetuksen yliopistolehtori  Olli-Pekka Malisella, joka oli opastanut kiinalaisopettajia pandemian alla suomalaiseen erityisopetukseen. Toimintatapoja oli otettu Kiinassa käyttöön. Opintomatka ei ollut mennyt hukkaan. 



Professori Hannu Salmi syvensi omassa puheenvuorossaan oppimisen käsitettä. Pitääkö osata vastata? Vai kysyä? Vai huomata, mitä ei edes osaa kysyä? Hän kertoi ihan liitutaulun avulla, miten voi oppia lukemaan kiinaa osaamatta kiinaa. Esimerkkinä oli oven avaamisen suunta ja  siinä ohjeistuksena käytetyt kiinan kielen merkit.


2. Perusopeuksen laadun kohottaminen  Suomessa ja Kiinassa


T
oisessa sessiossa yliopistonlehtori Arja Kaasinen esitteli mm. Helsingin yliopistssa tekemiään inovaatiota, joilla edistetään  mahdollisuuksia tuoda luontoa opetukseen. En tiennytkään, että Siltavuotenpenkereellä nähty  kasvitalo oli hänen juttujaan.

Minulle oli myöskin varattu aikaa 3 minuuttia.  Se olikin tähänastisen elämäni lyhyin luento dioineen. Lähes kaikki muut elivät jo tulevaisuutta. Minä menneisyyttä. Kerroin, kuinka suomalaisen peruskoulun pedagogiikka on 50 vuodessa kehittynyt frontaaliopetiuksesta, oman tiedon rakentamiseen, autenttiseen oppimiseen, asioiden oikeasti tekemiseen , ongelmien ratkaisemiseen yhtestoiminnallisesti ja oikeasti aitojen ongelmien ratkaisuun. Otin kultakin vuosikymmeneltä yhden esimerkin: itseneuvova oppiminen, leirikoulut, virtuaalikoulu, yhteistoiminnallinen oppiminen NPDL  sekä  pandemian aiheuttama shokki ja digiloikka. Mutta käytännössä yksi metodi ei toimi. Asiat ovat erilaisia. Ja oppilaat. Ja tilanteet. Siksi koulun arki ei ole yhtä innovatiivinen kuin pedagoginen puhe. 

3.  PBL-kokeilut 

Kolmannessa sessiossa rehtori Matti Jokela keroi diojen avulla koulunsa mielenkiintoisesta Problem Based Learing-projekisita, jota tuki mm. paikallinen rotary-klubi. Projekti liittyi meriveden puhtauden mittauksiin.

 4.  Tulevaisuuden koulut AI:n aikana

 V iimeinen teema liittyi ajankohtaiseen tekoäly keskusteluun. Lan Luncdelin mukaan tulevaosuus on arvaamaton. Tekoäly tai tukiaäly kuten Salmi sitä kutsui,  ei ole pelkästään myönteinen siihen sisältyi paljon potentuaalista kielteistä. Lopettaako tekoäly koko sen käyttäjän oman ajattellun, Lundell kysyi.  Vauhtia on syytä myös hidastaa. Joka tapauksessa teköäly haastaa miettimään koko opetusta arvosteluineen uudelleen.


Hyvän puheernvuoroja käytti myös harjoittelukoulun ex-rehtori Vesa Ervast. Pitäisikö meidän puhua vähemmän siitä, mitä tiedämme ja enemmän siitä, mistä emme tiedä?




Olipa mukavaa, että myös Keravan perusjohtaja  Terhi Nissinen ehti mukaan seminaarikeskusteluun,



Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja


 O li tosi kiinnostavaa saada olla jälleen pitkästä aikaa kansainvälisessä seminaarissa. Saattaa olla, että edellinen mahdollisuus oli 16 vuotta sitten vuonna 2009 Quest-tapahtumassa Kanadassa. 

Päivän kulku oli täynnä niin kiinalaisia upeaa  juhlallisuutta. Otettiin ryhmäkuvia.  Aamupäivän luennoitsijat juhlistettiin sisään fanfaaromaisella  musiikilla. Mukaan kutsutut vieraat ja halustajät valokuvattiin moneen kertaan ja palkittiin kerta kaikkiaan komeilla diplomeillä. Kiinalaisvierailijat hoitivat isännöintiä vimpan päälle.  Kovasti kiitos. Ehkä meilläkin olisi iloa tuollaisista jutuista?

Anniltaan päivä oli myös herkullinen. PDC-projektin idea tuo lämpimästi mieleen Michael Fullanin Syväoppimisen-mallin (NPDL). Puheineen, videoineen ja tavoitteineen ne olivat hyvin samanmakuisia. Pohjana 21st Century tavoitteet, joita kohden edettiin taitotaso kerrallaan sekä työtavat, jotka vaatiivat  kehittämaan itseohjautuvuutta ja joissa asioita tehdään yhdessä ja ratkotaan aivan oikeitakin ongelmia. 


Tsemppiä PDC:lle. Ja kiitos käytännön ohjeistuksista 
Nora Somlyodylle.





maanantaina, huhtikuuta 01, 2024

Haluatko oppia käyttämään tekoälyä?










Minulla on ilo toimia TSL- Espoon ja Kauniaisten alueen opintojärjestön puheenjohtajana. TSL-järjestämme on sivistysjärjestö, ja haluamme  auttaa meitä tavallisia ihmisiä pysymään maailman menossa mukana ja vaikuttamaan  siihen.  

Olemme lähes varaton järjestö, mutta intoa riittää. Tänä vuonna tulemme tuottamaan sarjan napakoita ja maksuttomia  koulutusvideoita ja -tapahtumia.

Muutama päivä sitten julkaisimme 7 minuutin videon otsikolla: Kuinka kirjoittaa mielipidekirjoitus.  Video löytyy Youtubesta tästä linkistä 

Seuraava koulutustapahtumamme on maanantaina 8.4. klo 17-.18 livenä. Tule paikalle Espoon valtuustotalolle. Ota oma läppäri mukaan.

torstaina, helmikuuta 15, 2024

15 seniorirexiä + Tekoäly = totta











Espoossa toimii vireä eläkeläisrexien yhdistys. Tänään 15 seniorin ryhmä pääsi tutustumaan Otaniemessä Microsoftilla tekoälyn mahdollisuuksiin opetuksen ja oppimisen sekä laajemmin koulun toiminnan kehittämisessä. Asiantuntijana oli firman toimiala-asiantuntija Vesa Äyräs. Ennen kuin hänet kaapattiin liike-elämän, hän ehti toimia  itsekin yli 20 vuotta Espoossa rehtorina. Vesa oli myös  vastuussa 2010-luvun puolivälistä alkaen fullanilaisen NPDL-hankkeen tulevaisuustaitojen  jalkauttamisesta.


Tänään Vesa on maan johtavia tekoälymiehiä. Hän tartutti kiistatta oman innostuksensa  entisiin kollegoihinsa vankalla asiantuntemuksellaan ja myös upeasti uuden innovaation mahdollisuuksia vanhempiakin silmiä avanneilla demoilla. 


Näimme mm. kuinka tekoäly käänsi suoraan hänen puheensa englanniksi ppt-esityksen alareunaan. Näimme, kuinka Chat gtp:n (parannettu versio?) laati muutamassa sekunnissa tietystä aineksesta oppilaille tehtäviä. Kuinka se kirjoitti sovittelevan kirjeen koulua moittineelle huoltajalle. Kuinka sen avulla  voitiin eriyttää tehtäviä tai vaihtaa opetuskieli toiseksi- joko tekstinä tai puheena. Kuinka sen avulla voidaan luoda mistä tekstistä tahansa ekirja.


Vakuutuin;: Tekoäly on upea mahdollisuus. Se  voi olla  väsymätön opettaja, joka  auttaa ja sparraa oppilasta niin kauan kuin tarvitaan. (Tai ehkä mieluummin mm. palkkaussyistä :;-) väsymätön apuopettaja). 

Tekoäly on upea mahdollisuus myös opettajalle. Sen avulla jokaisella oppilaalla on ikäänkuin oma tutoropettaja/koulunkäynninohjaaja, ja opettajalle jää aikaa kohdata oppilaita. Jokainen saisi personoitua tukea. Oppimisessa voidaan ottaa huomioon  oppilaiden erilaisuus (tavallinen oppiminen> mestarioppiminen> poikkeuksellisen lahjakkaisen oppilaiden tutorointi). Sen avulla tunnistetaan oppilaan oppimisen esteitä - ja autetaan niiden ratkaisemisessa. Sen avulla tuotetaan selkokielistä suomea. Se voi auttaa alkuun. Sen kanssa voidaan tehdä yhdessä.

 

Tekoäly nostaa oppimisen iloa. Oppilas saa tekoälyltä vastauksen juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee. Mutta myös oppilaan käyttämään tekoälyä  - ei vain kopioimaan tietoa paikaista toiseen. 


Myös opettajan on opittava uuttaa. Tehtävänantoja pitää muuttaa. Ei kysytä enää perusfaktoja pohjoismaasta, vaan esim.: Missä maassa haluat asua? Perustele. Tekoäly ei opi oppilaan puolesta. Tekoälylle voidaan antaa ohje, ettei se anna oppilaalle suoraan hänen pyytämiän vastauksia, vaan että se auttaa oppilasta kysymyksillå.

 

Vesan mukaan tekoäly voi olla opetuksen ja oppimisen historian suurin muutos, Oppimisen tutorbotti. Se auttaa huikeasti mm.formatiivisessa arvioinnisaa (ja tänään unohdetussa diagnostisessa arvioinnissa selvittämällä lähtötason). Bomuksena: Palaute  oppilaan tuotokseen voidaan pyytä eri tyyleillä: ammattimaisesti, hauskasti, positiivisesti. (Itse en käyttäisi sitä summatiivisessa arvioinnissa)


Tekoäly on upea mahdollisuus myös  hallinnollisiin tehtäviin


Jos tekoäly otetaan käyttöön automatisoimaan  toistuvia rutiineita  digitaalisesti (vaikkapa ketju virkavapauspäätöksestä- sijaisenhakuun- palkkauspäätökseen- ohjeistukseen- kokemusteen koontaan), aikaa jää  tärkeämmälle.


4 isoa teknologista muutosta

 

Teknologian historia voidaan  Vesan mukaan jakaa neljään, uuden innovaation käynnistäneeseen aikakauteen

  1. Höyrykoneen keksiminen (1784)
  2. Sähkön keksiminen (1800-luvulla)
  3. Elektroniikan läpimurto ( 1970-luvulta alkaen): datasta tuli  uutta öljyä.
  4. Tekoälyn luoma digitaalinen murros  (2023-)

Jokaisella aikakaudella olemme vastustaneet muutosta. Mutta muutokset ovat menneet läpi. Matkapuhelimen jalkauttaminen vei 16 vuotta, Internetin

7 vuotta. Facebookin 4,5 vuotta.  Tähän mennessä muutamassa kuukaudessa tekoälyä on jo käyttänyt yli 100 miljoonaa ihmistä


Tekoäly on  kaikkialla.  Google, Uber, älykello, Netfli., Spotify - kaikki ne käyttävät tekoälyä.


Pitääkö tekoälyä pelätä?


Kyllä, Vesa vastasi. Myös rikolliset käyttävät sitä. Kaikkia innovaatioita voidaan käyttää hyvään ja pahaan.


Kyllä, se muuttaa työelämää ja ammatteja. Siksi on tärkeää opetella käyttämään tekoaälyä On tärkeää, että organisaatioilla on oma tekoälystrategia.


Miten upeita mahdollisuuksia se tarjoakaan muuallakin kuin koulutuksessa . Vaikkapa sairauksien tunnistamisessa. Mielenterveyden ongelmissa. 


Oko siitä varaa myöss oppimisessa? On, sen avulla voidaan olla opettelevinaan. Oppilas voi antaa tekoälylle esim.ohjeen: " Tee tästä teemasta essee. Lue oma tekstini, millaisia virheitä teen. Jätä  esseeseen 10 %  minulle tyypillisiä virheitä."


Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja


 Hieno puolitoistatuntinen. Kiitos järjestelyistä Arja. Kiitos myös maiskis-lounaasta, Vesa. Kiitos kaikille mukaan ehtineille. Oli niin mukava nähdä upeaa työtä Espoossa tehneitä kollegoita ja vaihtaa ajatuksia.