SAIN juuri kutsun Opetus-hallitukseen. Haluavat innostaa suomalaisia kouluja eheyttämään ja huokoistamaan koulupäiväänsä. Hauskaa. Edessä muistioretki menneisyyteen. Eheytettyä koulupäivää kokeiltiin Aurorassa vuosina 2006-2010 kahden kansanedustajan ja valtuutetun Sanna Lauslahden ja Pia Kauman aloitteesta. Olivat ne upeita aikoja.
NOIHIN aikoihin Suomessa oli kaksi vahvaa koulujen toiminta-kulttuurin muutosliikettä. Toinen oli yhtenäiskoululiike, joka tähtäsi ala- ja yläkoulujen yhdistämiseen. Toinen muutosliike oli kokopäiväkoululiike, joka tähtäsi oppilaiden yksin (tai keskenään) viettämän, valvomattoman ajan lyhentämiseen. Liikkeen voimahahmona oli professori Lea Pulkkinen. Tämän rautarouvan ansioluetteloon kuului jo aikaisemmin koululaisten (aamu- ja) iltapäivähoidon käynnistyminen laman jälkeen. Pulkkisen toinen kuningasidea oli muuttaa koulupäivän rakennetta niin, että se kattaisi pidemmän osan lasten vanhempien työssäoloajasta. Koulupäivän sisään haluttiin teoriatuntien vastapainoksi harrastustoimintaa.
Kyseessä oli varsin radikaali koulun perustehtävän muutos: koulu muuttuisi opinsaunasta lasten ja nuorten toimintakeskukseksi, oppimis- ja harrastuskeskukseksi. Kaikki eivät ideasta innostuneet. Mutta me innostuimme.
AURORASSA oli valmiina kokopäiväkoulun aihio; Meillä oli ollut vuodesta 1992 saakka 75 minuuttiin pidennetty ruokatunti. Tuohon siestaan oli sijoitettu kerhotoimintaa huokoistamaan päivää. Kerhotoimintaa oli kuitenkin vain 6-7 tuntia viikossa, ts. kerhoja ei ollut suinkaan kaikille.
Idean positiivinen ydin oli harrastuksen merkityksen ymmärtäminen. Kerhot ovatkin luonteva tapa harrastaa. Kansallisessa MUKAVA-hankkeessa kokeiltiin 2000-luvun alussa tällaista koulupäivän sisällä olevaa kerhotoimintaa, ja Sitra rahoitti sitä. Kokemukset olivat hyviä. Kun ylimääräinen rahoitus loppui, loppui myös toiminta.
SITTEN espoolaisvaltuutetut Pia Kauma ja Sanna Lauslahti - molemmat Kokoomuksesta- esittivät talvella 2006 valtuustossa, että ns. eheytettyä koulupäivää (eli kokonaiskoulupäivää) kokeiltaisiin yhdessä kokeilukoulussa Espoossa. Seuraavana syksynä, vuonna 2006 Lauslahti Maria Guzeninan (SD) kanssa teki aloitteen iltapäiväkerhotoiminnan ulottamisesta 3.-6.- luokkalaisiin.
Suomenkielinen opetuslautakunta totesi 31.8.2006 pidetyssä kokouksessa, että se suhtautuu valtuustoaloitteeseen myönteisesti. Kyseessä oli sen mukaan erittäin merkittävä lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn vaikuttava koulutuspoliittinen hanke. Ns. eheytetystä koulupäivästä oli saatu muualla valtakunnassa hyviä kokemuksia, joita lautakunnan käsityksen mukaan voidaan hyödyntää. Oli kuitenkin perusteltua vielä kokeilla toimintaa, koska aiemmissa kokeiluissa ei ole ollut mukana espoolaiskouluja, eikä Espoolla ole ennestään tällaisen toiminnan vaatimia hallintojärjestelmiä. Myös kustannusvaikutuksia varten tarvittiin lautakunnan mielestä kokemustietoa.
AURORA lupautui kokeilemaan lukuvuonna 2007-08 "eheytettyä koulupäivää". Myöhemmin aloimme puhua tarkemmin turvallisesta iltapäivästä, koska hahmottuneessa mallissa satsattaisiin vapaaehtoiseen iltapäivään sijoittuvaan kerhotoimintaan. Mallin kehittely alkoi, kävimme ottamassa oppia Etelä-Sipoon koulusta. Hankkeelle palkattiin koordinaattori.
Suomenkielinen opetuslautakunta päätti 24.5.2007, että Espoossa ryhdytään kokeilemaan Auroran koulussa ns. eheytettyä koulupäivätoimintaa. Suunnittelu- ja kehittämistyön tuloksena valmistui opetuslautakunnan hyväksymä suunnitelma Turvallinen iltapäivätoiminta -hankkeelle.
Hankeelle asetettiin oma ohjausryhmä, johon kuuluivat Sukosta opetuspäällikkö Ilpo Salonen, apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, suunnittelija Seija Salminen, Auroran rehtori ja TIP-koordinaattori. Ohjausryhmään kutsuttiin myös Koulun kerhokeskuksen ja liikuntatoimen edustaja.
Ensimmäinen vuosi
KONSEPTIIN kuului ensimmäisenä vuonna myös aamutoimintaa (Siitä sitten luovuttiin vuoden kuluttua). Aurorassa toimi 1.-luokkalaisille tarkoitettu lakisääteinen iltapäiväkerho, josta vastasi Auroran Koti ja koulu ry. Uutta oli nyt, että iltapäivätoimintaan otettiin vapaaehtoisia 3.- 6.-luokkalaisia. Saimme lisärahaa siestakerhojen järjestämiseen silloiselta lääninhallitukselta (6000 €). Iltapäivisin lapsille oli tarjolla sekä maksullisia että maksuttomia kerhoja. Ne olivat erittäin suosittuja ja valikoima oli laaja. Iltapäivätoimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista ja maksutonta, leikkikenttätoiminnan kaltaista. Iltapäivätoiminta tapahtu pihalla ja kouluravintolan tiloissa.
RAHATILANNE kiristyi heti syksyllä 2007, ja hanketta alettiin ohjata "kustannusneutraaliksi". Kokeilu tuotti kaupungille " tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. "Se on perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voi olla".
Turvallinen iltapäivä-kokeilu sai hienoa palautetta vanhemmille keväällä 2008 tehdyssä kyselyssä. Toimintaan osallistui noin 120 lasta - siis 38 % koulun oppilaista. Ja jos ekaluokkalaiset, jotka olivat tuolloin lakisääteisen iltapäivähoidon piirissä, lasketaan luvusta pois, niin %- luku oli 46!. Lähes kaikki suunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat vastanneiden mielestä hyvin. Hintatason asetannassa oli onnistuttu vanhempien näkökulmasta varsin hyvin. Välipalan hintaan (erillinen ruokakortti, 30 tai 60 €) tyytyväisiä oli 59 %, leikkikentän päivähintaan (3€) 54 % ja harrastuskerhojen lukukausihintaan (vaihteli ilmaisesta 100 €:oon) 48 %. Aamutoiminnan hintaan (2€/aamu) oli tyytyväisiä (vain) 37 %.
Toinen vuosi
TOISENA kokeiluvuonna TIP uudistui. TIP ja LIP yhdistyvät Turvalliseksi iltapäiväksi (TIP). Kaikki halukkaat alkuopetuksen lapset pääsivät nyt lakisääteiden iltapäivätoiminnan piiriin omalla koulullaan- myös tokaluokkalaiset. TIP aukesi klo 12.45 ja päättyi klo 16.45. Aamutoiminnalle ei ollut riittävästi kysyntää.
Turvallinen iltapäivä – TIP-hanke laajentui edellisestä vuodesta noin nelinkertaiseksi. Kerhoihin ilmoittautui 285 lasta! Siitä huolimatta hankkeessa mukana olevat lapset huoltajineen olivat toimintaan erittäin tyytyväisiä.
Myös hankkeen henkilökunta oli pääosin tyytyväistä ja innostunutta, vaikka lapsimäärä olikin kaikille alkuun aikamoinen järkytys. Osallistuvien lasten määrä oli muuttanut myös toiminnan rakennetta: henkilökunnan määrän kasvaessa toimintaa oli voitu järkeistää ja tehdä monipuolisemmaksi. Samassa yhteydessä myös hallinnollisen työn osuus oli kasvanut merkittävästi.
Ryhmäkoon äkillinen kasvu verrattuna loi paineita muun muassa tilojen suhteen. Myös henkilökunnan melko runsaat poissaolot ja sijaisten saannin vaikeus ovat omalta osaltaan aiheuttaneet huolta.
TIP-hankkeen uusi konsepti toimi erittäin hyvin. Varsinaiseen ip-toimintaan osallistui 114 oppilasta. Lisäksi maksullisissa TIP-kerhoissa oli 85 ja ilmaisissa 65 oppilastamme. Yhteensä peitto oli 114 + 71 eli 185. Se oli 58 % oppilaistamme.
AURORAN Koti ja Koulu ry laati keväällä 2009 opetuslautakunnalle osoitetun kirjeen ja kokosi allekirjoituksista addressia koulumme turvallinen iltapäivä-hankkeeseen liittyvän iltapäivätoiminnan jatkamisesta myös seuraavana lukuvuonna. Kirje allekirjoituksineen luovutettiin Koti ja Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarton johdolla opetuslautakunnan puheenjohtajalle Marika Niemelle. Lautakunta päättikin, että Turvallinen iltapäivätoiminta - TIP-toiminta - jatkuu Auroran koulussa.
Turvallisen iltapäivätoiminnan -hankkeen tuli kuitenkin olla kustannusneutraali eli kustannukset pitikattaa normaaleilla lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuilla, harrastekerhomaksuilla, kaupungin tuilla sekä muilla valtiolta tai järjestöiltä haettavilla avustuksilla, joita koulu itse mahdollisesti hakee. Toiminnasta sekä taloudesta piti antaa lautakunnalle vuosittainen selvitys. Toiminnan laajentamisesta päätettäisiin syksyn 2009 aikana täsmällisemmän talousselvityksen pohjalta.
Kolmas vuosi
Turvallinen iltapäivätoiminta -TIP-toiminta jatkui vielä kolmannen vuoden Auroran koululla. Omaleimasta Auroran iltapäivätoiminnassa oli se, että ip-toiminnan organisoi koulu itse. Missään muualla Espoossa ei toimittu näin. Kuukausimaksu oli edullinen: lakisääteiseen toimintaan osallistuvat maksoivat 60 € kuussa, ja muut 20 € kuussa. Lakisääteisen toiminnan maksuun kuului välipalan hinta. Muut ostivat haluamaansa välipalaa erillisellä ruokalipukkeella.
Kerhotoiminta oli integroitu hankkeeseen. Yhteensä kerhoja toimi kymmenkunta. Maksullisia kerhoja olivat mm. judo-, käsityö- ja englannin kerho. Ilmaisia kerhoja ovat mm. atk-, bändi-, helmienpunonta-, läksy-, nikkari-, liikunta- ja sirkuskerhot.
Kaikki halukkaat pääsivät mukaan iltapäivätoimintaan. Mukana on noin 100 lasta (muutama myös toisista kouluista). Kaikki tarjolla olleet kerhot eivät käynnistyneet vähäisen kysynnän vuoksi. Toisaalta kaikki halukkaat eivät mahtuneet esim. bändikerhoon.
LAUTAKUNTA kokoontui keväällä 2010 ja raamitti aamu- ja iltapäivätoiminnan seuraavaa lukuvuotta. Päätös antoi meille Aurorassa kaksi vaihtoehtoa iltapäivätoiminnan osalta.
1. Koululla olisi vain ns. lakisääteinen iltapäiväkerho. Koulun tiloissa toimisi sukon valitsema yritys/yhdistys, joka tarjoaa iltapäiväpaikan.
2. Koululla olisi koulun itsensä järjestämä lakisääteinen iltapäiväkerho osana TIP-toimintaa, joka jatkuisi. Paikkoja olisi kahdenlaisia:
a) lakisääteisiä paikkoja, joiden kuluista kaupunki maksaa osan. Auroralle osoitetaan tietty määrä paikkoja, jotka se saa täyttää, mutta täytössä on noudatettava samoja lautakunnan periaatteita kuin vaihtoehdossa 1.
b) muita paikkoja oppilaille, jotka eivät mahdu tuetuille paikoille
- klo 15 saakka 100 €/kk
- klo 17 saakka 180 €/kk
TIP-hankkeen ohjausryhmä piti vappuaattona viimeisen kokouksensa. Siinä todettiin:
"Kahden viimeisen lukuvuoden ajan (2008-2009, ja 2009-2010) TIP-hanke on vastannut kaikkien oppilaitten osalta iltapäivätoiminnasta. Henkilökuntaan on kuulunut koordinaattori ja 12 avustaja/ohjaajaa. Kokeilun ajan huoltajien maksut on pidetty varsin kohtuullisina, ja toimintaa on tuettu kaupungin omilla päätöksillä mm. maksamalla koordinaattorin palkka. ...Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunta oli jo aiemmin ilmoittanut, että hankkeen on oltava kaupungille kustannusneutraali. Sille ei siis saa ohjata enempää tukea kuin muille ip-toiminnan järjestäjille. Vanhemmille vasta tehdyn kyselyn perusteella näytti siltä, että isommilla lapsilla ei sittenkään (noilla hinnoilla) ollit tarvettailtapäivätoimintaan. Yksittäisen koulun oikeudelle järjestää tämän kaltaista maksullista toimintaa ei saatu varmaa vahvistusta myöskään
talousosastolta."
JOTTA pienten lasten iltapäivätoiminta ehdittiin turvata Aurorassa, oli tehtävä näiden tietojen valossa ratkaisu, että TIP-hanke päättyi eikä iltapäivätoiminnan järjestäminen siirry jatkossa koulun normaalitoiminnaksi.
REHTORILLE ja koulusihteerille tämä päätös tarkoitti hyvällä mielellä mutta korvauksetta tehdyn
lisätyön oleellista vähenemistä. Mutta silti TIPIN päättyminen oli haikea juttu. Meillä oli ollut töissä kiva,l apsille tuttu porukka, ja samalla vanhemmat ovat lapsia hakiessaan usein kuulleet myös koulupäivän kuulumisia.
NYYH. Kaunis kiitis kaikille TIPpilaisille upeista vuosista. Erityisesti Sarille. Kanslisti-Riitalle. Apulaisrexi Ullalle. Yhä Aurorassa toimivalle Pekalle. Ja Arjalle, Immulle, Jatalle, Jirille, Leenalle, Maaritille, Marjolle, Mireillelle, Nooralle.... Sekä Sukon väestä ainakin Terttu Akselinille, Tuija Lindstedtille, Elina Rönkölle, Seija Salmiselle ja Ilpo Saloselle.
Olimme kuitenkin luoneet tehtäväksiannon mukaisesti yhden toimintamallin, jolla voidaan varsin taloudellisesti rakentaa kaikenikäisille koululaisille turvallinen iltapäivä omassa kouluissa. Työ ei ole mennyt hukkaan. Malli ajetaan nyt telakalle. Siellä se odottaa parempia aikoja.
Ks. lisää http://eheytettykoulupaiva.blogspot.fi
TIPIN leikkikenttäläisiä. Nyt tytöt ovat 8. luokalla. |
Kyseessä oli varsin radikaali koulun perustehtävän muutos: koulu muuttuisi opinsaunasta lasten ja nuorten toimintakeskukseksi, oppimis- ja harrastuskeskukseksi. Kaikki eivät ideasta innostuneet. Mutta me innostuimme.
AURORASSA oli valmiina kokopäiväkoulun aihio; Meillä oli ollut vuodesta 1992 saakka 75 minuuttiin pidennetty ruokatunti. Tuohon siestaan oli sijoitettu kerhotoimintaa huokoistamaan päivää. Kerhotoimintaa oli kuitenkin vain 6-7 tuntia viikossa, ts. kerhoja ei ollut suinkaan kaikille.
Idean positiivinen ydin oli harrastuksen merkityksen ymmärtäminen. Kerhot ovatkin luonteva tapa harrastaa. Kansallisessa MUKAVA-hankkeessa kokeiltiin 2000-luvun alussa tällaista koulupäivän sisällä olevaa kerhotoimintaa, ja Sitra rahoitti sitä. Kokemukset olivat hyviä. Kun ylimääräinen rahoitus loppui, loppui myös toiminta.
SITTEN espoolaisvaltuutetut Pia Kauma ja Sanna Lauslahti - molemmat Kokoomuksesta- esittivät talvella 2006 valtuustossa, että ns. eheytettyä koulupäivää (eli kokonaiskoulupäivää) kokeiltaisiin yhdessä kokeilukoulussa Espoossa. Seuraavana syksynä, vuonna 2006 Lauslahti Maria Guzeninan (SD) kanssa teki aloitteen iltapäiväkerhotoiminnan ulottamisesta 3.-6.- luokkalaisiin.
Suomenkielinen opetuslautakunta totesi 31.8.2006 pidetyssä kokouksessa, että se suhtautuu valtuustoaloitteeseen myönteisesti. Kyseessä oli sen mukaan erittäin merkittävä lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn vaikuttava koulutuspoliittinen hanke. Ns. eheytetystä koulupäivästä oli saatu muualla valtakunnassa hyviä kokemuksia, joita lautakunnan käsityksen mukaan voidaan hyödyntää. Oli kuitenkin perusteltua vielä kokeilla toimintaa, koska aiemmissa kokeiluissa ei ole ollut mukana espoolaiskouluja, eikä Espoolla ole ennestään tällaisen toiminnan vaatimia hallintojärjestelmiä. Myös kustannusvaikutuksia varten tarvittiin lautakunnan mielestä kokemustietoa.
AURORA lupautui kokeilemaan lukuvuonna 2007-08 "eheytettyä koulupäivää". Myöhemmin aloimme puhua tarkemmin turvallisesta iltapäivästä, koska hahmottuneessa mallissa satsattaisiin vapaaehtoiseen iltapäivään sijoittuvaan kerhotoimintaan. Mallin kehittely alkoi, kävimme ottamassa oppia Etelä-Sipoon koulusta. Hankkeelle palkattiin koordinaattori.
Saimme paljon huomioita. Koordinaattorimme Sari Törrönen oli oikein televisiossa. |
Hankeelle asetettiin oma ohjausryhmä, johon kuuluivat Sukosta opetuspäällikkö Ilpo Salonen, apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, suunnittelija Seija Salminen, Auroran rehtori ja TIP-koordinaattori. Ohjausryhmään kutsuttiin myös Koulun kerhokeskuksen ja liikuntatoimen edustaja.
Alkuperäinen eheytetyn koulupäivän malli (D) Aamukerho, (A) Leikki- kenttävaihe, (B) Välipala, (C) Kerhot ja muu toiminta (mm. hiljainen huone). |
KONSEPTIIN kuului ensimmäisenä vuonna myös aamutoimintaa (Siitä sitten luovuttiin vuoden kuluttua). Aurorassa toimi 1.-luokkalaisille tarkoitettu lakisääteinen iltapäiväkerho, josta vastasi Auroran Koti ja koulu ry. Uutta oli nyt, että iltapäivätoimintaan otettiin vapaaehtoisia 3.- 6.-luokkalaisia. Saimme lisärahaa siestakerhojen järjestämiseen silloiselta lääninhallitukselta (6000 €). Iltapäivisin lapsille oli tarjolla sekä maksullisia että maksuttomia kerhoja. Ne olivat erittäin suosittuja ja valikoima oli laaja. Iltapäivätoimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista ja maksutonta, leikkikenttätoiminnan kaltaista. Iltapäivätoiminta tapahtu pihalla ja kouluravintolan tiloissa.
RAHATILANNE kiristyi heti syksyllä 2007, ja hanketta alettiin ohjata "kustannusneutraaliksi". Kokeilu tuotti kaupungille " tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. "Se on perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voi olla".
Turvallinen iltapäivä-kokeilu sai hienoa palautetta vanhemmille keväällä 2008 tehdyssä kyselyssä. Toimintaan osallistui noin 120 lasta - siis 38 % koulun oppilaista. Ja jos ekaluokkalaiset, jotka olivat tuolloin lakisääteisen iltapäivähoidon piirissä, lasketaan luvusta pois, niin %- luku oli 46!. Lähes kaikki suunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat vastanneiden mielestä hyvin. Hintatason asetannassa oli onnistuttu vanhempien näkökulmasta varsin hyvin. Välipalan hintaan (erillinen ruokakortti, 30 tai 60 €) tyytyväisiä oli 59 %, leikkikentän päivähintaan (3€) 54 % ja harrastuskerhojen lukukausihintaan (vaihteli ilmaisesta 100 €:oon) 48 %. Aamutoiminnan hintaan (2€/aamu) oli tyytyväisiä (vain) 37 %.
Toinen vuosi
TOISENA kokeiluvuonna TIP uudistui. TIP ja LIP yhdistyvät Turvalliseksi iltapäiväksi (TIP). Kaikki halukkaat alkuopetuksen lapset pääsivät nyt lakisääteiden iltapäivätoiminnan piiriin omalla koulullaan- myös tokaluokkalaiset. TIP aukesi klo 12.45 ja päättyi klo 16.45. Aamutoiminnalle ei ollut riittävästi kysyntää.
Turvallinen iltapäivä – TIP-hanke laajentui edellisestä vuodesta noin nelinkertaiseksi. Kerhoihin ilmoittautui 285 lasta! Siitä huolimatta hankkeessa mukana olevat lapset huoltajineen olivat toimintaan erittäin tyytyväisiä.
Myös hankkeen henkilökunta oli pääosin tyytyväistä ja innostunutta, vaikka lapsimäärä olikin kaikille alkuun aikamoinen järkytys. Osallistuvien lasten määrä oli muuttanut myös toiminnan rakennetta: henkilökunnan määrän kasvaessa toimintaa oli voitu järkeistää ja tehdä monipuolisemmaksi. Samassa yhteydessä myös hallinnollisen työn osuus oli kasvanut merkittävästi.
Ryhmäkoon äkillinen kasvu verrattuna loi paineita muun muassa tilojen suhteen. Myös henkilökunnan melko runsaat poissaolot ja sijaisten saannin vaikeus ovat omalta osaltaan aiheuttaneet huolta.
TIP-hankkeen uusi konsepti toimi erittäin hyvin. Varsinaiseen ip-toimintaan osallistui 114 oppilasta. Lisäksi maksullisissa TIP-kerhoissa oli 85 ja ilmaisissa 65 oppilastamme. Yhteensä peitto oli 114 + 71 eli 185. Se oli 58 % oppilaistamme.
AURORAN Koti ja Koulu ry laati keväällä 2009 opetuslautakunnalle osoitetun kirjeen ja kokosi allekirjoituksista addressia koulumme turvallinen iltapäivä-hankkeeseen liittyvän iltapäivätoiminnan jatkamisesta myös seuraavana lukuvuonna. Kirje allekirjoituksineen luovutettiin Koti ja Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarton johdolla opetuslautakunnan puheenjohtajalle Marika Niemelle. Lautakunta päättikin, että Turvallinen iltapäivätoiminta - TIP-toiminta - jatkuu Auroran koulussa.
Turvallisen iltapäivätoiminnan -hankkeen tuli kuitenkin olla kustannusneutraali eli kustannukset pitikattaa normaaleilla lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuilla, harrastekerhomaksuilla, kaupungin tuilla sekä muilla valtiolta tai järjestöiltä haettavilla avustuksilla, joita koulu itse mahdollisesti hakee. Toiminnasta sekä taloudesta piti antaa lautakunnalle vuosittainen selvitys. Toiminnan laajentamisesta päätettäisiin syksyn 2009 aikana täsmällisemmän talousselvityksen pohjalta.
Kolmas vuosi
Turvallinen iltapäivätoiminta -TIP-toiminta jatkui vielä kolmannen vuoden Auroran koululla. Omaleimasta Auroran iltapäivätoiminnassa oli se, että ip-toiminnan organisoi koulu itse. Missään muualla Espoossa ei toimittu näin. Kuukausimaksu oli edullinen: lakisääteiseen toimintaan osallistuvat maksoivat 60 € kuussa, ja muut 20 € kuussa. Lakisääteisen toiminnan maksuun kuului välipalan hinta. Muut ostivat haluamaansa välipalaa erillisellä ruokalipukkeella.
Kerhotoiminta oli integroitu hankkeeseen. Yhteensä kerhoja toimi kymmenkunta. Maksullisia kerhoja olivat mm. judo-, käsityö- ja englannin kerho. Ilmaisia kerhoja ovat mm. atk-, bändi-, helmienpunonta-, läksy-, nikkari-, liikunta- ja sirkuskerhot.
Kaikki halukkaat pääsivät mukaan iltapäivätoimintaan. Mukana on noin 100 lasta (muutama myös toisista kouluista). Kaikki tarjolla olleet kerhot eivät käynnistyneet vähäisen kysynnän vuoksi. Toisaalta kaikki halukkaat eivät mahtuneet esim. bändikerhoon.
LAUTAKUNTA kokoontui keväällä 2010 ja raamitti aamu- ja iltapäivätoiminnan seuraavaa lukuvuotta. Päätös antoi meille Aurorassa kaksi vaihtoehtoa iltapäivätoiminnan osalta.
1. Koululla olisi vain ns. lakisääteinen iltapäiväkerho. Koulun tiloissa toimisi sukon valitsema yritys/yhdistys, joka tarjoaa iltapäiväpaikan.
2. Koululla olisi koulun itsensä järjestämä lakisääteinen iltapäiväkerho osana TIP-toimintaa, joka jatkuisi. Paikkoja olisi kahdenlaisia:
a) lakisääteisiä paikkoja, joiden kuluista kaupunki maksaa osan. Auroralle osoitetaan tietty määrä paikkoja, jotka se saa täyttää, mutta täytössä on noudatettava samoja lautakunnan periaatteita kuin vaihtoehdossa 1.
b) muita paikkoja oppilaille, jotka eivät mahdu tuetuille paikoille
- klo 15 saakka 100 €/kk
- klo 17 saakka 180 €/kk
TIP-hankkeen ohjausryhmä piti vappuaattona viimeisen kokouksensa. Siinä todettiin:
"Kahden viimeisen lukuvuoden ajan (2008-2009, ja 2009-2010) TIP-hanke on vastannut kaikkien oppilaitten osalta iltapäivätoiminnasta. Henkilökuntaan on kuulunut koordinaattori ja 12 avustaja/ohjaajaa. Kokeilun ajan huoltajien maksut on pidetty varsin kohtuullisina, ja toimintaa on tuettu kaupungin omilla päätöksillä mm. maksamalla koordinaattorin palkka. ...Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunta oli jo aiemmin ilmoittanut, että hankkeen on oltava kaupungille kustannusneutraali. Sille ei siis saa ohjata enempää tukea kuin muille ip-toiminnan järjestäjille. Vanhemmille vasta tehdyn kyselyn perusteella näytti siltä, että isommilla lapsilla ei sittenkään (noilla hinnoilla) ollit tarvettailtapäivätoimintaan. Yksittäisen koulun oikeudelle järjestää tämän kaltaista maksullista toimintaa ei saatu varmaa vahvistusta myöskään
talousosastolta."
JOTTA pienten lasten iltapäivätoiminta ehdittiin turvata Aurorassa, oli tehtävä näiden tietojen valossa ratkaisu, että TIP-hanke päättyi eikä iltapäivätoiminnan järjestäminen siirry jatkossa koulun normaalitoiminnaksi.
REHTORILLE ja koulusihteerille tämä päätös tarkoitti hyvällä mielellä mutta korvauksetta tehdyn
lisätyön oleellista vähenemistä. Mutta silti TIPIN päättyminen oli haikea juttu. Meillä oli ollut töissä kiva,l apsille tuttu porukka, ja samalla vanhemmat ovat lapsia hakiessaan usein kuulleet myös koulupäivän kuulumisia.
NYYH. Kaunis kiitis kaikille TIPpilaisille upeista vuosista. Erityisesti Sarille. Kanslisti-Riitalle. Apulaisrexi Ullalle. Yhä Aurorassa toimivalle Pekalle. Ja Arjalle, Immulle, Jatalle, Jirille, Leenalle, Maaritille, Marjolle, Mireillelle, Nooralle.... Sekä Sukon väestä ainakin Terttu Akselinille, Tuija Lindstedtille, Elina Rönkölle, Seija Salmiselle ja Ilpo Saloselle.
Olimme kuitenkin luoneet tehtäväksiannon mukaisesti yhden toimintamallin, jolla voidaan varsin taloudellisesti rakentaa kaikenikäisille koululaisille turvallinen iltapäivä omassa kouluissa. Työ ei ole mennyt hukkaan. Malli ajetaan nyt telakalle. Siellä se odottaa parempia aikoja.
Ks. lisää http://eheytettykoulupaiva.blogspot.fi