Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, syyskuuta 30, 2010

Janne Säntti ja neljäs ja viides opettajapolvi


OLEN jo  joitain vuosia harrastellut kasvatuksen menneisyyttä. Olen mieltynyt jostain poimimaani ideaan tarkastella opettajien työtä karkeasti kuuden sukupolven jaolla.  Tässä lastussa pohdin kahden opettajapolven, neljännen (sotien jälkeen töihin menneen "jälleenrakennuksen opettajien") ja  viidennen (peruskoulun siirtymisen ajan "tasa-arvon Suomen opettajien") elämäkertojen peilaamana.  Lastu perustuu Janne Säntin väitöskirjaan vuodelta 2007.


Säntti, J. (2007). Pellon pientareelta  akateemisiin sfääreihin: Opettajuuden rakentuminen ja   muuttuminen sotienjälkeisessä Suomessa  opettajien omaelämäkertojen valossa. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Kasvatusalan tutkimuksia - Research in Educational Sciences 31.

Janne Säntti väitteli tohtoriksi vuonna 2007 tutkimuksellaan vuonna 1998 kootuista opettajien omaelämäkerroista.

Tutkimustehtävä

Tutkimustehtävänä Säntillä oli tarkastella elämäkertakirjoitusten avulla opettajuuden rakentumista ja muuttumista sotien jälkeisessä Suomessa.  Konkreetisti tutkimustehtävät jäsentyivät tutkijalle vasta materaalia luettaessa, kuten tutkimusotteessa on tapana.

Tutkimusmetodi

Metodisesti kyseessä on ns. elämäkertatutkimus, joka on yksi pehmeän, laadullisen tutkimusotteen uusia, trendikkäitä virtauksia. Sen piirteitä ovat mm. narratiivisuus ja kirjoittajan vahva mukana olo subjektina.

Menetelmä ei ole aivan ongelmaton. On jopa kysytty, onko muistelmilla tutkimuksellista arvoa. Kirjoittajat valikoituvat. Ihmisen muisti temppuilee. Ihmiset harkitsevat, mitä kirjoittavat - ja tulkitsevat asioita. Kirjoittaminen muuttaa muistoja. Aito eletty elämä ikäänkuin kulkee monen suodattimen kautta: elämä koettuna, elämä kerrottuna ja lopulta elämä tutkijan tulkitsemana. Tutkimuksen käsitteistä keskeisin on opettajuus (teacherhood, teachership, teacherness).

Tutkimusaineisto

Aineistona oli Opettaja-lehden kirjoituskilpailuun vuonna 1998 lähetettyjä opettajien hyvin eritasoisia omaelämäkertoja. Omasta elämästään kertoivat ensisijaisesti ala- ja yläkoulun sekä lukion opettajat, mutta mukana on myös elämänjäsennyksiä ammattikoulun, ammattikorkeakoulun ja kansalaisopiston opettajilta.  Kirjoittajista 59 oli  naisia, 20 miehiä. Valtaosa heistä oli syntynyt vuosina 1931–55.

"Elämäntavoiltaan aineiston opettajat ovat varsin yhtenäinen ryhmä. Vaikka he kertovat vapaa-ajastaan vähän, harrastukset vaikuttavat samantyyppisiltä: järjestötoiminta, kuorolaulu, liikunta. Alkoholia käytetään kohtuullisesti, mutta kuluttamisesta ja elintason näkyvyydestä vaietaan elämäkerroissa."

Tekstit kirjoitettiin vuonna 1998, joten lama-ajan aiheuttama arvojen koveneminen leimasi useiden kirjoitusten sävyä.

Aineiston analyysi

Elämäkertakirjoitukset oli analysoitava. Menetelmällisesti kyse on sisällön erittelystä. Tutkija luki tekstejä, ja  "aineisto alkoi puhua". Säntti keskittyi kertomusten ammatilliselle osa-alueelle, ja hän poimi tiettyjä teemoja, joita seurasi. Apunaan hänellä oli  Atlas.fi-tietokoneohjelma. Sen avulla hän luokitteli kaikki elämäkerrat monen muuttujan suhteen. Koodaus tarkentui tutkimuksen edetessä.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen  keskeinen kysymys oli: Mistä elementeistä ja miten opettajuus rakentuu? En ihan malta seuraavassa pysyä Säntin omissa tulkinnoissa, mutta hänen aineistonsa pohjalta itse ymmärsin, että opettajuuden rakentumiseen liittyy seuraavia tekijöitä:


  1. Opettajan oma lapsuus ( maalaisuuden merkitys, köyhyys, niukkuus, töihin osallistuttiin. Myös säröjä, sota, avioero...)
  2. Koulunkäynti (koulu kutsui osaa jo varhain. Säntti kirjoittaa "opettajavietista". Osa on ollut opettajan suosikkeja. Osalle oman kylän opettaja on ollut malli, esikuva, pelastava enkeli. Osalle on osunut huono opettaja, joka silti on vaikuttanut.  On leikitty opettajaa..."Opettajan taustalta löytyy usein oma opettaja, josta jäi hyvät muistot.")
  3. Alalle hakeutunen (Monelle kutsumuksella oli suuri merkitys alalle hakeutumiseen ja koulutukseen pääsy oli unelmien toteutumista. Osa hyväksyi opettajuuden myöhemmin. Kutsumuksestä myöhemmin enemmän) 
  4. Yleensä opiskelu oli kovaa, töitä oli tehty. (Onnistuttiin-mutta myös koettiin nöyryytyksiä. Käyttämiskultuuri koettiin ahdistavaksi. Osa kapinoi. Aineopettajia oli nöyryytetty auskultointivaiheessa)
  5. Oikeat kokemukset  oppilaista (ja vanhemmista). ( nsimmäiset työvuodet olivat monelle toiveiden täyttymistä. Oli "hienoa olla oikea opettaja." Ammatillinen identiteetti alkoi varmistua. Oma henkilökohtainen elämä alkoi. Moni perusti perheen. Opettajilta vaadittiin yhä mallikansalaisuutta. Oppilaat ovat vuosien varrella muuttuneet. Ennen oltiin omatoimisia, vähään tyytyväisiä, nyt avoimempia, oppimiskykyisempiä. Osa opettajista halusi palauttaa auktoriteettisuhteet. Koulussa ei tarvitse olla hauskaa. Tämän päivän opettaja keskustelee ja neuvottelee oppilaidensa ja heidän vanhempiensa kanssa koulun merkitys tiedon ja osaamisen tyyssijana on niin ikään kyseenalaistunut. Oppilaita pitää siis houkutella tekemään jotain sellaista, jota oppivelvollisuus tai tutkinnon suorittaminen edellyttää heiltä joka tapauksessa.)
  6. Oikeat kokemukset kollegoista. (Moni teki töitä pienessä yhteisössä. Yhteisöllisyyttä koettiin vapaa-ajalla mm. ay-toiminnassa. Toisilla työpaikoilla vallitsi keskinäinen tasavertaisuus, toisissa oli huono ilmapiiri. )
  7. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys. "Tuona ajanjaksona yhteiskuntamme koki varsin merkittäviä muutoksia. Suomi tavataankin mainita maana, joka muuttui sotienjälkeisinä vuosikymmeninä nopeammin kuin yksikään muu länsimainen yhteiskunta".
  8. Suomalaisen opettajan opettajuuteen vaikuttaa vankka usko koulutukseen. " Suomi tunnetaan myös maana, jossa on perinteisesti uskottu ja uskotaan yhä edelleen koulutuksen ja sivistyksen kaikkivoipaisuuteen. Niinpä opettajilla on ollut perinteisesti varsin keskeinen ja näkyvä rooli kansakunnan eri vaiheissa." 


Millainen sitten on näiden kahden sukupolven,  suomalainen opettajuus? Opettajien oma suhde työhönsä?

Poimin kirjasta (ja Säntin muista teksteistä) seuraavia tekijöitä opettajan suhteesta omaan työhönsä:

1. Opettaja uupuu, valittaa ja nurisee

Koulun nykytilannetta kritisoidaan voimakkaasti.

  • Palkkataso on riittämätön.
  • Erityisesti opettajat ovat huolissaan työtehtävien lisääntymisestä. "Kasvavien odotusten ja vaatimusten paineissa opettajat ovat lujilla. Kotiin kulkeutuva työmäärä lisääntyy, samoin tuska työajan ja oman itsen riittämättömyydestä". "Kyläyhteisön dynamona ja esimerkillisenä kansankynttilänä oleminen oli aikoinaan raskasta. Iltaisin piti järjestää kylän väelle juhlia, keitellä kahvia ja pitää puheita. Nyt iltatyöt ovat ihmissuhteiden ja paperitöiden hoitamista. Omien rajojen vetämisen tarve korostuu. Työnkuvansa on pystyttävä rajaamaan ja muokkaamaan monien vaatimusten keskellä itse, Säntti sanoo.
  • Työ on raskasta. Kansankynttilä palaa molemmista päistä

2. Opettajuus on muuttunut, eikä hyvään suuntaan

Opettajissa on muutosvastaisuutta, kun muutokset eivät hyödytä oppilasta.

1. Yhteistyön osuus on kasvanut.  Yksintekemisestä yhteistyön kulttuuriin.
2. Opettamisesta kasvattamiseen. Monia huolestutti korostunut kasvatustehtävä. "Nykyopettaja painii sen kysymyksen kanssa, onko hän ensisijaisesti opettaja vai kasvattaja. Kasvattajana hän luisuu myös sosiaalityöntekijäksi ja poliisiksi, neuvottelijaksi ja maanittelijaksi ja sovittelijaksi. Moni kokee joutuneensa pakkorakoon, jossa on on ensin kasvatettava lapsia, jotta voisi ryhtyä opettamaan"
3. Työnehdot ovat heikentyneet: ryhmät ovat entistä suurempia ja oppilaat muodostavat aiempaa heterogeenisempiä ryhmiä.
4. Moni pedagogi oli huolissaan myös opettajan työnkuvan laajenemisesta ja  perustehtävän eli opetuksen asemasta uudistusten pyörteissä. Opettajasta on tullut yhä enemmän ihmissuhdetyöläinen, hoitotyöntekijä tai konsultti.

3. Kuva opettajuudesta on muuttunut (eikä hyvään suuntaan)


Koulun asema on muuttunut. Sädekehä on menetetty
Muutospaineet ovat olleet kovia. Kokemusta ei enää arvosteta
Opettajat kokivat arvostuksen puutetta. Opettaja on pudonnut alas jalustalta, jossa hän aikoinaan seisoi kansankynttilänä. Enää ei olla maaseudullanaa herrahississä,


"Kun pientilan kasvatti lähti sotien jälkeen opiskelemaan opettajaksi, se oli monelle merkittävä yhteiskunnallinen siirtymä, nousu luokasta toiseen, omien vanhempien odotusten lunastus." "Tänä päivänä opettaja ei ole luonnollisesti enää samanlaisten rooliodotusten kohteena kuin ennen, omassa työssään. Ei tiedä mitä odotetaan? 



Opettajia vaivaa se, että muilla on  kuva työstä helppona. "Työn raskautta lisää monen kirjoittajan mielestä se, että työtä kadehditaan pitkien lomien ja lyhyiltä näyttävien työpäivien vuoksi – toisin sanoen ihmiset eivät tunne opettajan työn todellista sisältöä. Kateus näyttäytyy myös opettajainhuoneessa ja koulun ihmissuhteissa. Media ja kulutusyhteiskunta koetaan merkittäviksi opettajan kilpakumppaneiksi, jotka osaltaan vastaavat lasten ja nuorten tarpeisiin."

3. Opettajat tekevät työtään persoonallaan

Persoonakeskeisyyteen liittyy  pedagoginen kaikkivoipaisuus:  opettaja saattaa luulla, että hän  pystyy kaikkeen tai että kaikki on  vain hänestä kiinni.  "Kun koulun kiehtovuus on himmentynyt, vastuu koulun houkuttelevuudesta on siirtynyt yhä enemmän yksittäisten opettajien harteille. Persoonalla tehtävässä työssä tämä lisää työn haastavuutta." Osa opettajista suhtautuu työuraansa oman persoonansa ja ammatillisen kehittymisen projektina.

4. Arki on opettajille voiman lähde, joka kantaa vaikeiden aikojen yli

Opettajat orientoituvat arkeen hyvin käytännölliseltä perustalta. Omassa luokassa moni vielä kokee jonkinlaista varmuutta ja osaamista, kun elämä sen ulkopuolella vaikuttaa kovin kaoottiselta ja vaikeasti hallittavalta.  Opettajilla on jalat maassa.

5.  Opettajien suhde johtajaan oli kahdenlainen

Moni toimi itse johtajana. Johtajan tehtävän koettiin muuttuneen huonoon suuntaan.
Toinen joukko arvioi johtajia kovin sanoin.

6. Kovin monella oli lohduttomat suhteet kollegoihin (ks. yllä)

7. Suhde vanhempiin oli käymistilassa 

  • "Vanhemmille kuuluisi vastuu koulumyönteisyyden luomisesta." 
  • "Oppikouluaikoina vanhempien vaatimaton koulutustaso ei antanut juuri mahdollisuutta puuttua koulun käytäntöihin. 
  • Kouluinstituutiossa on tapahtunut 1900-luvulla  vähittäin läpivalaisu.  Opettaja ei erotu koulutuksensa, asemansa, ikänsä ja kokemuksensa puolesta enää samalla tavoin kuin jokunen vuosikymmen sitten. Ja jos erottuukin, niin mahdollisesti epäedullisessa merkityksessä."

8. Valtiosuhteen muutos 

Suomalainen opettaja on sen verran konservatiivi, että hän ei ensimmäiseksi lähde barrikadeille. Mutta pinnan alla kuplii nyt – ja kovasti, Säntti toteaa.  "Opettajuuden ja valtiovallan suhde on perinteisesti ollut Suomessa hyvä. Yhteiskunta on taannut opettajille tietyn työrauhan. Nyt yhä useampi opettaja kokee, että tukea ei tule päättäjiltä, koulutoimelta eikä oppilaiden vanhemmilta. Usko valtakunnan ja kunnan päättäjiin on kokenut kolauksen ja usko kouluhallinnon kykyyn taata hyvät työolot näyttää hiipuneen. Opettajien lomautukset ovat olleet monelle todella paha paikka ja viimeinen pisara, Säntti sanoo.

9. Silti opettaja  uskoo vahvasti koulutukseen, omaan työhönsä ja sen merkitykseen

Tämän paradoksin Säntti nimeää vaikka–silti-puheeksi. Juuri se kuvaa hänen mielestään parhaiten opettajien käsitystä työstään. Toisaalta tiedostetaan varsin hyvin monet työn ongelmat, toisaalta ollaan tyytyväisiä. Työstä saa mielihyvää. "Jokainen päivä ollut juhlaa."

Suomalainen opettaja varsin itsenäinen toimija. Meillä edelleen tasa-arvoajattelua ei tulosvaatimuksia.
Mallikansalaisuuden paine painaa niskassa ja arvostusta joutuu anelemaan. Työ on raskasta, resursseja puuttuu ja palkka voisi olla parempi – mutta silti opettajat pitävät työtään tärkeänä." ; "Opettajan työ kuvastuu tällä hetkellä varsin  raskaana ja vaativana mutta samaan aikaan myös mielekkäänä. Niinpä  toisinaan väsynyt ja voimattomaksi itsensä tunteva opettaja voi hyvinkin kokea työssään myös suuria  onnistumisen hetkiä ja olevansa arvostettu sekä tarpeellinen."

10. Kutsumus elää yhä  

Osa opettajista on edelleen kutsumusopettajia. Esimerkillisyyden tiukat vaatimukset eivät kuitenkaan kadonneet, vaan ne painavat opettajia yhä. Opettajalta edellytetään edelleen sekä koulutukseen pääsyssä että menestyksellisessä viran hoidossa tiettyä mallikansalaisuutta. Osa on nimenomaan halunnut pienestä pitäen opettajaksi. Osa on ajautunut alalle.
Kaikille ala ei ole sopinut.
Opettajiksi haluavia nuoria on yhä monin verroin enemmän kuin opiskelemaan voidaan ottaa.


11. Opettajuus on  pysyvyyden ja muutoksen ristipaineessa

"Pellon pientareelta lähteneen opettajan elämässä ei vuosikymmenten aikana ole muuttunut niin moni asia kuin äkkiseltään ajattelisi. Pedagogisen toiminnan näyttämönä luokkahuone on pysynyt suhteellisen samana vuosikymmeniä.Muutokset ovat hitaita osittain juuri siksi, että uudet opettajapolvet oppivat työn pitkälti seuraamalla edellisten polvien työtä. Koululla myös näyttäisi olevan aivan erityistä kykyä vastustaa muutosta, Säntti sanoo."

Neljä esimerkkiä

Säntti esittelee teoksessaan analyysin lopuksi neljä esimerkkitarinaa:
- Mauri kasvaa paimenpojasta opettajaksi  (köyhä, kuva kuri, koulukiusattu oppikoulussa, koulumenestys laskee, sijaiseksi, okk, vaikeaa saada opettajan paikka, johtajaksikin, joutuu lähtemään, kokeli eri paikkoja, erityisopettaja.  halusi hyväksyntää,  uupui. Uusi konflkti kyläläisten kanssa. Elämää vaikeaa vaikka hän haluaa kaikille hyvää)
- Mikko pikkutärkeiden pilkunhalkojien valtapiirissä (sota, evakko, lahjas, joutui unohtamaan haaveitaan, ammattikouluun,  opettajaksi sinne työläistaustalta. Kollegat kantelevat.Valmis luopumaan ammatista, työpaikkakiusaamista,  pudonnut kyydistä?)
- Kaija kiltistä tytöstä opettajaksi (kiltti tyttö voi olla hyvä opettaja! Onnellinen lapsuus. Halusi vain opettajaksi. Vain kolmonen opetustaidosta. Kasvaa feministiseksi koulunjohtajaksi, synnytysmasennus. palaa töihin)
- Katriina elämäni opettajana (katkera, mutta ahkrea  isä. Kohtuullinen koulussa. Opiskelu kurjaa. Piti itseään muita huonompana opettajana. Muutto Ruotsiin. Liian salliva koulu nykyään.)

Mikä yllätti tutkijaa itseään?

Opettaja-lehden haastattelun mukaan, suurin yllätys oli se, että myönteisiä, opettajan kutsumusta korostavia sankaritarinoita ei sittenkään ollut kymmenien kirjoitusten joukossa niin paljon kuin tutkija oli kuvitellut.  "Monen elämä on ollut kaikkea muuta kuin mukavaa, joukossa on myös työyhteisössä kiusattuja ja uupuneita. Liian usein vaietaan siitä, että opettaminen on raskasta työtä, jossa ihmisiä palaa loppuun."

Tutkimuksen luotettavuus

Säntti muistuttaa itse aineiston tulkinnavaraisuudesta.

Muita lähteitä

Puustinen, M. (2007). Janne Säntin väitöstutkimus opettajuuden rakentumisesta kanavoi opettajien syvimpiä tuntoja. Arvon mekin ansaitsemme. Opettajalehti 23. http://www.opettaja.fi:80/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=112361

Säntti, J. (2008). Opettajan muuttuva työ vastakohtaisuuksien näkökulmasta. Kasvatus ja aika 1/2008. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=86

Sänttim, J. (2009). Mikä on muuttunut? Soolibooli 2/2009. http://www.sool.fi/soolibooli/sbpdf/sb_2-2009.pdf

Luunjan koululeiri 2011?

Luunjan leirikeskus sijaitsee Virossa, lähellä Tarton
kaupunkia. Ohjelmaan kuuluu luonnollisesti bussiretki
tuohon historialliseen kaupunkiin.

YKSI koulumme hienoja perinteitä on ollut koko koulun leiri Luunjassa. Kirjoitan koko koulun, koska leirin idea oli, että kaikki halukkaat lapset saisivat leirikoulukokemuksen riippumatta oman luokanopettajansa elämäntilanteesta. Kaikilla opettajilla ei ole mahdollisuuksia lähteä luokkansa kanssa viideksi päiväksi leirille.

Luunjan leireistä on useita juttuja tässä blogissa ja  koulumme www-sivuilla. Niitä  löytää mm. googlettamalla hakusanoilla Aurora Luunja leirikoulu. Kevään 2009 leirin blogi löytyy tästä linkistä.Tuossa blogissa on myös videoclipsi leirin rock-konsertista.

Leiri rahoitettiin yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla: perheet, jotka halusivat lapselleen leirikokemuksen maksoivat leirimaksun. Jos rahaa ei ollut ja lapsi halusi lähteä, mukaan pääsi stipendillä.

2000-LUVUN alussa erään espoolaisäidin valtuksen johdosta hallinto tarkensi säädöksiä, ja uusien ohjeiden mukaan koulu ei saa kerätä rahaa eikä järjestää oppilaille maksullista ohjelmaa. Jotta leiritoiminta ei olisi kokonaan hyytynyt, hyväksyttiin kuitenkin sellainen menettely, että vanhemmat keräävät erikseen rahaa, lahjoittavat rahat koulun tilille, ja niillä rahoilla leireille pääsevät kaikki halukkaat. Kun laskut hoidetaan koulun budjetin kautta, saavutetaan kotimaisista menoista Espoossa ALV-etu.

Johtoajatus siis on: perusopetus on maksutonta. Vanhemmat saavat kuitenkin lahjoittaa rahaa, jolla toimintaa rikastetaan.  Mutta rikastettuun toimintaan osallistuminen ei saa olla kiinni siitä, antaako ko. lapsen huoltaja rahaa. Leirin järjestäminen siis edellyttää sen hyväksymistä, että ihan kaikki perheet  eivät osallistu retken rahoitukseen. Hieman mutkikasta. Mutta noilla ohjeilla nyt mennään.  Käytännössä toimimme niin, että Koti & Koulu ry toimi leirin järjestyissä rahojen käsittelijänä. Kaikkiin koteihin lähetettiin kirje, jossa kysyttiin a) haluaako huoltaja, että lapsi osallistuu leirille ja b) haluaako hän osallistua leirikassan kokoamiseen.

OLEMME nyt siis vuoden tauon jälkeen pohtimassa, elvyttäisimmekö koululeirin. Sitä pitää harkita monelta kannalta. Jotain suuntaa saa usein pienimuotoisista epävirallisista kyselyistä, joita tässä blogissa aika usein harrastan.  Tällä kertaa tulokset olivat kuitenkin aika hankalasti tulkittavat.

Tulisiko koululeiri järjestää?

Yhteensä pikaäänestykseen osallistui 43 blogissa käynyttä.

- Ehdottomasti kyllä, vastasi 13 (30%)
- Ehkä kyllä, vastasi 10 (23%)
- Mieluummin ei, vastasi 12 (27%) ja
- Ehdottomasti ei, vastasi 8 (18%).

23 siis kannatti ideaa, 20 vastusti. Mielipiteet jakautuivat varsin tasaisesti. No, päätettiin siis asia miten tahansa, on ratkaisu ainakin joidenkin mielestä huono.

JATKAMME asian valmistelua. Se tiedetään, että leirillä olleet lapset  hinkuvat sitä. Talossa on myös opettajia, jotka olisivat valmiit lähtemään.

keskiviikkona, syyskuuta 29, 2010

Syksyn ehkä tärkein päivä

JOTKUT päivät ovat tosi tärkeitä. Tämä keskiviikko kuului niihin, ennen muuta illan johtokunnan kokouksen vuoksi. 

Poistumisharjoitus

Talonmies Kari on juuri tarkistanut,
että talon kellarissa ei ole ketään.
6ac-luokka  poistuu asuntolan
parkkipaikalle, mikä on toinen
kokoontumusalueemme.
AAMULLA  klo 9.25 kuulutettiin hälytys. Kaikki olivat ulkona 3 minuuttissa. Osastovastaaavien ilmoitukset oli annettu neljässä minuutissa. Hyvä me! Jälkipuinnissa kaikki oli ok.

Poistumisharjoitukset ovat osa Espoon kouluissa tehostettua turvallisuustoimintaa. Olemme myös päivittäneet turvallisuussuunnitelmiamme. Tämän syksyn aikana edessä on vielä palotarkastus (jonka yhteydessä tarkistetaan ns. pelastussuunnitelmat),  turvallisuuskävely, henkilökunnan ensiapuosaamisen päivitys jne. 

Japanilaisen delegaation vierailu

16 inkluusion asiantuntijaa vieraili
jälleen Aurorassa observoimassa RI-
opetusta.

ILTAPÄIVÄÄN mahtui juuri ja juuri  japanilaisen asiantuntijaryhmän vierailu.  Osa ryhmästä on käynyt meillä jo kolme kertaa ihailemassa espoolaista tapaa hyväksyä vammaisia lapsia kouluyhteisöön. Vieraat saivat keskustella rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa  ja seurata opetusta 4c- ja 6ac-luokissa. Erityisesti heitä kiinnosti, kuinka kehitysvammaisten lasten opetus järjestetään yläkoulussa. Se onkin haastava juttu. 



Johtokunnan kokous

AURORAN koulun tärkeimmät päätökset tehdään johtokunnan kokouksessa. Johtokunnan jäsenet ovat oppilaittemme huoltajia. Henkilökunnalla on kaksi johtokuntapaikkaa. Asiat päätetään rehtorin esittelystä. Johtokunnan esittely löytyy tämän linkin takaa.

Kaikki asiat menivät läpi esitetyssä muodossa.  Kokousasioista raportoidaan tarkemmin ensi viikolla koulumme www-sivuilla.

tiistaina, syyskuuta 28, 2010

Alkuviikon tohinaa

KAKSI työpäivää takana, ja  tuntuu, että töitä on paiskittu kahden viikon edestä. Johtokunnan kokouspapereita, toimintakalenteria, poistumisharjoituksen suunnitelua, Unicef-kävelyn ideointia, Efecaf-itsearviointikoulutusta, kolme työhaastattelua opetustuokioineen, virkavapauspapereita, kerhotuntien uudelleen jakoa, tukiopetustuntien jakoa, oppimiskeskuksen Noodi-koulutuksen peruutus, koulunkäyntiavustajien  ruokailuasian selvittelyä, oppilashuoltoryhmän kokous...

Tuliko mitään valmista?

Dickensin: Saiturin Joulu




KOKO koulun joulunäytelmän Saiturin Joulu Kick off- tilaisuus oli maanantaina. Viritykseksi esitin yllä olevan videopätkän, jonka diat on poimittu netistä. Musiikkina on Fab Four- coverbandin Beatles-soundilla väritetty Petteri Punakuono. Ajatelkaa: jouluun on enää 12 viikkoa ja kolme yötä.

4a-luokan opettaja on valittu

4a-luokalle on nyt valittu opettaja. Hän aloittaa työnsä ensi maanantaina. Toivottavasti hän pääsee tutustumaan luokkaan ensi torstaina. Nimi paljastetaan sitten:-)

Poistumisharjoitus

HUOMENNA keskiviikkona kuuluu keskusradiosta klo 9.20 kuulutus, jossa kaikki kehoitetaan poistumaan koulusta kokoontumispaikoille. Poistumisharjoitukset ovat tästä syksystä lähtien kaikissa kouluissa pakollisia syyskuun aikana.

Huomiseen ohjelmaan kuuluu  japanilaisryhmän vierailu meillä. Kyseessä on osittain sama ryhmä, joka tutustui pari syksyä sitten tapaamme opettaa vammaisia lapsia. 

maanantaina, syyskuuta 27, 2010

Puffi: Uusi tuntijako - uhka vai mahdollisuus/uudet mahdollisuudet

TÄNÄÄN olisi kaikille kouluasioista kiiinnostuneille  tarjolla tosi mielenkiintoinen  tilaisuus: "Uusi tuntijako - uhka vai mahdollisuus ".

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo on kutsunut eduskunnan kansalaisinfoon  mm. opetushallituksen pääjohtaja  Timo Lankisen ja OAJ:n vs. koulutusasiainpäällikkö Nina Lahttisen  keskustelemaan tuntijakoesityksestä  Tilaisuus alkaa nettitietojen mukaan klo 17, Hesarin mainoksen mukaan klo 17.30. Kahviakin on kuulema tarjolla.

REALIAIKAINEN jälkiosa


17.25. Nyt istun täällä pikkuparlamentissa. Laitan raporttia tulemaan kerran vartissa.

17.35. Raija Vahasalo avaa tilaisuutta.  Nyt on tehty valtakunnallinen minimituntijako. Sitä pitäisi verrata vuoden 2001 minituntijakoon. Liikkeelle on lähdetty tulevaisuuden vaatimuksista. Ihmiset ovat valmiiksi ärähäköitä.
- Voiko siten vahvistaa, että vähentää? - Missä on mediakasvatus? - Tehtäväksinanto on unohdettu!!!

Vahasalo jatkaa: minimitunteja nostetaan. Palkkien paikkoja vaihdettiin.


17.50. Timo Lankinen puhuu. Tulevaisuuslähtöisyys. Taitolähtöisyys. Taideaineissa Euroopan ennätys. Perusopetuksen yhtenäissyys. Oppilaiden yksilöllisyys.  Sisältöjen syvällisyys. Eroon sirpaleisuudesta. Korkea osaamisen taso.

Viisi päätavoitetta: kansalaisen taidot.  Aineet hahmotettu kuudeksi kokonaisuudeksi. Toteuttamisessa kuusi elementtiä (tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristlt, työtavat, tuki ja ohjaus, arvioinnin kriteerit)

Tunteja lisää neljää. Valinnaisuutta lisää- ei vain valintoja oppiaineiden välillä. Eheyttäviä, syventäviä, aineiden välisiä....Alakoulussa valinnaisuutta noin 13 %, yläluokilla noin 17 %.

18.00. Selkeästi vahvistettu taito- ja taideaineiden asemaa. Yleisö kiehuu! Virat katoavat! Miksi liikuntaa lisätään! Eikö kaikilla aineilla pitäisi olla jokin tunti myös 8.-9.-luokilla. Vahasalo yrittää rauhoitella.

18.10 Lankinen siirtyy puhumaan kielenopetuksesta.  Aiennettava. Monipuolistettava. Salissa murinaa: Kunnat konkurssissa.

Nyt stagelle tulee OAJ:n Nina Lahtinen. OAJ iloinen: tuntimäärä nousee neljällä.  Tuntijaossa "Berliinin muurit" on poistettu. Tavoitteet ok.  Mutta tavoitteena tulisi olla yleissivistys.  Työllisyys. Pienet kunnat. Opettajat reissailee. Pidettävä kiinni pätevyysvaatimuksista aineopettajajärjestelmässä. Valinnaisuus lisää eriarvoisuutta.  Äidinkielen tunteja ei saisi vähentää. Opettajaryhmät taistelemaan keskenään. Aito huoli draamaa.  OAJ olisi halunnut lisää aikaa, väljyyttä, ei uusia oppiaineita.  OAJ vastustaa aineenopettajien kelpoisuusvaatimuksia...Mistä rahat opettajankoulutukseen? Kuka opettaa kieliä alakoulussa? Ihmiset hyrräävät tyytyväisiä.  Yhteistyötä ei voida tehdä omalla vapaa-ajalla. Lisää YT-aikaa. Yksi YT maksaa 40 miljoonaa.  2014 kunnissa ei ole lisää rahaa.

18.46. Yleisö puhuu. Pakkoruotsi pois. Valinnaisuuden tilalle "pakolliset tunnit" taide- ja taitoaineille. Visusaalinen tieto on unohtunut.  Hyvin tienaavat vanhemmat pystyvät ostamaan  taide- ja taito-opetusta. Tilalle yleissivistystä.  Fysiikan opettaja pelkää luonnontieteiden opetuksen määrän laskua.


LOPPUILLAN keskustelut jatkuivat samaan malliin.  Vahasalo ja Lankinen olivat pitkämielisiä. Oman mielipiteeni esitin tapahtuman loppupuolella. Sen voi lukea kommenteista.

sunnuntaina, syyskuuta 26, 2010

100 suurta kasvattajaa

Jeesus Nasaretilaisesta ei
ole autenttista kuvaa. Tämä
kuva on  kohutuista Torinon
käärinliinoista.

OLEN viiden viimeisen vuoden ajan yrittänyt koota järjestelmälliseen muotoon kaiken, mitä olen oppinut opetuksesta ja kasvatuksesta. Työn tuloksena on syntynyt kaksi julkaisua: Vuonna 2008 julkaistu "100 sanaa opetuksesta" ja lokakuussa ilmestyvä "100 sanaa kasvatuksesta".

Päivitetty 29.9.2010

Jeesus Nasaretilainen

Trilogian kolmas osa tulee esittelemään 100 suurta kasvattajaa. Yksi heistä on kiistatta Jeesus Nasaretilainen. Wikipediasta (ja muualtakin netistä) poimin seuraavia ajatuksia:

Yleistä Jeesuksesta

  • Jeesuksen oletetaan eläneen 7- 2 eKr- 26 jKr. juutalaisten pääsiäisen aikaan.
  • Mahdollisesti Jeesus oli isätön. Naimaton hän oli hyvin todennäköisesti.
  • Jeesus oli ilmeisesti lahjakas lapsi. 12-vuotiaana Jeesus oli jo hämmästynyt opettajia temppelissä  ymmärryksillään ja vastauksillaan (Luukas 2: 46-47).
  • Ammatiltaan Jeesus oli rakentaja, kuten kasvattajaisänsä Joosef.
  • Jeesuksella oli ilmeisesti sisaruksia.
Jeesuksen koulunkäynti
  • On mahdollista, että  Jeesuskin oli käynyt  ns. synagogakoulua- jota pidetään yhtenä vanhimmisrta yhä toimivista koulumuodoista. Sellainen on saattanut toimia jo 500 eKr.
  • Opetusvelvollisuus tuli juutalaisten keskuudessa yleiseksi noin 75 eKr., jolloin isoihin kaupunkeihin tuli koulut.  Kouluun tultiin 6-7 vuoden iässä. Synagogaa on kuvattu  kirjanoppineiden korkeakoulun ja alkeiskoulun äidiksi. Opettajat olivat lainopettajia, mutta heillä oli myös maallinen ammatti.  
  • Jo tuohon aikaan juutalaisyhteiskunnassa lasten tehtävänä oli oppia laki (613 käskyä) ja sen tulkinnat (kirjoitettu ja suullinen toora).  
  • Opettelu tapahtui mm. yhteen ääneen lukemalla ja laulamalla. Muistisääntöjä  osattiin käyttää. Myös väittelyllä oli iso merkitys. Tekstit opeteltiin ulkoa. 
  • Opiskelu oli osa uskonnonharjoittamista. 
  • Juutalainen ihanneihminen rukoilee, on laupea ja harjoittaa lähimmäisenrakkautta.
  • Päävastuu pojan kasvatuksesta Mooseksen ohjeiden mukaan oli isällä.  
Jeesus opettajan ja kasvattajana
  • Jeesus vaihtoi ammattia noin 30 vuotiaana. Rakentajasta tuli  kiihkomielinen saarnaaja (aikuiskasvattaja). 
  • Hän oli kuljeksiva opettaja, jota  innosti erityisesti alkuvaiheessa galilealaisia, elämästä syrjäytyviä ihmisiä.
  • Jeesus opetti ulkona mutta myös ihmisten kodeissa ja joskus myös synagogassa.
  • Saarnaajaan uraa  kesti noin kaksi vuotta.
  • Jeesus ei itse kirjoittanut opetuksiaan muistiin.
  • Vanhimmat muistiinpanot ovat vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen. Niitä ovat kirjoittanet hänen oppilaansa (opetuslapsensa)
  • Jeesuksella oli poikkeuksellisen vahva usko oikeutukseensa kasvattaa (kasvatustahto).  Hän ei vedonnut muihin auktoriteetteihin kuin itseensä ja Jumalaan.  Hän piti itseään Jumalan poikana, joka ei kumoa lakia vaan toteuttaa sen (Matteus 5:17). 
  • Myös hänen kasvatustietonsa ja - tietoisuutensa oli poikkeuksellisen voimakas. Hän oli oivaltanut sellaista, mitä muidenkin pitäisi oivaltaa. Jeesus uskoi vahvasti omaan kasvatusnäkemykseensä. Hän antoi seuraajilleen velvoittavan ns. lähetyskäskyn. 
Jeesuksen kasvatusoppi
  • Kasvattajana Jeesus esitteli radikaalin kasvatuspäämäärän: Ihanneihminen irtisanoutui maallisesta menestyksestä ja tavoitteli menestystä kuoleman jälkeisessä elämässä. Jeesus uskoi maallisen ajan loppuvan.  Jumalan valtakunta tulisi toteutumaan hyvin pian.  
  • Jeesuksen kasvatusopissa keskeinen elementti on parannuksen tekeminen.
  • Ihanneihminen sitoutui ehdottomaan rakkauteen Jumalaansa ja lähimmäisiään - jopa vihollistaan kohtaan. Ihanneihminen antoi anteeksi. Hän oli nöyrä. Hän käänsi toisen posken. Hän ei tavoitellut rikkautta. Hän ei luokitellut ihmisiä (Laupias samarialainen). 
  • Jeesuksen opetuksia on koottu Raamattuun. Kuuluisin kokonaisuus on nimeltään vuorisaarna.
  • Se, mitä Jeesus todella opetti ja mitä on vain pantu hänen nimiinsä, on osin  kiistanalaista.
  • Jeesuksen kasvatusopilla on yhtymäkohtia antiikin Kreikan kyynikoiden näkemyksiin. Ei pidä murehtia.  (Matteus 5-7.) Jeesus kehoitti  oppilaitaan huolettomuuteen maallisista asioista. Elämän tarkoitus on hyve - ei nautinto. Ihmisen on tehtävä parannus.  
  • Jeesus vihasi korruptiota- ja vääryyttä ja ihmisten luokittelua  yleisemminkin.
  • Ehkä paradoksaalisin kasvatukseen liittyvä yksityiskohta liittyi Jeesuksen ihanneihmiseen kuvaukseen. Aikuisen tulikin kasvaa lapsen kaltaiseksi. Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta (vrt. Matteus 19: 13)
  • Jeesus esitteli uudenlaisen kasvatuksen päämäärän. Kasvattajana hän jää historiaan myös menetelmällisesti. Hän oli itse askeetti. Hän  oli  mestarillinen puhuja.   Hänen "puheensa oli voimallinen".  Epäilemättä hän onnistui retoriikan esittämistä puheen vaatimuksista eetoksen ja paatoksen osalta. Loogisuuden osalta arvio on vaikeampi. Jeesus hämmästytti puheillaan kuulijat.
  • Jeesus  käytti mestarillisesti vertauksia. Vertauksilla pyritään auttamaan ihmisiä ymmärtämään oppiainesta.
  • Jeesus käytti metodinaan myös keskustelua. Hänen aseenaan olivat yllättävät vastakysymykset.
  • Lisäksi hän käytti ihmeitä  (voimateot) vakuuttamaan ihmisiä. Uuden testamentin mukaan ihmeet jatkuivat myös hänen kuolemansa jälkeen.
  • Kasvattajana Jeesus oli toisaalta lempeä. Hän ei käyttänyt pakkoa eikä hyväksynyt väkivaltaa. Toisaalta hän saattoi olla hyvinkin kiivas. Omiksi oppilaikseen hän valitsi syntisiä, ei valmiiksi hurskaita. 
  • Jeesuksen historiallisuus ja hänestä kertovien evankeliumien luotettavuus on kyseenalaistettu 1700-luvulta alkaen. Ylöskirjoitetut tarinat ovat tarkoitushakuista "ilosanomaa", Hänen vaikutustaan ei kuitenkaan kiistä kukaan.
Jeesuksen oppilaat
  • Jeesuksella oli  oma tiivis opetusryhmänsä, johon kuului 12 opetuslasta. 
  • Jeesus ei keskittynyt opettamaan lahjakkaita oppineita vaan köyhiä. tavallisia ihmisiä. Hän piti nykykielellä luentoja suurille joukoille, joissa oli mukana myös naisia.
Jeesuksen ja hänen kasvatusoppinsa kohtalo
  • Jeesus ajatui konfliktiin oman aikansa valtaapitävien kanssa. Hän kuuluu niihin kasvattajiin, jotka uhrasivat oman henkensä kasvatusoppinsa vuoksi.
  • Jeesuksen kasvatusopilla on sittemmin ollut valtava vaikutus Hänen oppiensa ympärille rakentui kristillinen uskonto ja kristillinen kirkko. Mm. siksi, että kirkko otti vastatakseen kansan kasvatuksesta, Jeesuksen kasvatusta käsitelleet  näkemykset ja niistä tehdyt tulkinnat  ovat vaikuttaneet miljardien ihmisten saamaan kasvatukseen.
KIRJALLISUUTTA

Krooksmark, T. (1996). Didaskalos. Göteborg: Daidalos.
Metsämuuron, J. (2009). Synagogakoulun eetos ja käytänteet ajanlaskumme alussa. Kasvatus ja aika 4.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=197
Raamattu (1992). Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen käyttöön ottama suomennos.  http://www.evl.fi/raamattu/

Kaksi viikkoa ja yksi työpäivä syyslomaan

Tämänvuotinen koko koulun näytelmä
on Dickensin "Saiturin Joulu".
Harjoitukset alkavat syysloman
jälkeen.


KOULUA on nyt pidetty kuusi viikkoa. Syyslomaan on  kaksi kouluviikkoa ja yksi maanantai päälle.  Aurorassa syysloma on neljän päivän mittainen, koska teemme kaksi koulukohtaista lauantaityöpäivää: 18.12. esitämme perinteiseen tapaan neljällä miehityksellä koko koulun, jouluun sopivan näytelmän ja 12.3. koulu järjestää yhdessä Koti & Koulu ry:n kanssa niinikään perinteisen Auroran päivän tapahtuman.

Syysloman jälkeen  on 8 ja 1/2 viikkoa joululomaan. Loma siis osuu varsin keskelle pitkää syyslukukautta, johon ei muita katkoksia oikein osu. Loma tulee - näin olemme sen kokeneet- tosi tarpeeseen niin lapsille kuin aikuisillekin. Kaikille perheille, varsinkaan pienten lasten osalta, hoidon järjestäminen syysloman ajaksi ei  kuitenkaan ole ihan helppoa.

ALKAMASSA on ehkä syksyn kiireisin viikko.
  • Auroran johtokunta kokoontuu keskiviikkona, ja asiat ovat tärkeitä. 
  • Toivon, että löydämme tämän viikon työhaastatteluissa hyvän ja innostavan opettajan 4a-luokalle. Heti maanantaina ja tiistaina tapaamme apulaisrehtorin kanssa kolme ehdokasta. 
  • Tämän viikon iso teema on turvallisuus, ja siihen kuuluu mm. poistumisharjoitus ja siihen valmistautuminen. Maanantain YT-istunnossa ja tiimikokouksissa valmistaudumme harjoitukseen.
  • Kerhotoiminta käynnistyy. Tällä viikolla kokoan kerhokalenterin, joka laitetaan koulun nettisivuille. Kuten kerrottua, kaikki halukkaat eivät mahtuneet kaikkiin kerhoihin. Kaikkia kerhoja ei myöskään perustettu. Kerhonohjaajilta saa tarkempaa tietoa. 
  • Rehtorille vaikein tehtävä voi olla löytää oikeudenmukaisesti hienon porukan seasta ne opettajat, joille esittää palkankorotusta ns. tuloksellisuusrahasta. 

VUOSI sitten hommat näyttivät sujuneen varsin samaan tahtiin. Koulusäästösuunnitelma kauhisteltiin. Niin nytkin. Vanhempainiltoja pidettiin- niinkuin nytkin. Rehtori kiersi viemässä pedagogiikan ilosanomaa. Niin nytkin. Oppilasparlamentin jäsenet oli juuri valittu. Me aloitamme "vaalikampanjat" tällä viikolla. Jokaisesta luokasta valitaan tyttö ja poika. Meksikolainen professori Eduardo Andere vieraili Aurorassa selvitämässä  suomalaiskoulujen Pisa-salaisuutta. Sain juuri perjantaina postipaketin. Siellä oli Anderen kirjan Suomessa oppimastaan. Osaisinpa espanjaa!

lauantaina, syyskuuta 25, 2010

Terveisiä Akaasta

Mikko Salonen avaa VESO-päivää.
HIRVIALHON  koulun juhlasaliin oli kutsuttu lähes 160 Akaan ja siihen pian liittyvän naapurikunnan opettajaa päättämään kaksivuotista Tykes-hanketta. Merkittävää ja monitasoista hanketta veti Mikko Salonen. Minut oli kutsuttu tähän viimeiseen sessioon aamupäivän alustajaksi.  Jukka Jokirannan ja 6ac:n oppilaitten kanssa tehdyt sketsit opettajatyypeistä toivat hyvää mieltä.

Iltapäivällä reflektoin sitten ulkopuolisena koulujen hankeraportteja "oppimismarkkinoilla". Paljon Akaan kouluissa tapahtuu. Koulujen resurssitaso on kaukana espoolaisesta, mutta innostusta uuden kehittämiseen se ei ole tappanut. Kouluissa on vahvistettu jaettua johtajuutta, tiimi- ja johtoryhmärakennetta, tiedonkulkua ja mm. aitoa dialogia. Minun annettavani rajoittui konkreetteihin yhteisöllisyyden rakentamisen keinoihin, kuten koko koulun yhteiseen toimintaan (meillä esim. koko koulun näytelmät). Niinikään nostin esiin kaksi yhteisöllisyyspyrkimyksissä usein unohdettua ryhmää: oppilaat ja vanhemmat. Kuinka osaallistaa oppilaat omaan opiskeluunsa, ja kuinka luoda huoltajille heitä innostavat kasvatuskumppanuuden foorumit.

Akaalaiset olivat ahkerasti benchmarkanneet muita kouluja- ja espoolaiseen Meriusvaan tehty vierailu oli todella sytyttänyt usean koulun syventämään alkuluokka-ideoitaan.

Erinomaisen upeaa minusta oli sekin, että sivistystoimenjohtaja osallistui koko päivän tähän Vesoon.

perjantaina, syyskuuta 24, 2010

Opettajuus yhteisöllisessä koulussa ja vähän muutakin


HIENO kouluviikko takana. Kuusi viikkoa hoidettu- ja kaksi jäljellä syyslomaan. Ei hassumpaa. Koulukone käy täysillä. Kerhoista ensimmäiset ovat jo kokoontunet.

Lähetin tovi sitten johtokunnan jäsenille lukuvuosisuunnitelma sähköiset version ja ison kasan sen liitteitä. Kun johtokunta on ne käsitellyt keskiviikkona, alkaa- niin vakaasti uskon- jakso, jossa voimme keskittyä arkea haittaavien ongelmien ratkaisuun. Niitä on jonossa: ilmanvaihto ei oikein toimi, koulun seinät kostuvat ulkoa, varastotilapula....

VIIKON  aikana on tullut tosi paljon kannustavia, iloisia  yhteenottoja. Niin olikin tänään oikein terveellistä kuulla eräältä opettajalta myös toisenlaista vanhempain palautetta: joku perhe on raskaasti pettynyt kouluumme, kun emme toimi samalla tavalla kuin eräs toinen  hyvä koulu. Kuuntelemme toki aina molemmilla korvilla meille annettavan palautteen. Otamme virheistä onkeemme. Hienoa, että jossain espoolaiskoulussa pystytään palvelemaan koteja paljon paremmin kuin meillä. Me teemme parhaamme. Se saa riittää. Kaikkia toiveita emme valitettavasti pysty täyttämään.

HUOMENNA kello soi 5.30. Olen luvannut lähteä Suomen johtavan koulukonsultin Mikko Salosen kaveriksi upouuteen Akaan kaupunkiin puhumaan opettajuudesta yhteisöllisessä koulussa.  Aurora on jotain siihen suuntaan, mutta luentoni  perustuu ennen muuta opettajuutta ja sen muutoksia koskevaan tutkimukseen. Yksi keskeinen lähteeni on Janne Säntin väitöskirja (2007) "Pellon pientareelta akateemisiin sfääreihin : Opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen sotienjälkeisessä Suomessa opettajien omaelämäkertojen valossa." Palaan kirjaan vielä parin viikon sisällä tarkemmin.

Salonen noutaa minut koululta kello 6.30. Takaisin pääsen junalla. Juna Toijalasta lähtee klo 15.28, joten ehdin vielä viettää vapaatakin.

Luennon valmisteluun kului  melkoisesti aikaa, mutta olen teemasta tosi innoissani. Toivottavasti  saan  käydä tuosta teemasta vielä toisenkin kerran turneella.  Itse asiassa yksi ihan merkittävä keikka  onkin huulilla.


SAIN tänään emailin, joka kohotti itsetuntoa oikein monta metriä. Ben Furmanilta ilmestyy uusi kirja, joka julkaistaa Kirjamessuilla. Arvatkaa ketä BF oli toivonut kirjan esittelyyn haastattelijakseen? Arvatkaa suostuiko hän? :-)

Lukuvuoden 2011-2012 loma- ja työajat

EILEN kokoontunut lautakunta käsitteli myös opetustoimenjohtajan ehdotusta  ensi lukuvuoden työ- ja loma-ajoista. Esityksen mukaan ne olisivat seuraavat:
  • syyslukukausi ti 16.8. - to 22.12.2011
  • syysloma to 13. - pe 14.10.2011
  • joululoma pe 23.12. 2011 - su 8.1.2012
  • kevätlukukausi ma 9.1. – la 2.6.2012
  • talviloma vko 8.
Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 187; syyslukukaudella on 90 koulupäivää ja kevätlukukaudella 97 koulupäivää.  Lisäksi peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa enintään 2 koulupäivää vapaaksi tekemällä 2 lauantaityöpäivää ja lukioilla on halutessaan mahdollisuus vaihtaa vapaaksi enintään 3 koulupäivää tekemällä 3 lauantaityöpäivää. Saman oppilasalueen peruskoulujen tulee pyrkiä noudattamaan samoja yhdessä sopimiaan vuosityöaikojen muutoksia.(uusi ehdotus huom!)

Yksittäisen koulupäivän vaihtamisesta vapaaksi ja vastaavan lauantaityöpäivän tekemisestä päättää hallintopäällikkö rehtorin esityksestä. Yksittäisen koulupäivän vaihtamista koskevaa päätöstä edeltää koulun johtokunnan ja opettajakunnan dokumentoitu kuuleminen.

Sain juuri tiedon, että esitys meni läpi.

torstaina, syyskuuta 23, 2010

Kadonneen opettajan metsästys :-)


AAMUHOMMIIN on kuulunut jo  tovin "kadonneen opettajan metsästystä".

Neljännelle luokalle valittu opettaja joutui luopumaan tehtävästä syyskuun alussa, josta lähtien  on etsitty uutta tilalle. Koska kyseessä on lähes koko lukuvuoden mittainen julkinen tehtävä, virantäytössä on noudatettava tarkkoja muotosäädöksiä. Hakuaika päättyi 15.9. Sen jälkeen hakijoille on lähetetty virtuaalinen haastattelulomake. Siihen vastanneista hakijoista  pätevin piti  viime perjantaina opetustuokion. Valitettavasti hän ilmoitti tiistaina, että oli saanut hakemansa toisen paikan. Harmi.

Metsästystä oli siis jatkettava. Tänä aamuna  olen lähettänyt kutsut haastatteluihin viidelle seuraavaksi parhaalle hakijalle. Ensimmäinen haastattelu opetustuokioineen on  huomenna perjantaina. Viimeiset ensi viikon alussa. Tarkoitus on, että luokka saa pysyvän opettajan 4.10 alkaen. Siihen asti luokkaa opettaa lapsille  tuttu Joni Schiray. Valitettavasti Joni ei voi sitoutua opettajaksi koko lukuvuodeksi.

MEILLÄ on sellainen työnjako apulaisrehtorin kanssa, että hän hankkii tarvittavat sijaiset, kun opettaja on koulutuksessa tai kipeänä. Tällä viikolla Ulla on leirikoulussa, joten olen saanut opetella uudestaan vuosien jälkeen  myös sijaisten metsästystä. Tänään vasta 20. yhteenotto tärppäsi. Mutta tärppäsi kuitenkin.

Sijaisen työ on äärimmäisen tärkeää ja vaativaa. Hienoa, että siihen löytyy vastuullisia ihmisiä. Sijaisia tarvitaan jatkuvasti. Jos kohtuullisesti korvattava pätkätyö kiinnostaa, kannattaa ilmoittautua apulaisrehtorin sijaislistalle esim. sähköpostilla ulla.hamalainen (at)  espoo.opit.fi.

keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010

Luunjaan koululeirille toukokuussa 2011?

Ripa tykittää bassoa Luunjassa vuonna 2005.

AURORAN koulun yksi ehkä upeimpia toimintamuotoja on ollut Luunjan koululeiri  Virossa lähellä Tarton kaupunkia. Ensimmäinen koko koulun viikon leiri, johon saivat lähteä kaikki halukkaat oppilaat, opettajat ja vanhemmat, toteutui vuonna 1996. Leirin vahvuus on ollut noin sata henkeä. Viimeisen kerran leirille lähdettiin vuonna 2008. Leirin johtajina ovat toimineet mm. Timo Hyvönen, Jukka Sarpila ja Julia Uotila.

Luunjan leirin omistaja Reet Rannasaar soitti minulle tänään ja ehdotti, että tulisimme taas. Minä hiukka innostuin. Otan asian esille maanantaina opettajien YT-istunnossa, ja johtokunnassa keskiviikkona.

Ongelma on arvattavissa: Perusopetuksen on oltava ilmaista. Kaikilla halukkailla lapsilla on oltava oikeus lähteä leirille. Mutta kaikilla ei ole varaa osallistua leirimaksujen vapaaehtoiseen keräykseen. Myös Koti ja Koulu ry:ltä on kysyttävä, suostuisiko se edelleen toimimaan rahojen keruun osalta kumppanina.

Blogin oikeassa yläreunassa on avattu pikaäänestys. Kannattaisiko koulumme leiri  Sinusta järjestää? Leiri olisi toukokuussa, viikolla 20 tai 21. Leirin toteutuminen edellyttää, että jokaista lähtevää lasta kohti kerätään noin 200- 300 euroa. Mukaan lähtevät huoltajat maksaisivat itse omat kulunsa.

Oikein hyvä uutinen

JUURI ennenkuin suljin konttorilla  tietokoneen, tuli viesti, että opettajien tuloksellisuuspalkkio maksetaan Espoossa kahden miljoonan euron lisämäärärahasta, joka tuloutetaan koulujen budjettiin- eikä esim. koulun tukiopetukseen varaamista rahoista.  Tosi hyvä juttu. Kannatti laittaa emaileja liikenteeseen.

Ks. aikaisempi lastu 

tiistaina, syyskuuta 21, 2010

Hyvä opetus maksaa!

Opetuksen laatu on  kohtaamisissa. Sitä määrittää mm.
opettajan oma innostuneisuus ja ryhmäkoko.

EI niin kauan sitten kuntia vertailtiin sen perusteella, kuinka vahvasti  ne satsaavat  laadukkaaseen opetukseen.

Tänään sanasto on kokonaan toinen. Kunta, jossa on tarjolla tukiopetusta ja kerhotoimintaa ja jonka kouluissa opetusryhmät ovat pieniä, onkin tuhlari. Käänne retoriikassa tapahtui 90-luvun lopulla. Muistan hyvin, kuinka tuolloin luin vantaalaisesta ilmaisjakelulehdestä ensimmäisen kerran termin "puolityhjät luokat". Niinpä.

HESARI esitteli viikonloppuna eräiden kuntien oppilashintoja. Kerava pystyy jutun mukaan järjestämään opetusta jopa 2000 euroa halvemmalla/oppilas  kuin Espoo. Vertailu on vaikeaa. Eri kunnissa kustannuksiin lasketaan eri menoeriä. Mutta oppilaskohtainen hinta on Espoossa varmasti korkeampi. Poliitikot ovat  meillä halunneet satsata laatuun. Keskeisimpiä laadun tekijöitä on ryhmäkoko. Jos opetusryhmät ovat pieniä, tarvitaan enemmän opettajia ja heille palkkarahoja.

TALOUSTILANNE on ilmeisen tiukka. Niinpä eilinen HS kertoi, että  Espoo aikoo leikata (myös) koulujen opetuksesta.  Espoon virkamiehet esittävät uutisen mukaan  3,8 miljoonan euron säästöjä (= leikkauksia) suomenkieliseen (toki myös ruotsinkieliseen) perusopetukseen. Jos leikkaukset tehtäisiin kokonaan myöntämällä kouluille vähemmän palkkarahoja kuin tänä vuonna,  suunniteltu leikkaus söisi  1,5 %:a käytössä olevista opettajatunneista. Meillä se tarkoittaisi noin 10 oppitunnin katoamista  viikossa. Kyllä se kirvelisi.  Kymmenen tuntia merkitsisi  meillä  jo tammikuun alusta alkaen esimerkiksi  koko kerhotoiminnan alasajoa ja  tukiopetuksen vähentämistä niin, että kuukauden neljästä viikosta sitä olisi tarjolla vain kolmena viikkona.  Koska kerhotoimintamme rahoitetaan pääosin Opetushallituksen erillismäärärahoilla, leikkauksia ei kuitenkaan voisi kohdistaa niihin. Tukiopetus puolittuisi.

Mutta jos jutun oikein liuin, leikkauksia tehtäisiin myös  muihin menoihin kuin opettajien palkkoihin. Merkittävin leikkauskohde  olisi iltapäivätoiminta. Siitä luovuttaisiin kokonaan. Iltapäivätoiminta ei ole kunnille pakollista.  Espoo  saa ip-toimintaan valtiolta kaksi miljoonaa euroa, ja tukee  sitä vuosittain lisäksi 1,5 miljoonalla eurolla. Iltapäivätoiminnan alasajosta vasta  poru nousisi. Vanhempien keskuudessa, mutta myös toimintaa järjestävien yrittäjien keskuudessa.

KOULUMIEHEN kannalta leikkauspuheet ovat aina surullinen uutinen. Toki on muistettava, että vastavaa virkamiespuhe on kuultu joka vuosi 90-luvun alusta alkaen. Vanhemmat ovat sitten nousseet kapinaan. Ja marraskuussa poliitikot ovat budjettisopimuksessa  luopuneet leikkauksista tai ainakin ohentaneet niitä.  Nyt kapinan kärkeen on noussut opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi (kok), joka  ei hyväksy virkamiesten ideoita. Opetuksen laadusta ei tingitä, hänen kerrotaan Hesarin jutussa toistavan.

Lautakunnan puheenjohtaja uskoo, että säästöjä saadaan tehostamalla koulutilojen käyttöä entisestään. Tyhjää tilaa on kuulema ainakin Tapiolan ja Keski-Espoon alueitten kouluissa. Espoossa tilavuokrat ovatkin todella huikeat.

Leikkauspuheet ovat surullisia myös siksi, että vaikka leikkausuhka ei toteutuisi, pelkkä uhka ja epävarmuus syövät opettajien työmotivaatiota. Opetukseen laatu tulee nimenomaan opettajan motivaation kautta. Suomalaiset opettajat tekevät huippuhienoa työtä, ja  hinnalla, joka jää alle OECD-maitten keskiarvon.

maanantaina, syyskuuta 20, 2010

Kokonaisbudjettivastuu kuormittaa eettisesti

TEIMME rehtorijaostossa kyselyn rehtoreille (ja heidän kauttaan koulusihteereille) puolen vuoden aikana kertyneistä kokemuksista kokonaisbudjetista. Tulokset tullaan esittelemään oikeassa marssijärjestyksessä EKOAY:n hallitukselle, viraston väelle ja myös poliittisille päättäjille. Joten en nyt  saa tässä kertoa tulosten yksityiskohtia. Yleisen linjan silti totean: kokonaisbudjettiin siirtyminen on lisännyt huolestuttavasti rehtorien ja koulusihteerien sekä työmäärää että henkistä kuormittuneisuutta.

HENKINEN kuormittuneisuus voi syntyä vastuuta tunnollisesti kantaville mm. vaikeuksista seurata todellista rahatilannetta. Luulen, että monella sitä voi aiheuttaa myös budjetin hallintaan liityvät, eettiset ristiriidat. Otetaan esimerkki:
Rehtoreilla on pian mahdollisuus ehdottaa palkankorotuksia ehdot täyttäville opettajilleen. Monen opettajan palkka on pieni. Nyt olisi siis mahdollista edistää hyvää. Mutta kokonaisbudjettiin sisältyykin hankaluus: tuohon  korotukseen ei (näin on kerrottu) tule koululle lisärahaa. Jos siis opettajani A saisi 300 euron palkankorotuksen kuussa, minun tulisi vastaavasti leikata 10 tuki- tai kerhotuntia nykytasosta joka kuussa tästä eteenpäin. Kumpi on kampi?
Otetaan toinen esimerkki.

Kouluille  on budjetoitu noin  2,7 % sijaisrahaa opettajille.  Aurorassa on 24 opettajaa ja syyslukukaudessa noin 90 työpäivää.  Raha riittää 58 sijaispäivään. Se tarkoittaa keskimäärin 3,5 sijaispäivää/viikko. Entä kun raha loppuu? Otetaanko sijainen? Yhden sijaispäivän rahoittamiseksi, pitäisi jättää noin 4 tuki- tai kerhotuntia pitämättä. Määrätäänkö opettaja hoitamaan toista luokkaa 30 % oto-korvauksella? Kumpi on kampi?

Otetaan kolmas esimerkki.

Koulunkäyntiavustajille ei ole tietääkseni ainakaan toistaiseksi budjetoitu lainkaan sijaisrahoja syksylle. Kun sijainen palkataan Seuresta yhdeksi koulupäiväksi, palaa samalla mahdollisuus kolmeen kerho- tai tukituntiin. Mutta eihän vammaisia oppilaita voi jättää ilman avustajaa? Kumpi on kampi?


RAHATILANTEEN kiristyessä ja kustannustehokkuuden noustessa rajattoman yksivaltiaan asemaan arvomaailmassamme, rehtori joutuu siis  tekemään kuormittavia, eettisiä  ratkaisuja. Aikaisemmin tällaisia asioita ei tarvinnut pohtia. Sijaisrahat tulivat takuuvarmasti (joskin avustajien osalta ei aina). Kerho- ja tukitunnit oli turvattu. Onneksi on saanut olla tuolloin reksinä.

sunnuntaina, syyskuuta 19, 2010

Takaisin kotona

Taas Helsingissä
PIENI(kin) loma teki hyvää ja tuli tarpeeseen. Vaikka Tallinnassa satoi koko ajan. Tri Atkinson sai jäädä Espooseen.

Laiva tuli juuri satamaan, ja nyt on vähän tehtävä töitä, että viikko lähtee käyntiin. Alkamassa on jo kuudes kouluviikko.  Takana on viisi, ja syyslomaan matkaa kolme viikkoa. Millaisissa tunnelmissa oltiin samaan aikaan vuosi sitten?

Vuosi sitten- ja nyt

Viime vuonna näihin aikoihin meillä oli auki sope-luokan paikka. Nyt täytämme 4a-luokan opettajan paikkaa. Maanantaina ratkeaa, löytyikö on sopivin ja pätevin. Jollei, prosessi jatkuu. Perjantaina keräsimme Nälkäpäivärahaa- niinkuin vuosi sittenkin.

Viime vuonna pyöritimme Kolme iloista rosvoa- kuunnelmasarjaa. Nyt kuvaamme videosarjaa erilaisista opettajista. Viime vuonna sain esitellä Auroran koulun taidetoimintaa Opetushallituksen seminaarissa- tänä vuonna - muutama aika sitten- yksi seminaarissa ollut latvialaisopettaja toi ryhmän  kollegoitaan  meille.

Viime vuonna näihin aikoihin oli sijaiskielto päällä, ja pohdimme, kuinka Espoon YU-kisoihin osallistuminen järjestetään. Samaa pohdimme nyt, kun jokainen tunti on kokonaisbudjetin vuoksi kortilla.

Koulukerhoasioissa olemme nyt edellä viimevuotisesta aikataulusta ja se on hyvä. Viime vuonna johtokunnan kokous oli jo viikolla 8, nyt viikkoa myöhemmin.

Viime vuonna pohdin blogissa oppilaiden motivaatiota -tänä syksynä sama teemaa tarkastellaan pedagogisen ohjauksen käsitteen kautta.

Ympäri käydään yhteen tullaan?

lauantaina, syyskuuta 18, 2010

Dynaaminen opettajuus osa4


HYVÄÄ varhaishuomenta ja antoisaa viikonloppua kaikille. Lähden mikrolomalle. Mikro viittaa sekä loman kestoon että periaatteeseen, että olen  noin 30 tuntia lomalla myös tietokoneelta.

Toivottavasti lastun clipsi tuo hyvää mieltä.  Sinä seikkailee nykyaikainen ns. projektiopettaja. Leike  on neljäs osa Oppimiskeskus Auroran tuottamaa virikemateriaalia koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Resoluutio on vaatimaton. Mutta Jokirannan Jukan esitys muutoin aivan verraton. Kettutien nuorisoteatterissa 1980-luvun alussa pyörineet saattavat kokea deza-vun.

perjantaina, syyskuuta 17, 2010

Dynaaminen opettajuus osa3


IKIAIKAISESTI on ollut mestarillisesti oppilaita innostaneita kertovia opettajia. Vanhimmat opetusta koskevat ohjeet olivat nimenomaan retorisia: ethos, pathos ja logos.

Yllä oleva clipsi liittyy oppimiskeskus Auroran koulutuskokonaisuuteen, jossa kouluja houkutellaan pohtimaan omaa pedagogiikkaansa. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä. 

Pahoittelen resoluutiota, mutta terävämmän version lataaminen ei onnistunut.

Luokanopettaja 2010:3 on nyt tilaajilla

Luokanopettajan 3/2010
on nyt jäsenillä.




JUHLAVA hetki. Luokanopettaja 2010/3 oli postilaatikossa. 36 sivua juttuja, joista olen oikein ylpeä. Luokanopettaja-lehti tulee jäsenetuna Luokanopettajaliiton jäsenille (jäsenmaksu on 48 €) ja niille ensimmäisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoille, jotka haluavat.  Muut voivat selailla lehteä netissä tässä osoitteessa .

Kolmoslehdessä mm. esitellään tuntijakotyöryhmän ehdottamat uudet oppiaineet: draama ja etiikka.

Vanhoja ja nykyisiä auroralaisia on iso joukko lehden avustajina.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista

Ohjelman saa suuremmaksi klikkaamalla kuvaa.



SUOMEN Punainen Risti tekee hienoa työtä monella saralla. Yksi sen toimintamuodoista ovat  nuorten turvatalot. Konsepti täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Sen kunniaksi järjestetään juhlaseminaari 6.10.2010 klo 12-16 Ateneumin tiloissa.  Puhujina on hyvinvoinnin asiantuntijoita. Minulle on tarjoutunut tilaisuus kuulua  kommentaattorien joukkoon. On ilo olla itseään paremmassa seurassa: Muita ovat mm. psykiatri Ben Furman ja ohjaaja Mari Rantasila...

torstaina, syyskuuta 16, 2010

Rexi-infossa tuloksellisuuserä

Marja-Liisa Heikkilä  puhui rehtoreille Lagstadin
koulun auditoriossa.

TULOKSELLISUUSERÄ tulee nyt.


Palkkapäällikkö Marja-Liisa Heikkilä kertoi, että jakoon on tulossa  1.9. alkaen 0,7 % suuruinen järjestelyerä. Nyt kouluilta pyydetään ehdotuksia pysyviksi henkilökohtaiseksi lisiksi . Erän  suuruus on  5-8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jopa enemmän.

Rehtori voi ehdottaa palkittaviksi  ao. hankkeissa hyvin pärjänneet,  aktivointuneet ja motivoituneet henkilöt:

  1. kokonaisbudjettikokeiluun osallistuneet pilottikoulut
  2. moduloitu opetusjärjestelmä (oppimiskeskukset?)
  3. kelpo-toiminta
  4. vihreä lippu ja muu kestävä kehitys
  5. sähköinen asiointi
  6. oppilaiden osallisuutta parannettu
  7. turvaohjeet
  8. valmistavan ja  esiopetuksen yhteistyö (maahanmuuttajat)
  9. jatkuva parantamisen malli.

    Sukolle on tähän tarkoitukseen varattu 51 000 €.  Epäselväksi jäi, kuussa vai koko loppuvuoden aikana. No, kouluille on tulossa ensi viikolla ohjeet ja lomake. Erän tulee olla maksussa marraskuussa.  Esitykset on tehtävä syyskuun loppuun mennessä.

    Mitä tämä voisi tarkoittaa Auroran koululle?  Minä pohdin seuraavaa: Meitä (siis Auroran opettajia)  leikkaavat lähinnä hankkeet 2, 3, 6, 7 ja  9. Rehtorin tulisi siis ehdottaa noin  100- 500 euron (oma arvioni) kuukausipalkan korotusta. Yksi läpimennyt ehdokas tarvitsee siis syksyn aikana 400- 1200 euroa.  Jos  sukossa rahaa on tuo ym.  summaa kuussa/loppuvuoden aikana, ja kouluja on sata, niin karkeasti kukin koulu voisi saada läpi joko 2000 tai 510 euroa. Siis karkeasti  1/2 -5 opettaja koulua.

    Muita infon asioita

    Kaisu Toivonen esitteli rahatilannetta. Budjettiesityksessä sukon osuus 247  miljoonaa euroa.  Ongelma: kuinka tuolla rahalla hoidetaan ensi vuosi. Nyt tiedossa olevat menopaineet (mm. palkankorotukset ja oppilasmäärän kasvu) luovat tarpeen kattaa 3,8 miljoona euroa.

    Palveluverkkoasia tullee lautakuntaan lokakuussa.

    Opetuslautakunnan puheenjohtaja toi terveisiä talousseminaarista. Marika Niemi haluaa puuttua sisäisiin vuokriin sopimuksilla ja tilojen käytön tehostamisella.

    Kiinteistönhoito kärsii sekin rahapulasta. Se kohdistuu kunnossapitoon ja siivoukseen. Siivouksen mitoitusta tarkistetaa. Talonmiehet keskittyvät  kiinteistönhoitoon (ei käyttäjäpalveluihin).  Kiireellisiä hätätöitä tehdään ja vuosiohjelmaan merkittyjä toimia. Muusta tulee lasku. Ovet ja portit avataan ja suljetaan.

    OPPILASHUOLLON  asioista kertoi hallintopäällikkö. Kaikkiin nousseisiin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia. Opetuspäälliköltä tulee vielä kirjallinen ohje. OHR:lle tulossa yhteinen lakikoulutus.

    • Laki ei tunne oppilashuoltoryhmää
    • Rehtori johtaa OHR:ää. On oltava läsnä. Jos on pois, niin sijaisjärjestely. Kaikessa oppilastyössä ei.
    • Sihteeri voi vaihtua. Koulusihteeri ei voi olla sihteerinä.
    • Muistioiden tallentaminen. 10 vuotta koulussa. 
    • Ohr-toiminnasta tiedotettava kaikilla mahdollisilla tavoilla.
    • Huoltajalle pitää aina etukäteen ilmoittaa, että ohr käsittelee yksittäisen oppilaan asioita (mm. vakava tilanne). Akuuteissa tilanteissa ei ehdi etukäteen.  Onko OHR-kokous ja neuvottelu mennyt sekaisin?   
    • Huom! Kiva-koulu ristiriitainen.
    • Kirjaamisvelvoite. Tietojen luovutus.
    Lopuksi kuultiin kestävästä kehityksestä Villa Elfvikistä.

    Torstai taitaa mennä juoksuksi

    Yksi slide illan esityksestä.

    TAAS on torstai! Tämä torstai taitaakin mennä juoksuksi.

    Aamulla reippaasti ylös ja tekemään keynote-esitys tämäniltaiseen eppujen vanhempainiltaan. Tiivistin siihen myös kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma-aihiomme ideoita. Hieman sähköpostien purkua ja sitten konttorille.

    Tsekkaamme DreamMix-luokan kanssa eilen kuvatun kyselevän opettajan clipsin ja kuvaamme seuraavan. Kerhotuntien jaosta tulisi ehtiä tehdä eka hahmotelma. Niinikään tsekkaan viimeiset viranhakijat. Haku päättyi eilen. Ensimmäinen haastattelu on huomenna.

    Klo 11.40 kokoontuu koulun johtoryhmä. Kiireellisimmät asiat liittyvät hankintoihin ja lukuvuosisuunnitelmaan  (kehittämistoiminta ja mm. tapahtumakalenteri).  Sieltä Keski- ja Pohjois-Espoon rexien aluekokoukseen Kirkkojärven uuteen kouluun. Sieltä klo 14 Lagstadin kouluun kaikkien rexien infotilaisuuteen. Klo 16 esittelemään rehtien kokonaisbudjettikyselyn tuloksia EKOAY:n hallituksen työvaliokunnalle. Ja klo 18.30 sitten ekaluokkien vanhempainiltaan.  Ja illalla editoimaan kolmas opettajasketsiclipsi.

    Siis koleerikolle luvassa  mukavan monipuolinen päivä.

    PÄIVÄ on nyt illassa. Palasin juuri eppuvanhempainillasta. Oma osuuteni vei noin 40 minuuttia.  Meni siis vähän pitkäksi.

    Muutoin päiväohjelma meni aikalailla ennakoidusti. Aluekokoukseen en kerinnyt- joryn kokous vaati läsnäoloani. Mutta saimme opettajien vastuualuejaon valmiiksi. Kerhonohjaajien kanssa pidin lisäksi yhden  palaverin. Kolmannen clipsin kuvaus siirrtyi huomiseen.

    keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010

    Dynaaminen opettajuus osa2



    OPPIMISKESKUS Auroran  koulutuskokonaisuuteen,  jossa mukaan lähtevä koulu olisi voinut reflektoida omaa toimintakulttuuriaan rutiineineen,  kuuluvien  sketsiosuuksien sarjassa nyt toinen osa,  jossa opettaja Jukka Jokiranta  esittää 1900-luvun alun "opetuksen aurinkoa", kyselemällä opettavaa opettajaa. Resoluutio on karkea, muunlaista blogger ei lataa. Jatkamme kuvauksia huomenna.

    MUUTOINKIN päivä oli leppoisa. Aamulla Väestönsuojelun Piiri 1:n lohkon 18 henkilökunta kävi tutustumassa komentoopaikkaansa.  Minut on taas ylennetty lohkon päälliköksi :-) 

    Sitten koululle Muutama  vuorovaikutusongelma oli ratkottava. Viraston jotkin menettelytavat rassasivat ihmisiä aikalailla. 

    ILTAPÄIVÄLLÄ kokoontui EKOAY:n rexijaosto. Kävimme läpi kokonaisbudjettikyselyn tuloksia.  Huonenna niitä esitellään EKOAY:n hallituksen työvaliokunnalle.

    Huomenna on ekaluokkien vanhempainilta. Oman esityksen suunnittelu jää väkisin huomisaamuun.

    tiistaina, syyskuuta 14, 2010

    Dynaaminen opettajuus osa1

    a 1


    OPPIMISKESKUS Aurora on työstänyt koulutuskokonaisuutta, jossa mukaan lähtevä koulu voisi reflektoida omaa toimintakulttuuriaan rutiineineen. Pakettiin kuuluu sketsiosuus, jossa opettaja Jukka Jokiranta  esittelee 10 erilaista opettajatyyppiä. 

    Koulutustilaisuus (22.9) oli tarjolla espoolaisopettajille lähetetyssä veso-vihkosessa. Yksikään ope  ei ilmoittautunut:-) Semmoista kiinnostusta.

    No, päätimme kuitenkin kuvata tyypit talteen.  Yllä  clipsissä on tyyppi nro 1: Pekka Perisynti. Pahoittelen, että clipsin resoluutio on kevyt, mutta se oli ainoa tapa saada  leike  siirrettyä tänne. Jatkamme kuvauksia huomenna.

    VIIKKO 37 on siis korkattu. Taudit kiusasivat porukkaa pahasti maanantaina. Ja kun lisäksi alkuopetuksen maikoista puolet oli koulutuksessa, niin talo lähes pyöri vierastyövoimalla. Tiistaina porukkaa jo palaili töihin. 

    Alkusyksyn pahin työsuma on nyt puolitettu, kun opettajien palkkatiedot on syötetty eHijat-ohjelmaan. Seuraavan kahden viikon aikana on saatava johtokunnan syyskokouksen asiat valmiiksi. Keskeisin asiakirja on lukuvuosisuunnitelma. Toinen lähitavoite on jakaa kerhoille tunnit.

    Maanantain YT:lla pohdimme Michael Fullanin luennoista nappaamiamme ideoita. Kävimme myös läpi Kiva-koulun kiusaamiskyselyn tuloksia. Odotamme jännityksellä ensi kevään mittausta, koska tilanne koulussa on nyt aiva toisenlainen kuin muutaman viime vuoden aikana- myönteisempi.

    Tiistain OHR jatkoi uuden lain mukaisen  salassapitoa vielä aikaisempaa enemmän korostavan työtavan sisäänajoa. 

    Huomenna onkin jo keskiviikko. Koululle ehdin kymmeneksi. Aamuksi minut on määrätty väestönsuojelupiirin nro 1 lohkon 18 koulutustilaisuuteen.

    Sata sanaa kasvatuksesta painokoneeseen

    EILINEN ilta ja tämä varhais- aamu sujuivat kuin siivillä. Sata sanaa kasvatuksesta - teos on menossa painoon, ja tekijän piti - tai pitäisikö sanoa sai- vielä oikolukea taittoversio.

    Luin tekstin kannesta kanteen. Sivuja oli noin 260. Korjattavaa oli enää vähän. Ylpeyden ja ilon aihetta paljon.

    Upea usean vuoden retki suomalaisen kasvatuksen historiaan on pian hoidettu kanta.  Kirja ilmestyy varhaiskasvatuksen päiville.  Toivottavasti se löytää lukijansa.

    maanantaina, syyskuuta 13, 2010

    Kuukauden kasvatusalan kirja: Psykologian sanasto

    KIRJATORILTA löytyi jokin aika sitten harvinainen herkku:  Kalliopuska, M. (2005). Psykologian sanasto. Helsinki: Otava.

    Psykologian dosentti Mirja Kalliopuskan  kirja on aakkosellinen sanasto psykologian ja lähitieteiden termeistä.  Teos on uudistettu ja laajennettu laitos  vuonna 1994 ilmestyneestä Psykologian sanat -teoksesta.

    Kun sanamäärä on näin valtava, vaarana on pinnallisuus, mutta pakko sanoa, että niin ei käy. Nidotun pehmeäkantisen kirjan hinta oli poistomyynnissä 12 €. Kun sivuja on 236, ja hakusanoja 2300, niin hinta-laatusuhde on varsin mainio. Teoksessa on lisäksi napakka lähdeluettelo.

    Itseäni kiinnosti erityisesti kaksi teemaa: 1) Millaisilla käsitteillä ja teorioilla  minän kehitystä on kuvattu ja 2) etsin lisäksi sanoja, joiden avulla voisin syventää käsitystäni oppimistehtäviin suorittamiseen sitoutumisen ja pedagogisen ohjauksen ilmiöistä. Löysin jälkimmäisestäkin  about 100 sanaa, joita täytyy seuraavien viikkojen aikana sulatella. Tässä muutamia:

    aggressio * ahdistuneisuus * akkulturaatio * alakulo * alakulttuuri * alienaatio *alistuneisuus *altistuminen * anomalia* apatia * arkikäsitykset* arvojärjestelmä* attentio * attribuutiot * auktoriteetin harjoittaminen* autonomia (itsemäärääminen)  * aversio * coping* defenssit * diffuusi * epäonnistumisen pelko * feedback * frustraatio (pettymys) * haavoittuvuus * hoito * hyväksyntä* häpeä * implisiittinen muisti * impulssikontrolli * inaktiivinen* indifferentti * instruktio * interaktio * interventio * intuitiivinen * inventaari * irritaatio * itsehallinta * itsekontrolli * itsensä palkitseminen * itseohjautuva * itsesäätely *itsetunnon vahvistaminen *  itsevalvonta * jalka oveen väliin * johtajuus * kasvatusilmasto* kehittymiskansio * kieltäminen * kiinnostumattomuus* kiintymys * kognitiivinen dissonanssi * koheesio * kommunikaatio * kompensaatio * konfuusio * kontrolliodotus * kooperaatio * koulukypsyys * koulupelko * koulupinnaus * kulttuurinen sulautuminen* kuntoutus * kustodiaalisuus * käyttäytymisen ohjailu * luottamussuhde * mallioppiminen * masennus * Matteus-efekti * metakognitiivinen taito * mielihyvä* mikrokulttuuri * minän lujuus * moraalitajun puute * myöhäisvaikutus * neuvonta * nondirektiivinen * obligatorinen * odotusarvomalli * ohjaus * oivallus* opiskelun ongelmat * opiskeluorientaatio * opiskelustrategia * opiskelutaidot * opittu avuttomuus* oppimiskyky * palautuminen * peilisuhde * pelko * pennalismi * perusaktivaatiotasot * piilo-oppiminen * piittaamattomuus normeista * pintasuuntautuminen * predispositio * preventiivinen * psykologiset motiivit * psykososiaalinen persoonallisuusteoria * psyykkinen työ * pystyvyyden tunne * päätöksenteko * raivostuminen * ratkaisukeskeisyys * reaktanssi * realiteettiperiaate * regeneraatio * resistanssi * riippuvainen * ristipaine* ristiriita * satunnainen oppiminen * sekundaariryhmä * selviytymiskeinot * sisäistäminen * sisältäpäinohjautuvuus * sisäryhmä* sitominen * sopeutumisen ongelmat * sosiaalinen dilemma * sosiaalinen helpontuminen * sosiaalinen kontrolli * sosiaalinen oppiminen * sosiaalinen paine * sosiaalinen tuki * sosiaalinen yksinäisyys * sosiaalisen vertailun teoria * sosiaaliset taidot * sosiometria * stigma * suggestio * suojautuminen * suoritumismotivaatio * suuntautuminen* synergia* syväsuuntautuminen * tarmoton * tarpeet * tarpeentyydytyksen lykkääminen * tavoiterelevanssi * tavoitetaso * tavoitteellisuus * tiedostamaton * todellisuudentaju * toimintakyvyn palautuminen * tottelevaisuus * tulosodotus *  tyytymisstrategia * uhka * ulkoryhmä * uusbehaviorismi * vaikutuksen laki * vajaatila * valenssi* valikoiva tarkkaavaisuus*  vastavuoroisuusnormi* vertaisryhmä * vigilanssi * viha * viiteryhmä * vireystaso * vitaalinen * voimattomuus * välineellinen oppiminen* välttäminen * väärinattribuutio * yksinäisyys * yllyke * ymmärtäminen *