Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, helmikuuta 28, 2022

Koulutyö alkaa taas etelässä

 










Hiihtoloma takana. Pääsiäislomaan about 6,5 viikkoa. Kevättä kohti ja vauhdilla.

sunnuntaina, helmikuuta 27, 2022

Viikkoraportti 8/2022

Hiihtolomaviikko. Lunta tuli taas kun-nolla.

Maanantai 21.2. 

Aamurauhaa.  Koronaa sukulaispiirissä. Altistuimme. Työtehtävälistaa. Lounaalla tyhjennettiin jääkaappia. Minä sain jauhelihafajitaspizzaa. Vaimo sienikeittoa.

Illalla demarien valtuustoryhmän kokous. QuestStarina Harri Rinta-aho. Puhuttiin vakavasti kouluväkivallasta ja positiivisesti ratkaisuista.

Tiistai 22.2. 

Lumitöitä aamulla ja puolilta päivin. 

Välissä Omnia-kirjan julkistusta koskeva Teams-palaveri. Suunniteltiin napakkaa Hetkeä Henricuksessa 4.3.  ensi viikolla.
Sain tehtävän tiivistää kirjantekoprosessi 5-8 minuuttiin.

Haettiin Classic-pizzat Sellosta.

Päiväunien jälkeen Kunnallisjärjestön forms-kyselyä ja Perinneseuran ensi viikon esityslistaa.


 Keskiviikko 23.2.

Piti olla OpeUrapäivä ja taulukkovirheiden korjailua. Mutta siirrettiin, ettei korona tartu. Tulikin siis täysvapaapäivä. Ja mitä upein talvipäivä.


 Torstai 24.2. 



Aamun kauhu-uutinen: Venäjä on hyökännyt Ukrainaan.Huh!

Espoon perinneseuran vpj. Esko Uotila esitteli Espoo1972-projektia Espoon henkilöstölle. Tein vielä muutamia lisäyksiä kansalaiskoulu-esseeseen.


Koronakotitesti. Negatiivinen.


Illansuussa viimeistelin demarien jäsenkyselyä. On tuo Google Forms monipuolinen.








 Perjantai 25.2. 

Sota Ukrainassa kamaloituu. Lumi sulaa. Märkää. Aamulla kaivelin materiaaleja Omnia-kirjaprosessista, jonka juuret eräässä mielessä ulottuvat vuoteen 2015, jolloin sain tehtävän koota tietoa  Espoosta sivistyskaupunkina. Huh! Kuinka nopeasti asiat unohtuvat - ja löytyvät uudelleen tekniikan avulla mm. gmailin postilaatikosta.

Puolilta päivin parturiin. Pitkästä aikaa. Sovittiin OpeUralle kokous ensi viikolle.

Perjantaipäivällinen haettiin tällä kertaa ikitusta Torosta. Hiukkaa liikaa suolaa. 

Illalla kokosin muistitietoa Omnian-kirjaprosessista. Huh. Kuinka muisti pyyhkii vanhaa saadakseen tilaa uudelle.
 

 Lauantai 26.2.  
 
Sota jatkuu.Lepopäivä. Kaunis pikkupakkapäivä.Iltapäivällä vieriin koronaperheelle ruokakassi. Kaivelin ja jäsentelin dataa mm. kirjastoista. 

Länsiväylässä kiva muistutus Espoon Perinneseuran perinteenkeruutalkoista vuodesta 1972. 

Illalla jännitettiin The Rasmus voittoon kohti Euroviisuja.

 Sunnuntai 27.2 . 

Kaunis talviaamu täällä. Ukrainassa karmea. 

Viimeinen palautuspäivä maisteriharjoitteluraporteille. Enslukua. Tiistaina didaktikon yhteistapaaminen zoomissa.

Illansuussa Helsinkiajelu.

Päivän aforismi

 


lauantaina, helmikuuta 26, 2022

perjantaina, helmikuuta 25, 2022

torstaina, helmikuuta 24, 2022

keskiviikkona, helmikuuta 23, 2022

Kuukauden kirja: Kansakoulun käsikirja

Lönnbeck, Gustaf F. (toim.) (1909) Kansankoulun käsikirja. Suomen kansakoulutointa koskevien asetusten ja määräysten kokoelma, ynnä aineistoja. Toinen kokonaan uudistettu painos.  Helsinki:  G.W. Edlund.

HELMETin Pasilan varastosta löytyi säädöksistä kiinnostuneille hien teos: Kansankoulun käsikirja.

Siihen on koottu noin 60 vuoden ajalta armollisia julistuksia, majesteetillisia asetuksia, senaatin ja koulutoimen ylihallituksen, kirkollisasiain toimikunnan, valtiovarain toimituskunnan kirjeitä, kiertokirjeitä, yleiskirjeitä, johtosääntöjä,  todistusten kaavoja ja mm. vuoden 1881 mallikurssit (ensimmäinen ops?). Sielä löytyy tietoa kansakoulunopettajien tulotarkastuksista, eläkkeen määriytymisestä ja opiskeluun  haettavista apurahoista.

Minua kiinnosti niitä enemmän hauskat, jo unohtuneet  opettajankoulutuksesta käytetyt käsitteet ja tietysti koulun pitoon liittyvät seikat.

Kansakouluun pääsy (maalla)

"Näihin kouluihin päästäkseen  vaaditaan jokaiselta oppilaalta, että hän  sisää puhtaasti lukee äitinsä kieltä, sekä on kunnollinen tekemään luetun sisällyksestä selvän."

Sisäluku:  lapset ovat harjoitettavat  käsittämään, mitä lukevat. Ensimmäinen opetus annettiin kotona edelleen.

Jos joku kunta, muu yleisö tahi yksityinen henki tahtoo asettaa  yksityisen kansakoulun, ilmoittakoon siitä kansakoulutoimen Ylihallitukselle.

Kansakoulu kaupungeissa

Vuosisadan vaihteessa Suomessa oli noin 40 kaupunkia. Jokaisen kaupungin seurakunnan piti pitää huolta kansakouluopetuksesta. Niiden piti asettaa ja ylläpitää "niin monta ja niin laveita kansakouluja, että kaikki ne lapset, jotka eivät kotonansa tahi muissa kouluissa saa samanvertaista tahi laveampaa opetusta, tulevat kahdeksannesta ikävuodesta alkaen ja aina neljänteentoista vuoteensa asti sillä muotoa opetetuiksi, kuin tässä….säädetään."

Kaupungeissä oli alempi ja ylempi kansakoulu. "Alemmassa kansakoulussa sekä sitä vastaavilla suuremman oppilaitoksen luokilla, koulutettakoon  poika- ja tyttölapsia yhdessä, mutta siitä lähtien ovat pojat ja tytöt erillään olevissa luokissa tahi omituisissa  kouluissa opetettavat."

Ylhäisempään kansakouluun, joka apua nauttii yhteisistä varoista, saatetaan koulun johntokunnan tutkinnonn  mukaan… ottaa oppilaita kerran tahi  kahdesti vuodessa.  

"Pojille ja tytöille, joille kahdennetoista ikävuotensa perästä jonkun kelvollisen syyn tähden ei ole tilaisuutta koulussa käydä  tavallisilla tunneilla, pitää kahtena iltatuntina, kumminkin neljä päivää viikossa, opetettaman semmoisia kansakoulun oppikurssiin kuuluvia aineita, joita saatetaan pitää heidän sivistystänsä varsinki edistävinä."

Kansakoulun johtokunta

Johtokunnan muodostivat "neljä ylinnä kuusi, hyvin uskottua ja kansanopetusta harjoittavaa miestä."

Johtokunnan tehtävänä oli mm. katsoa, "että koulun huoneet ja rakennukset sekä kirjasto  ja opetuskulut ynnä muut kapineet vastaavat tarkoitukseensa ja missä jotakin puuttuu, tointa  pitää sen kuntoonpanosta."

Kansakoulun opettaja

Kansakoulua edesseisoo  (= johtaa) opettaja tai opettajatar, kuitenkin pitää jokaisessa semmoisessa koulussa, missä tyttöjä käy, opettajatar oleman asetettuna. 

Kansakoulun sijaisopettaja

Jos opettaja/opettajatar sairaana,.. ottakoon koulunjohtokunta soveliaan hengen virantekijäksi.Tästä tehtiin ilmoitus  kansakouluntarkastajalle. 

Kansakoulun opetuksesta

Kansakouluille julkaistiin vuonna 1881 ns. Mallikurssit. Niissä määriteltiin kussakin aineessa eri luokilla opetettavat asia.

Lukuvuoden pääteeksi pidettiin ns. vuositutkinto, jossa oli läsnä myös kansakoulun tarkastaja määräämässä järjestystä.

Papisto opetti maalla  tekstien mukaan uskontoa. Aikaa  oli varattava "oppilaille myös  itseänsä tekotoiminnallisesti harjoittaa  sopiviin käsi- ja ammattitöihin, taikka maanviljelykseen  ja puutarhan hoitoon."

Koulumaksu

Kansakouluissa oli tuohon aikaan koulumaksu. Kansakouluissa oli koulumaksu. Koulun johtaja/johtajatar sai vielä vuonna  1898 siitä puolet. Riitoja tuli siitä, eivätkö muut opettajat saaneet mitään.

Pikkukoulu

Maallahan itse kansakouluun ei noihin aikoihin kuulunut alkuopetusta. Kansan piti itse opettajaa lapset lukemaan. Mutta kun se ei sujunut eri puolille maata syntyi pikkukouluja.  

Seurakuntia ei velvoitettu ehdottomasti yksinänsä kustantamaan näitä (kansa)kouluja

Vuonna 1897 annettiin ohje, että pikkukouluja perustettaisiin vain poikkeustapauksissa- kun vanhemmat olivat kuolleet tai kykenemättömiä. Kouluhallitus kehotti  naisia hakeutumaan niihin opettajiksi. 

Pikkukoulujen opettajia alettiin myös kouluttaa. Tietopuolinen opetus oli kansakoulun kertaamista ja laventamista. Käytännöllistä opetusta kehotettiin antamaan käyttämällä opettajiksi haluavia kansakouluissa kokelaina.

Osassa ohjeista puhuttiin myös lastenkoulusta. Lastenkouluissa sekä myöskin kodissa annettavata opetusta valvoio seurakunnan papisto, joka myös siitä vuosittain, ennen elokuun loppua lähetti  täydellisen kertomuksen ylihallitukselle.

Kansakoulunopettajaseminaarit

Ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin jo 1860-luvulla Jyväskylään.

Opppilapsia (= opiskelijoita) oli kolmea sorttia:

  • Sisäoppilapsia, jotka otettiin kammiokuntaan. Heidän oli käytävä kolme oppikurssia. 
  • Käymäoppilaisia,  jotka suorittivat vain osan kurssista, muu osaaminen oli hankittu muualla.
  • Ulko-oppilaisia. 

Oppilapsilla oli yhden lukukauden koetusaika (sitten vakinaiseksi).

Jokaisen, joka seminaarissa opetusta nautti,  piti tarkasti noudattaa säädettyä järjestystä. Hänen piti kohteleman opettajia ja opettajattaria velvollisella kunnioituksella ja kuuliaisuudella, niin myös muutoinkin harrastaa kaikkea kristilliseen ja siveelliseen elämään kuuluvata

Opetus

Seminaari ei ollut mihinkään vissiin opetustapaan sidottu, mutta  tapaa ei sentähden saanut puuttua. Jokaisen opettajan/opettajattaren pitää  itsellensä omistaa opetustapa.

Poimin itselleni näytteitä opetuksen tarkoituksesta eri oppiaineissa:

  • Uskonoppi:  Tarkka raamatunsanan taito, oikea ymmärrys
  • Kasvatus- ja opetus- ja koulutusoppi:  Oikea käsitys kasvatuksen tarkoituksesta ja välikappaleista. Yleinen silmäily kasvatuksen ja opetuksen historiaan ja nykyisestä tilasta.
  • Suomen kieli ja kirjallisuus: taito oikein ja sujuvasti sekä puheessa että kirjoituksessa lausua ajatuksensa.
  • Ruotsin kieli: taito ymmärtää ja käyttää. Niin paljon kuin mahdollista
  • Maantiede: Aurinkokunnasta  tarkkaan tuttavuuteen isänmaan luonnollisessa ja valtiollisessa maantieteessä
  • Historia:  Kansantieteinen ja aikaluvunmukainen silmäily maailman tapahtumista,
  • Määräysoppi:  Luvut, avaruus, pinta- ja kappalekuvioin mittaaminen ja laskeminen
  • Luonnontieteet: Luonnon ilmausten huomaaminen ja tuotteiuden tarkka tunteminen. Tuttavuus kotimaan kasvi- ja eläinoppiin.
  • Kaunokirjallisuus,  kuvaanto,  mallitseminen: Soma käsikirjoitus, tottumuksia tehdä
  • Laulu ja soitanto: lauluopetus, urkujen soitto.
  • Keinollinen käsityö; taito yhteiselle kansalle parhaiten sopivissa käsitöissä.
  • Voimistelu ja lasten terveysoppi: Ruumiin sopusuuntaunen elpyyntymjnen terveeksi, notkeaksi, jänteväksi, kestäväksi ja ravakkaaksi; lasten voimisteluleikkejä, kansakouluvoimistelua
Kammiokunnan ohjelma

  • Kello 5 1/2 :Yleinen ylösnousu
  • Kelli 6: Huone kunnossa. Työskennellään omassa huonessa klo 7:ään ja nautitaan aamupala.
  • Kello 7 -8  ja 8-9  sisä- ja ulkoppilaat käyvät luennoissa yhteisten aamurukousten perästä ja 5 tahi 10 minuutin väliajoilla.
  • Kello 9 Aamiainen ja sitten aikaa käytetään mielen mukaan
  • Kello 10-11 ja 11-12  luennoilla
  • Kello 12-1 voimistelee/harjoitetaan ja opetetaan soitannossa/ puutarhassa, harjoituksia ja leikkiä
  • Kello 1:syödään päivällinen,  sitten aikaa käytetään mielen mukaan
  • Kello 2-3: soitantoa, työskentelyä huoneissansa tai ulkona
  • Kello 3-4, 4-5, 5-6 sisäoppilaat ja ulko-oppilaat luennoissa
  • Kello 6-7: voimistelee/harjoitetaan ja opetetaan soitannossa/ puutarhassa, harjoituksia ja leikkiä
  • Kello 7: syödään illallista, ja sen perästä  käyttävät sisäoppilaat aikansa vapaasti. -  luvatta ei saa poistua
  • Kello 1/2 10:Yhteiset iltarukoukset.
  • Kello 10:  Kaikki levolle.
Jokaisena sunnuntaina ja pyhäpäivänä piti sisäoppilaisten yhdessä muiden oppilaisten kanssa käymän jumalanpalveluksessa lähimmän seurakunnan kirkossa. Taikka kokoontua sen yhteisen kotihartauden pitoon, jota uskonopin opettaja on velvollinen pitämään.

Koettelemukset

Jokaisen lukuvuoden lopulla järjestettiin kirjallinen ja suusanallinen koettelemus. Koettelemuksen kautta havaittiin, mitkä kolmannen luokan oppilaisista voitiin julistaa opettaja- tahi opettajatarkokelaiksi.

Lisäksi jokaiselle (joka oli hankkinut muualla lisää osaamista…) annettiin mahdollisuus osoittaa  kykyänsä ja taitoansa vapaasti esitellä ja luokassa opettaa jotakin määrättyä opinkappaletta, jonka jälkeen kaikki päätetätiin juhlallisella toimituksella, jolloinka  koulu-atestit (= todistukset) oppilaille jaettiin  ja päästötodistukset annettiin niille kokelaille, jotka valmiuskoettelemuksen läpi olivat päässeet .

Seminaari mallikoulu

Kirjassa esitellään myös opetuskaava seminaarin mallikouluille. Kouluissa oli seuraavia asteita: 

  • Alustava koulu eli lapsitarha  
  • II luokka 
  • Ylhäisempi kansakoulu:
  • I luokka
  • II luokka
  • III luokka
Kullekin oli omat vuosikurssit.

Kirjan toimittajasta


Kirjan toimittaja Gustaf F. Lönnbeck  
(1847 -1912 ) oli filosofian tohtori, kansakoulutarkastaja ja kasvatusalan tietokirjailija.

Lönnbeck kävi ensin Jyväskylän seminaarin, opiskeli sitten  ylioppilaaksi 1871 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1878.  

Lönnbeck oli Uno Cygnaeuksen vävy. Hän nai vuonna 1880 Unon tyttären opettaja Ellenin.

Cygnaeus nappasi Lönnbeckin  kansakoulujen ylitarkastajan apulaiseksi vuonna 1878. Vuonna 1881 julkaistiin hänen ja appiukkonsa kirjoittamat kansakoulun mallikurssit. Kouluylihallituksen kansakoulujen tarkastajana hän toimi vain kolme vuotta 1885–1888.

40-vuotiaana Lännbeck valmistui lisensiaatiksi ja vuonna  1887 tohtoriksi. Lönnbeck haki Peranderin kuoleman jälkeen avoimeksi tullutta kasvatusopin professuuria.  Hakijoita oli kolme: tehtävää hoitanut dosentti  Emil Böök, Lönnbeck ja Waldemar Ruin. Böök todettiin epäpäteväksi, Lönnbeck päteväksi. Lönnbeck teki hakuaikana kaksi väitöskirjaa. Ensimmänen työ käsitteli Pestalozzia. Varsinaisen professorin väitöskirjan Lönnbeck teki kansakoulun idean kehittymisestä 1800-luvun alussa. Virkaan valittiin  vuonna 1888 kahdesta pätevästä Ruin, koska hänen väitöskirjaansa pidettiin ansiokkaampana. 

Tämän jälkeen Lönnbeck siirtyi oikeisiin koulutöihin Raahen kauppakoulun johtajaksi 1892–1896 ja Paraisten ruotsalaisen kansanopiston johtajaksi 1896–1899.

Kansakoulujen ylitarkastajaksi hän palasi vuonna 1899. Hän oli myös Helsingfors Dagbladin toimittaja vuodesta 1884 ja päätoimittaja 1888–1889.

Lönnbeck kirjoitti useita kasvatusalan kirjoja. Tunnetuimpia olivat ehkä " Uno Cygnaeus - Suomen kansakoulun isä" (1890) ja "Suomen kansakoulujen matrikkeli kevätlukukautena 1880". Edellista suositeltiin palkinnoksi kansakoulun oppilaille.

Lönnbeck kuoli vuonna 1912 74 vuoden ikäisenä.

Päivän aforismi

 


maanantaina, helmikuuta 21, 2022

Päivän aforismi

 











Tällaisiakin päiviä on.Toivon muillekin.

sunnuntaina, helmikuuta 20, 2022

Huikea kesä tulossa Elvis-faneille!


 


















Suomeen heinäkuussa. Nauti traileri

https://www.youtube.com/watch?v=wBDLRvjHVOY

Viikkoraportti 7/2022

Etelässä viimeinen kouluviikko ennen hiihtolomia. Palkaton työviikko :-). Loska- ja liukaskeliviikko.

Maanantai 14.2. 

Espoon perinneseuran Espoo1972-projektiryhmän kokous. Tsekking ja seuraavat stepit. Aikataulussa ollaan. Esseeni Espoon amikset nyt luettavissa. Ensi viikolla mukana tällä teemalla Espoon henkilökunnalle pidettävässä webinaarissa.   

Tiistai 15.2. 

Illansuussa demarien kunnallisjärjestön kokous klo 17 - 19.25. Paljon puhetta aluevaalien paikanjako-ongelmista. Saavatko espoolaiset luottamuspaikkoja oikeudenmukaisesti? Viikonloppuna ollaan viisaampia?.

Pitkä työrupeama myös Perinneseuran Espoo1972-projektin parissa. Kutsukirjeet espoolaisille urheiluseuroille lähtivät emailiin ja facebookiin.
 
 Keskiviikko 16.2.

Aamulla pikakokous Editan kanssa mahdollisesta sijaisopettaja-koulutuksesta. Olin kaivellut vanhoja ideoita esiin.

Kouluvaaripäivä Auroran kartanon puistossa.Ekaluokat viettivät siellä MOKkia.

Mr. Milton ja Mr. Teo haettiin iltapäivällä  koulusta/ varhaiskasvatusyksiköstä yökylään. 

Rakettispagettia ja uunilohta.


 Torstai 17.2. 


Aikainen herätys: Mr. Milton ja Mr. Teo  kouluun/ varhaiskasvatusyksikköön. Sitten OpeUrakokoukseen
Siltavuoren-penkereelle. Hiljaista oli talossa. 

Illalla asoy:n kokous hybridinä koululla.  Yksimieliset päätökset ulkosivu-remontin käynnistämisestä-


 Perjantai 18.2. 

Viikon toinen kouluvaaripäivä. Viimeinen luokkaruokailu tällä erää. Yeah! Paluu normaaliin....

Metsässä tuulettamassa pientä poikaryhmää.  Oikein iloinen päivä.

Perjantaipäivällinen tällä kertaa Itiksen "Suolaa ja Pippurissa". Maukkaat leikkeet.

Illansuussa veroilmoitustouhuja, mikä olikin...  nopein keino vanheta (FaceApp)
:-) 





 Lauantai 19.2.  
 
Lepopäivä. Aamusauna. Veroasioita. Valmistautumista maanantain valtuustoryhmän kokoukseen.  Valmisruokaa Kauniaisten K-marketista. Ihan maiskis.


 Sunnuntai 20.2 . 

Hidas aamu. Vanhoja referaatteja läpi. 
Illansuussa pikkuäijät muutamaksi tunniksi hoitoon. Päivälliseksi kinkkukiusausta. Lautapelejä. 
Ja vielä ennen Netflixiä kuittien metsästystä.

torstaina, helmikuuta 17, 2022

keskiviikkona, helmikuuta 16, 2022

tiistaina, helmikuuta 15, 2022

Espoo liikkui jo 50 vuotta sitten! Olitko mukana urheiluseuroissa?






 T ÄNÄÄN oli hienosti aikaa  Espoon perinneseuran kutsut mukaan perinteenkeruutalkoisiin kaupunginosayhdistysten, lisäksi myös espoolaisiin jo ennen vuotta 1972 syntyneisiin ja yhä toimiviin urheiluseuroihin. 

Näitä seuroja on komea määrä. Tässä aakkosjärjestyksessä:

  • Canoa (Helsingissä vuonna 1932 perustettu melontaseura, joka siirtyi 1970-luvulla Espooseen)
  • EBK-vuonna 1940 perustettu keskiespoolainen jalkapallo- ja futsalseura
  • Esbo Idrottsförening(Esbo IF)   vuonna 1916 perustettu espoolainen urheiluseura. Seuran lajeina ovat keilailu, käsipallo, lentopallo, soutu, voimistelu ja yleisurheilu. 
  • Espoon Akilles (EsAk) -  vuonna 1946 perustettu espoolainen urheiluseura. Seuran nimi oli vuoteen 1989 asti Voimistelu- ja Urheiluseura Matinkylän Akilles r.y Alkuaikoina lajeja olivat hiihto ja nyrkkeily olivat merkittävimmät. Nykyään päälajeja ovat koripallo sekä suunnistus, joka tuli lajivalikoimaan 1950-luvulla
  • Espoon Palloseura (jalkapallo)- (lyh. EPS, virallisesti Espoon Palloseuran Jalkapallo ry on vuonna 1970 perustettu espoolainen jalkapalloseura. 
  • Espoon Palloseura (jääkiekko)(virallisesti Espoon Palloseuran Jääkiekko ry) on vuonna 1970 perustettu espoolainen jääkiekkoseura.
  • Espoon Tapiot1965 perustettu espoolainen urheiluseura. Seuran lajeina ovat hiihto, soutu ja yleisurheilu. 
  • Espoon TikkaIivisniemessä, toimiva vuonna 1969 perustettu paikallinen urheiluseura (jalkapallo)
  • Jäähonka1957 toimintansa aloittanut jääkiekkoseura. Seura luopui edustustoiminnasta 1984, kun se yhdessä EPS:n ja EJK:n kanssa yhdistyi Kiekko-Espooksi.
  • Kauklahden PyrintöEspoon vanhin urheiluseura, joka nykyisin on keskittynyt juniorijalkapalloilun edistämiseen alueella. Seura on perustettu vuonna 1914 ja sen historiaan kuuluvat niin paikallinen lasitehdas, yleisurheilu kuin voimailulajit 
  • Leppävaaran Pallo1957 perustettu junioritoimintaan keskittyvä espoolainen jalkapalloseura. 
  • Leppävaaran Pyrintö1931 perustettu urheiluseura. Seura on nykyisin koripallon erikoisseura, jonka toiminta on painottunut erityisesti junioriurheiluun. Leppävaaran Pyrintö on Espoon vanhin koripalloseura. 
  • Leppävaaran Sisu1923 perustettu espoolainen urheiluseura, jonka lajeja ovat yleisurheilu, ryhmäliikunta, suunnistus, hiihto, kuntolentopallo ja shakki. Seura järjestää yhdessä Espoon Akilleksen kanssa Espoorastit-kuntosuunnistusta sekä yhdessä Viipurin Urheilijoiden kanssa vuosittain Länsiväyläjuoksun
  • Tapiolan Voimistelijat- 1964 - nimellä Tapiolan Naisvoimistelijat.Voimisteluseura, joka toimii pääasiassa Suur-Tapiolan alueella sekä Leppävaarassa. 
  • Viherlaakson Veikot. (1946-) voimistelu, jalkapallo


" Haluaisitteko kertoa espoolaisille , millaista toimintaa  omassa seurassanne oli vuonna 1972 tai hieman väljemmin 70-luvun alussa? Olisimme tavattoman iloisia esim.  valokuvista teksteineen, tai vähän pidemmistäkin jutuista."


Espoon perinneseuran roolina projektissa on kerätä ja julkaista muistoja  Muistoja ja kuvauksia onkin jo julkaistu ja julkaistaan vuoden aikana Espoo 1972 -teemasivustolla. 


https://espoonperinneseura.net/espoo1972/2022/01/31/espoo-1972-hanke-on-lahtenyt-hienosti-kayntiin/


(Sivuille pääsee myös googlettamalla Espoo 1972)


Seurat voivat lähettää kirjoituksia ja valokuvia julkaistavaksi sivuilta löytyvän lomakkeen kautta.


Projektin tuotoksia julkaistaan sitä mukaan, kun juttuja tulee. Juhlallisemmassa  julkaisussa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe kestää huhtikuun loppuun asti, ja sen tuloksia esitellään perinneseuran kevätseminaarissa 11.5.2022. 


Onko sinulla urheilumuistoja 1970-luvun alun Espoosta? Jos on tule mukaan projektiimme. Tervetuloa mukaan muistelemaan aikaa, jolloin Espoosta tuli kaupunki!

Päivän aforismi

 










Tänään taisi käydä näin. 

maanantaina, helmikuuta 14, 2022

lauantaina, helmikuuta 12, 2022

Viikkoraportti 6/2022


...ja talvi jatkui...

Maanantai 7.2. 

Viimeinen maisteriharjoitteluviikko alkoi. Aamusta Tehtaankadun koululle Helsinkiin.  Seuranta +reflektoiva keskustelu. Sitten Opetushallituksen Arkki-ryhmän etäkokoukseen pohtimaan 6.luokan arvioinnin teemoja.

Lumi sulaa pihalla loskaksi. Saa nähdä pääseekö huomenna autolla liikkeelle?

Tiistai 8.2. 

M
aisteriharjoittelua seuraamaan. Ensin Mäntymäelle ja sitten Viikkiin.
 
 Keskiviikko 9.2. 


H
uiluuaamu.
Keskipäivällä Silta-vuorenpenkereelle OpeUra-kokoukseen.  

Ja heti perään Pore-etäkokous autossa. Kyllä. Google Meet  toimii iPhonessa hienosti ja puhe kuuluu A-mersun kaiuttimessa hyvin. Teemana mm. arviointi.

ILLALLA todella tiukka kokous Kasvun ja oppimisen lautakunnassa. Listalla mm. esitys 3 espoolaiskoulun  lakkauttamista. Kiivas kina Nuuksiosta. Vanhemmat vastustavat lakkauttamista ja lähettivät lautakunnan jäsenille kirjeitä.  Henkilökunta vastusti. Ei auttanut. Kokoomus, RKP ja yksi vihreistä jyräsivät.  Hösmärin lakkautus koulupisteena oli selvää. Komeetta jäi pöydälle.
 


 Torstai 10.2. 

Viimeiset harjoittelutuntien seurannat,Viikissä. Eriyttävä koe 4b-luokassa ja eka tunti 4-luokkien yhteistä MOKia.  Nyt on kaikki  tunnit nähty.Palaute Emailina.

Kuva 4 vuoden takaa. 


Illalla TSL-Espoo-Kauniaisen opintojärjestän hallituksen etäkokous. Konkretisoitiin luovasti vuoden toiminta-suunnitelmaa.


 Perjantai 11.2. 

K
ouluvaaripäivä Aurorassa klo 10-13 . Malliruokailua (lasagne). Siestalla
 metsäretki. Ja lopuksi uskonnontunti: Opetuslapset.

Perjantain päivälliseksi Fajitasta Sellossa.

KUVA: 15 minuutin metsäleikit. Tällä kertaa 5 poikaa.

 Lauantai 12.2.  

epopäivä. Pikkuajelulle pääkaupunkiin, jotta pää kestää taas kaiken välttelyä. 

3 museon keikka museokortilla: Valokuva-taiteen, Hotelli- ja ravintola- ja teatterimuseossa. Teemoina piktorialismi, vuosikymmenet ja Kansallisteatteri 150 vee.














 Sunnuntai 13.2 . 

A
amupäivällä klo 11  aluevaaleihin liittyvä demarien kunnallisjärjestön koollekutsuma kokous, jossa keskusteltiin-  ei päätetty - lautakunta- ja jaostopaikkojen jakoa Espoolais-Kauniaislaisin piirikokous-edustajavoimin.

Illalla artikkeli Espoon amiksista vuonna 1972 Espoo1972-sivuille.

Päivän aforismi

 


perjantaina, helmikuuta 11, 2022

Opetusharjoittelua on taas seurattu

Luokanopettajaopiskelijoilla on Helsingissä mahdollisuus suorittaa ns. maisteri-harjoittelu neljän eri periodin aikana. Viime vuosina epidemian vuoksi opetustunteja on pidetty hyvin monella tavalla, myös kuvittelemalla. Välillä didaktikko on kommentoinut näkemäänsä teamsin kautta, mutta nyt on palattu lähes nornmaaliin. 

Tämän lukuvuoden III periodin harjoittelu  alkoi tammikuussa ja päättyi tänään.   Harjoittelijat saivat olla oikeasti luokissa - toki maskit päällä. Myös didaktikko seurasi kunkin parin kuusi oppituntia ihan livenä. Pareja minulla oli neljä, kaksi Viikin normaalikoulussa, yksi Tehtaankadun koululla ja yksi Kauniaisten Mäntymäellä. Hieno keikka. 

Tämän jälkeen opiskelijat kirjoittavat vielä harjoitteluraportit, keskustelevat niistä ryhmissä didaktikkonsa kanssa ja osallistuvat päätöspäivään, jossa jokainen pari pitää - zoomin kautta - 10 minuutin esityksen  itseään kiinnostaneesta oppimiskokemuksesta.

Mitä itse opin? Mihin mielenkiintoisiin asioihin törmäsin?

Voi vaikka kuinka monia. Panin asioita muistiin aakkosjärjestyksessä. Ja lopuksi pohdin muutamaa  niistä vähän tarkemmin:

Eriyttävät summatiiviset kokeet. Fiksut opetusta koskevat suunnitelmapohjat. Herbart-zillerilaisen tuntirakenteen betonirautamaisuus läksyineen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet uutena ideana.   Monipuoliset eMateriaalit- hieno lisä.  Ohjaavien opettajien yhteisopetuskokeilut- rohkeaa. Oman jaksamisen suojelun tavoitteen nousu (opiskelijat). Paluu pulpettiriveihin epidemian vuoksi.  Perussäännöistä  joustaminen, kun on epidemia päällä. 

Eriyttävät summatiiviset kokeet 

Viikin normaalikoulussa käytettiin oppikirjasarjaan liittyviä eriyttäviä kokeita. Olipa jännää nähdä sellainen. Koetunnilla käytettiin sekä alas- että ylöspäin eriyttävää koejärjestelyä. Ei ole ennen osunut kohdalle. Eriytetty koe on mielenkiintoinen innovaatio, joka jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä se on juuri oppilaan yksilöllisyyden huomioonottamista, toisen mielestä taas siihen sisältyy paljon mm. arvioinnin tasa-arvoon liittyviä riskejä. Jos opettaja päättää kunkin oppilaan kokeen tason, voi nousta vanhempien keskuudessa isoja kysymyksiä.  Jos taas oppilas itse, muistuttaako tilanne muutaman  vuoden takaista keskustelua, jossa vähän samantyyppistä ratkaisua syytettiin epätasa-arvoiseksi ja jopa laittomaksi;ioppilaille kun tulee silloin erilaiset oppimisen tavoitteet.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet 

Olipa hienoa osua harjoittelupäivään, jossa kuusi opetusharjoittelijaa veti yhdessä kolmen tunnin monialaisen oppimiskokonaisuuden.  

Kiistelty, monialainen oppimiskokonaisuus on tullut opsiin vuonna 2016. Joka vuosi  on perusteiden mukaan järjestettävä kokonaisuus, jossa jotakin teema käsitellään yli oppiainerajojen. Kaikkien aineiden tulee olla vuorollaan mukana. 

Oppilaiden tulee saada osallistua teeman  valintaan. MOKin aikana tulee harjoitella paitsi oppiaineita nimenomaan laaja-alaisen osaamisen taitoja. MOKIn aikana opittu/syntyneet tuotokset  tulee ottaa huomioon kunkin oppiaineen arvioinnissa - ei siis omana itsenään. 

MOKissa on siis lähtökohtaisesti mukana aina  useita oppiaineita, ja  usein myös useita opettajia. Ihan jo käytännöllisistä syistä on tärkeää, että MOK-jaksolla on selkeä vastuuhenkilö- näin ajattelen. Niinikään on hyvä laatia selkeä suunnitelma vastuunjaoista, tilojen käytöstä, tarvittavista välineistä, ryhmittelyistä jne.  

Ops-perusteiden mukaan MOK-kokonaisuus alkaa yhteissuunnittelulla yhdessä oppilaiden kanssa.   Varsinainen opetuskokonaisuus aloitetaan usein metapuheella, jossa jäsennetään edessä oleva kokonaisuus ja  kerrotaan tavoitteet (mitä on tarkoitus oppia, ja kuinka oppimista arvioidaan). Sitten käydään töihin. 

Perusteiden mukaan MOKin tulee olla ajallisesti riittävän pitkä. Tarkkaa minimituntimäärää ei ole kirjattu. Se on vähän ongelma. Joissain kouluissa on tulkittu, että perusteiden tarkoittama ”riittävän pitkä aika” on  viikon mittainen,  siis noin 20 tuntia. Pitkässä MOKissa kokonaisuuteen liittyvät tunnit voivat sijoittua usealle eri viikonpäivälle ja jopa usealle viikolle.

Kun kokonaisuus on käyty läpi, nautittaan tuloksista; esitellään  syntyneitä tuotoksia, pannaan niitä näytteille ja kutsutaan jopa vaikkapa kummiluokkia  tutustumaan MOK-kokonaisuuden  antiin. Ja aivan lopuksi arvioidaan formatiivisesti työskentelyä ja summatiivisesti tuotoksia/tuloksia  osana niitä oppiaineita, jotka ovat mukana.

MOKIn mallin alkuperä on selvästikin 1950-luvulla Yhdysvalloissa kehitellyssä ns. tiimiopetuksessa, jota yritettiin jalkautta Suomeen peruskouluun siirryttäessä.. Nyt  40 vuotta myöhemmin se on saamassa jalansijaa koulujen arjessa.

Opetusharjoittelussa on tosi vaikeaa toteuttaa  MOKia siinä laajuudessa ja sillä syvyydellä, kuin mitä perusteissa niistä unelmoidaan. On kuitenkin tosi hienoa, että ohjaavat opettajat antoivat näille harjoittelijoille mahdollisuuden koekäyttää tätä eheyttävän opetuksen ideaa.

Fiksut opetuksen suunnitelulomakkeet

Opetusharjoitteluun on aina kuulunut etukäteen laadittavat tuntisuunnitelmat. Viime vuosina niitä on teetetty kolmenlaisia: Opetusharjoittelujakson aikana opetettavien oppiaineiden jaksosuunnitelmia, kunkin viikon ohjelmaa tarkentavia viikkosuunnitelmia sekä erityisesti niille tunneille, joita didaktikko tulee seuraamaan tuntisuunnitelmia.

Harjoittelijoilla on ollut käytössään hyvin erilaisia suunnitelmapohjia, mutta esitelen tässä lyhyesti eräitä Viikin normaalikoulussa kehiteltyjä malleja.

Ideoita (oppiaineen) jaksosuunnitelmaan

Jaksosuunnitelmaan kirjattiin 

  • SISÄLLÖT: mitä opiskellaan, Jakso ilmiö, aihe. Ilmiöön liittyvät käsitteet ja tietorakenne.
  • TAVOITTEET; miksi opiskellaan? Mitä oppilas osaa jakson päätteeksi (tietää, taitaa, tuntee)
    • sisällölliset tavoitteet: (T, S ja L)
    • opiskelu-  ja sosiaalisiin taitoihin ja tavoitteisiin liittyvät tavoitteet (L)
    • opetusrharjoittelijan omat tavoitteet
  • OPETUKSEN ja OPISKELUN PERIAATTEET; miten opiskellaan
    • Opetus- ja oppimisteoreettiset painotukset, opetuksen ja opiskelun tavat
    • Integroituminen muihin oppiaineisiin
    • Eriyttäminen
    • ARVIOINTI ja rviointitiedon hyödyntäminen jakson kuluessa (alussa, aikana, lopuksi) – Tavoitteiden saavuttaminen? (vrt. tavoitteet)
      • Oppilaan itsearviointi
        • alussa: oppilaalle hahmottuu oma ennakko-osaaminen yhteistä miellekarttaa laadittaessa; ei muuta varsinaista itsearviointia alussa
        • aikana:
        • lopuksi: Viimeisellä ryhmäkerralla arvioidaan paperilla toimimista labroissa
      • Vertaisarviointi
        • alussa:
        • aikana: toiminnallisten tuntien päätteeksi peukkuäänestys ryhmän työskentelyn sujuvuudesta
        • lopuksi:
      • Opettajan suorittama arviointi
        • alussa: jokaisen “teoriatunnin” alussa (keskiviikon tunti) miellekartta kyseessä olevasta ilmiöstä
        • aikana: 
        • lopuksi: tutkimusraportit jokaisesta aihealueesta
Jakson tuntikohtainen eteneminen. Jossa sarakkaina olivat:

  • Tunti
 Ajankohta Opetusvastuu
  • Miksi Tavoitteet:
sisällölliset, kasvatukselliset
  • Mitä?Opiskeltavan sisällön rakentuminen
  • Miten: Opetus- ja opiskelumenetelmät
  • Muuta huomioitavaa:välineet, integrointi, 
eriyttäminen, arviointi jne.
  • Ideoita viikkosuunnitelmaan

    Viikin (ainakin) erään luokan viikkosuunnitelman sarakkeiden otsikkoina ovat; 

    • Tunti/ajankohta
    • Oppiaine
    • Tunnin keskeinen aihe
    • Muuta huomioitavaa

    Ideoita tuntisuunnitelmaan




































    Ainakin yhdessäViikin luokassa käytettiin tuntisuunnitelmaa, josta tein itselleni taulukko-version. Ymmärtääkseni idean takana on KT Sanna Patrikainen.  Siinä on tosi paljon hienoja oivalluksia.

    TAVOITTEET:

    Oppilaille

    Mitä on tarkoitus oppia? a) sisällöt b) opiskelu, sosiaaliset taidot, asenteet

    Opettajalle/harjoittelijalla itselleen

    SISÄLLÖT: mm. keskeiset käsitteet

    OPPITUNNIN VAIHEET: Ajankäyttö. Miksi (=tavoiteet), Mitä, Miten, Materiaalit, Arviointi ja eriyttäminen

    KAIKKIAAN: upeaa mahdollisuus oppia. Kiitos.