Tämän lukuvuoden III periodin harjoittelu alkoi tammikuussa ja päättyi tänään. Harjoittelijat saivat olla oikeasti luokissa - toki maskit päällä. Myös didaktikko seurasi kunkin parin kuusi oppituntia ihan livenä. Pareja minulla oli neljä, kaksi Viikin normaalikoulussa, yksi Tehtaankadun koululla ja yksi Kauniaisten Mäntymäellä. Hieno keikka.
Tämän jälkeen opiskelijat kirjoittavat vielä harjoitteluraportit, keskustelevat niistä ryhmissä didaktikkonsa kanssa ja osallistuvat päätöspäivään, jossa jokainen pari pitää - zoomin kautta - 10 minuutin esityksen itseään kiinnostaneesta oppimiskokemuksesta.
Mitä itse opin? Mihin mielenkiintoisiin asioihin törmäsin?
Voi vaikka kuinka monia. Panin asioita muistiin aakkosjärjestyksessä. Ja lopuksi pohdin muutamaa niistä vähän tarkemmin:
Eriyttävät summatiiviset kokeet. Fiksut opetusta koskevat suunnitelmapohjat. Herbart-zillerilaisen tuntirakenteen betonirautamaisuus läksyineen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet uutena ideana. Monipuoliset eMateriaalit- hieno lisä. Ohjaavien opettajien yhteisopetuskokeilut- rohkeaa. Oman jaksamisen suojelun tavoitteen nousu (opiskelijat). Paluu pulpettiriveihin epidemian vuoksi. Perussäännöistä joustaminen, kun on epidemia päällä.
Eriyttävät summatiiviset kokeet
Viikin normaalikoulussa käytettiin oppikirjasarjaan liittyviä eriyttäviä kokeita. Olipa jännää nähdä sellainen. Koetunnilla käytettiin sekä alas- että ylöspäin eriyttävää koejärjestelyä. Ei ole ennen osunut kohdalle. Eriytetty koe on mielenkiintoinen innovaatio, joka jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä se on juuri oppilaan yksilöllisyyden huomioonottamista, toisen mielestä taas siihen sisältyy paljon mm. arvioinnin tasa-arvoon liittyviä riskejä. Jos opettaja päättää kunkin oppilaan kokeen tason, voi nousta vanhempien keskuudessa isoja kysymyksiä. Jos taas oppilas itse, muistuttaako tilanne muutaman vuoden takaista keskustelua, jossa vähän samantyyppistä ratkaisua syytettiin epätasa-arvoiseksi ja jopa laittomaksi;ioppilaille kun tulee silloin erilaiset oppimisen tavoitteet.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Olipa hienoa osua harjoittelupäivään, jossa kuusi opetusharjoittelijaa veti yhdessä kolmen tunnin monialaisen oppimiskokonaisuuden.
Kiistelty, monialainen oppimiskokonaisuus on tullut opsiin vuonna 2016. Joka vuosi on perusteiden mukaan järjestettävä kokonaisuus, jossa jotakin teema käsitellään yli oppiainerajojen. Kaikkien aineiden tulee olla vuorollaan mukana.
Oppilaiden tulee saada osallistua teeman valintaan. MOKin aikana tulee harjoitella paitsi oppiaineita nimenomaan laaja-alaisen osaamisen taitoja. MOKIn aikana opittu/syntyneet tuotokset tulee ottaa huomioon kunkin oppiaineen arvioinnissa - ei siis omana itsenään.
MOKissa on siis lähtökohtaisesti mukana aina useita oppiaineita, ja usein myös useita opettajia. Ihan jo käytännöllisistä syistä on tärkeää, että MOK-jaksolla on selkeä vastuuhenkilö- näin ajattelen. Niinikään on hyvä laatia selkeä suunnitelma vastuunjaoista, tilojen käytöstä, tarvittavista välineistä, ryhmittelyistä jne.
Ops-perusteiden mukaan MOK-kokonaisuus alkaa yhteissuunnittelulla yhdessä oppilaiden kanssa. Varsinainen opetuskokonaisuus aloitetaan usein metapuheella, jossa jäsennetään edessä oleva kokonaisuus ja kerrotaan tavoitteet (mitä on tarkoitus oppia, ja kuinka oppimista arvioidaan). Sitten käydään töihin.
Perusteiden mukaan MOKin tulee olla ajallisesti riittävän pitkä. Tarkkaa minimituntimäärää ei ole kirjattu. Se on vähän ongelma. Joissain kouluissa on tulkittu, että perusteiden tarkoittama ”riittävän pitkä aika” on viikon mittainen, siis noin 20 tuntia. Pitkässä MOKissa kokonaisuuteen liittyvät tunnit voivat sijoittua usealle eri viikonpäivälle ja jopa usealle viikolle.
Kun kokonaisuus on käyty läpi, nautittaan tuloksista; esitellään syntyneitä tuotoksia, pannaan niitä näytteille ja kutsutaan jopa vaikkapa kummiluokkia tutustumaan MOK-kokonaisuuden antiin. Ja aivan lopuksi arvioidaan formatiivisesti työskentelyä ja summatiivisesti tuotoksia/tuloksia osana niitä oppiaineita, jotka ovat mukana.
MOKIn mallin alkuperä on selvästikin 1950-luvulla Yhdysvalloissa kehitellyssä ns. tiimiopetuksessa, jota yritettiin jalkautta Suomeen peruskouluun siirryttäessä.. Nyt 40 vuotta myöhemmin se on saamassa jalansijaa koulujen arjessa.
Opetusharjoittelussa on tosi vaikeaa toteuttaa MOKia siinä laajuudessa ja sillä syvyydellä, kuin mitä perusteissa niistä unelmoidaan. On kuitenkin tosi hienoa, että ohjaavat opettajat antoivat näille harjoittelijoille mahdollisuuden koekäyttää tätä eheyttävän opetuksen ideaa.
Fiksut opetuksen suunnitelulomakkeet
Opetusharjoitteluun on aina kuulunut etukäteen laadittavat tuntisuunnitelmat. Viime vuosina niitä on teetetty kolmenlaisia: Opetusharjoittelujakson aikana opetettavien oppiaineiden jaksosuunnitelmia, kunkin viikon ohjelmaa tarkentavia viikkosuunnitelmia sekä erityisesti niille tunneille, joita didaktikko tulee seuraamaan tuntisuunnitelmia.
Harjoittelijoilla on ollut käytössään hyvin erilaisia suunnitelmapohjia, mutta esitelen tässä lyhyesti eräitä Viikin normaalikoulussa kehiteltyjä malleja.
Ideoita (oppiaineen) jaksosuunnitelmaan
Jaksosuunnitelmaan kirjattiin
- SISÄLLÖT: mitä opiskellaan, Jakso ilmiö, aihe. Ilmiöön liittyvät käsitteet ja tietorakenne.
- TAVOITTEET; miksi opiskellaan? Mitä oppilas osaa jakson päätteeksi (tietää, taitaa, tuntee)
- sisällölliset tavoitteet: (T, S ja L)
- opiskelu- ja sosiaalisiin taitoihin ja tavoitteisiin liittyvät tavoitteet (L)
- opetusrharjoittelijan omat tavoitteet
- OPETUKSEN ja OPISKELUN PERIAATTEET; miten opiskellaan
- Opetus- ja oppimisteoreettiset painotukset, opetuksen ja opiskelun tavat
- Integroituminen muihin oppiaineisiin
- Eriyttäminen
- ARVIOINTI ja rviointitiedon hyödyntäminen jakson kuluessa (alussa, aikana, lopuksi) – Tavoitteiden saavuttaminen? (vrt. tavoitteet)
- Oppilaan itsearviointi
- alussa: oppilaalle hahmottuu oma ennakko-osaaminen yhteistä miellekarttaa laadittaessa; ei muuta varsinaista itsearviointia alussa
- aikana:
- lopuksi: Viimeisellä ryhmäkerralla arvioidaan paperilla toimimista labroissa
- Vertaisarviointi
- alussa:
- aikana: toiminnallisten tuntien päätteeksi peukkuäänestys ryhmän työskentelyn sujuvuudesta
- lopuksi:
- Opettajan suorittama arviointi
- alussa: jokaisen “teoriatunnin” alussa (keskiviikon tunti) miellekartta kyseessä olevasta ilmiöstä
- aikana:
- lopuksi: tutkimusraportit jokaisesta aihealueesta
Ideoita viikkosuunnitelmaan
Viikin (ainakin) erään luokan viikkosuunnitelman sarakkeiden otsikkoina ovat;
- Tunti/ajankohta
- Oppiaine
- Tunnin keskeinen aihe
- Muuta huomioitavaa
Ideoita tuntisuunnitelmaan
TAVOITTEET:
Oppilaille
Mitä on tarkoitus oppia? a) sisällöt b) opiskelu, sosiaaliset taidot, asenteet
Opettajalle/harjoittelijalla itselleen
SISÄLLÖT: mm. keskeiset käsitteet
OPPITUNNIN VAIHEET: Ajankäyttö. Miksi (=tavoiteet), Mitä, Miten, Materiaalit, Arviointi ja eriyttäminen
KAIKKIAAN: upeaa mahdollisuus oppia. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti