Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, helmikuuta 11, 2022

Opetusharjoittelua on taas seurattu

Luokanopettajaopiskelijoilla on Helsingissä mahdollisuus suorittaa ns. maisteri-harjoittelu neljän eri periodin aikana. Viime vuosina epidemian vuoksi opetustunteja on pidetty hyvin monella tavalla, myös kuvittelemalla. Välillä didaktikko on kommentoinut näkemäänsä teamsin kautta, mutta nyt on palattu lähes nornmaaliin. 

Tämän lukuvuoden III periodin harjoittelu  alkoi tammikuussa ja päättyi tänään.   Harjoittelijat saivat olla oikeasti luokissa - toki maskit päällä. Myös didaktikko seurasi kunkin parin kuusi oppituntia ihan livenä. Pareja minulla oli neljä, kaksi Viikin normaalikoulussa, yksi Tehtaankadun koululla ja yksi Kauniaisten Mäntymäellä. Hieno keikka. 

Tämän jälkeen opiskelijat kirjoittavat vielä harjoitteluraportit, keskustelevat niistä ryhmissä didaktikkonsa kanssa ja osallistuvat päätöspäivään, jossa jokainen pari pitää - zoomin kautta - 10 minuutin esityksen  itseään kiinnostaneesta oppimiskokemuksesta.

Mitä itse opin? Mihin mielenkiintoisiin asioihin törmäsin?

Voi vaikka kuinka monia. Panin asioita muistiin aakkosjärjestyksessä. Ja lopuksi pohdin muutamaa  niistä vähän tarkemmin:

Eriyttävät summatiiviset kokeet. Fiksut opetusta koskevat suunnitelmapohjat. Herbart-zillerilaisen tuntirakenteen betonirautamaisuus läksyineen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet uutena ideana.   Monipuoliset eMateriaalit- hieno lisä.  Ohjaavien opettajien yhteisopetuskokeilut- rohkeaa. Oman jaksamisen suojelun tavoitteen nousu (opiskelijat). Paluu pulpettiriveihin epidemian vuoksi.  Perussäännöistä  joustaminen, kun on epidemia päällä. 

Eriyttävät summatiiviset kokeet 

Viikin normaalikoulussa käytettiin oppikirjasarjaan liittyviä eriyttäviä kokeita. Olipa jännää nähdä sellainen. Koetunnilla käytettiin sekä alas- että ylöspäin eriyttävää koejärjestelyä. Ei ole ennen osunut kohdalle. Eriytetty koe on mielenkiintoinen innovaatio, joka jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä se on juuri oppilaan yksilöllisyyden huomioonottamista, toisen mielestä taas siihen sisältyy paljon mm. arvioinnin tasa-arvoon liittyviä riskejä. Jos opettaja päättää kunkin oppilaan kokeen tason, voi nousta vanhempien keskuudessa isoja kysymyksiä.  Jos taas oppilas itse, muistuttaako tilanne muutaman  vuoden takaista keskustelua, jossa vähän samantyyppistä ratkaisua syytettiin epätasa-arvoiseksi ja jopa laittomaksi;ioppilaille kun tulee silloin erilaiset oppimisen tavoitteet.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet 

Olipa hienoa osua harjoittelupäivään, jossa kuusi opetusharjoittelijaa veti yhdessä kolmen tunnin monialaisen oppimiskokonaisuuden.  

Kiistelty, monialainen oppimiskokonaisuus on tullut opsiin vuonna 2016. Joka vuosi  on perusteiden mukaan järjestettävä kokonaisuus, jossa jotakin teema käsitellään yli oppiainerajojen. Kaikkien aineiden tulee olla vuorollaan mukana. 

Oppilaiden tulee saada osallistua teeman  valintaan. MOKin aikana tulee harjoitella paitsi oppiaineita nimenomaan laaja-alaisen osaamisen taitoja. MOKIn aikana opittu/syntyneet tuotokset  tulee ottaa huomioon kunkin oppiaineen arvioinnissa - ei siis omana itsenään. 

MOKissa on siis lähtökohtaisesti mukana aina  useita oppiaineita, ja  usein myös useita opettajia. Ihan jo käytännöllisistä syistä on tärkeää, että MOK-jaksolla on selkeä vastuuhenkilö- näin ajattelen. Niinikään on hyvä laatia selkeä suunnitelma vastuunjaoista, tilojen käytöstä, tarvittavista välineistä, ryhmittelyistä jne.  

Ops-perusteiden mukaan MOK-kokonaisuus alkaa yhteissuunnittelulla yhdessä oppilaiden kanssa.   Varsinainen opetuskokonaisuus aloitetaan usein metapuheella, jossa jäsennetään edessä oleva kokonaisuus ja  kerrotaan tavoitteet (mitä on tarkoitus oppia, ja kuinka oppimista arvioidaan). Sitten käydään töihin. 

Perusteiden mukaan MOKin tulee olla ajallisesti riittävän pitkä. Tarkkaa minimituntimäärää ei ole kirjattu. Se on vähän ongelma. Joissain kouluissa on tulkittu, että perusteiden tarkoittama ”riittävän pitkä aika” on  viikon mittainen,  siis noin 20 tuntia. Pitkässä MOKissa kokonaisuuteen liittyvät tunnit voivat sijoittua usealle eri viikonpäivälle ja jopa usealle viikolle.

Kun kokonaisuus on käyty läpi, nautittaan tuloksista; esitellään  syntyneitä tuotoksia, pannaan niitä näytteille ja kutsutaan jopa vaikkapa kummiluokkia  tutustumaan MOK-kokonaisuuden  antiin. Ja aivan lopuksi arvioidaan formatiivisesti työskentelyä ja summatiivisesti tuotoksia/tuloksia  osana niitä oppiaineita, jotka ovat mukana.

MOKIn mallin alkuperä on selvästikin 1950-luvulla Yhdysvalloissa kehitellyssä ns. tiimiopetuksessa, jota yritettiin jalkautta Suomeen peruskouluun siirryttäessä.. Nyt  40 vuotta myöhemmin se on saamassa jalansijaa koulujen arjessa.

Opetusharjoittelussa on tosi vaikeaa toteuttaa  MOKia siinä laajuudessa ja sillä syvyydellä, kuin mitä perusteissa niistä unelmoidaan. On kuitenkin tosi hienoa, että ohjaavat opettajat antoivat näille harjoittelijoille mahdollisuuden koekäyttää tätä eheyttävän opetuksen ideaa.

Fiksut opetuksen suunnitelulomakkeet

Opetusharjoitteluun on aina kuulunut etukäteen laadittavat tuntisuunnitelmat. Viime vuosina niitä on teetetty kolmenlaisia: Opetusharjoittelujakson aikana opetettavien oppiaineiden jaksosuunnitelmia, kunkin viikon ohjelmaa tarkentavia viikkosuunnitelmia sekä erityisesti niille tunneille, joita didaktikko tulee seuraamaan tuntisuunnitelmia.

Harjoittelijoilla on ollut käytössään hyvin erilaisia suunnitelmapohjia, mutta esitelen tässä lyhyesti eräitä Viikin normaalikoulussa kehiteltyjä malleja.

Ideoita (oppiaineen) jaksosuunnitelmaan

Jaksosuunnitelmaan kirjattiin 

  • SISÄLLÖT: mitä opiskellaan, Jakso ilmiö, aihe. Ilmiöön liittyvät käsitteet ja tietorakenne.
  • TAVOITTEET; miksi opiskellaan? Mitä oppilas osaa jakson päätteeksi (tietää, taitaa, tuntee)
    • sisällölliset tavoitteet: (T, S ja L)
    • opiskelu-  ja sosiaalisiin taitoihin ja tavoitteisiin liittyvät tavoitteet (L)
    • opetusrharjoittelijan omat tavoitteet
  • OPETUKSEN ja OPISKELUN PERIAATTEET; miten opiskellaan
    • Opetus- ja oppimisteoreettiset painotukset, opetuksen ja opiskelun tavat
    • Integroituminen muihin oppiaineisiin
    • Eriyttäminen
    • ARVIOINTI ja rviointitiedon hyödyntäminen jakson kuluessa (alussa, aikana, lopuksi) – Tavoitteiden saavuttaminen? (vrt. tavoitteet)
      • Oppilaan itsearviointi
        • alussa: oppilaalle hahmottuu oma ennakko-osaaminen yhteistä miellekarttaa laadittaessa; ei muuta varsinaista itsearviointia alussa
        • aikana:
        • lopuksi: Viimeisellä ryhmäkerralla arvioidaan paperilla toimimista labroissa
      • Vertaisarviointi
        • alussa:
        • aikana: toiminnallisten tuntien päätteeksi peukkuäänestys ryhmän työskentelyn sujuvuudesta
        • lopuksi:
      • Opettajan suorittama arviointi
        • alussa: jokaisen “teoriatunnin” alussa (keskiviikon tunti) miellekartta kyseessä olevasta ilmiöstä
        • aikana: 
        • lopuksi: tutkimusraportit jokaisesta aihealueesta
Jakson tuntikohtainen eteneminen. Jossa sarakkaina olivat:

  • Tunti
 Ajankohta Opetusvastuu
  • Miksi Tavoitteet:
sisällölliset, kasvatukselliset
  • Mitä?Opiskeltavan sisällön rakentuminen
  • Miten: Opetus- ja opiskelumenetelmät
  • Muuta huomioitavaa:välineet, integrointi, 
eriyttäminen, arviointi jne.
  • Ideoita viikkosuunnitelmaan

    Viikin (ainakin) erään luokan viikkosuunnitelman sarakkeiden otsikkoina ovat; 

    • Tunti/ajankohta
    • Oppiaine
    • Tunnin keskeinen aihe
    • Muuta huomioitavaa

    Ideoita tuntisuunnitelmaan




































    Ainakin yhdessäViikin luokassa käytettiin tuntisuunnitelmaa, josta tein itselleni taulukko-version. Ymmärtääkseni idean takana on KT Sanna Patrikainen.  Siinä on tosi paljon hienoja oivalluksia.

    TAVOITTEET:

    Oppilaille

    Mitä on tarkoitus oppia? a) sisällöt b) opiskelu, sosiaaliset taidot, asenteet

    Opettajalle/harjoittelijalla itselleen

    SISÄLLÖT: mm. keskeiset käsitteet

    OPPITUNNIN VAIHEET: Ajankäyttö. Miksi (=tavoiteet), Mitä, Miten, Materiaalit, Arviointi ja eriyttäminen

    KAIKKIAAN: upeaa mahdollisuus oppia. Kiitos.



    Ei kommentteja: