Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, helmikuuta 18, 2024

Viikkoraportti 7/2024








(+)  Hurja vaaliviikonloppu oli takana. Nyt väljempää. Kouluväellä tämän työviikon jälkeen Etelä-Suomessa huiluuviikko. Tulee tarpeeseen, ajattelen.  


 Maanantai 12.2 



Kouluvaarihommissa. Kotona hyvää lohikeittoa Sitten nokoset.  Postilaatikossa Etelä-Espoon demarien jäsentiedote. Hyvältä näytti painojälki.  Pikainen lautakunnan nettikokous lakon vuoksi. Jälkiruuaksi Kunnallisjärjestön puheenjohtajiston tuumauskokous.Sekin netissä.  Illalla telkkarista harmittomia sarjoja.

 Tiistai 13.2.

Ihanan hidas aamu. Sukellusta lukuvuoteen 2006-07. Mukaan Perinneseuran Museo-Leikki-tapahtumaan. Hienoja leluja. Sitten puhdistettiin korvat. Käytiin kaupassa ja ehdittiin ajoissa 
kirkolliskokousvaa-leihin. Olin ääntenlaskija ja  pöytäkirjan tarkastaja. Lumituiskussa kotiin.

 Keskiviikko 14.2.

Lunta tulikin yöllä. Siis lumitöihin. Sitten lounaalle tyhjenevän Entressen aasialaisen JuFu- ravintolaan. Ihan OK. Kauppaan. Päivänokosille.
Lautakunnan teams-kokous klo 17.30. Sitten taas harmitonta poliisisarjaa.

 Torstai 15.2.

Kello 10.30 Keilaniemeen kuuntelemaan juttua tekoälystä. Maukas lounas senioriseurassa. Sitten kotiin naputtelemaan pari blogilastua. Päivälliseksi kotitekoista linssikeittoa. Tuli kutsu helmikuun valtuuston kokoukseen.

 Perjantai 16.2.

Kokovapaapäivä. Lumi sulaa. Didrichsenissä nauttimassa erään pankin hankkimasta taiteesta ja Tapiolan turkkilaisessa lounaasta. Päiväunet. Naputtelua. Ja väkivaltasarjaa. 

 Lauantai 17.2.

Viivyin monta tuntia lukuvuoden 1999/2000 tunnelmissa. Lähteenä "kuolinsiivottava" Luokanopettajan päiväkirja ja kymmenkunta Aurora-lehteä.  Kyllä palasi mieleen tosi paljon kliffoja muistoja. Lounaaksi niin maistuvaa lammasta ja Lidlin maukasta perunapakettia.

Illalla loppuun Netflixin minisarja kokaiinialan kummitädistä. Sarja perustuu tosiatapahtumiin. Se on julma, niinkuin  huumekaupan todellisuuskin. Ja jälkiruuaksi levyraati.
 Sunnuntai 18.2. 

Leppoisa sunnuntai ja kaunis talvipäivä. Piha kuin luistinrata. Hiekottamaan. Vielä riitti toiseksi päiväksi lammastaa. Niin hyvää.

Sitten sukellus kevätlukukauteen 1988 - siis 35 vuoden taakse, jolloin oli sijaisena harjoittelukoululla. Naputin ylös muistiinpanot. Ja ennen unia vielä erikoinen palkittu leffa,

torstaina, helmikuuta 15, 2024

15 seniorirexiä + Tekoäly = totta











Espoossa toimii vireä eläkeläisrexien yhdistys. Tänään 15 seniorin ryhmä pääsi tutustumaan Otaniemessä Microsoftilla tekoälyn mahdollisuuksiin opetuksen ja oppimisen sekä laajemmin koulun toiminnan kehittämisessä. Asiantuntijana oli firman toimiala-asiantuntija Vesa Äyräs. Ennen kuin hänet kaapattiin liike-elämän, hän ehti toimia  itsekin yli 20 vuotta Espoossa rehtorina. Vesa oli myös  vastuussa 2010-luvun puolivälistä alkaen fullanilaisen NPDL-hankkeen tulevaisuustaitojen  jalkauttamisesta.


Tänään Vesa on maan johtavia tekoälymiehiä. Hän tartutti kiistatta oman innostuksensa  entisiin kollegoihinsa vankalla asiantuntemuksellaan ja myös upeasti uuden innovaation mahdollisuuksia vanhempiakin silmiä avanneilla demoilla. 


Näimme mm. kuinka tekoäly käänsi suoraan hänen puheensa englanniksi ppt-esityksen alareunaan. Näimme, kuinka Chat gtp:n (parannettu versio?) laati muutamassa sekunnissa tietystä aineksesta oppilaille tehtäviä. Kuinka se kirjoitti sovittelevan kirjeen koulua moittineelle huoltajalle. Kuinka sen avulla  voitiin eriyttää tehtäviä tai vaihtaa opetuskieli toiseksi- joko tekstinä tai puheena. Kuinka sen avulla voidaan luoda mistä tekstistä tahansa ekirja.


Vakuutuin;: Tekoäly on upea mahdollisuus. Se  voi olla  väsymätön opettaja, joka  auttaa ja sparraa oppilasta niin kauan kuin tarvitaan. (Tai ehkä mieluummin mm. palkkaussyistä :;-) väsymätön apuopettaja). 

Tekoäly on upea mahdollisuus myös opettajalle. Sen avulla jokaisella oppilaalla on ikäänkuin oma tutoropettaja/koulunkäynninohjaaja, ja opettajalle jää aikaa kohdata oppilaita. Jokainen saisi personoitua tukea. Oppimisessa voidaan ottaa huomioon  oppilaiden erilaisuus (tavallinen oppiminen> mestarioppiminen> poikkeuksellisen lahjakkaisen oppilaiden tutorointi). Sen avulla tunnistetaan oppilaan oppimisen esteitä - ja autetaan niiden ratkaisemisessa. Sen avulla tuotetaan selkokielistä suomea. Se voi auttaa alkuun. Sen kanssa voidaan tehdä yhdessä.

 

Tekoäly nostaa oppimisen iloa. Oppilas saa tekoälyltä vastauksen juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee. Mutta myös oppilaan käyttämään tekoälyä  - ei vain kopioimaan tietoa paikaista toiseen. 


Myös opettajan on opittava uuttaa. Tehtävänantoja pitää muuttaa. Ei kysytä enää perusfaktoja pohjoismaasta, vaan esim.: Missä maassa haluat asua? Perustele. Tekoäly ei opi oppilaan puolesta. Tekoälylle voidaan antaa ohje, ettei se anna oppilaalle suoraan hänen pyytämiän vastauksia, vaan että se auttaa oppilasta kysymyksillå.

 

Vesan mukaan tekoäly voi olla opetuksen ja oppimisen historian suurin muutos, Oppimisen tutorbotti. Se auttaa huikeasti mm.formatiivisessa arvioinnisaa (ja tänään unohdetussa diagnostisessa arvioinnissa selvittämällä lähtötason). Bomuksena: Palaute  oppilaan tuotokseen voidaan pyytä eri tyyleillä: ammattimaisesti, hauskasti, positiivisesti. (Itse en käyttäisi sitä summatiivisessa arvioinnissa)


Tekoäly on upea mahdollisuus myös  hallinnollisiin tehtäviin


Jos tekoäly otetaan käyttöön automatisoimaan  toistuvia rutiineita  digitaalisesti (vaikkapa ketju virkavapauspäätöksestä- sijaisenhakuun- palkkauspäätökseen- ohjeistukseen- kokemusteen koontaan), aikaa jää  tärkeämmälle.


4 isoa teknologista muutosta

 

Teknologian historia voidaan  Vesan mukaan jakaa neljään, uuden innovaation käynnistäneeseen aikakauteen

  1. Höyrykoneen keksiminen (1784)
  2. Sähkön keksiminen (1800-luvulla)
  3. Elektroniikan läpimurto ( 1970-luvulta alkaen): datasta tuli  uutta öljyä.
  4. Tekoälyn luoma digitaalinen murros  (2023-)

Jokaisella aikakaudella olemme vastustaneet muutosta. Mutta muutokset ovat menneet läpi. Matkapuhelimen jalkauttaminen vei 16 vuotta, Internetin

7 vuotta. Facebookin 4,5 vuotta.  Tähän mennessä muutamassa kuukaudessa tekoälyä on jo käyttänyt yli 100 miljoonaa ihmistä


Tekoäly on  kaikkialla.  Google, Uber, älykello, Netfli., Spotify - kaikki ne käyttävät tekoälyä.


Pitääkö tekoälyä pelätä?


Kyllä, Vesa vastasi. Myös rikolliset käyttävät sitä. Kaikkia innovaatioita voidaan käyttää hyvään ja pahaan.


Kyllä, se muuttaa työelämää ja ammatteja. Siksi on tärkeää opetella käyttämään tekoaälyä On tärkeää, että organisaatioilla on oma tekoälystrategia.


Miten upeita mahdollisuuksia se tarjoakaan muuallakin kuin koulutuksessa . Vaikkapa sairauksien tunnistamisessa. Mielenterveyden ongelmissa. 


Oko siitä varaa myöss oppimisessa? On, sen avulla voidaan olla opettelevinaan. Oppilas voi antaa tekoälylle esim.ohjeen: " Tee tästä teemasta essee. Lue oma tekstini, millaisia virheitä teen. Jätä  esseeseen 10 %  minulle tyypillisiä virheitä."


Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja


 Hieno puolitoistatuntinen. Kiitos järjestelyistä Arja. Kiitos myös maiskis-lounaasta, Vesa. Kiitos kaikille mukaan ehtineille. Oli niin mukava nähdä upeaa työtä Espoossa tehneitä kollegoita ja vaihtaa ajatuksia.



Ratkaisuja yhtenäiskoulun kehittämiseen

Vuoden 1998 perusopetuslaki oli monessa mielessä yksi peruskoulun kehittämisen saranakohtia. Vielä 1990-luvun alussa pedagogisena ideana oli koulujen omaleimaisuus, jolle annettiin tilaa mm. keventämällä ohjaustoimintaa. Ajan henki oli hakea vapaaehtoisuuteen perustuvia erilaisia, joustavia toimintamalleja.


Vuosikymmenen lopulla monesta syystä kuntien ja koulujen autonomiaa päätettiin rajata selkeästi ja ohjausta vahvistaa. Yksi merkittävä muutos oli myös ala- ja ylästeiden hallinnollisen rajan poistaminen. Syntyi idea  luoda yhtenäistä perusopetusta antava peruskoulu, jota kutsuttiin myös yhtenäiskouluksi.


Kasvatustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa ja opetus- ja kasvatusalan ammattikirjallisuudessa ei ole juurikaan saatavana tällä hetkellä tietoa yhtenäisen perusopetuksen kysymyksistä, hallinnollisista tai pedagogisista kehittämiskokemuksista. 




Perjantaina 16.2.2024






Muutama  on ainakin: Peter Johnsonin (2006) väitöstutkimus :Rakenteissa kiinni? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena oli osallistava toimintatutkimus yhtenäisen perusopetuksen kehit- tämishankkeen toteutumisesta.  Toinen on  Jyrki Huuskon, Janne Pietarisen, Kirsi Pyhältön ja Tiina Soinin (2007) Yhtenäisyyttä  rakentava peruskoulu. Yhtenäisen perusopetuksen ehdot ja mahdollisuudet. Kolmas Tapio Lahteron (2011) väitöstutkimus Yhtenäiskoulun johtamiskulttuuri. Symbolis-tulkinnallinen näkökulma keskittyi yhtenäisen peruskoulun johtamiskulttuurin selvittämiseen symbolis-tulkinnallisesta näkökulmasta.  Neljäs  Helena Rajakaltion väitöskirja (2011) Moninaisuus yhtenäisyydessä – Peruskoulu muutosten ristipaineissa, joka  keskittyi opettajuuden muutosprosessiin.  Harmi, ettei juuri muita.  



Onneksi nyt on ilmestynyt mainio teos: Peter Johnson, Kimmo Tanttu, Mari Heikkinen & Hanna Maunumäki (2024) Yhtenäisempi peruskoulu. Rohkeita ja kestäviä ratkaisuja yhtenäiskouluun. Professional Publishing Finland


Siihen on koottu tietoa kokemusasiantuntijoilta. Puheenvuoron saavat menestyvien yhtenäiskoulujen johtajat ja opettajat. Kirjassa käydään läpi yhtenäisemmän peruskoulun idean 25 vuotista juoksutusta. Aluksi Opetushallitus oli aktiivinen. Kun ote hieman herpaantui, yhtenäiskoulut alkoivat  kehittää toimintaa keskenään. Syntyi SYVE, Suomen yhtenäiskouluverkosto, joka vei soihtua eteenpäin vuosina 2004–2015 valtakunnallisena voittoa tavoittelemattomana asiantuntijaverkostona. Mutta nyt on ollut jo pitkän aikaa hiljaista.


Joka tapauksessa yhtenäiskoulujen määrä on merkittävä. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluja oli maassamme vuoden 2022 lopussa  2 039, joista yhtenäiskouluja (1–9 lk.) oli 24 prosenttia. Siis joka neljäs. Kirjassa valetaan uskoa toimintamallin laatuun ja annetaan tilaa niissä toimiviksi osoittautuneille esimerkeille useista kouluista eri puolilla maata. Näitä ovat mm.  Hiukkavaaratalo, Kivimaan koulu, Porolahden peruskoulu, Ritaharjun monitoimitalo,  Ruusutorpan koulu, Torkinmäen koulu ja Turun normaalikoulu.


Mitä hienoa näissä kouluissa on sitten yhtenäisemmästä rakenteesta löydetty?

  • Ala-ja yläkoulun välisestä  oppijan polun kompastuskivestä päästään eroon. Yhtenäiskoulun sosiaalisesta yhteisöstä voi tulla kasvuyhteisön tuottama vahvuus, joka parantaa kouluun kiinnittymistä.  Se myös pehmentää  siirtymistä luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään.
  • Useissa kouluissa on otettu käyttöön yhteis- ja jopa tiimiopettajuutta.
  • Henkilöstömäärältään isossa kouluyksikössä on oivallettu tiimirakenteen tuoma lisäarvo. Koulun opettajakunta on voitu jakaa useaan pedagogiseen tiimiin, joista jokaisella on oma pedagoginen painopistealueensa. Tiiminjäsenet  voidaan valita opettajien kiinnostuksen pohjalta niin, että jokaisessa tiimissä on mahdol- lisimman kattavasti eri vuosiluokilla ja erilaisissa opetusmuodoissa työs- kenteleviä opettajia. 
  • Toimintakultturia  on opittu systematisoimaan esim. hyvinvoinnin vuosikellolla.
  • Avoimia(kin) tiloja on rakennettu tosi fiksusti.
  • Oppilaita on otettu - toki aikuisten ohjauksessa- opetuksen muutoksen vetureiksi.


Monelle iso koulu - jollaisia monet ns. yhtenäiskoulut ovat -  herättää pelkoa. Kirjassa kerrotaan, että akateemisten tutkimusten mukaan ainakaan oppimistuloksien eroa koulun koko ei selitä 


Bonuksena ajatelmia tulevaisuuden koulusta

 

Teoksessa pohditaan myös mielenkiintoisesti tulevaisuuden koulua uhkakuvineen. Kirjoittajiksi on saatu iso nippu asiantuntijoita Pasi Sahlbergista alkaen. Tulevaisuuden koulun keskeinen tehtävä on teoksen mukaan saada oppilaiden ja opettajien piilevä osaaminen ja intohimo parhaalla mahdollisella tavalla koko kouluyhteisön hyödyksi.  Slogan voisi olla yksilöllinen yhteistoiminnallisuus.


On pidettävä mielessä se, että oppiminen on yksilöllistä, ja siksi tulevaisuuden koulussa jokainen tarvitsee oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. 


Kolmanneksi olisi omaksuttava ajattelutapa, että oppilaan terveys ja hyvinvointi ovat taitoja, joita tulevaisuuden koulussa opitaan. 


Kolme pointtia:-)  Hyvin tiivistetty. Vahva suositus.

 


tiistaina, helmikuuta 13, 2024

Kouluvaarin terveisiä 12.2.-24








 T änään oli tämän kevään kuudes kouluvaaripäivä. Hyvä olikin. Ensi viikolla talviloma, joten nyt tulee sitten tauko. Päivän mukava ylläri oli kohdata kaksi talossa työtä tekevää herrasmiestä, jotka toivat ystävällisiä terkkuja menneisyydestä. Toinen oli ollut oppilaani Sepossa, ja toisen lapset olivat olleet Aurorassa siihen aikaan, kun olin täällä oikeesti töissä.  


 

Päivän ohjelma tsekattiin. Poissaolijat huomattiin. Päivänavaukseksi pohdittiin sunnuntain tärkeää uutista: Suomella on pian uusi -es-poolainen- presidentti. Moni tiesikin, mitä presidentti  tekee.

Tänään palasimme klassisiin orjesterisoittimiin, Opimme Ylen orkesterikone-ohjelmasta paljon uutta siitä, kuinka ammattilaiset soittavat pata-rumpua, ksylofonia ja symbaaleja. Sitten harjoiteltiin talvisia lauluja, joita yhteislauletaan talviloman jälkeen.  
 
Ulkona oli tosi  kiva,  oikean lämpöinen talvipäivä. Aamukahvien teemana oli  tutussa senioriseurassa tietenkin presidentin vaalit.

 Tauon jälkeen selviteltiin vähän ongelmia, ja opeteltiin kirjan avulla sadun kirjoittamisen taitoja. Kouluvaari ja kou-lunkäynninohjaaja Jyrki saivat auttaa. 

Klo 10.45  syömään. Tarjolla oli kanahöystöä, salaattia ja perunoita. Mukavia ruokailu-keskusteluja koululaisten kanssa. Kun oli syöty, mentiin kouluvaarin kanssa luokkaan, ja  Leo osasi laittaa lastenleffan päälle.  

Ypin tunnilla perehdyttiin pääkaupunki- Helsinkiin. Olikin vänkää pohtia, miksi jokin kaupunki  on PÄÄkaupunki. Moni tunsi keskeisiä rakennuksiakin.

Pitkällä välitunnilla (40 minuuttia) pääosa oppilaista oli ulkona. Osa pelasi salissa futista. Tällä kertaa 3N:n oppilaita ei ollut kirjastossa. Siellä oli ihan pieniä ja kirjastoapulaisina kutosia. Kouluvaari siirsi taas  autonsa koulun  parkkipaikalle ja jäi sitten ulos pihalle vahtimaan luistelijoita. 

Auroran koulun jääkenttä oli taas upeassa kunnossa. Tosi moni osasi jo laittaa itsenäisesti luistimet jalkaan- ja ottaa pois. Ja kuinka huikeasti taito luistella olikaan kehittynyt, kun tarpeeksi monta tuntia harjoitellaan. Tänään vahvistettiin luisteluvoimaa vetämällä vuorollaan tovereita  kentän ympäri.  Superluistelija jaksoi vetää jopa neljää! Sitten kamat kasaan ja lainakamat kellariin.


Puolikas luokka pääsi nyt kotiin, ja loput jat-koivat sukellusta neljän eri peruslaskutoimi-tuksen käsitteisiin ja konkreetteihin laskuharjoit-uksiin. Mainio päivä.


Kiitoksia Auroran väelle ja 3N-luokalle kliffasta koulupäivästä. Nähdään viikolla 9.