Kouluvaarin terveisiä

 V iikolla 10  kouluvaari sai olla Aurorassa taas  perjantaina.  Viime viikkolla vierailu jäi väliin. 

Koulupäivän aluksi käytiin päivän ohjelma läpi. kolme aikuista oli paikalla koko päivän.

Kuvataiteen tunnilla jatkettiin   h-kirjaimen kuvitustyötä. Kirjain oli piirretty ja laminoitu aikaisemmin. Nyt se leikattiin irti ja siihen tehtiin lanhoista nyöri parin kanssa eri suunntiin pyörittäen. Kouluvaarikin kelpasi kaveriksiks, vaikkei oli koskaan nörittänyt. Valmiit työt laitettiin roikkumaan nastoilla nyöristä pehmeälle seinätaululle.

Sitten 3o minuutin välitunnille. Ilma oli ihanan keväinen. Kouluvaari piipahti sillä aikaa kaffelle ja limpskalle taukotupaan.  

Koululounaaksi tarjoiltiin   kala- ja vihannepuikkoja, perunoita ja salaattia. Maistui .

Kun masut olivat töynnä, mentiinkin suoraan kouluravintlasta jumppasaliin.  Liikuntatunti kesti ainakin75 minuuttia. Voi sitä jumppailun riemua. Maa-laiva-vesi. Ambulanssi-hippa. jne.  Hikeä, Naurua. Iloa. Kaikki mukana ja sääntöjen mukaan.

Sitten vielä toviksi omaan luokkaan- ja nyt salaista reittiä hipihiljaa. Pikku hetki omia touhuja. Sitten radiokuulutus upeasta hankkeesta. 

Auroran koulu on käynyt neuvotteluja Espoon kaupungin kanssa: voitaisiinko koulun urheilukentälle saada keinonurmi, jota saisivat käyttää koulun lisäksi lippajärveläiset ja alueen seurat. 

Kaupunki on luvannut maksaa kuluista noin 40 000 €.  Loppusummaa ruvetaan nyt yhdessä keräämään. Jokainen oppilas sai kotiin vietäväksi kirjeen, jossa pyydetään vinkkejä esim. yrityksistä sponsoreiksi.

Sitten tavarat reppuihin ja tuolit paikoilleen. 

Kauluvaarilla oli oikein kivaa.- Ehdittiin vähän Noora-opettajan. kanssa ideoida myös seuraava näytellen luettua satua "Pieni mereneito". Jos kaikki sujuu hyvin, niin se luetaan diakuvitettuna ensi viikoilla. 

Vilkas päivä.  Ei ihme, että värikynät jäivät teroittamatta. Sorry.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään ensi viikolla.

   

 

Kiljuset (normaali)koulussa!

OLIPA eilen mukava päivä. Pääsin seuraamaan Toivasen Tapsan ohjaamaa "Kiljuset koulussa"- näytelmää Viikin normaalikouluun. 

Dosentti Tapsa oli palkattu vetämään teatterikerhoa Norssin alakoululaisille. Aikuisrooleihin oli saatu Tapsan entisiä draamapedagogiikan luokanopettajaopiskelijoita- nykyisiä koulun ammattilaisia, jopa yksi eläkeläinen.  Lapsirooleissa oli kymmenittäin Norssin omia oppilaita.

Tapsa on aikoinaan kirjoittanut/editoinut  Jalmari Finnen hahmoille tarinan, jossa  Kiljunpetältä kotoisin oleva "tuholaisjoukko" tuo lapsensa kouluun ja panee sen sekaisin. Teksti oli nyt päivitetty 2020-luvun koulumaailmaan istuvaksi.

Esitys oli vallan mainio. Se toteutettiin lähes kokonaan ilman lavasteita. Esiintyjien asemointi  tilaan ja liikuttelu oli minulle ennen näkemätöntä. Tapsan entisen opiskelijan säveltämät biisit soitettiin taitavasti taustanauhaa ja paikalla ollut live-orkesteria ja lapsikuoroa hyödyntäen. 

( Nämä pari kuvaa on editoitu, niin, että esiintyvien lasten kasvoja ei tunnisteta. Nykyään kun kaikkeem tarvitaan lupa :-))

Lavalla oli mahtavaa liikettä ja  tanssin riemua.  Lähes 300-päinen  yleisö Norssin ja  parin naapurikoulun oppilaita  nauroi (erityisesti kun rehtorilta putosi koko ajan housut), taputti ja viihtyi.  

Aikuiset vetivät roolinsa lystin farssimaisesti  ja lapset niin hyvin osaten. Repliikkejä oli jaettu tosi monelle. Esitys kesti noin 50 minuuttia, ja kaikki meni ihan kuin Strömsössä.

Ohjaaja Tapsa hoiti kaiken muun lisäksi koulun huikeaa valo- ja äänilaitteistoa.  Tehosteäänet  toivat kivaa ulottesuutta.,

Hienoa. Yhdessä tehtävä taideprojekti, erityisesti tällainen kouluteatteri, luo huikeaa yhteishenkeä ja  yhteisöllisyyttä. 

Toivo!

 

Mahdotonta?

 

Muistio kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 25.2.-26

 E spoon kasvun ja oppimisen lautakunta kokoontui vuoden 2026 toiseen kokoukseensa keskiviikkoiltana. Demareilla oli koko kvartetti paikalla: Mikko, Elina, Martti ja KH:n edustajana Helena.

Kokouksen aluksi meille esiteltiin viisi vuotta  työn alla ollutta Espoon kaupungin toiminnallista koulusuunnitteluohjetta. Oletus on, että uudet koulurakennukset suunnitellaan siinä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Suunnitelma tuotiin meille tiedoksi, mutta nostimme esiin myös toiveita  pieniä muutoksista ja termikorjauksista,

Peruskouluja koskevia päätöksiä

Peruskouluja - tai tarkemmin niissä annettava iltapäivätoimintaa- koski lautakunnan päätös esittää kaupunginhallitukselle, että perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotettaisiin. 1.8.2026 alkaen. Osa-aikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksu nousisi tuolloin  90 eurosta 100 euroon ja kokoaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksu 150 eurosta 160 euroon..Maksujen korotus on osa viime syksynä puolueiden välillä neuvoteltua budjettisopua.

Peruskouluja koskevia päätöksiä

Päiväkoteja koski lautakunnan päätös esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan  indeksitarkistusten takia 1.8.2026 alkaen. Tuolloin korkein kuukausimaksu perheen nuorimmasta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta nousisi nykyisestä 311 eurosta 335 euroon. Pienin perittävä maksu nousisi 30 eurosta 32 euroon. Samalla myös palveluseteli varhaiskasvatuksessa korkein ja pienin perittävä omavastuuosuus nousisivat vastaavasti.

Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti korottaa 1.3.2026 alkaen tuen korvauksia sekä yksityisen hoidon tuella toteutetussa varhaiskasvatuksessa että  palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa. Samaan  aikaan  korotetaan  tuen korvauksia myös yksityiseltä palveluntuottajalta hankitussa esiopetuksessa. Korotukset perustuvat valtuuston tekemiin linjauksiin.

Esiopetus

Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa, kunnan omissa ja yksityisissä. Lautakunta teki tarkennuksia myös esiopetusta järjestäviin yksikköihin lukuvuonna 2026-2027. Ryhmäperhepäiväkoti Tuohisten toiminta päättyy 31.7.2026 mennessä peruskorjauksen ja sen jälkeisten toiminnallisten muutosten vuoksi.

Toista astetta koskevia asioita

Lautakunnalle esiteltiin toisen asteen koulutuksen arviointiraportti 2025. Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa tehdään paljon hyvää työtä. Huolta lautakunnassa herätti kuitenkin, että osa oppivelvollisista jäi edelleen vaille ammatillisen erityisoppilaitoksen opiskelupaikkaa Telma -(= Työelämään valmentava) koulutus ja Tuva  ( = Tutkintoon valmentava)-koulutuksissa, mikä pahimmillaan johtaa merkittäviin, jopa kuukausien mittaisiin viivästyksiin opintojen aloituksessa.

Kokouksessa päätettiin myös syksyn 2026 ja kevään 2027 kokousajankohdat.

Kokous oli hengeltään oikein rakentava ja loppuikin  kohtuullisen ajoissa. Seuraava kokous on jo 11.3. Maaliskuun kokousten listoilla on yleensä varsin riidattomia asioita.

 

Joku jollekin

 

Viikkoraportti 9

 

 :-)  Kouluväki palasi talvilomalta. Nyt on Keski-Suomen vuoro.  Ilman kirkastui ja lämpeni ja lumesta tuli kuraa,

 :-(   Varsinainen kokousteluviikko. Onneksi oli happitaukoja

Maanantai 23.2.

Kokovapaapäivä. Periaatteessa. Tuli äkkikeikka huomiseksi. Pakko kehittää 60 minuutin diat. Siirrettin OpeUra keskiviikkoon. Kaupoissa. Päivälliseksi niin hyvää bortsch-keittoa. TSL-esityslista lähti hallitukselle..

Tiistai 24.2.

Sopiva herätys. Diat kuntoon Klo 12 alustus suomalaisesta rehtori-koulutuksesta klo 12-13 Hotelli Mestarissa. Lounas Momsissa. 

Perinneseuran etäkokous klo 16. Hieman venyi.,  KJ-hallituksen kokous klo 18. Molemmat tutulla Valtuustotalolla. Kotona klo 20.30.

Keskiviikko 25.2.

OpeUran palaveri klo 10-12 Siltavuoressa Pekan kanssa. Etenee. Rästihommia.  Lumitöitä. Päivälliseksi eilistä Bortsch-keittoa. Edelleen niin maukasta. 

Illalla lautakunnan kokous klo 17.30 - 21.30. Hyväntahtoinen kokous. Ennen unia   vielä viihdettä. Eka osa sarjasta "Rikkaaksi yhdessä yössä" ja Veskusta,

Torstai 26.2.

TSL- toimintakertomuksen hiontaa. Lounaaksi  kaupan keitot. Riku Helsinkiin. 

Klo 16.45 TSL-kokous. Hyvin meni. Klo 18 Ylimääräinen edustajainkokous. KJ-hallituksen eduskunta-ehdokaslista meni läpi. Molemmat kokoukset valtuustotalolla. 

Toka osa  norjalaisesta sarjasta "Rikkaaksi yhdessä yössä" ja seuraava Veskusta. Sitten krooh.

Perjantai 27.2. 

Kouluvaaripäivä peruuntui. Rauhallisenpi aamu siis. Plussan puolella ilma.  Klo 15 Alexandriaan pohtimaan pikkusijoituksia. Päivällinen Sellon kiinalaisessa.  Lumitöitä (loskaa tieosuudelta). Lautakunnan kommenteja vuoden 2025 toiminnasta. Illalla voicea ja Veskua.

Lauantai 28.2. 

Sulakeli. OpeUran analyysia. Kieliohjelmapohdintoja.  Pihalle heittämään hiekkaa. Lounaaksi kanaa. Miltonilla matsi Kulosaaressa klo 15.30 -17. TV:stä "Yhdessä yössä rikkaaksi"- 1. kauden viimeinen osa. Ja yksi osa Veskua.

............................... MAALISKUU ...................

Sunnuntai 1.3. 

Se on sitten jo maaliskuu. Märkää ja kuraa. OpeUran analyysiä. tekoälyn avulla. On se huikea.. Rästejä. Lounaaksi kanaa ja Lidlin perunamuussia. Viihdeannos: Voice of Finlandiä ja Veskua. Ja sitten nukkumaan.

Epäonnistu paremmin

 

Nauretaan itsellemme

 

Rehtorikoulutuksen muodot Suomessa

Minulle tarjoutui tämän viikon. tiistaina pikahälytyksellä  aivan mainio mahdollisuus  koota ajatuksia suomalaisten (ennen muuta peruskoulujen) rehtorien koulutuksen eri muodoista.  Kohdejoukkona oli 13  rehtoria, jotka ovat opintomatkalla tällä  Suomessa. Kivaa oli vaihtaa ajatuksoa.

Kelpoisuuskoulutus

Suomessahan  rehtoreilla on oltava entuudestaan opettajan pätevyys. Sen jatkoksi  rehtorin virkaan tarvitaan lisää koulutusta.

Kelpoisuuteen rehtorin virkaan vaadititin viekä 1990-luvun alussa  kouluhallinnon keskimmäisen arvosanan suorittaminen ja  noin kuukauden mittainen  harjoittelu lääninhallituksessa. Enää tuollaista harjoittelua ei vaadita.

Tänään rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Tuo viimeinen ehto on  hieman hämärä. 

Valmentava koulutus

Monet laitokset järjestävät myös koulutusta, jossa tutustutaan rehtorin työhön. Itse olin mukana kouluttajana  2010.luvulla Helsingin yliopiston järjestämillä "Minustako rehtori?"- kursseilla.

Perehdytyskoulutus

Vastavalituille rehtoreille alettiin suunnitella Suomessa  induktiovaiheen koulutusta 1980-luvulla. 

Koulutuksesta vastasi Opetushallituksen Heinolan kurssikeskus, Koulutus kesti noin puolitoista vuotta. Lähipäiviä oli muistaakseni 10, (yhteensä 77 tuntia) ja niiden välissä oli tehtäviä. Itse sain osallistua nuorena rexinä  tuollaiseen koulunjohdolliseen peruskouliutukseen Se tuki vahvasti kasvua uuteen tehtävään.

Myöhemmin vastaava koulutus siirtyi  Opekolle ja sitten Educodelle. Koulutuspäiviä oli yhteensä 10  viidessä jaksossa. Näitä kursseja järjestettiin vuoteen 2010 saakka, jolloin rahat ilmeisesti loppuivat.

Kurssin kouluttajiksi haluaville  järjestettiin 2000-luvun alussa oma  kaksivuotinen oppilaitosjohdon kouluttajakoulutus, johon minäkin pääsin. Sitä veti mm. Mikko Salonen.

Oppilaitosjohdonkoulutus-kurssien rinnalle ja tilalle luotiin monessa kunnassa 2000 luvun lopulla mentorirehtori-järjestelmä, jossa kokeneet kollegat opastivat tuoreampia. 

Täydennyskoulutus

Monet rehtorit tekevät pitkän uran, ja myös koulumaailma muuttuu.Niinpä työuran aikana  monet kunnat  täydennyskouluttavat (ainakin osaa) rehtoreistaan sekä lyhyillä että pitkäkestoisimmilla  koulutuspaketeilla. Osa niistä rahoitetaan hankerahoilla (joita ei enää juuri ole).

Niiden joukoussa on ollut mm. PD- erikoistumisohjelman tutkintoon ja JET-tutkintoon johtavaa opiskelua. Lisäksi rehtorit osallistuvat työnantajan järjestämiin rexiseminaareihin ja monet mm. rehtorien oman. yhdistyksen Suren koulutustapahtumiin, joista varsin merkittäviä ovat  ns. ProRexi- tapahtumat ja 2007 toteutettu ProRexi2015-kiertue.

Mentor-koulutus

Uran loppuvaiheessa   osa rehtoreista  toimii nuorten kollegoidensa - aktorien-  mentorina. Tehtävään ei ole pakko hankkia erillistä koulutusta,  mutta  esim. Espoo tilasi vapaaehtoisille rexeille oman valmennuksen, jonka veti mm. Arto Laamanen ja Mikko Salonen. Minullakin oli ilo päästä mukaan.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin mielipidekirjiotus rehtorien koulutuksesta. Siinä nykyistä rehtori-koulutusmallia  (pätevöittämiskoulutus) krtisoitiin siitä, että pätevyyskriteerit on laadittu 30 vuotta sitten. Rehtorien työ on muuttunut, ja tehtävässä tarvitaan muutakin kuin vain  hallinnollista osaamista. 

Vuonna 2023 ns. Veporaportissa oli  ehdotettu, että kelpoisuus rakentuisi yliopistotasoiseen kasvatus-ja opetusalan johtajuuden  perusopintokokonaisuuden varaan. Kokonaisuus voisi olla joko osana opettajankoulutusta valinnaisina opintoina tai erillisopintoina. Proferssoritason kirjoittajat ehdottivat ratkaisuksi 25 opintopisteen laajuista kasvatus- ja koulutusalan johtajuuden koulutusta esim. avoimissa yliopistoissa. Työmäärältään yksi opintopiste on 27 tuntia (eli kai karkeasti noin 17 työviikkoa, jossa on 40 tuntia, Ehdotuksessa vastuu sisällöistä siirtyisi Opetushallitukselta  yliopistoille ja koulutuksen kesto pitenisi. 

Miksei. Mutta. Omien tietojen mukaan suurin osa rehtoreista on hakeutunut tähän virkaan toimittuaan sitä ennen useita vuosia, jopa yli vuosikymmenen, opettajana. Jos opintokokonaisuus suoritetaan jo osana opettajan opintoja, se ehtii hyvinkin vanhentua ja osaaminen unohtua.  Jos se suoritetaan myöhemmin avoimessa yliopistossa, on tärkeää, että kurssimaksu on kohtuullinen.

Omien tietojeni mukaan lähes kaikki rehtorit pysyvät tässä tehtävässä työuransa loppuun saakka. Siksi pelkkä yliopistotasoinen pätevöittämiskoulutus ei riitä. Rehtorit tarvitsevat koulutusta niin uransa alussa  (induktiovaihe) kuin sen jatkuessa.  Erityisen tärkeää olisi tuo juuri viran saaneiden rehtorien perehdytys, kun he ovat jo oikeasti töissä omassa koulussaan. 

Tarvitsisimme kaikkiaan systeemaattista,  koko uran kattavaa koulutusta, joka ei ole kiinni työnantajan varallisuudesta tai  hyväntahtoisuudesta.