Tänään esittelyvuorossa on kotiseutukirja Helsingistä vuodelta 1937. Miten tuolloin perehdytettiin yläkansakoulun 3. luokkalaisia kotikaupunkiinsa ja herätetitin kotoseuturakkatta? Teoksen kirjoitti oikea kirjailija.
Waltari, Mika. (1937) Helsinki kautta vuosisatojen. Historiallisia lukukappaleita. Helsinki: Otava.
Kirja syntyi Helsinki seuran aloitteesta. Tavoite oli esipuheen mukaan herättää helsinkiläisiin entistä virkeämpää kotiseutuharrastusta ja kiintymystä kaupunkimme osana historian opetusta. Kirjassa ojn 99 sivua tekstiä, piirroksia ja valokuvaliite.
Helsinki seura julkaisi samohin aikoihin kaksi muutakin kotiseutukirjaa koululaisille.
Ensimmäinen olio Helsingin kuva-aapinen, jonka kirjoitti Eero Salola. Se oli tarkoitettu käytettäväksi yläkansakoulun ensimmäisenä vuotena maantiedon yhteydessä ja kotiseutuopinnoissa.
Lisäksi muutama vuosi myöhemmin (1941) ilmestyi teos Kotikaupunki Helsinki, jota kirjoittivat Mika Waltari ja A Blomberg. Tämä Myöhemmin ilmestynyt osa esittelee Helsingin yhteiskuntana laajennettuna maantiedon kurssina neljäntenä yläkouluvuotena maantiedon yhteydessä luettavaksi sekä hahmottelee pääkaupungin kunnallisen rakenteen helsinkiläisen kunnallistiedon, jota voidaan lukea joko ylä kansakoulussa tai jatkoluokilla.
Waltarin kirja esittelee Helsingin historian tärkeimmät historian tapaukset mahdollisimman lyhyinä iloisina ja tajuttavina lukukappaleina. Lukukappaleeet olivat saaneet kaunokirjallisen muodon.
Kutakin lukukappaletta edelsi pieni epiteettiselostus, jonka tarkoituksena oli antaa opettajalle tarvittavat asiatiedot, jottei hänen tarvitse ryhtyä niitä eri lähteistä etsimään. Niiden avulla hän pystyi selostamaan lukemisen jälkeen epäselviksi jääneet kohdat.
Kaikkea ei tarvinnut lukea. Osan lukukappaleista voi jättää kotilukemisen varaan. Kukin lukukappale otetaan esille silloin, kun muissa historian läksyissä tullaan vastaavin ajankohtiin.
Historian eri vuosisadoilta oli poimittu tärkeimpiä tapahtumia:
- 1000-LUKU: Varjakat tulevat (pohjoismaisia viikinkejä)
- 1500- luku: Helsingin kaupunki perustetaan / Kustaa Vaasa vierailee Helsingissä
- 1600- luku: Helsingin valtiopäivät 1616
- 1700-luku venäläiset valloittavat Helsingin / Rutto / Helsingin valloitus (Vuonna 1713 Suomelle alkoi isonvihan hirveä aika.)/Maisteri ja perämies Härkäpeus opettaa käyttäytymistapoja oppilailleen
NÄYTE KIRJOITUSTYYLISTÄ;” sotatantereeilta lahovien ruumiiden, nälän ja kurjuuden synnyttämä rutto saapui laivojen ja matkalaisten mukana Helsinkiin 1 710.Turhaan yrittivät kaupungin hallintomiehet estää ruton leviämist. Turhaan sytytettiin sumuisina päivinä suuria tulia porteille ja toreille. Sairaiden vartijat yrittivät eristää taudin leviämistä. Musta risti piirrettiin ovelle, jonka takana makasi ruttoon sairastuneita.”
NÄYTE: ” Samaan aikaan kun Helsingin kaupunki siirrettiin Vironniemeen, se sai myös ensimmäisen oppikoulunsa niin sanotun triviaalikoulun. Korkeampia kouluja oli Suomessa vain kaksi :Turun akatemian ja Viipurin sittemmin Porvoon kimnaasi-
Maisterin työ oli epäkiitollista kurin tiedon ja kasvatuksen alkeiden juuruttamista Helsingin villiintynneeseen poikajoukkoon.
Koulu sijaitsi multapohjaisessa makasiininissa. jonka seiniin maisteri oli hakkauttanut aukot valoa saadakseen, mutta joka silti oli puolipimeä. Tila oli hevosenlannan hajuinen vetoinen ja pimeä lato.
- Suut tukkoon Vintiöt, mylvähti maisteri ensimmäiseksi. Pojat olivat pihahtamatta. Te korventamattomat vintiöt ja taivaan mieliharmit saatatte pääni harmaaksi ja luuni ennenaikaisesti hautaan, mutta minä vannon, että teen teistä miehiä ja kunniallisia ihmisiä. Ei ole muuten tulevaisuutta tällä kaupungilla, sillä teistä pitää tulla sen rakentajat kun isistänne aika jättää."
- 1800- luku Helsinki palaa (1808-09 sodan aikana)/ Ehrenströmin ja Engelin unelma (Asemakaava ja monumentaalisia rakennuksia / Uusi pääkaupunki (1812; Turun palo 1827 ja yliopiston siirtyminen Helsinkiin tekivät Helsingistä maan johtavan kaupungiin)/ Ukko Granbergin koulu (Aleksis Kivi oppi ruotsin kielen taidot juuri ukko Granbergin oppikouluun valmistavassa koulussa)/ Me tahdomme valon kansallemme koittavan (Helsinki oli 1800 luvun puolivälissä peri ruotsalainen kaupunki, Suomen kieltä halveksittiin. Snellman aloitti silloin herätystyöhön.)/ Kuolematon kevätjuhla (Ylioppilaiden kevätjuhla Floora päivänä 1848)/ Englannin laivasto pommittaa Viaporia(Osana itämaista sotaa 1854-55)/Helsingin ensimmäinen juna (Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1 858-62 ja avattiin suurin juhlallisuuksin liikenteelle)/ Elämää Helsingissä 1870 luvun alussa (Suurten nälkävuosien jälkeen monet nuoret miehet lähtivät etsimään onnea Helsingistä. Akoi suurin muuttoliike, joka muutamassa kymmenessä uodessa teki Helsingistä suurkaupungin.)/ Keisari käy Kaivohuoneen teollisuusnäyttelyssa (Suurten nälkävuosien jälkeen alkoi koko Suomessa tuntua uusi yritteliäisyys jonka ilmaus ensimmäinen suuri teollisuusnäyttely oli heinäkuussa 1876)/ Muurari Elias opettaa poikansa rakastamaan synnyinkaupunkiaan/ Musta helmikuu (Helmikuussa 1 899Venäjän keisari rikkoi hallitsijavakuutuksissaan antamansa sanan ja antoi julistuksen, joka merkitsi Suomen perustuslaillisten oikeuksien loukkaamista Tästä alkoi 20 vuotta kestänyt sitkeä ja urheaa taistelu Suomen oikeuksien puolesta ja se johti lopulta maamme vapautumiseen Venäjän vallasta.).
NÄYTE: ” Vielä 1 800 luvun alussa alkoi opetus Helsingissä oli verraten heikolla kannalla. Lapset saivat usein alkeisopetuksen kotonaan. Myös oli yksityisten omistamia pikku kouluja, joissa opetettiin sisälukua, kirjoitusta ja laskentoa. Näissä kouluissa opetus tapahtui ruotsin kielellä siksi se oli ensin opittava.
Ukko Granbergin ankara emäntä piti tiukan kurin oppilaiden keskuudessa. Hän kurkisti tupaan eli kouluun ja auta armias silloin sitä poikaa, joka oli torkahtanut tai joka liian usein pyrki käymään vettä juomassa.
Tytöt istuivat kiltisti laveteillaan ja ukko Granberg itseltu oikean katseen myöhästyneisiin tulijoihin. Ei ollut pulpetteja.Istuttiin rinnan selkänojattomilla laveteilla. Viimeisenä tullut työnnettiin ison pöydän alle jossa jo ennestään kyyrötti pari onnetonta laiskanläksyläistä. Granberg pamautti häntä vielä tukevalla rottinki patukalla takapuoleen.
Sitten alkoi ukon yksitotinen ja tarkka opetus. Hän oli huonolla tuulella ja aika ajoin kuului tiukka kehotus: ” Tulehan tänne ottamaan färski leivos, jotta laiskamato lähtee. Se tarkotti, että syyllistä lyötiin kämmeneen sidotulla läyskällä niin kipeästi että kämmen kohta turposi punaiseksi .Slloin jo purskahti itkuun paatuneenkin veijari
NÄYTE 1870-luku ” Pitkä oli näinä aikoina työpäivä. Viideltä aamulla herätettiin miehet aamuaterialle ja kuudesta työskenneltiin kunnes tykinlaukaus kasarmissa Katajanokalla ilmoitti kaupunkilaisille puolenpäivän ajan. Tunnin ruokalevon jälkeen alkoi työ jälleen ja ilta aterialle päästiin seitsemältä kiireisenä aikana vasta kahdeksalta-
NÄYTE Eliaksesta: ” Tässä on meidän kaupunkimme, jota isänne on ollut rakentamassa. Paljon on muuttunut. Sn minä vain nyt tahdon sanoa teille poikani, että tämä on meidän kaupunkimme, meidän työllämme rakentama, meille isänmaamme rakkain osa. Sen kanssa kasvamme. Sen tuhannet ihmiset ovat naapureitamme. Mmeille se on annettu minulle ja lapsillen jateidän lapsillenne. Sen köyhtyessä me köyhdymme ja sen rikastuessa mekin rikastumme. Ei ole meillä muualle menemistä.
Hartaina ja totisin silmin kuuntelivat pojat isänsä sanoja. Ja siinä hetkellä näkivät, että heidän kaupunkinsa oli kaunis ja tiesivät rakastavansa sitä ja tahtoivat kumpikin omalla vähäisellä tavallaan tehdä työtä sen hyväksi saadakseen nähdä sen kohoavan suuruuteen ja maineeseen."
- 1900 luku: Kasakat Senaatintorilla (Vastoin perustuslakeja määrättiin Suomessa toimitettavaksi kutsunta, jonka tarkoituksena oli viedä suomalaiset nuorukaiset sotapalveluksen kautta Venäjälle)./ Marraskuun suurlakko / Maailmansota puhkeaa ("Maailmansota syttyi elokuun alussa 1914 ja se sai aikaan Helsingissäkin suur pakokauhun. Venäläiset alkoivat heti linnoittaa ja varustaa Helsingin ympäristöä)/Suuri paraati ja pimeä kesä /Kansakoululaisten Kalevala juhla 1935 (Kalevala 100 vuotta. Töölön messuhalli täynnä koululaisia)
NÄYTE: " Venäjän kärsittyä suuria tappioita japania vastaan vuosina 1904-05 käymässä sodassa puhkesi tyytymättömyys suurlevottomuusksina kautta valtakunnan. Suomessakin pantiin toimeen suurlakko, jonka tuloksena oli uusi vapaamielinen ja demokraattinen valtiopäiväjärjestys ja sortokauden lakkaaminen)/
NÄYTE: Marraskuussa 1917 puhkesi Venäjällä vallankumous ja tsaari erotettiin joulukuussa. Suomi julistettiin itsenäiseksi valtakunnaksi. Suomen venäläiset joukot eivät suostuneetkaan lähtemään Suomesta. Heitä riisuttiin väkivalloin aseista, mutta punaiset johtajat päättivät taistella punakaartien avulla venäläisten rinnalla. Suomi jakautui valkoiseen ja punaiseen Suomeen ja syttyi verinen vapaussota Suomen itsenäisyyden toteuttamiseksi.
Jotta sota olisi nopeammin saatu päättymään pyysi valkoinen Suomi apua Saksalta. Saksalaiset valloittivat Helsingin huhtikuun 12:ntena päivänä salassa perustetun suojeluskunnan avulla. Koko Suomen vapauduttua saksalainen armeija jäi yhä Suomeen ja saksalainen prinssi aiottiin valita Suomen kuninkaaksi.
Seuraavana syksynä puhkesi Saksassa vallankumous.Maailmansota päättyi. Saksalaiset joukot kutsuttiin pois Suomesta ja maastamme tuli itsenäinen vapaa tasavalta. jossa kenelläkään vieraalla ei enää ollut mitään sanomista.
Tarinasta punaiset ja valkoiset isänsä menettäneet jakavat suruaan. Miksi piti käydä sillä tavoin? Sinä ja minä mehän olemme aivan samanlaisia. Koskaan enää saa sellaista tapahtua. Me ole,,e ystäviä aina nyt .Aika ihmiset vielä riitelevät keskenään, mutta kerran me kasvamme isoiksi ja silloin me ajattelemme toisin kuin he.Me tahdomme tehdä työtä rinnakkain ja kunnioittaa toisiamme olipa työ alamme mikä hyvänsä."
KIRJAN viinienne kappale on Kaunista tulevaisuutta kohden.
NÄYTE " Kymmeniä tuhansia ihmisiä mahtavassa messuhallissa katselemassa Suomen suurmessuja. Katseltiin, miten Suomen teollisuus oli ehtinyt kohota arvaamattomaan kukoistukseen.
- Kylläpä ovat ajat muuttuneet siitä, kun me kaksi nälkäisinä orpoikina yhdessä matkustimme maalta leipää hakemaan pimeänä nälkäkesänä. Kaupunkimme on kasvanut kauniiksi pohjoismaiseksi suurkaupungisi. jota ulkomaalaiset joka kesä käyvät ihastellen katsos maassa.
Nyt kasvavat maassa uudet jättiläistehtaat ja maamme aloittaa uuden nousun. Me helsinkiläiset sekä köyhät että rikkaat, työmiehet ja porvarit tunnemme, että tämä kaupunki on meidän oma yhteinen kaupunkimme ja kaikki yhtä suuresti rakastamme sitä ja toivomme menestystä. Olemme pieni ja rauhallinen maa ja tahdomme elää sovussa kaikkien kanssa tauhan töissä maamme tulevaisuutta rakentaaksemme. Mutta jos vihamielinen hyökkääjä tahtoo murtaa itsenäisyytemme ja vapauttamme, silloin me jokainen nousemme maatamme ja kaupunkiamme puolustamaan ja olemme valmiit henkemmekin uhraamaan kotimme ja lastemme puolesta.
Helsinki loisti heidän edessään syysauringon kirkkaassa valossa suurin ja kaunein rakennuksin, tornein ja puistoin. Se oli heidän kaupunkiinsa. Se on myös meidän kaupunki. Sihen rakennamme tulevaisuutemme. Siihen kohdistamme toivomme ja kerran väsyttyämmee antaa meille myös hautamme kute se on isillemmekin antanut Siksi sitä rakastamme."
Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja
Olipa jännä lukea näin lähes 90 vuotta sitten kirjoitetua. Nykysanoin erittäin vahvaa isänmaallisuutta ja ylpeyttä. Tarinamaisuus toimii hyvin. Noin 900 vuotta osataan historian opetuksen huippuperiaatteella tiivistää 99 sivuun.Perusmetodi on lukeminen koulussa ja kotilukeminen. Ja kuvien katseleminen. Opettajalle annetaan ohje: "Lienee syytä kehoittaa oppilaita retkeilemään paikoilla, jotka kulloinkin mainitaan, sillä muistot oikeihin paikkoihin yhdistettynä elävöittävät ja syventävät helsinkiläisten suhdetta omaa kaupunkiinsa."
Valokuvaliitteessä oli usein sama maisema ennen ja nyt. Se auttaa huomaamaan muutokset.
