Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, helmikuuta 05, 2023

Viikkoraportti 5/2023


Helmikuu alkaa. Mieletön sota jatkuu Ukrainassa. Viikon lopppua kohti touhu rauhoittuu.

 Maanantai 30.1.

Aamulla Pasilaan Ylen Aamu-TV:seen klo 8.50. Nopea otto.  Näyttävät lähettäneen myös radiossa.



P
erinneseuran etäkokous klo 15.30.Tehtiin roadmappia kohti kevätseminaaria. 

Länsiväylän toimittaja sopi tekevänsä torstaina jutun. 

Illalla Valtuuston kokous. 2 vara paikalle.

Huippulyhyt kokous klo 17.30-19.

 Tiistai 31.1.

A
amulla Auroraan opastamaan Lemania ja Jukka.

Sitten Omniaan juhlalounalle ja pitämään Sampon kanssa 30 min.  juhlapuhe(tta).


Yliopiston helsinki.fi- tunnus viimeistä päivää voimassa. Tulee ikävä mm. Zoomia.



Puhelin soi. Demari haluaa tehdä haastattelun.  Ja Yle. 



Keskiviikko 1.2.

O
peUran kokous Siltavuoren penkereellä Rokan kanssa klo 13.

Sitä ennen Ylen radiotoimittaja teki puhelinhaastattelun. 

Sitten Jumboon ostamaan talvitakki. Edellisestä  kun on napit kadonneet. Siellä myös tosi maistuva kiinalainen puffet. Jälleen kerran.


 Torstai 2.2. 

Kouluvaaripäivä klo 9 -13.30. Uusi talvitakki ja talvisaappaat lämmittivät. Kivaa oli.  

Länsiväylä tuli koululle, haastatteli ja otti kuvia.

Kanahampurilaiset Macista. Makua oli.

Nyt alkoi pikku tauon paikka. Onkin ollut aikamoista juoksua pari viime viikkoa.


 Perjantai 3.2. 

I
hanan hidas aamu. Siirsin tiedostoja ulkolevyille.

Opettajalehti ilmestyi. Siinä on juttu koulutusvaikuttajasta.

Ajeltiin Helsinkiin Kansallismuseon Akseli Gallen-Kallelan taidenäyttelyyn. Hienoja töitä. Hieno museokortti.



Ja sitten kalakeitolle Hakaniemeen. Niin maukasta,mutta vatsa ei tällä kertaa oikein tykännyt. Tavattiin hallissa Lauri-serkku ja Piia. 




Kauppojen kautta sitten kotiin. Kävin läpi Demokraatti-lehden etukäteen lähettämää kysymyslistaa.

 Lauantai 4.2.

Pikkupakkaspäivä. Marju teki mielettömän ihanaa lammasta.
Päiväunet.



 Sunnuntai 5.2. 


L
epopäivä. Jo kolmas. Omia juttuja. Kommentoin Peten sivistys-juttua. Vichy oli halpaa Tokmannilla.  Ja lammas hyvää kotona. Illan katselulistalla Laulu rakkaudelle.


Peruskoulun kolme ensimmäistä vuosikymmentä Helsingissä


Velipoika Jonte  järjesti jostain minulle tosi mieluisan kirjan:

Kauranne, Jouko. (2003). Neljännesvuosisata Helsingin opetustoimen kehitystä. Pääkaupungin koululaitos peruskoulun alkamisesta 2000-luvulle. Helsinki

Melkoinen paketti (592 sivua) peruskoulun kehityksestä Helsingissä Milleniumiin mennessä. Järjestelmällisesti asiakirjoista koottuna. 

Helsinki siirtyi virallisesti peruskoulu-järjestelmään vuonna 1977, vaikka hinkua olisi ollut jo aiemmin.   Popsia noudatettiin tuolloin jo etukenossa viidellä alimmalla luokalla, ja syksystä alkaen  myös kuudennella. 7:nnellä luokalla  sitä alettiin noudattaa syksyllä 1978. Tätä vanhemat ikäluokat jatkoivat vanhoilla kansalaiskoulun opseilla. Syksyllä 1980 kaikki luokka-asteet olivat perusopetuksessa.

Siirtymään peruskouluun liittyi myös kipuilua. Helsinki olisi halunnut saada luvan sisällyttää  koulusuunnitelmassaan peruskouluihin painotettuja luokkia. Valtio ei antanut niihin lupaa. Niinpä se ei hyväksynyt opetuksen järjestäjältä vaadittavaa koulusuunnitelmaa pitkään aikaan. Kauranne olisi toivonut, että oppilaat saisivat koulussa valita runsassisältöiseltä tarjottimelta halua­miaan aineita, erikoiskursseja ja kerhoja, ja että koulut voisivat kehittyä omaleimaisiksi.  Toive toteutui sitten myöhemmin.

Helsinki otti omaan koulujärjestelmäänäs nipun oppikouluja korvaaviksi kouluiksi (nykynimeltä sopimuskoulut). Ne toimivat valtion tuella. Ei valtio tainnut siitäkään tykätä? Osa oppikouluista lakkautettiin.

Peruskoulun myötä Helsinkiin perustettiin kouluvirasto ja kouluihin kouluneuvostot. Valtio valvoi toimintaa tiukasti. ” Peruskoulun alussa koulun hallinto oli niin tarkkaa, että syksyisin piti ilmoittaa jopa välitunten valvontavuorot, ruokailuvuorot ja työjärjestys niin yksityskohtaisesti, että opetussuunnitelman vuositarkisteesta ilmeni, olivatko oppitunnit vähintään 45 minuutin mittaisia.” 

1970-luku: valtiokeskeisen opetuksen kausi

Uutta peruskoulussa olivat mm. ilmainen kouluruoka ja oppimateriaalit kaikille. 

AV-keskus oli perustettu jo hieman ennen peruskoulua. Liitutaulun rinnalle  muotiin tuli piirtoheitin.  ”Kalvoton opettaja olin kelvoton”. Kouluopetusta täydensivät retket, juhlat ja. kilpailut. Uimahalleissa annettiin uinnin opetusta. Viitseliäimmät opettajat kiersivät kodeissa. Kesävirkistystoiminta jatkui samoin kasvitarhatyö.

Helsingissä toteutettiin alusta alkaen monipuolista koulukokeilutoimintaa. Kauranne korosti, että lasten ja nuorten keskuudessa saa kokeilla vain asioita, joiden tiedetään onnistuvan.   Tukea annettuun  erityisluokilla  ja osa-aikaisessa klinikkaopetuksessa. Ongelmaisten nuorten määrä kasvoi kuitenkin.  Koulu-psykologi- ja kuraattoritoimintaa oli alussa (liian) vähän.

Kasvavassa kaupungissa tarvittiin koulutiloja. Uudenlaisia koulurakennuksia rakennettiin, ja bussilippuja jaettiin enemmän kuin laki vaati.

1980-luku: Kuntakeskeisen opetuksen kausi

1980-luvulla valtio palautti valtaa kunnille. Vuoden 1983 tuntijaossa vastuu opsin laadinnasta siirtyi kunnille. Jokainen koulu laati oman työsuunnitelmansa (vai olikohan sen nimi silloin vielä vuositarkiste?).  Helsinki lisäsi myös koulujen päätösvaltaa: Kouluilla sai olla omia aihekokonaisuuksia, kaupunginosa- ja koulukohtaisia osia. Tuntijaossa oli välystä.

Vuoden 1984 peruskoululaissa tuotiin kouluneuvostojen tilalle johtokunnat, joilla oli myös oikeaa valtaa.

Rahoitusperusta muuttui. Tuntikehysjärjestelmässä jokainen koulu sai tietyllä kaavalla oppitunteja. Rehtorin+ opettajien virkaa kohti tuli 28,5 tuntia. Jos koulussa oli enemmän kuin seitsemän virkaa, saatiin joka virkaa kohti vielä kaksi viikkotuntia. Vähän myöhemmin Helsinki keräsi kaikilta kouluilta takaisin 2 vuosiviikkotuntia. Tästä tuntivarastosta sai anoa niitä. Mainio idea.

10. luokat käynnistettiin. Vuosikymmenen lopulla todistuksen sijasta otettiin käyttöön kevättiedote.  Siinä oppilasta arvioitiin sanallisesti. NN mm. keskittyy tehtäviinsä, pystyy oma-aloitteeseen toimintaan, noudattaa koulun ja luokan sääntöjä... Numeroilla  lomakkeella arvioitiin vain lukemisesta, kirjoittamisesta,  suullisesta esitystä  sekä matemaattisten tehtävien suorittamiskykyä.

Uusi kouluja rakennettiin, vanhoja korjattiin ja kalusteita uusittiin. Uusia välineitä saatiin opetukseen mm. video-ohjelmia. Tietotekniikan harrastus käynnistyi  vapaaehtoisissa kerhoissa 1980-luvun lopulla Herttoniemessä. Muistaakseni Freenetin isällä Heikki Korpisella oli sormensa pelissä.

Kerhotoimintaa järjestettiin vielä tuolloin Helsingissä myös koulunsa päättäneille. Kerhoille tärkeä tapahtuma olivat  Valtakunnalliset XV koulun suurjuhlat Turussa vuonna 1985. Siellä minäkin olin näytelmäsarjassa espoolaisen Sepon koulun luokkani  kanssa.

Katajanokan ala-asteella  vakiintui omaleimainen luonnontieteellisiin kokonaisuuksiin pyrkivä ja oppilaiden toiminnallisuutta hyväksi käyttävä työskentelytapa. Kouluhallitus valvoi tätä kokonaisopetuksen science-keskeistä kokeilua  (SCIS) vuosina 1984-87 ja koulutti siihen 17 opettajaa. Kokeiluun kuului mielenkiintoinen opetusmalli: 1. Oppilaat tutkivat ilmiötä vapaasti. 2.  Opettaja antoi käsitteet, joilla voi tulkita havaintoja. 3.  vahvistetaan ja  laajennetaan käsitteiden hallitsemista. Mieleen tulee Aatto Kaljusen oppimismalli hämärä.-asteelta asian selviämisen kautta sovellutuksiin. Katajanokalla aiheina olivat vesi, kalat ja valo. Mm. Presidentti Koivistokin kävi tutustumassa kokeiluun.

1980-luvulla erityisopetus laajeni. Luokkamuotoinen erityisopetus kasvoi vuosina 1980-1985 kolminkertaiseksi. Koulupsykologien ja -kuraattoreiden määrä kasvoi. Kesävirkistystoiminta väheni. Koulukuljetuksista oli kiistoja vanhempien kanssa.

1990-luku: Koulukeskeisen opetuksen kausi

Vuonna 1991 Jouko Kauranne jäi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen opetustoimenjohtaksi valittiin kurssitoverini Lauri Turja. Virka oli hänen nimissään kevääseen 2000 saakka.

 1990-luku merkitsi opettajille Suomessa ennennäkemätöntä vapauden aikaa, vaikka lama iskikin. Koulutarkastukset, täsmälliset ja laajat opetussuunnitelmat, virallisesti hyväksytyt oppikirjat, lukujärjestykset ja luokkapäiväkirjat, joihin kirjattiin tarkkaan se, mitä luokissa opetettiin – kaikki nämä olivat poistuneet 1990-luvun alussa.

Valtion osuus kouluhallinnossa keveni. Valtionavun uudet laskentaperusteet mahdollistivat oppilaille ja heidän huoltajilleen vapaasti valita heille mieluinen koulu. Vuonna 1997 annettiin koululakipaketti: Siinä huoltajille tuli entistä  suurempi vapaus valita koulu, kun koulupiirit poistettiin. Opettajien valitseminen siirrettiin  Helsingissä johtokunnille.

Jo vuonna 1991 valtionosuudet vähenivät. Helsingissa leikattiin alakouluilta 5 %. Erityisopetuksesta 6 %. Kouluille laadittiin sitova kokonaisbudjetti. Toisaalta tehtiin  sponsoriyhteistyö mahdolliseksi, jotta saataisiin  lisärahoitusta rahapulasta kärsiville kouluille (Lauri Turja)

Vuonna 1993 pantiin 500 miljoonan markan investointiohjelma jäihin.

Kehittämistoimintaa kuitenkin jatkettiin. Helsinki pääsi  mukaan akvaariokokeiluun 1992-94, jossa  kokeiltiin tulevan opsin uudistusehdotuksia käytännössä. Eläintarhan ala-asteella kokeiltiin  koulukohtaisen opsin laatimista. Töölässä kokeiltiin englanninkielistä opetusta. Herttoniemen ala-asteella mukautettua opetusta. Vesalassa sopeutumattomien integrointia yleisopetukseen.

Opetusuunnitelman tekeminen siirrettiin nyt kunkin koulun tehtäväksi. Jokainen helsinkiläinen koulu profiloitui. Opettajilla oli vira-rakkaus-suhde koulukohtaiseen opsiin,

Kouluvirastosta tuli opetusvirasto. Vuositarkisteesta tuli  työsuunnitelma (toimintasuunnitelma).  Kansainvälisyys syveni. Numeroarvosanat annettiin vasta ala-asteen viimeisellä luokalla. ATK kehittyi voimakkaasti 1990-luvun lopulla. AV-keskuksesta tuli Mediakeskus.

Helsinkiin palkattiiin lisää koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Kesävirkistystoiminta väheni mutta jatkui.

Alettiin rakentaa kooltaan suurempia kouluja. Niissä hyödynnettiin ns. pedagogis-arkkitehtonista koulusuunnittelua. Käytävistä haluttiin mm. päästä eroon. Luokkia sijoiteltiin soluihin.  Ajalle tyypillinen uusi koulu oli (nyt jo purettu) Metsolan ala-aste. Koulukuljetuksista säästettiin.


2000-luvun alku: Tiukentuva ohjaus

Kirja on painettu vuonna 2003, joten kuvausperuskoulun neljännestä vuosikymmenestä jää lyhyeksi. Alkavaa aikaa kuvasi tulosten seurannan painottaminen. Ala-asteita ja yläasteita yhdisteltiin. 

1990-luvun opsit oli todettu kirjaviksi. Tavoitteet ja tuntijako muuttuivat (lisää aikaa annettiin äidinkielelle ja kirjallisuudelle sekä matematiikalle. Valinnaisuutta vähenettiin. Arviointia haluttiin yhtenäistää. Päättöarviointiin kirjattiin arvosanan 8 kriteerit (jo 1998)

Lisää koulupsykologeja ja -kuraattoreita  ja kouluavustajia palkattiin kohisten. 

Mitä muuta opin/palautui mieleen kirjasta:

  • Opetuksen ohjaustoiminta oli alkanut jo 1940-luvulla (liikunnasta)
  • Erityisopettajia alettiin kouluttaa (vasta) 1960-luvulla
  • Ns. uutta matematiikkaa kokeiltiin eräissä kouluissa jo 1960-luvulla
  • Vuonna 1972 aloittaneilla kunnilla oli herkullinen tarjotin valinnaisaineita ja - kursseja 
  • ”Peruskouluideologia ei sallinut koulujen valita oppilaitaan eikä liioin oppilaiden valita koulua.” (Unto Simerkivi 1969).  
  • "Koulu-uudistuksen tarkoituksena oli järjestää koulutoimi lapsiekeskeisesti ei koulukeskeisesti" (Jaakko Itälä)
  • Helsingissä oli vielä 1990-luvulla määräaikaiset  rehtorinvirat.

 Kirjan kirjoittajasta

Filosofian tohtori, kouluneuvos Jouko  Kauranne (1928 – 2015 ) oli Helsingin kaupungin koulutoimenjohtaja vuodesta 1975 vuoteen 1991. Tätä ennen hän oli toiminut kansakoulunopettajana, Kuopion kaupungin kansakouluntarkastajana ja koulutoimenjohtajana 1970–1975.

 

lauantaina, helmikuuta 04, 2023

Tasan 16 vuotta sitten: Joko ops-prosessi alkaa?

T
ASAN 16 vuotta sitten 4.2.2007 tässä blogissa julkaistiin lastu: Ops-prosessi alkaa? Osa 1. 

Edelliset ops-perusteet oli otettu käyttöön vaiheittain, ja koko paketti oli valmis vuonna 2004. Siitä oli kulunut vasta kolme vuotta, mutta uutta alettiin jo haikailla. Blogilastussa muistellaan perusteiden synnytysaikaa ja  vaiheita. Milleniumin toista  ops-perustekirjaa saatiin kuitenkin odottaa lastun jälkeen vielä lähes 8 vuotta.  

Myös tänään  käydään keskustelua, pitäisikö nykyisten vuonna 2014 hyväksyttyjen  ops-perusteiden paikkailu ja korjailu jo lopettaa ja tuottaa jo uusi. Maailma kun muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Toisten mielestä tarvitaan ensin laaja parlamentaarinen työ, jossa uusitaan perusopetuslaki. Toisten mielestä nyt tarvitaan tauko.

Jos samaa vauhtia mennään nykyisellä, hieman yli 7  vuotta normina olleella vanhalla on kuitenkin  pärjättävä jopa vuoteen 2030 saakkaa. Tuolloin nykyopsista tulisi ylivoimaisesti pisimpään voimassa ollut ops-määräyskirja.

Tässä siis lastu 4.2. 2007


NYKYÄÄN OPETUSSUUNNITELMAN elinkaari on 10 vuotta. Itse olen opetellut opettamaan neljän opsin pohjalta. Ensimmäistä POPSIa tottelin 1977- 1984/86. Toista "Vihreää myrkkykirjaa" (POP 1984) oikeastaan 1986- 1995. Kolmatta koulukohtaista omaa opsiamme about 1995- 2002. Ja pilottina tostaiseksi uusinta kunta- ja koulukohtaista Perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuodesta 2002 alkaen. Ne, jotka eivät olleet pilotteja, ottivat uuden opsin käyttöön 2004 alkaen (viimeiset kai 2006). 

Nyt elämme siis Auroran koulun osalta tämän opsin seitsemättä vuotta, joten perälauta alkaa pian näkyä.

EDELLINEN 2000-luvun alun ops alkoi (1) perusopetuslain ja -asetuksen muutoksilla, jotka lyötiin lukkoon 1998. (2) Sen jälkeen valtioneuvosto teki tuntijakopäätöksen 2001. Ja (3) samaan aikaan kehitettiin Opetushallituksessa opsia eri työryhmissä.

HALLITUSOHJELMASTA voi lukea, että tämän hallituksen aikana tehdään varsinaisen ops-prosessin valmistelutyöt. Seuraava hallitus (2011-2015) tekee sitten tuntijakopäätöksen ja ministeriö/Oph opsin perusteet.

OPETUSHALLITUS on jo lähettänyt rexeille laajan kyselyn opetussuunnitelman laadusta. Se on meilläkin työn alla. Ja mediassa käydään jo sotaa uudesta tuntijaosta. Ei kai ole sattuma, että muutaman viikon sisällä agendalle nousee:

  • lapset eivät liiku tarpeeksi (lisää liikuntatunteja)
  • suomen kielitaito rapistuu (lisää tunteja kielille)
  • suomalaiset eivät osaa oikeaa matematiikkaa (lisää tunteja matematiikalle)
  • valinnaisutta on liian vähän (taito- ja taideaineille lisää tunteja)
  • suomalaislapsilla on lyhyt koulupäivä (lisätään viikkotunteja)

Yksikään aineryhmä ei ole ilmoittanut, että sillä olisi liikaa tunteja. Jollei lasten koulupäivää pidennetä- mikä maksaa- Yhtälö on taas kerran muodostumassa mahdottomaksi.

perjantaina, helmikuuta 03, 2023

Opettaja-lehdessä


KUVA; Veikko Somerpuro

Opettaja-lehdessä 2/2023 on  Katri Purasen kirjoittama juttu  OAJ:n hallituksen valitsemasta vuoden 2022 koulutusvaikuttajasta. 

OAJ julkaisee nykyään lehteään netissä kenen tahansa maksutta luettavaksi. Osa jutuissa löytyy "teemoista", kaikki näköislehdestä lehtiarkistosta. Tämä juttu toistaiseksi molemmista.

Tässä linkki Opettajaan: https://www.opettaja.fi

torstaina, helmikuuta 02, 2023

Kouluvaarin Uutislehti 4/2023

















Jo toisen kerran tällä viikolla Aurorassa. Nyt kouluvaarina melkein koko 9 - 13.30 välinen aika. Ihan päivän alkuun osui 
Länsiväylän toimittajan ja kuvaajan vierailu. 
He halusivat tehdä jutun 
kouluvaarien ja 
koulumummien 
tärkeästä tehtävästä.


2N- luokan koulupäivä oli alkanut yhteisellä luistelutunnilla  2M-luokan kanssa jo klo 8.15.  Oli hieno ilma. Pari astetta pakkasta. Jää kunnossa. Osalla omat luistimet, muille välinelainaamosta lainaksi. Kypärät päässä kaikilla.  Nyt luisteltiin eteen ja taaksepäin. Jäällä oli jo  tositaitureitakin. Toisella tunnilla oli jo jääleikkejäkin. Tunnin lopulla aikaa varattiin luistimien vaihtoon omiin kenkiin. Joskus solmut olivat tosi tuikat. Onneksi  paikalla oli myös koulunkäynnin taitavat ohjaajat Leena ja Marjo.

Välitunnin jälkeen oli taas  hauska musiikkiliikuntatuokio. Lehtikuvaajan oli oltava tarkkana, että  otokset rajattiin niin, että niissä näkyi vain vapaaehtoisia oppilaita, joilla oli kodilta saatu lupa. Oppilaiden oikeusturva on nykyään hyvin vahva. Oppilaiden töitäkään ei laiteta nettiin ilman perheiden lupaa.

Päiväohjelman tsekkaus yhdessä auttaa vahvistamaan itsesäätelykykyään. Vapaan leikin tuokio oli täynnä tekemisen riemua. Se jatkui tovin  lounastauon jälkeen Näin kaikki saivat syödä omaan tahtiinsa ilman hoputusta. Pienistä palikoista syntyi vaikka mitä. Osa piirsi, osa teki käsitöitä, osa leikki.

Koululounaalla oli taas herkkua: kanakastiketta, ohrajyvösiä, perusnamuussia ja Kaitsun itse tekemiä valkosipuliperunoita. Kasvisten ystäville oli oma vaihto-ehtoinen kastike.

Vapaan leikin jälkeen arvuuteltiin vuorossa olevan tuokion nimeä: TVT. Huomenna luokka saa ottaa Chromebookit käyttöön ja 6.-luokkalaisten  didgitutorit tulevat auttamaan sisäänkirjautumisessa. Hieno idea antaa isompien oppilaiden opettaa ja auttaa nuorempa.  Tänään jokainen oppilas teki kansion, jossa säilytetään umpitärkeää salasanaa.

Sitten oli englannin tunti, paitsi niillä, jotka olivat valinneet A1-kiinan. Kieltä opiskeltiin leikkien mm. älytaulun tahdissa - mutta myös ihan pienellä liitutaululla.

Siestalla

Siestalla oli kiva osallistua  taukotuvassa kevätnäytelmäksi valitun Peter Pan-näytelmän suunnittelua. Tarvittavaa aikaa saadaan mm. ylempien luokkien valinnais-kursseista talvilomaviikon jälkeen. Kuorosuunnitelmat etenevät.  Samoin myös lavasteet. Kellarissa on kuulema tallella jotain vanhaa rekvisiittaa vanhasta Aurorastakin. Luvassa on ihan tätä Auroran versioita varten sävellettävää teemamusaa. Ja ulkopuolista ohjausapua miekkailukohtauksiin. Niin huikeaa.

Kouluvaaria on houkuteltu  mukaan auttamaan näyttelijöiden treeenauksessa. 

Iltapäivällä

Päivän viimeisellä tunnilla käynnistettiin pitkäkestoinen merirosvo-projekti. Jokainen askarteli itselleen merirosvon, jolla on positiivinen vahvuus.

Touhupäivä. Opetuksen lisäksi opettajat pitävät arviointikeskusteluja huoltajien ja lasten kanssa ja käyvät kehittämiskeskusteluja rehtorin kanss.a

Hieno päivä. Haikeutta siihen toi tieto, että yksi luokan tytöistä muuttaa ensi viikolla Helsinkiin. Monen tulee häntä tosi ikävä. Kouluvaarinkin.

Kiitos Auroran koulu  ja  2N-luokka!
 

 


keskiviikkona, helmikuuta 01, 2023

Pidetään koulutusteemaa esillä vaaleihin saakka

Vilkkaasti on  puhelin perjantaisen Educa-illan jälkeen soinut. Huoli koulusta on tärkeä teema, ja se innoittaa eri medioita  haastattelemaan ihmisiä -kunhan he eivät ole eduskuntavaaleissa.  Näin on nyt käynyt tällekin kokemusasiantuntijalle.

Olen saanut maanantain aamu-tv:n 10 minuutin haastattelusta  tosi ystävällistä palautetta ja myös neuvoja. Kiitos.  Uskalsin lopulta katsoa sen itsekin. 

Seuraavana on vuorossa Opettaja-lehden juttu ehkä jo perjantain lehdessä. Huomenna tulee Länsiväylän toimittaja ja kuvaaja  Auroran koululle  tekemään juttua kouluvaarista. Ensi viikolla tullee ulos Yle-radion juttu 1970-2020-luvun koulutuspoliittisista muutoksista. Voi olla että jokin ajatuksistani kuuluu. Ja kuun lopulla ilmestyy Demokraatti-lehden vähän pidempi ehkä syvempikin juttu.

On tosi tärkeää, että kaikki koulutuksen ystävät  pitävät koulutuksen arvon teemaa esillä  aina  eduskuntavaaleihin saakka. Vaikka oma naama kuluisi.

Andy Warhol tiesi jo aikanaan: "Tulevaisuudessa jokainen on maailmankuulu 15 minuutin ajan." 

Sitten tulee uudet ja teemat. Ja alkaa taas normaalielämä.


maanantaina, tammikuuta 30, 2023

Ylen juttu "kouluhullusta"

YLE Areenan sivuilla on 10 minuutin clipsi aamulla kuvatusta Aamu-tv:n haastattelusta. Otsikkona oli

"Miltä opetuksen tulevaisuus näyttää, Vuoden koulutusvaikuttaja 2022 Martti Hellström?"

Clipsiä "myytiin" näin:

"Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n Vuoden koulutusvaikuttaja 2022 -tunnustuksen sai espoolainen kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos Martti Hellström. Hän on työskennellyt muun muassa rehtorina, opettajana ja tutkijana. Hellström kuvailee itseään "kouluhulluksi" ja tekee vapaaehtoistyötä kouluvaarina. Miten hän näkee opetuksen tulevaisuuden?

Linkki varmaan toimii vielä jonkin aikaa. 

https://areena.yle.fi/1-64964283?fbclid=IwAR072C5j8vRE-wFYuwD2-imPhMKZ7lsxlpSHkl_EiXm9seEYD3y2uzqIheQ 

sunnuntaina, tammikuuta 29, 2023

Viikkoraportti 4/2023


Tammikuun viimeinen koko viikko. Vauhti kiihtyi perjantaita ja Educaa kohti.

 Maanantai 23.1.

P
erinneseuran esityslista kasaan ja jakoon. 

TSL-opintojärjestön kokouskutsu menemään. 

Valtuustoryhmän etäkokous. 

Oikein siis kokouspäivä.

 




Tiistai 24.1.

A
amunousu klo 5.30 viimeistelemään Omnia-juhlapuheen (ensi viikolla) dioja. Ai että WordArt on hauska ilmaisohjelma.

Sitten kouluvaaripäivä klo 9-12

Sitten tapaaminen Tapiolassa Sampon kanssa klo 13-14.
Sitten kotiin ja kokoushommia: esityslistat TSL-opintojärjestön ja JJ- kouluteatteriyhdistyksen kokouksiin.


Keskiviikko 25.1.

O
peUran kokous Siltavuoren penkereellä klo 14  Rokan kanssa kuvioita ja koko  ryhmä klo 14-16.  

Illalla klo 18 uuden Kirkkovaltuuston ensimmäinen nopea kokous.

 


 Torstai 26.1. 

V
almennuskeikka  Digimentoreille Järvenpäässä klo 9-15. Olipa mukavaa tehdä aikamatka tutuihin paikkoihin ja dioihin.
 


 Perjantai 27.1. 

Educapäivä. Oikein livenä. Kiertelyä ja moikkailua.Pieni neuvonpito pizzalautasen äärellä klo 17-18.30 Leman Cetinin ja Jukka Somerjoen kanssa. Sitten vielä Visio-saliin kukitettavaksi. Kotona ajoissa ja muutama lasillinen mm. kuohua.


 Lauantai 28.1.

Viikonloppu. Mukavan hidas aamu. Päivälliseksi intialaista kanaa. Valmistautumista maanantain haastatteluun.

 Sunnuntai 29.1. 

T
asan neljä vuotta sitten Rauni-äiti nukkui pois. Vietiin kynttilä haudalle. 

Valmisteluja Perinneseuran huomiseen kokoukseen.


Miksi peruskoulu voi huonosti?











 P äättyvän viikon  keskeisiä teemoja mediassa on ollut huoli peruskoulusta ja peruskoululaisista. Lähtölaukauksena oli Opetus- ja kulttuuriministeriön huolilista, yhtenä kipeänä haavana parikymmentä vuotta sitten alkanut  Pisa-tulosten lasku.  Parhaat Pisa-tulokset kirjoitti ikäluokka, joka peruskouluajasta yli puolet oli maamme ehkä syvimmän laman vuosia. Aika erikoista. Yhtenä selittäjänä tähän oaradoksiin voi olla 1980- ja 1990-lukujen  huikea luottamus kuntiin ja kouluihin ja opettajille annettu todella laaja toiminnan vapaus.Toisena koululaisten lisääntynyt pahoinvointi. Jengit. Väkivalta. Koulukieltäytyminen.  Poikien putoaminen.  Tyttöjen stressi ja  opiskelijoiden mielenterveysongelmat

Syitä on arvaltu ja lääkkeitä ehdotettu. Rahaa on luvattu lisätä (on ennenkin luvattu). Mutta pitäisikö oikeasti pysähtyä miettimään, mitä kaikkea on koulussa muutettu ja mikä kaikki on muuten vaan  muuttunut 2000-luvulla. Tein pikaisen listan (ottamatta kantaa onko se myönteinen/kielteinen) muutoksista ja kirjasin niitä aakkosjärjestykseen. Oliko niiden joukossa virheratkaisuja?

  • Aamu- ja iltapäivätoiminnan käynnistäminen (2004)
  • Aihekokonaisuuksista luovuttiin (2014). Tilalle laaja-alainen osaaminen.
  • Arvioinnissa siirryttiin 90-luvun yksilöllisyydestä vertailtavuuteen ja tavoitepohjaisuuteen (2004)
  • Arvosanan 8 -kriteerit (2004), ja  arvosanojen 5,7,8 ja 9 kriteerit päättöarviointiin (2020) .ja kuudennelle luokalle (2023)
  • A1-kielen opetuksen varhentaminen (2019)
  • Draaman käyttöä luvataan lisätä (2014)
  • Eheyttämisestä tulee pakollista (2014)
  • Eläkeiän myöhentäminen (2017)
  • Erityisopetusta voitiin antaa yleisopetuksen ryhmässä (2004). 
  • Esiopetus vapaaehtoiseksi (2000)  ja sitten  velvoitteeksi (2014)
  • Esiopetuksessa ja perusopetuksessa otettiin käyttöön  kolmiportaisen tuen malli (2010)
  • Hankkeilla rahoittaminen
  • HOJK-suunnitelman jne.  laatiminen velvoitteeksi (2010)
  • Huolellisuutta ruvettiin arvioimaan irrallaan käyttäytymisen arvioinnista (2004) ja sitten sen arviointi (työskentelytaidot) sisällytettiin  oppiaineiden arviointiin (2014)
  • Huomio ops-perusteissa sisällöistä taitoihin (2014)
  • Hyvän opettajan kuvaaminen ohjaajana, fasilittaattorina
  • Hyvän opetuksen mallin muutos:Oppiminen perustuu yhä vähemmän  opettajan opettamiseen ja yhä enemmän oppivan yhteisön yhdessä ohjailemaan opiskeluun. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. (2014)
  • Hyvän koulun kuvaaminen oppivana yhteisönä/organisaationa
  • Joustava perusopetus 7-9-luokkalaisille (PoA-muutos 2009)
  • Kansalaistaito-oppiaineen poistaminen (2003)
  • Kasvatuskeskustelu uudeksi tavaksi (PoL-muutos 2013)












KUVA: Kurinpitokeinojen kuvaus Mustasaaressa.
  • Kodin ja koulun yhteistyöstä antaa opetuksen järjestäjä määräykset (PoL-muutos 2003)
  • Kokeiden rinnalla ja tilalle ehdotetaan muita osaamisen näyttötapoja. Arvioinnin pohjana tulee  nykyään käyttää monipuolista näyttöä, ja näyttö voidaan myös yksilöllistää.  (2014)
  • Kolmiportainen tuki (1998, 2004)  vähentämään erityisluokkasiirtoja (inkluusio)/toinen asiantuntijalähde: Kolmiportainen tuki tuli 2010 kun lakia ja perusopetuksen opseja muutetiin, 2014 näitä vain vähän tarkistettiin. 
  • Korona-epidemia ja etäkoulujakso
  • Korona-epidemian torjuntaohjeet lähiopetuksessa
  • Kouluajan käyttäminen oppilaiden fyysisen kunnon testaamiseen
  • Kouluille ja kunnille määrätty  itsearviointivelvoite (1998)
  • Koulujen kurinpitokeinoja  muotoiltiin uudelleen, ja samalla lisättiin opettajien valtuuksia  taata  koulun työrauhaa ja turvallisuutta.(2013)
  • Koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma (OPH 2014)
  • Koululounasoikeuden rajaaminen opettajilta (oppilaita ei valvota)
  • Koulun tehtävän painopisteen siirtyminen yleissivistyksen antamisesta työelämän taitoihin valmentamiseen.
  • Kouluopetuksessa on korostettu sukupuolisensitiivisyyttä ja monisukupuolisuutta.
  • Kunnalle velvollisuus järjestää erikoissairaanhoidossa olevalle  oppilaalle  opetus (PoL-muutos 2013)
  • Käsialakirjoituksesta luopuminen (2004)
  • Käsitys oppimisesta muuttuu. Vuoden 2014 perusteissa  oppilaat rakentavat itse omaa tietämystään (yhdessä toisten kanssa) 
  • Käsitys tasa-arvosta muuttuu. 2000-luvulla ei enää tehty määrätietoista työtä oppimistulosten tasoittamiseksi;  koulutuksen tasa-arvoisuudeksi  alkoi riittää yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminenKäynnistettiin JoPo- toiminta (2009)
  • Laaja-alaisen osamisen taitojen ottaminen uudeksi asiaksi
  • Lapsen etu normiksi:  Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.(PoL-muutos 2022)
  • Liikunnan opetuksesta luovuttiin lajilähtöisyydestä (2014)
  • Luokan kertaaminen; huoltajalle oikeus tulla kuulluksi (2003)
  • Läksyjä/kotitehtäviä ei enää mainita ops-perusteissa (2014)
  • Matematiikan osaaminen on heikentynyt kun sen oppimäärää on helpotettu ja ilmiöpainotteinen oppiminen on tehnyt oppimisen tavoitteista epäselviä (minulle lähetetty viesti
  • Minimiviikkotuntimäärä nostaminen (PoA-muutos 2018)
  • Mukautetun opetuksen opetussuunnitelmasta luovuttiin (2004). Tilalle tuli yksilöllistämisen periaate.
  • Muutoksen haun rajoittaminen oppilaan arviointia koskevaan päätökseen (PoL-muutos 2015)
  • Määrärahaleikkaukset yleisesti 
  • Myös opettajankoulutuksessa on tapahtunut muutoksia. Mm. opetusharjoittelua on vähennetty  taloudellisista syistä. Yleisdidaktiikan asema on ohentunut.
  • Numeroarviointi palautettiin alkamaan jo neljännelta luokalta. Vielä 2004 arvionnissa voitiin aikaisempaan käyttää numeroita, sanallisia arvioita tai niiden yhdistelmiä. (OPH:n muutos 2021?)
  • Oikeus opetukseen: Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. (PoL-muutos 2010)
  • Opettajan didaktisen vapauden rajaaaminen: Opsista tuli jälleen normi. Vuoden 2014 perusteiden mukaan opettaja valitsee työtavat ”vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa”.  Menetelmän valinnalle esitettiin jo ops-perusteissa 2004  kriteerit.  Opetusta yhtenäistettiin.
  • Opetus voitiin  järjestää vuosiluokittain, jakso- tai kurssimuotoisena. Myös  vuosiluokkiin sitomaton eteneminen oli mahdollista. (2004)
  • Opetusta koskevan kielen muutos. Ennen puhuttiin opettamisesta ja kasvatuksesta. Nyt osaamisesta, kompetensseista,
  • Opetussuunnitelman perusteiden määräävyyden vahvistaminen (PoL-muutos 2003)
  • Opetussuunnitelman perusteiden (2014) uudeksi koettu innovaatio: monialainen oppimiskokonaisuus
  • Opetussuunnitelman perusteiden (2014) tapa määritellä tavoitteet taitoina
  • Opetussuunnitelman perusteiden määräävyyden vahvistaminen 2004 alkaen
  • Oppiaineksen määrää on pursutettu (2004)
  • Oppilaiden osallisuutta edistetään oppilaskuntatoiminnalla. (PoL-muutos 2013)
  • Oppilaiden velvollisuudet: Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. (PoL-muutos 2022). Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. (PoL-muutos 2013)
  • Oppilaille oikeus tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen, tehostettuun tukee  (PoL-muutos 2010)
  • Oppilasarviointia yhtenäistettiiiin (2004 alkaen)
  • Oppilashuollosta opetuksen järjestäjälle velvollisuus antaa määräykset (PoL-muutos 2003)
  • Oppilashuoltototyön siirtäminen ennaltaehkäisyn suuntaan (2015). Samalla  hieman yksinkertaistaen opettajat ja rehtorit suljettiin yksittäisten oppilaiden oppilashuollon ulkopuolelle, elleivät vanhemmat sitä toivo.
  • Oppituntien ulkopuolinen työ on lisääntynyt
  • Paine ns. yhtenäiskouluihin
  • Painopisteen siirtäminen arvionnissa summatiivisesta formatiiviiseen ja sitten takaisin (kriteerit)
  • Pehmestä laskusta luovuttiin ( 1998)
  • Perusopetuksen koko arviointiluku (6.luku) ja todistusmallit (OPH 2020)
  • Pidennetty oppivelvollisuus (PoL-muutos 2020
  • Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapselle kunnille säädettiin  velvollisuus  järjestämään esiopetusta  vuodesta 1999 alkaen.
  • Poissaolojen seuranta: Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle (PoL-muutos 2022)
  • Päivittäinen tuntimäärä: 3-9-luokilla max 7 tuntia (PoA-muutos 2021)
  • Päivänavaukset ei tunnustuksellisiksi (2000-luku). Uskonnon opetuksesta vapautetulle oli järjestettävä korvaava tilaisuus (2014)
  • Päättöarvioinnin kriteerit  (OPH 2020)
  • Ruotsinkielen opetuksen aientaminen 6.luokkalle
  • Salassapitovelvoite (PoL-muutos 2o1o)
  • Siirtyminen e-oppimateriaaleihin
  • Siirtymä positiivisesta uskonnonvapaudesta negatiiviseen
  • Suomi- oppiaineen (äidinkielen) oppimäärien määrä kasvaa. Vuonna 2014 niitä on jo 13.
  • Syvästi kehitysvammaiset oppivelvollisuuden piiriin ( jo 1997)
  • Tekninen työ vuodesta 1998 lähtien osa käsityöoppiainetta yhdessä tekstiilityön kanssa. Nykyisen opetussuunnitelman (2016) myötä ne ovat aiempaa kiinteämmin sidoksissa toisiinsa
  • Tietotekniikan käytön lisääminen
  • Tiukentuneet ohjeet ns. kurinpidon keinojen käyttöön
  • Tuen myöntämiseen liittyvä asiakirjatyö
  • Turvallisuus: Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista (PoL-muutos 2016). Rehtorille ja opettajalle oikeus  ottaa haltuun esineitä tai aineita ja käyttää välttämättömiä voimakeinoja (PoL-muutos 2013).  Opettajalle ja rehtorille oikeus tarkastaa oppilaan tavarat (PoL-muutos 2013)
  • Työskentelytaitojen erillisestä arvioinnista luopuminen (2014)
  • Uskonnon opetuksessa luopuminen tunnustuksellisuudesta (2003)
  • Uusi oppiaine alakouluihin: (historia ja) yhteiskuntaoppi (2012, 2018)
  • Uusi oppiaine: terveystieto (2004) yläkouluihin.
  • Uusi oppiainekokonaisuus: 1-4-luokille luotiin  uusi oppiainekokonaisuus: ympäristö- ja luonnontieto. (2004)
  • Vahva painotus toimintakulttuurin kehittämiseen (2014)
  • Vaihtoehtoisten osaamisen näyttötapojen lupaaminen
  • Valmistavan opetuksen käynnistäminen (jo 1995);  1-vuotisena (2004, PoL-muutos 2018)
  • Velvoite, että koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia (PoL muutos 2018)
  • Velvoite  tehdä oppilaalle, jonka oikeus osallistua opetuseen evätään väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi  suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Sekä järjestää oppilashuolto. (PoL-muutos 2022) 
  • Vertaiskouluttajien (tutorit, vertaismentorit) toiminnan resurssointi ja siitä luopuminen
  • Viittomakieli uudeksi opetuskieleksi (2004)
  • Vuoden 2001 tuntijako  laadittiin niin, että ala- ja yläkoulut joutuivat  pohtimaan paikallista opetussuunnitelmaa yhdessä.Vuoden 2004 perusteissa opetuksen sisällöt määritellään tiukemmin kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tämä merkitsi paluuta keskusjohtoisempaan säätelyyn ja ohjaukseen.
  • Välitodistuksesta luopuminen ja sen korvaaminen arviointikeskuteluilla (2004)
  • Yksi yhteinen käsityö-oppiaine (2004, 2014)
  • YS-ajan käyttöönotto (120t) (2022)

Tein myös listaa muutoksista, jotka ovat tapahtuneet kouluissa ilman erityisiä päätöksiä

  • Arvioinnista on tutkimustietoa, että vaatimustaso on laskenut,
  • Dataprojektori korvasi piirtoheittimen.
  • Hallinnollisten tehtävien delegointi rehtoreille
  • Harrastuskato
  • Ikäkausipedagoginen ajattelu ohenee
  • Internet, some, padit ja älypuhelimet tekivät läpimuron
  • Johtajuuden jakaminen yleistyy
  • Kasvanut pula oppilashuollon henkilökunnasta
  • Kesäleiritoiminnasta luopuminen (ei kaikkialla)
  • Kiky-ajan käyttöönotto ja siitä irtautuminen
  • Kiva-koulu-hankkeen rahoitus ja siitä luopuminen
  • Kodin ja koulun viestivälineeksi 2000-luvulla Wilma tietokoneiden yleistyessä
  • Kouluarkkitehtuurin muutos kohti avoimia tiloja ja luopuminen kotiluokista
  • Koulujen johtokunnista luovutaan monessa kunnassa
  • Koulujen koon kasvattaminen ja pienten koulujen lakkauttaminen
  • Koulukirjastotoiminnan hiljeneminen
  • Koulumatkoista on tullut jopa ylipitkiä
  • Koulupäivien lyheneminen välitunteja vähentämällä (ei kaikkialla)
  • Koulurakennusten kasvanut korjausvelka
  • Kännyköiden roolin kasvu koululausten arjessa
  • Lukemisharrastuksen hiipuminen
  • Luokan kertaaminen (luokalle jättäminen) on vähentynyt
  • Luopuminen omista kiinteistönhoitajista ja laitoshuoltajista
  • Luopuminen päivittäisistä päivänavauksista
  • Median koulunegatiivisten juttujen yleistyminen
  • Opettajankoulutuksen imuvoiman heikkeneminen näkyy hakijamäärien laskuna
  • Opettajien puhe alan pitivoiman heikkenemisestä on voimistunut
  • Opetuskieltä huonosti osaavien määrän kasvu 
  • Oppikirjoista tuli kierrätyksen vuoksi katselukirjoja
  • Oppikirjojen käytön väheneminen
  • Oppilasaineksen ja kulttuurin moninaistuminen
  • Pariopettajuuden yleistyminen
  • Perheinstituution muutokset ja avioerojen määrän kasvu
  • Pitenevät koulumatkat
  • Pula psykologi-ja kuraattoripalveluista kasvaa 
  • Siirtyminen lämmityskeittiöihin (aiemmin enemmän valmistuskeittiöitä)
  • Siirtyminen ns. kokonaisbudjetointiin
  • Sijaisopettajien saannin vaukeutuminen
  • Sisävälitunnit (yläkoulu)
  • Syysloma on yleisynyt
  • S2- oppilasmäärän kasvu
  • Terveydenhuoltopalveluiden liudentuminen kouluissa
  • Väkivaltailmoitusten määrä on kasvanut