"Suomessa ollaan huolissaan siitä, että opiskelijat suorittavat kurssinsa teettämällä tehtävät tekoälyllä eivätkä opi oikeasti mitään. Miten tämä ongelma ratkaistaisiin?"
Näin se vastasi:
Opiskelijoiden taipumus teettää kurssitehtävät generatiivisella tekoälyllä on todellinen uhka oppimiselle, sillä pelkkien tekstien tai koodien kopiointi ohittaa ajatteluprosessin. Koska tekoälyn tunnistusohjelmat ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, ratkaisun on löydyttävä pedagogiikan, arviointitapojen ja oppimisympäristöjen uudistamisesta.
Suomalaisten oppilaitosten ja asiantuntijoiden piirissä tehokkaimmiksi tunnistetut ratkaisut jakautuvat neljään pääalueeseen:
1. Arvioinnin painopisteen muuttaminen
Prosessin arviointi: Arvosana ei määräydy pelkän lopputuotoksen (kuten valmiin esseen) perusteella. Opettaja arvioi oppimisprosessia, luonnosversioita ja opiskelijan tekemiä välivaiheita.
Suulliset näytöt: Palautettuja tehtäviä täydennetään lyhyillä suullisilla kuulusteluilla, esityksillä tai ryhmäkeskusteluilla, joissa opiskelijan on kyettävä livenä perustelemaan omat ratkaisunsa.
Reflektointitehtävät: Opiskelijaa pyydetään analysoimaan omaa oppimistaan tai vertaamaan omaa näkökulmaansa kurssimateriaaliin tavoilla, joihin yleinen tekoälymalli ei pysty suoraan vastaamaan.
2. Tehtävänantojen uudistaminen
Kontekstisidonnaisuus: Tehtävät kytketään tiukasti kurssilla käytyihin reaaliaikaisiin keskusteluihin, oppilaitoksen lähiympäristöön tai hyvin tuoreisiin paikallisiin uutisiin ja ilmiöihin.
Kriittinen analyysi: Sen sijaan, että opiskelijaa pyydettäisiin kirjoittamaan aiheesta teksti, häntä pyydetäänkin ajamaan aihe tekoälylle ja arvioimaan kriittisesti tekoälyn antaman vastauksen virheitä, puutteita tai lähteitä.
3. Valvotut koetilanteet ja suljetut ympäristöt
Sähköiset tentit: Perinteisten kotitehtävien painoarvoa vähennetään ja osaaminen todennetaan valvotuissa tiloissa, kuten EXAM-tenttiakvaarioissa tai suljetuissa lukitun selaimen (LockDown Browser) koeympäristöissä.
Paperi ja kynä -menetelmät: Tietyillä kursseilla on palattu tekemään lyhyitä välitestejä tai ideointia perinteisesti luokkahuoneessa ilman tietokoneita.
4. Selkeät pelisäännöt ja "liikennevalot"
Käyttösääntöjen selkeyttäminen: Esimerkiksi Oulun yliopistossa käytössä olevat tekoälyliikennevalot (punainen = kielletty, keltainen = raportoitava, vihreä = sallittu) tekevät rajoista selkeitä.
Läpinäkyvyyden vaatimus: Opiskelijoita ohjeistetaan raportoimaan avoimesti, miten ja mihin työkaluun he ovat tekoälyä käyttäneet (esimerkiksi tekstin oikolukuun tai ideoinnin tukena). Jos tekoälyn tuottamaa tekstiä esittää omana osaamisenaan, kyseessä on vilppi.
Kouluissa ongelmaa ei siis ratkaista kieltämällä teknologiaa, vaan muuttamalla kokeet ja tehtävät sellaisiksi, että pelkkä tekstin kopiointi ei riitä kurssin läpäisyyn.
AIKA älykkäästi, eikövaan?
