Laiskottelu

 

Pelkkä eläminen?

 

Viikkoraportti 26

:-)    Tosi väljä viikko. Kiitos. Ukki- ja mimmipäivä. Ilmojakin voi alistavastu kehua. Välillä oikein paistaa.  

 :-(   Hui, kuinka aika rientää.  MB  kiitää mys. mutta kiukuttelee.

Maanantai 22.6.

Oli Lämmin päivä.  Jee! Martilla Juhlapäivä. Helsinkiin. Vietiin kukkia Hietaniemen sukuhaudalle. Sitten tuli nälkä. Päästiin vasta 3.ravintolaan lohisoppaa syömään (makutesti going on). 2 klassikkoa oli kiinni. Mutta nuoruusvuosilta tuttu Cella Fleming oli auki. Tosi hyvää kalaa. Sitten kotiin. Kuohua. 

TV:stä kelpo sarjan "Reput" 1. kausi loppuun. Ihan ok. Mutta saattaa  olla tässä?

Tiistai 23.6.

Puolilämmin päivä. Sotkin pages-tuotoksia. Kuvat ihan sekaisin. Argh"

Köytiin Eskon kanssa onnittelemassa 90-vuotiasta perinnseuranpioneeri Aapoa klo 14-15. Nastaa keskustelua. Kotona aupan porokeitto. Sitten IsoOmenaan kauppoihin. Päivälliseksi vielä sushia.

Keskiviikko 24.6.

Sateista ja puolipilvistä. Mr. Teo haettiin yökylään. Retki Heurekaan ja Macciin. Hieno näyttely elämästä 100 000 vuotta sitten. Klo 18 opeteltiin käyttämään uutta sähköistä ruohonleikkuria. Ensi viikolla onkin D-asunnon vuoro.

Parin rauhallisemman viikon blogissa vilkasta jälkeen..

   PS.  Tänään   16981  käyntiä tässä blogissa. Miksi?

Torstai 25.6.

Riku aamulla Helsinkiin. Teo vielä kylässä. Käytiin Oittaalla  seikkailugolfaamassa. Lounaaksi edelleen rakettispaghettia  mutta nyt a´la Teo. Kyytii kotiin Kurttilaan. Naputtelua. Tv:stä viihdesarjoja. MB kiukutteli tovin.

Perjantai 26.6,

Puolilämmin päivä. Tunniksi Oittaalle. Aika vilpoista, mutta kumminkin.  Lounaaksi  haettiin Tapiolasta  oskarit. Todella maistuivat, ja riittää huomiseksikin. Sukeltelua 1950-luvun kotiseutuoppiin. Illalla  Areenasta  erikoista italialaissarjaa "Aika ennen meitä".

Lauantai 27.6 

Oikea kesäpäivä. Oittalle tietysti- mutta nyt  myös uimaan. Lounaaksi loput Oskareista. Käytiin kastelemassa hautakukat. Iltapäivällä pihalla lämpimässä kylmää sangriaa. Naputtelin kotiseutuoppia kasaan. Jatkettiin italiaissarjaa. Alan ymmärtää sitä. Auto oli tänään kiltti. 

Sunnuntai 28.6 

Pilvinen mutta lämmin päivä. Tuli vähän sadettakin. Auton siivousta. Heitin klo 13.30 Santtulaiset lentokentälle. Heillä viikon loma edessä. Toivotaan, etteivät paistu. MB muisti taas kiukuttella mutta myös lopetti kiukuttelun.  Lounaaksi kanaa, uusia perunoita ja salaattia. Sitten tekemään blogilastu  Bertta Vällän kotiseiutuopin käsikirjasta. Kyllä on Martin luku-ja kirjoitushalu hidastunut. Hyi. Mutta valmista tuli, ja lainakirjat saa huomenna palauttaa. Illalla TV:stä italiaisarjaa.  Antoisa viikko vietiin loppuun.

Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja. Ensimmäinen vuosikurssi.

 

Jatketaan vielä Vällän kotiseutuopin käsikirjojen esittelyä.Tämä toinen on oikeasti ensimmäinen. Siinä kuvataan, mitä ala-alkeiskoulun ensimmäosen luokan oppilaille kotiseutuoissa opetetaan.

Vällä, Bertta ( 1951) Alakansakoulun kotiseutuopin  käsikirja. Ensimmäinen vuosikurssi.  Liittyy professori Aukisti Salon teokseen ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma (kokonaisopetusMH) . Helsinki: Porvoo.

Kirja ilmestyi vuonna 1943. Tämä on toinen painos. Kirjan synnystä kerrotaan:

" Jo useita vuosia on Hämeenlinnan alakansa-kouluseminaarissa seurattu Salon kokonaisopetus periaatteen mukaista alakansakoulun opetussuunnitelmaa. Nyt ilmestynyt alakansakoulun kotiseutua käsikirja liittyy mainittuun suunnitelmaan. Kirja ei sisällä valmiita tunti ohjelmia vaan on kotiseutuopin opetus aiheiden käsittelyjärjestyksen opas ja lähdeaineisto."

Vuonna 1950 uuteen painokseen tehtiin joitain pieniä ajankohtaisia muutoksia. 

Käsikirjassa on 228 sivua.

Tavoitteet

Tiedolliset tavoitteet näyttävät olevan varsin korkeat. Taitojen harjoittelua ei  ole paljoa. Asennetavoitteet ovat vahvat: isänmaallisuus, uskonnollisuus, kaunis käytös. Koulupäivä aloitettaan ja lopetetaan rukoillen.Juhlapyhät avataan. Joulupukkiin uskotaan.

" Kunnioita lippua, kunnioita kansaa missä ikinä oletkin ja mitä teetkin.Olet Suomen lipun kantaja. Mitä oikein ja hyvin teet, se on maallesi ja sen lipulle kunniaksi. Mitä väärin ja huonosti teet, se on sille häpeäksi. Siniristilipun merkeissä sitä kantaen ja kunnioittaen Suomen kansa käy luojaansa luottaen tulevaisuutta kohden."

" Koulumatkalla olet nähnyt humalaisia. Älä kulje niiden jäljissä. Älä puhu niille... Olut viini ja viina ovat väkijuomia. Niissä on alkoholi-nimistä myrkkyä. Tämä myrkky tekee ihmisen järjettömäksi. Se tekee koko ruumiin sairaaksi. se kasvattaa himon tähän myrkkyyn. Ihmisestä tulee väkijuomien orja. Hän tuo riitaa ja köyhyyttä kotiinsa."

Sisällöt

Kirjassa on 36 lukua. Kussakin luvussa on useita alaosia (1-6 kpl) . Ne eivät ole varsinaisia tuntiohjelmoa. Asiat seuravat vuotuista kalenteria kouluvuoden alista sen loppuun.  Poimin lukujen otsikot talteen:

1. Kotoa kouluun. 2. Koulutieni kesämuistoja. 3.Kasvitarhassa. 4.Syksyn iloja ja suruja. 5. Syksy maalarina. 6. Menemme maalaistaloon. 7. Pajassa ja navetassa.. 8. Puuroksia ja perunoita. 9-. Hyviä ruokia. 10. Metsän ja  veden riistaa. 11. Rysällä ja verkolla kalastaminen.12. Ystäviämme ja naapureitamme. 13. Valmistaudumme talveen 14. Ruumistamme ja sen terveydestä. 15. Keräämme voimia ja terveyttä,. 16. Monenlaista hauskaa ja hyvää jouluksi. 17. Jouluna,. 18. Uusi  vuosi ja kello. 19. Lasten ja aikuisten talvitoimia, 20. Pakkasella metsässä. 21. Metsän hyviä hyppääjiä. 22.Suojaa pakkasta vastaan. 23. Saamme uusia vvaatteita ja kenkiä. 24. Kotona 25- Entisiä ja nykyisiä asuntojamme. 26Asuntoa sisustetaan. 27.Pääsiäisaika. 28. Nopeita kulikuneuvoja. 29. Kuinka lähetämme ja saamme tietoja 30. Kevät saapuu. 31. Keväisiä ystäviämme. 32. Luonto herää.  33. Kevään pörriäinen ja kukkia. 34. Rantakoivikossa. 35. Kaksi kesätoveriamme (lintuja) 36. Kesä on tullut 

Kuluvuosi alkaa ns. yleisopetuksella. Opettaja opettelee oppilaitten nimet. Luodaan Istumajärjestys. Oppilaat  kertovat  omasta kodistaan. Heille kerrotaan,  Kuinka koulusa ollaan..Päivä alkaa ja loppuu rukoillen. Kujetaan jonossa. (Viittamisohjeita ei huomannut)

"  Alussa ensi kertaa kaikki on vierasta ja paikat outoja. Opettajan ensimmäinen tehtävä on tutustua lapsiin ja tutustuttaa lapset kouluun koulutapihin ja järjestykseen. Opettaja asettaa lapset istumaan pituus järjestykseen ottaen huomioon vähä kuulet ja likinäköiset. Osa aiheista käsitellään paikkakunnan tapojen mukaan."

Mukana on sisältöjä useita ainesta: ympäristöopista (luonto), historiasta (miten. ennen oli), tekniikasta (liikennevälineet), uskonnosta, terveystiedosta jne

Työtapoja

" Opetusopillisia ohjeita ja viitteitä tässä kirjassa on harvoja koska alakansakoulun opetusoppi II käsittelee laajasti kotiseutua opin opetusta koskevat asiat." 

Keskeinen tiedonlähde on havainnot ja opettajan puhe. (Oppikirjoja ei ala-alkeiskoulussa käytetty sisäluku-oppikirjaa lukuunottamatta).

Oppilaiden kanssa tehdään tosi usein retkiä

Asioita opitaan kuunnellen ja katsellen( mm. kaupan näyteikkuna)

Tärkeitä työtapoja ovat opettajan taulukuvat, sarjapiirtely, ja alustapiirtely, ("ikenet ja liitu"MH) Lisäksi oppilaat saavat leikellä (syksyn lehtiä) ja muovailla.   Pahvista tehdään leikkipuhelimia ja leikitään puhelinlinjojen yhdistelyä.

Opetusta havainnollistetaan oikeilla esineille ja aineissa Tärkeä työkalu on hiekkalaatikko, johon kootaan pienoismaleja. Käytässä oli myös kouluradio.

Apuvälineina on mm. ns.  luonnolliset havaintovälineet, aineet (jauhot terva, tärpätti, pellava leivät, esineet (kalaverkko, kelloja,rysä, vihta, silitysrauha, kangaspuut, teltta, polkupyörä...),  kasvit, täytetyt eläimet tai kuvat niistä. Luokkaan tuodaan myös koululaisen syyspuku,talvipukemia.

Todella tärkeä metodi on retket. Niitä tehdään luontoon (keväinen ja syksnen metsä, järvenranta, lampi, ) ihmisten arkeen ( maalaistalo, hirsirakennus, kellari, talli, paja, perunamaa, puutarha,  juna-asema) ja koulualueelle (Koulun käsityösali, koulun puutarha). juna-asemalle.

Eräissä luvuissa annetaan vinkkejä myös askarteluun (mm. Suomen lippu, pahvipakettu, herneiden idättämiseen) ja leikkeihin ( leikitään polkupyörällä ajoa). Mummolaan tehdään mielikuvitus matka Turkuun junalla.

Sadut vilahtavat kerran osana raittiusopetusta. Raittiita ihmiset - luvussa havaintopohjaksi esitetään jokin raittiuskertomus esim. Topeliuksen raittiussatu.

Arviointi

Arviointiin ei anneta ohjeita.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Kirjan kirjoittajaa Bertta Vällää esittelin hänen toisen kirjansa kohdalla. Tässä linkki:

 Laitan tähän tiiviisti, mikä se ala-alkseis koulu oikein oli. Vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus. Sen pohjalta syntyi alakansakoulu - käytännössä aluksi vain kaupunkeihin.

Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuulaissa Suomeen 6-vuotinen kansakoulu, jossa kaksi alinta vuosikurssia muodosti ala-kansakoulun, jossa opettajina oli alakansakoulun seminaatiin käyneet naisopettajat. Alakansakoulu sai ollakiinteä tai kiertävä. 

Aukusti Salo

Pedagogisesti alakansakouluista tuli toiseen maailmansotaan mennessä kansakoulut paras osa. Tästä suuri ansio kuuluu Aukusti Salolle, joka kirjoitti vuonna 1935 alakansakoulun opetussuunnitelman. Se perustui kokonaisopetukseen ja  viikkotaisiin aihekokonaisuuksiin. 

Erillisten ala-kansakoulujen tarina päättyi uuteen  vuoden 1958 kansakouluasetulseen, jossa alakoulu yhdistettiin yläkoulun kanssa 6-vuotiseksi varsinaiseksi kansakouluksi  Samalla Alakansakoulunopettajien erilliskoulutus lopetettiin, mikä oli takaisku alkuopetuksen opetusopille.

Vanheneminen ja kuolema

 

Kesä

 

Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja II. Toinen vuosikurssi (1951)

Tämän vuoden omituisia kiinnostuksen kohteitani on ollut oppiaine/metodi nimeltä kotoseutuoppi. Pitkään työpöydälläni on ollut kaksi Vällän klassikkoa, mutta nyt kun Helmet ei anna enää jatkaa niiden lainausta, sain tarmoa esitellä ne. Tässä ensin toinen osa.

Vällä, Bertta (1951) Alakansakoulun kotiseutuopin  käsikirja II. Toinen vuosikurssi.  Liittyy professori Aukusti Salon teokseen ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma (kokonaisopetusMH). 2. painos. Helsinki: Otava. 

Kyseessä on siis käsikirja, joka liittyy professori Aukusti Salon ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelmaan. Tässä muistiinpanojani.

Kotiseutuopin tavoitteista

Kirjassa ei sanallisteta tavoitteita.Tietoa annetaan paljon. Kirjan lopussa todetaan seuraavaa:

” Tahdomme kasvaa kotimme iloksi, isänmaan hyödyksi ja jumalan kunniaksi.”

Kotiseutuopin sisällöistä

Kirjassa on kaikkiaan 214 sivua ja  36 lukua. Kussakin luvussa on alaosia 1-5  kpl. 

Esipuhtetta ei ole. Teksti on kertovaa, eikä muistuta tuntisuunnitelmia. Kuvituksena on hienoja  liitutaulukuvia. Sisällöt on järjestetty vuoden kalenterin mukaan. Opetus alkaa koulun pelisääntöjen selvittämisestä (ns. yleisiopetus)  ja päättyy valmistautumiseen kesälomaan.  Tässä luvut:

1. Kotoa kouluun.2. Koulussa ja koulunpihalla. 3.Hedelmäpuutarhassa 4. Maalaistalon hauskimmat eläimet.5. Syksyllä maalla 6. Sikalassa ja kanalassa. 7. Viljaa kasvatetaan. 8. Samme leipää 9Aamukahvia ja iltateetä. 10. Maustamme ruokamme, mutta olemme säästäväisiä. 11. Kalastamisesta. Syömisestä.12. Raittista ihmisistä. Mittaamisesta 13. Lintulaudalta ja pihamaalta 14. Huoneita lämmitetään ja valaistaan. 15. Juhlavalmisteluja. 16.Jouluna muistamme lähimmäisiämmekin.  17. Jouluna,. 18. Opimme tuntemaan kalenterin. 19. Mitä taivaalla näemme., 20. Ystäviämme pihlajassa.21. Rumaäänisiä lintuja. 22. Metsässä ja kotitanhuvilla 23. Alusvaatteistamme. 24. Lasten rakkaat kotieläimet. 25. Pidämme kotimme puhtaana. 26 Tiellä liikkuminen.  27. Vesillä liikkuminen. 28. Pikku päämme. 29. Sairastumme. 30. Kaupasta. 31. Kevät saapuu.32. Koti paras paikka, mutta keväällä mielimme nähdä Suomea.  33. Elämää vedessä ja ilmassa. 34. Kohta on kesä käsissä. 35. Käki kukkuu- tuomi tuoksuu- 36 Lasten iloa kesälomalla.

Ensimmäinen jakso on ns. yleisopetusta (koulutyöhän perehdytystä),  muut  kokonaisopetusta, josta tunnistaa monen myöhemmin alkavan oppiaineen teemoja: ympäristoppia aina kasveista ja eläimistä avaruuteen saakka, luonnontietoa ja maantietoa. Myöhemmin kansalaistaitona tunnetun aineen teemoja ruuasta, terveydestä, liikenteestä, käytöstavoista,  rahoista, turvallisuudesta  ja mm.  kaupankäynnistä. 

Mukana on myös uskontoa. Lukuvuoden alussa rukoillaan ja kirkossakin käydään. Niin myös  yhteiskuntaoppiin sekä raittiuskasvatukseen liittyviä asioita sekä ihan sen ajan elämän arkeaa: huoneiden lämmittäminen ja valaiseminen. Alusvaatteet ja kodin puhtaana pitäminen. Osassa lukuja on erikseen ideoita maaseudulle ja kaupunkeihin. Katsauksia luodaan myös menneisyyteen;  miten ennen vanhaan asuntoja lämmitettiin? Mten ennen vanhaan vietettiin joulua ?

Työtavoista

Tekstissä opettaja näyttää vahvasti johtavan opetusta. Hän  kertoa asioita ja käyttää havaintovälineitä.  Näitä ovat liitutaulun lisäksi mm.  aidot esineet ja aineet, hiekkalaatikko pienoisesineineen, kuvat, täytetyt eläimet, vesi eri olomuodoissaan ja monisteen kaltainen kalenteripohja.

Oppikirjaa ei oppilailla ilmeisesti ollut. Vihkotyö ei näy. Sen sijaan vuoden aikana tehdään mona retkiä. jos vain on mahdollista.Jos laskiainen asui koulupäivään, silloin lähdettiin laskettelemassa pulkalla. Asioita tehdään oikeasti. 

Jouluna myös askarreltiin ja tehtiin joulukortti. Värjäystä opeteltiin konkreetisti värjäämällä lankoja.  Omaa kotiseutua ihailtiin retkellä kukkulalle tai mäelle josta laaja näköala. Helsinkiin tehtiin kirjassa eräänlainen mielikuvitusmatka. Helsingin yhteydessä käsiteltiin myöskin presidenttiä. Muita työtapoja olivat mm. piirtely,  alustapiirtely ja sarjapiirtely,

Kokonaisvaltaisuus näkyy mm. viimeisen teeman käsittelyssä toukokuussa: Ennen kesälomaa kerrotaan lasten kesätöistä, puhdistetaan koulun piha ja kehotetaan leikkimään. ”Työ ja leikki virkistävät mieltä. Ne antavat voimia seuraavaa talvia varten". Vuosi päättyy uskonnollisesti. "Taivaallinen isä siunaa työmme ja leikkimme. Kiitämme häntä ihanasta kesästä, kodista ja koulusta. Tahdomme kasvaa kotimme iloksi, isänmaan hyödyksi ja jumalan kunniaksi."

Arvioinnista

Oppilasarviointiin ei anneta ohjeita.

Kirjoittajasta

Tekoäly auttoi löytämään tietoa Vällästä. Tässä aika tiivisti:

Bertta Vällä (1899–1991) oli  kansakoulunopettaja, joka  toimi pitkään alakansakoulunopettajia valmistaneen Hämeenlinnan seminaarin harjoituskoulun opettajana ja ohjaajana. 

Lisäksi hän oli tunnettu kansanperinteen kerääjä, erityisesti Kihniön alueen perinteen tallentajana. Hän kirjoitti useita kotiseutuaiheisia artikkeleita ja muistelmia.

Vällän kasvatusajattelu oli alakansakoulun osalta lapsikeskeinen, käytännönläheinen ja juureva. Lapsi oppii parhaiten, kun opetus kytkeytyy hänen omaan elämäänsä ja aitoon kokemusmaailmaansa. Ensin on ymmärrettävä oma lähiympäristönsä (koti, koulu, kylä), jotta voi  myöhemmin käsittää laajemman maailman. Hän katsoi, että tuntemalla oman kotikylänsä tarinat ja perinteen, lapsi kiinnittyy yhteisöönsä ja kehittää terveen itsetunnon ja isänmaanrakkauden. 

Metodien osalta hän vastusti pelkkää ulkoa opettelua. Lapsen piti saada nähdä, koskea ja tutkia asioita itse. Varsinainen oppiminen tapahtui retkillä, pelloilla ja työpajoissa.

Hänen kirjoittamansa alakansakoulun kotiseutuopin käsikirjat olivat vuosikymmeniä opettajien tärkeitä "raamattuja", joista haettiin käytännön ohjeita siihen, miten opetuksesta tehdään elävämpää. 

Vällä levitti ajatuksiaan paitsi seminaarissa myös Alakansakoulu-lehdessä, joka ilmestyvuodesta 1925 vuoteen 1945. Lehti julkaisi  opetussuunnitelmakomitean ympäristöopetuksen aiheiksi ehdottania viikkosuunnitelmia. Niiden laatijoina esiintyivät Bertta Vällä ja eräät muut Hämeenlinnan seminaarin opettajat, 

Bertta Vällän ohjeet opettajille olivat hyvin käytännönläheisiä. Hän halusi, että lapsi ei vain lue kirjasta, vaan "lukee ympäristöään". Hänen oppaissaan korostuivat tutkimustehtävät, jotka aktivoivat kaikkia aisteja. 

Vällä sai elää pitkän elämän. Eläkkeelle hän on todennäköisesti jäänyt jo 1960-luvulla. Hänen perheestään en löytänyt tietoja.

Parisuhde

 

Ystävyys