Elä tänään!

 

Kouluvaarilla takana puolet kevätviikoista

 V iikon 11 perjantaina ohitettiin kevään viikkojen puoliväli. llma oli ihanan keväinen ja 1b-luokka niin koulukuntoinen, kuin vain luokka voi olla. Meitä aikuisia oli koko päivän paikalla 3: Noora-ope,  Samar-koulunkäynninohjaaja ja kouluvaari.

Koulupäivän aluksi käytiin tuttuun tapaan läpi päivän ohjelma. Nyt mentiin ihan lukkarin mukaan. Melkein koko luokka paikalla. Se tsekattiin.

Kuvataiteen tunnilla  käynnistettiin  raeruohonkasvatusprojekti. Pääsiäinen tulee pian :3 viikon kuluttua. Ideana on, että jokainen kasvattaa juhlan kunniaksis  ruohoa ja kasvupurkkina on maitopurkki. Purkki paperoitiin, siitä leikattiin ja korosteltiin  joko jänöpupuksitai pääsiäsitipu.ks tai muuksi.

Homma sujui hienon itsenäisesti Saksien kanssa kuljettiin annettujen turvaohjeiden mukaan. Kouluvaarille  jäi aikaa perinteiseen tehtävään terottaa värikynät.

Sitten 3o minuutin välitunnille. Kouluvaari piipahti sillä aikaa kaffelle ja koekatsoi  Pieni vedenneto-sadun  iMovie-kuvituksen. Hieman hiontaa. ja esitys on valmis ensi viikolla.

Koululounaaksi  Kaitsun porukka  tarjosi   mm. nakki-kastiketta (ei porsaasta), perunaa ja salaattia.. Maistui. Tarjolla oli myös kokonaan kasvisvaihtoehto.  Omassa pöydässäni käytiin ystävällistä keskustelua  tärkeistä ajankohtaisista aiheista mm.  tulipaloista. 

Kun vatsat  olivat täynnä, mentiin  vielä toviksi omaan luokkaan viimeistelemään maitopurkkeja. Ensi viikolla niihin pannaan sitten multaa  ja siemeniä ja muistetaan hoitaa kastelu.

Sitten jumppasaliin.    Liikuntatunti kesti noin tunnin pukuhuone-osuuksineen. Olipa taas  jumppailun riemua. "Jokainen polttaa", "4:n nurkan" polttopalloharjoitukset  ja  "Pollisi treenauttaa vankien kuntoa" -liikuntaleikit sujuivat kuin Strömsössä.  Kaikki olivat mukana ja sääntöjen mukaan. Ei kiukuttelua ei kiusaamisa. Hikeä ja  iloa.

Sitten omaan luokkaan- taaskin salaista reittiä hipihiljaa. Noora-opettaja kiitti tosi aiheesta oppilaita upeasta päivästä. Aikqpankissa on nyt jo 66 palkintominuuttia, Yhdessä pohdittiin, mihin se kannattaa käyttää. Johonkin kivaan retkeen?

Sitten tavarat reppuihin, tuolit paikoilleen ja iltikseen tai kotiin.

Kauluvaarilla oli tosi kiva koulupäivä. Sillä jaksaa.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle. Nähdään ensi viikolla.

   

 

 

Tehtävät myös aikajärjestykseen

 

Kotiseutuoppia. Osa 5

Leppänen, Lauri (1989). Kotiseutuni-Vantaa 2. Painos1. Helsinki: Otava. 160 s.

Tässä lastussa  jatkan Teppo Mäkelän  ensimmäisellä kirjalla aloittamaani sarjaa  kotiseutuopin oppikirjoista.  

Nyt esiteltävä teos on hänen kolmas kirjansa samasta  teemasta. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1960 ja toinen vuonna 1983. Teos eroaa niistä monin tavoin. 

Tätä kirjaa ei enää Kouluhallitus  hyväksynyt (Joko ennakkotarkastus oli loppunut?)  

" Tämän teoksen kokoonpanon on hyväksynyt Vantaan kaupungin koululautakunta .

Kirja oli  tarkoitettu käytettäväksi etupäässä  yläasteella historian oheislukemistona.

 "Mutta samalla se on oivallinen opas tutustuttaa vaan varttuneemmatkin vantaalaiset kotikaupunkinsa historiaan."

Kirjan tavoitteet

Leppänen kuvaa kirjan tavoitetta näin: 

” Vantaa menneisyys  on olllut värikästä ja tapahtumarikasta. Aivan lähihistoriaan asti pitäjän alueet ovat ulottuneet merenrannikolle saakka. Eivät soi paimen torvet enää Vantaan metsissä karja ei käyskentele ahoilla eikä susi tai Karhu tulee vastaan metsäpolulla. Aika on muuttunut ja vesien mukana...  Meidän on kuitenkin hyvä muistaa että menneet sukupolvet ovat tätä seutua raivanneet ja rakentaneet myös meidän hyväksemme...Kotiseutu Vantaa on meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuutta.  Jos emme tunne menneisyyttä emme emme osaa rakentaa tulevaisuutta.”

Kirjan sisällöt

 

Kirja on  Suomen historia lokalisoituna Vantaalle. Tekstissä edetään  1800-luvulta  1990-luvun alkuun  Poimin itselleni ylös aihelistaa:

I Vestön olot 1 800 luvulla 

Arkielämää kehdosta hautaan, suuria juhlat,  kansan uskomuksia,maaseutukauppa

II Teollisten elinkeinojen synty ja vaikutus väestörakenteeseen. 

Sahat,kaivokset ja ruukit,  tehtaat, vesimylly,  viinanpolttimot ja olutpanimot… Rautatien rakentaminen ja sen vaikutus väestön kasvu ja kielirakenteen muutos.

III Köyhäintalosta sosiaalitoimeen 

Myös terveydenhoito

IV kulttuuritoiminta 

Ensimmäiset koulut, kansanvalistus

V 1900 luvun alku. 

Seurakunnan ja kunnan eroaminen, Kunnanvaltuusto, 1. maailmansota, tyävenyhdistykset, kansalaissodan vaikeat vuodet, vuoden 1918 seuraukset..

VI Pula-ajasta taloudelliseen nousuun 1930 luvulla

mm.koululaitos, elinkeinoelämän  kehitystä

VII Sotien aika 1939 1944 

Sota-ajan tapahtumia. Säännöstelyä ja korttiaikaa, siirtoväki, uudis- ja jälleenrakentamista.

VIII Sotien jälkeinen aika ja suuret muutokset 

Suuren alueliitoksen  (1946) vaikutus Vantaalla,  Vantaasta tynkäkunta. 1970-luvulla Helsinki olisi halunnut vieä enemmän. Aluerakentaminen(1964-) ja  kaupunginosien synty. Väestön muuttoliike ja kasvu

Vantaalaisuuden syntyminen.

Käsitteet ja mitat

Kirjan metodiikka 

Toisin kuin aikaisemmissa kirjoissa, tässä ei ole erityistä metodiikkaa. Sitä luetaan. Tekstin lisäksi mukana on kuvia ja viitteitä lähteisiin. Tehtäviä kirjassa ei ole lainkaan.  

Ideoita kysymyksiksi 

Pomin itselleni muistiin tekstin herättämänä  joitain ideoita oppilaille annettaviksi tehtäviksi: 

Miten tuolloin asuttiin? Mitä kieliä osattiin? Mitä ruokaa syötiin? Mistä sitä sai? Miten sitä tehtiin? Mistä sai rahaa elämiseen? Mitä töitä tehtiin? Mitä ammatteja oli? Entä jos joku sairastui? Mistä saatiin tietoa? Millaisia juhlapäiviä vietettiin ? Miten  niitä juhlitiin?  Mistä sai ostaa tavaroita? Missä niitä tehtiin? Millä lailla?  Miten  matkustettiin paikasta toiseen? Miten köyhiä autettiin? Entä vanhuksia? Ketkä saivat tehdä päätöksiä?

Kirjoittajasta

Kotiseutuneuvos, kansakoulunopettaja,  Lauri Leppänen (1912- 2002)  

Lauri Leppänen (1923 - 2015) oli siis myös tämän kirjan tekijöitä. Hän oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Leppänen valmistui opettajaksi  vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän  ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi. Leppänen julkisi useita kirjoja.

Välillä laiskottelua, välillä huvitteluakin

 

Mitä onni on?

 

Mihin elämämme käytämme?

 

Jätä rauhaan!

 

Terveisiä laulutyöpajasta

Työväen Sivistysliiton Espoon ja Kauniaisten alueen opintojärjestö ry. sai viime vuonna  Espoon kaupungilta projektiavustuksen hankkeelle: 

”Kohti ikäihmisten vahvempaa digitaalista hyvinvointia”.

Haluamme tutustuttaa ikäihmisiä  tekoälyn luomiin mahdolli-suuksiin runoilla, säveltää ja tehdä kokonaisia laulettuja ja soitettuja kappaleita sekä mm. kuvia jopa videopätkiä sen avulla. 

Tuotos syntyy pajaan tulevien ikäihmisten, tekoälyn asiantuntijoiden ja itse tekoälyohjelmien yhteistyöllä. Ikäihmisten ei tarvitse opetella itse tekniikka, vaan projektissa mukana olevat vapaaehtoiset asiantuntijamme ovat heidän ”siveltimiään”.

Paja on maksuton.

Pidimme syksyn  2025 aikana kolme joululaulutyöpajaa. Demon Espoon valtuustotalolla, ensimmäisen varsinaisen pajan marraskuun alussa  Tapiolan palvelukeskuksessa kumppaninamme Espoon Sotaveteraanien perinnetoimikunta sekä toisen pajan marraskuun loppupuolella Lippulaivan kirjastossa. Yhteensä mukana luomassa ja kokemassa taidetta oli kolmekymmentä senioria.

Mukana olleille lähetettiin linkki Youtubeen..  

Kevään toinen laulutyöpaja 

pidettiin torstaina 5.3. Entressen  kirjaston sinisessä huoneessa  klo 15.45-16.45 . Meitä oli paikalla kolme aikaihmistä. Asiantuntijanamme oli Jukka Lahto.

Teemana oli nyt kevätlaulu. Keksimme yhdessä laululle aiheen ja ideoita teksteihin. Kone tuotti säkeistöt. Sitten annoimme ohjeet sävellystä varten. Nimesimme tyylilajin-Tekoäly teki useita vaihtoehtoja, ja valitsimme meistä parhaan. Lopuksi teimme vielä pienen leffanpätkän kuvittaman laulua.

Tässä linkki utubeen. Siellä on laulu, sanat ja pikkuleffa,

https://youtube.com/shorts/I2jCjyoT7BQ

Tässä vielä kuvakaappaus: " Haaveillen"- vídeosta. Kaunis kiitos hienosta yhteistyöstä Entressem kirjastolle 

Seuraava laulutyöpajamme  

Jos kuulut johonkin espoolaisten ikäihmisten  kerhoon tms., kysypä kavereilta, olisitteko kiinnostuneita kutsumaan meidät kylään omaan kokoontumistilaanne teille sopivana ajankohtana mielellään ennen maaliskuun loppua.

Jos olette valmiita tulemaan mukaan tähän innostavaan työpajaan, ottakaa minuun yhteyttä niin pian kuin mahdollista. Laittakaa mailia osoitteeseen. marttifi at gmail.com

Sovitaan yksityiskohdat sitten myöhemmin. 

Viikkoraportti 10

 

 :-)  Viikko alkoi lopputalvisena ja kevääntyi. Vihreääkin näkyy jo.

 :-(   Kokoustelu jatkui. Ja  happitauot.

Maanantai 2.3.

Kokovapaapäivä melkein. Hidas aamu. Sitten hommiin käsiksi. Duunilistan päivitys. Linssikeittoa. TSL-papereita. Lautakunnan muistio. Illalla viestinnän toimikunnan kokous. Hyvin meni. Muutama vielä  jäljellä. Illalla Vesku.

Tiistai 3.3.

Rauhallinen aamu, OpeUran palaveri klo 10-12 Siltavuoressa Pekan kanssa. Upeaa ja nopeaa AI:n kanssa.  Kaupan kautta kotiin. Lounaaksi eilistä linssikeittoa.  Audioaforismi onnistui. 

Illalla seurakuntaneuvoston kokous Suvelassa. Kotona jo klo 20. Jukka Jokirannan kouluteatteriyhdistyksen hommia.

Keskiviikko 4.3.

Rauhallinen aamu Kello 12 "Kiljuset" Viikin Norssissa. Olipa kiva esitys. 

llalla Etelä-Espoon demarien johtokunnan kokous Tilllinmäessä. Sopuisasti suunnitetiin kevätkokousta.

Lounaaksi fajitasta. Keravan keikka verkkolaskuksi. Loppuun leffa: Bandit. Alku parempi kuin loppu.

Torstai 5.3.

Marjut Helsinkiin. Itse naputtelin Töölön kirjastossa, kunnes hiukset olivat valmiit. Eläkeläislounas  Lauttasaaressa. Hernekeittoa. Pippuripossua..Ja jälkiruokaherkku. 

TSL- laulutyöpaja Entressessä klo  15.45-16.45. Koko ajan tekoälyohjelmat kehittyvät. Nt ei tehtykään talvilaulua vaan keväinen laulu. 

Klo 18 vielä  Laaksolahden kirjastoon kuuntelemaan, kuinka Esko Uotila käynnisti Laaksalahdessa perinteen keruuta.

Ennen unia vielä alku surullisesta elokuvasta.

Perjantai 6.3. 

Kouluvaaripäivä klo 9 - 12.15. Kivan keväinen päivä. Kotiounaaksi tosi hyvää lohipiirakkaa.  Laskujen maksua. Kauppareissu. Illalla Voice of Finland ja Vesku-audiodraaman osa 14.

Lauantai 7.3. 

Hidas aamu. Listalla ensimmäiseksi. OpeUran tekstiä informanttien pedagogisesta ajattelusta.  Illan suussa kannattamaan Miltonin futisjengiä Espoonlahteen. Honka voitti EPSin 7-5. Päivälliseksi uunilohta. Illalla Vesku.

Sunnuntai 8.3. 

Keväinen ilma. OpeUraa. Puoliltapäivin Lippulaivaan moikkamaan naistenpäivän ruusuja jakavia demareita. Päivälliseksi kotona uunilohta. Pitkästä aikaa palapeliäkin.

Klo 17 Kino Tapiolaan Elvis-leffaan. Oikein hieno. Varattiin takaloosi. Sitten taas  kotiin OeUrailemaan. Ja Vesku-kuunnelman seuraava osa..

Kannatko huolta? Kaikesta?