HELLSTRÖM: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
Kirjoja
tiistaina, marraskuuta 10, 2026
maanantaina, marraskuuta 09, 2026
sunnuntaina, marraskuuta 08, 2026
Suomalainen koulu eilen, tänään ja huomenna
Sain noinviikko siiten kutsun vallan mainioon aivoriihityyppiseen keskustelutilaisuuteen, jonka järjesti HundrED yhdessä Melbournen yliopiston professori Pasi Sahlbergin kanssa.
Tavoitteena oli pohtia erittäin moniulotteisia ja haastavia kysymyksiä :epävarmasti ja rakentavasti:
" Muuttuuko suomalainen koulu liian hitaasti vai nopeasti? Miten laskeviin Pisa-tuloksiin tulisi suhtautua? Tarvitaanko digitaalisuutta ja tekoälyä enemmän vai vähemmän?
Tavoitteena oli avoin ja rakentava keskustelu, jossa oli tilaa myös epävarmuudelle. Kutsuvieraita saapui tilaisuuteen 38. Tutkijoita, opettajankouluttaija, luokanpettajaopiskelia, edunvalvojia, hallinnon osaajia, vanhempien edusta.jia.... Ihanan monta tuttua.
Paikalle ei kutsuttu mediaa. Tilaisuus käytiin ns Chatham House Rule -hengessä. (Meta AI.n muikaan se tarkoittaa:
" Kun kokous tai osa siitä pidetään Chatham House Rule -säännön alaisena, osallistujat saavat vapaasti käyttää saamaansa tietoa, mutta he eivät saa paljastaa puhujan tai puhujien henkilöllisyyttä eivätkä sidonnaisuutta, eivätkä myöskään kenenkään muun osallistujan henkilöllisyyttä.")
Tilaisuudessa otettiin joitain kuvia, ja niitä oli lupa julkaista.
Mitä opin?
Kuulimme neljä alustajaa .Pasi Sahlberg aloitti. Hän kertoi yleisellä tasolla, miten koulujärjestelmissä globaalisti menee Surullisen useat asiat heikkenivät muun muassa oppimistulokset, viihtyvyys, tasa-arvo...
On fakta, että koulujen onnistumisen taso heikkenee kaikkialla maailmassa. Monissa maissa ratkaisuksi on etsitty oppimistulosten testaamisesta. Mutta näyttöä siitä, että ne olisivat kääntäneet laskun nousuksi ei ole. Sen sijaan näyttöä siitä, että tällaisiin kansallisiin testeihin liittyy huikeasti negatiivisia sivuvaikutuksia.
Pasi nosti esiin ikävän totuuden: emme tiedä, mistä tulosta lasku johtuu.
Kuulimme myös yksityiskohtaista tietoa suomalaisen peruskoulun tuloksista: Totta, heikosti menee alaspäin ja nyt myös niin hyvillä kuin huonoilla oppilailla
Esiin nousi myösw seikka, joka unohdetaan keskustelussa: : on myös positiivisia tuloksia. Esimerkiksi Suomessa oppilaat pärjäävät luovuudessa huippuluokkaa. Ehkä meidän pitäisikin kiinnittää katsetta virheiden ja syyllisten esittelystä vahvuuksiin ja suunnata koulukeskustelua positiiviseen suuntaan.
Olennaista on löytää selityksiä siihen, mistä lasku johtuu. Yhteinen näkemys oli, että se ei ole yksin koulusi syytä. Kyse on laajemmasta, syvemmästä ja vaikeammasta ilmiöstä.
Ehkä maailma on muuttunut niin paljon ja niin nopeasti, että on kysyttävää, mikä on koulun uusi tehtävä tulevaisuudessa. Mihin koulua tarvitaan? Erityisesti tähän haastaa tekoäly. Tulkitsen keskustelua niin, että lähes kaikki näkivät, että tekoäly on sekä voimavara että uhka. Maailma muuttuu aivan huikea vauhtia, ja on pakko kysyä, mitä tällöin nuoruusvuosien koulussa pitäisi oppia.
Itse seison edelleen sen ajatuksen takana, joka on kirjattu peruskoulun ensimmäiseen opetussuunnitelmaan :
"Koulun tehtävä on antaa aineksia ja virikkeitä omaleimaisen kokonais- persoonallisuuden kehittymiselle."
Se tarkoittaa kasvua hyväksi ihmiseksi ja hyödylliseksi kansalaiseksi - oman elämänsä aikana. Tarvittava osaaminen on päivitettävä.
Kolmen tunnin keskusteluissa totta kai nousi esiin monenlaisia ongelmia tämän päivän koulussa- mutta myös innostavia positiivisia Ideoita, mihin suuntaan koulua kannattaisi kehittää.
Käytin itse pienen puheenvuoron, jossa siteerasin kouluhallituksen entistä puheen puheenjohtaja pääjohtaja Erkki Ahoa:
"Peruskoulu ei ole rikki, mutta se tarvitsee tuunausta: rauhaa, rakkautta ja rahaa."
Keskustelutilaisuuden aikana koko mielenmaisema siirtyi suomalaisen koulun puutteista valittamisesta upeisiin uusiin mahdollisuuksiin.
Kiitos että sain olla mukana.
Viikkoraportti 45
:-) Monta hidasta aamua. Viime viikon sunnuntain musa-afoa katseli 126 ihmistä,Vow, enkka.
:-( Kokoustahti liian nopea..
Maanantai 2.11 .
Tiistai 3.11.
Pilvinen päivä. Sukelluksia lokakuuhun 2014 ja kaupungin-johtajan talousarvioesitykseen. Seurakuntavaalien ennakko-äänestys alkoi. Ja jenkeissä välivaaliäänestys-Lounaaksi kebabbia. Maistui esikoisellekin. Ruusutorppaan kuuntelemaan opettajien budjetti-ideoita klo 16-.17. Ltk-trion lisäksi teamsillä Helena Tiitinen. Iltapalalsi sushia ja tv-viihdettä,Valoisa päivä. Pirjo 70v Kirkkonummella klo 14. Paljon tuttuja. Siellä monipuolinen lounas. Otettiin Tuula ja Rofa kyytiin mennen tullen. Kotiin Sellon kautta.Perinneseuran dioja. Elämäni biisiä. EED-asioita.
perjantaina, marraskuuta 06, 2026
Kouluvaaritorstai
Eilen oli torstai ja kouluvaaripäivä sopi siihen.
tiistaina, marraskuuta 03, 2026
maanantaina, marraskuuta 02, 2026
sunnuntaina, marraskuuta 01, 2026
Viikkoraportti 44
:-) Onneksi ei ole lunta. Kivoa yhteydenottoja. Kiitos.
:-( Silti. Surumielinen viikko. Vakavammin kuin van..Ups. Siirrymme jo marraskuuhun.
Maanantai 26.10.
Tiistai 27.10.
Suru-uutisia.. Ei siitä sen enempää. Lyhyt piipahdus Alexandriassa klo 13. Syötiin lounas Basisissa. Minä lohikeittoa.Sunnuntai 1.11
Pilvinen päivä. Aikamatkailua lokakuuhun 2006 ja 2013. Vuonnas 2013 oli viimeinen lokakuu rexinä ja diaspora päällä. Kiva ol palata. molepiin. ToDo-listaa edelleen. TSL-paperit kuntoon ja mailiin. Autolle huolto ja renkaiden vaihto tilattu. Lounaaksi lohta ja muussia. Mmm. Yksi jakso Lupinia. Pikkuhetki myös Tanssittiin tähtien kanssa. Sitten maistui jo uni.

























