Kaikkea

 

Viikkoraportti 11

 

 :-)  Viikko alkoi sumuisena mutta keväisenä. Saldo; Tosi paljon tuloksia, ei pelkkää työskentelyä. Kokouksiakin oli sopivasti.

 :-(   Kuraakin tuli.

Maanantai 9.3.

Aamu alkoi  OpeUrailulla. Kaksi analyysia valmiiksi. Mattojen ravistelua. Lounaaksi juustohampurilainen. Tapiolassa kuuntelemassa Petet Fagernäsiä ja pohtimassa perinneseuran asioita Sampon ja Sepon kanssa. Voileipäkakku mukaan Ainoasta. Vesku-audion avulla nukkumaan.

Tiistai 10.3.

Aamupalaksi vielä voileipäkakkua. Hyvää oli.

Rauhallinen aamu kääntyi tehopäiväksi . Väistelin vaikeita asioita ja heittäydyin tärkeisiin ja kivoihin. Sain merenneidon kuvituksen valmiiksi. Osallistuin lupaamiini fb-keskusteluihin. Tartuin yllättäen tulleeseen SD-piiri-tehtävään. 

Tein versioita oman SD-osastoni jäsenkirjeeseen, Lounaaksi ihanaa kalakeittoa. Veskun toiseksi viimeinen osa.

Keskiviikko 11.3.

Helsinkiin. OpeUran kokous klo 10-12. Oikein hyvin meni. Kaupan ja aitopesun - pitkästä aikaa- kautta kotiin. Olipa diesel kallista 2,14 €/litra. Kotona juustoista kanakeittoa. Rästihommia.

Klo 17.30 lautakunnan etäkokous. Lista oli lyhyehkö. Uutiset vaatetuskielloista puhututtivat pitkään. Ei äänetyksiä.

Illan päätteeksi vöhön netflix.-jännäriä ja viimeinen osa Vesku-audiodraamaa. Oli  hänellä elämä.

             PS. Tänään 7576 käyntiä tässä blogissa. Miksi?

Torstai 12.3.

Vapari. Hidas aamu. Tosi ahkerointia. Pieni merenneito iMovieen. Kotiseutuoppia. Harmeja ALV:n kanssa. Lounaaksi kaupan keittoja. Vaimo Ainoaan.  Kauon kautta kotiin. Osa Netflixin sarjaa. Hmm.. 

Perjantai 13.3. 

Nopea aamu. Kouluvaaripäivä klo 9-12.15 Kivasti.  Iltapäivällä jo 11 ° C.

Lounaalle Vantaalle Kotoon. Alkupalana oikein maukasta sipulikeittoa. Pääruokana porsaanleike a´la Oskari. Jälkiruoka ei mahtunut mahaan.

Yhteenvetoa viikon töistä. Saldo aika hyvä. Pain alkaa nasta 5,5. päivän vapari, jossa saa myös purkaa työkasaa. Mutta hyvällä mielelllä.  Illalla jakso Voice of Finlandia 

Lauantai 14.3. 

"Jätä turhat murheet tuonnemmaksi! "                   - Elina Salminen

Kaikenlaista pikkukurjaa kertynyt viikon aikana reppuun. Päätinkin, että tätä viikonloppua en käytä niiden ratkaisuyrityksiin, vaan teen vain innostavia asioita. Palataan ikäviiin-onneksi ei-kiireellisiin juttuihin myöhemmin. Saas nähdä, kuinka äijän käy.

Kivan kevytkeväinen keli. Lounaaksi kotitekoisia jauhelihafajitaksia.

Klo 20. Aika arvioida. Pystyinkö pysymään HuoletOFF-periaatteessa. Kyllä. Tein juuri kivoja asioita ihan raukassa. Sammutin aivoista tulleet huolitulet, Kokosin palapeliä. 

Keskityin pienen merenneitoon. Tsekkasin kuvat. Opettelin kaappamaan äänitehosteita ja  biisejä. On nuo iMovie ja iPhone mahtavia. Kaikki valmiina nyt ensi perjantain koulu-vaaripäivään. 

Vow. Hyvä off-minä. Huomenna jatkuu. Kurjat jutut seiskoot jonossa, kun ei ole  oikeasti. hätää.

Sunnuntai 15.3. 

Hiukka viileämpi päivä. Pidin kiinni viikonlopun peri-aatteesta. Iloisia asioita. Puolilta päivin kannstamaan EPSiä Jatkäsaareen. Näin 2 matsia. Teo teki komean maalin. Lounaaksi kotona fajitasta. Ilon aiheita myös afoista. Illalla palapeliä ja taas jakso Voicea.

Kuinka ratkaista ongelmat?

 

Elä tänään!

 

Kouluvaarilla takana puolet kevätviikoista

 V iikon 11 perjantaina ohitettiin kevään viikkojen puoliväli. llma oli ihanan keväinen ja 1b-luokka niin koulukuntoinen, kuin vain luokka voi olla. Meitä aikuisia oli koko päivän paikalla 3: Noora-ope,  Samar-koulunkäynninohjaaja ja kouluvaari.

Koulupäivän aluksi käytiin tuttuun tapaan läpi päivän ohjelma. Nyt mentiin ihan lukkarin mukaan. Melkein koko luokka paikalla. Se tsekattiin.

Kuvataiteen tunnilla  käynnistettiin  raeruohonkasvatusprojekti. Pääsiäinen tulee pian :3 viikon kuluttua. Ideana on, että jokainen kasvattaa juhlan kunniaksis  ruohoa ja kasvupurkkina on maitopurkki. Purkki paperoitiin, siitä leikattiin ja korosteltiin  joko jänöpupuksitai pääsiäsitipu.ks tai muuksi.

Homma sujui hienon itsenäisesti Saksien kanssa kuljettiin annettujen turvaohjeiden mukaan. Kouluvaarille  jäi aikaa perinteiseen tehtävään terottaa värikynät.

Sitten 3o minuutin välitunnille. Kouluvaari piipahti sillä aikaa kaffelle ja koekatsoi  Pieni vedenneto-sadun  iMovie-kuvituksen. Hieman hiontaa. ja esitys on valmis ensi viikolla.

Koululounaaksi  Kaitsun porukka  tarjosi   mm. nakki-kastiketta (ei porsaasta), perunaa ja salaattia.. Maistui. Tarjolla oli myös kokonaan kasvisvaihtoehto.  Omassa pöydässäni käytiin ystävällistä keskustelua  tärkeistä ajankohtaisista aiheista mm.  tulipaloista. 

Kun vatsat  olivat täynnä, mentiin  vielä toviksi omaan luokkaan viimeistelemään maitopurkkeja. Ensi viikolla niihin pannaan sitten multaa  ja siemeniä ja muistetaan hoitaa kastelu.

Sitten jumppasaliin.    Liikuntatunti kesti noin tunnin pukuhuone-osuuksineen. Olipa taas  jumppailun riemua. "Jokainen polttaa", "4:n nurkan" polttopalloharjoitukset  ja  "Pollisi treenauttaa vankien kuntoa" -liikuntaleikit sujuivat kuin Strömsössä.  Kaikki olivat mukana ja sääntöjen mukaan. Ei kiukuttelua ei kiusaamisa. Hikeä ja  iloa.

Sitten omaan luokkaan- taaskin salaista reittiä hipihiljaa. Noora-opettaja kiitti tosi aiheesta oppilaita upeasta päivästä. Aikqpankissa on nyt jo 66 palkintominuuttia, Yhdessä pohdittiin, mihin se kannattaa käyttää. Johonkin kivaan retkeen?

Sitten tavarat reppuihin, tuolit paikoilleen ja iltikseen tai kotiin.

Kauluvaarilla oli tosi kiva koulupäivä. Sillä jaksaa.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle. Nähdään ensi viikolla.

   

 

 

Tehtävät myös aikajärjestykseen

 

Kotiseutuoppia. Osa 5

Leppänen, Lauri (1989). Kotiseutuni-Vantaa 2. Painos1. Helsinki: Otava. 160 s.

Tässä lastussa  jatkan Teppo Mäkelän  ensimmäisellä kirjalla aloittamaani sarjaa  kotiseutuopin oppikirjoista.  

Nyt esiteltävä teos on hänen kolmas kirjansa samasta  teemasta. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1960 ja toinen vuonna 1983. Teos eroaa niistä monin tavoin. 

Tätä kirjaa ei enää Kouluhallitus  hyväksynyt (Joko ennakkotarkastus oli loppunut?)  

" Tämän teoksen kokoonpanon on hyväksynyt Vantaan kaupungin koululautakunta .

Kirja oli  tarkoitettu käytettäväksi etupäässä  yläasteella historian oheislukemistona.

 "Mutta samalla se on oivallinen opas tutustuttaa vaan varttuneemmatkin vantaalaiset kotikaupunkinsa historiaan."

Kirjan tavoitteet

Leppänen kuvaa kirjan tavoitetta näin: 

” Vantaa menneisyys  on olllut värikästä ja tapahtumarikasta. Aivan lähihistoriaan asti pitäjän alueet ovat ulottuneet merenrannikolle saakka. Eivät soi paimen torvet enää Vantaan metsissä karja ei käyskentele ahoilla eikä susi tai Karhu tulee vastaan metsäpolulla. Aika on muuttunut ja vesien mukana...  Meidän on kuitenkin hyvä muistaa että menneet sukupolvet ovat tätä seutua raivanneet ja rakentaneet myös meidän hyväksemme...Kotiseutu Vantaa on meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuutta.  Jos emme tunne menneisyyttä emme emme osaa rakentaa tulevaisuutta.”

Kirjan sisällöt

 

Kirja on  Suomen historia lokalisoituna Vantaalle. Tekstissä edetään  1800-luvulta  1990-luvun alkuun  Poimin itselleni ylös aihelistaa:

I Vestön olot 1 800 luvulla 

Arkielämää kehdosta hautaan, suuria juhlat,  kansan uskomuksia,maaseutukauppa

II Teollisten elinkeinojen synty ja vaikutus väestörakenteeseen. 

Sahat,kaivokset ja ruukit,  tehtaat, vesimylly,  viinanpolttimot ja olutpanimot… Rautatien rakentaminen ja sen vaikutus väestön kasvu ja kielirakenteen muutos.

III Köyhäintalosta sosiaalitoimeen 

Myös terveydenhoito

IV kulttuuritoiminta 

Ensimmäiset koulut, kansanvalistus

V 1900 luvun alku. 

Seurakunnan ja kunnan eroaminen, Kunnanvaltuusto, 1. maailmansota, tyävenyhdistykset, kansalaissodan vaikeat vuodet, vuoden 1918 seuraukset..

VI Pula-ajasta taloudelliseen nousuun 1930 luvulla

mm.koululaitos, elinkeinoelämän  kehitystä

VII Sotien aika 1939 1944 

Sota-ajan tapahtumia. Säännöstelyä ja korttiaikaa, siirtoväki, uudis- ja jälleenrakentamista.

VIII Sotien jälkeinen aika ja suuret muutokset 

Suuren alueliitoksen  (1946) vaikutus Vantaalla,  Vantaasta tynkäkunta. 1970-luvulla Helsinki olisi halunnut vieä enemmän. Aluerakentaminen(1964-) ja  kaupunginosien synty. Väestön muuttoliike ja kasvu

Vantaalaisuuden syntyminen.

Käsitteet ja mitat

Kirjan metodiikka 

Toisin kuin aikaisemmissa kirjoissa, tässä ei ole erityistä metodiikkaa. Sitä luetaan. Tekstin lisäksi mukana on kuvia ja viitteitä lähteisiin. Tehtäviä kirjassa ei ole lainkaan.  

Ideoita kysymyksiksi 

Pomin itselleni muistiin tekstin herättämänä  joitain ideoita oppilaille annettaviksi tehtäviksi: 

Miten tuolloin asuttiin? Mitä kieliä osattiin? Mitä ruokaa syötiin? Mistä sitä sai? Miten sitä tehtiin? Mistä sai rahaa elämiseen? Mitä töitä tehtiin? Mitä ammatteja oli? Entä jos joku sairastui? Mistä saatiin tietoa? Millaisia juhlapäiviä vietettiin ? Miten  niitä juhlitiin?  Mistä sai ostaa tavaroita? Missä niitä tehtiin? Millä lailla?  Miten  matkustettiin paikasta toiseen? Miten köyhiä autettiin? Entä vanhuksia? Ketkä saivat tehdä päätöksiä?

Kirjoittajasta

Kotiseutuneuvos, kansakoulunopettaja,  Lauri Leppänen (1912- 2002)  

Lauri Leppänen (1923 - 2015) oli siis myös tämän kirjan tekijöitä. Hän oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Leppänen valmistui opettajaksi  vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän  ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi. Leppänen julkisi useita kirjoja.

Välillä laiskottelua, välillä huvitteluakin

 

Mitä onni on?

 

Mihin elämämme käytämme?