Koulun aaltoliikkeet

 

Waltari, Mika. (1937) Helsinki kautta vuosisatojen. Historiallisia lukukappaleita

Tänään esittelyvuorossa on kotiseutukirja Helsingistä vuodelta 1937. Miten tuolloin perehdytettiin yläkansakoulun 3. luokkalaisia kotikaupunkiinsa ja herätetitin kotoseuturakkatta? 

Teoksen kirjoitti oikea kirjailija.

Waltari, Mika. (1937) Helsinki kautta vuosisatojen. Historiallisia lukukappaleita. Helsinki: Otava.

Kirja syntyi  Helsinki seuran aloitteesta. Tavoite  oli esipuheen mukaan  herättää helsinkiläisiin entistä virkeämpää  kotiseutuharrastusta ja kiintymystä kaupunkimme osana historian opetusta. Kirjassa ojn 99 sivua tekstiä, piirroksia ja valokuvaliite. 

Helsinki seura julkaisi samohin aikoihin kaksi muutakin  kotiseutukirjaa koululaisille.

Ensimmäinen olio Helsingin kuva-aapinen, jonka  kirjoitti Eero Salola. Se oli tarkoitettu käytettäväksi yläkansakoulun ensimmäisenä vuotena maantiedon yhteydessä ja kotiseutuopinnoissa.

Lisäksi muutama vuosi myöhemmin (1941)  ilmestyi teos Kotikaupunki Helsinki, jota  kirjoittivat  Mika Waltari ja A Blomberg. Tämä Myöhemmin ilmestynyt osa esittelee Helsingin yhteiskuntana laajennettuna maantiedon kurssina neljäntenä yläkouluvuotena maantiedon yhteydessä luettavaksi sekä hahmottelee pääkaupungin kunnallisen rakenteen helsinkiläisen kunnallistiedon, jota voidaan lukea joko ylä kansakoulussa tai jatkoluokilla.

Waltarin kirja  esittelee Helsingin historian tärkeimmät historian tapaukset mahdollisimman lyhyinä iloisina ja tajuttavina lukukappaleina. Lukukappaleeet olivat saaneet kaunokirjallisen muodon.

Kutakin lukukappaletta edelsi  pieni epiteettiselostus, jonka  tarkoituksena oli antaa opettajalle tarvittavat asiatiedot, jottei hänen tarvitse ryhtyä niitä eri lähteistä etsimään. Niiden avulla hän pystyi selostamaan lukemisen jälkeen epäselviksi jääneet kohdat.

Kaikkea ei tarvinnut   lukea. Osan lukukappaleista voi jättää kotilukemisen varaan. Kukin lukukappale otetaan esille silloin, kun muissa historian läksyissä tullaan vastaavin ajankohtiin.

Historian eri vuosisadoilta oli poimittu tärkeimpiä tapahtumia:

• 1000-LUKU: Varjakat tulevat (pohjoismaisia viikinkejä) 

• 1500- luku: Helsingin kaupunki perustetaan / Kustaa Vaasa vierailee Helsingissä

• 1600- luku: Helsingin valtiopäivät 1616

• 1700-luku venäläiset valloittavat Helsingin  / Rutto / Helsingin valloitus (Vuonna 1713 Suomelle alkoi isonvihan hirveä aika.)/Maisteri ja perämies Härkäpeus opettaa käyttäytymistapoja oppilailleen

NÄYTE KIRJOITUSTYYLISTÄ;” sotatantereeilta lahovien ruumiiden, nälän ja kurjuuden synnyttämä rutto saapui laivojen ja matkalaisten mukana Helsinkiin 1 710.Turhaan yrittivät kaupungin hallintomiehet  estää ruton leviämist. Turhaan sytytettiin sumuisina päivinä suuria tulia porteille ja toreille. Sairaiden vartijat yrittivät eristää taudin leviämistä. Musta risti piirrettiin ovelle, jonka takana makasi ruttoon sairastuneita.”

 

 

 

NÄYTE: ” Samaan aikaan kun Helsingin kaupunki siirrettiin Vironniemeen, se sai myös ensimmäisen oppikoulunsa niin sanotun triviaalikoulun.  Korkeampia kouluja oli Suomessa vain kaksi :Turun akatemian ja Viipurin sittemmin Porvoon kimnaasi-

Maisterin työ oli epäkiitollista kurin tiedon ja kasvatuksen alkeiden juuruttamista  Helsingin villiintynneeseen poikajoukkoon.

Koulu sijaitsi multapohjaisessa makasiininissa.  jonka seiniin maisteri oli hakkauttanut aukot valoa saadakseen, mutta joka silti oli puolipimeä. Tila oli hevosenlannan hajuinen vetoinen ja pimeä lato.  

- Suut tukkoon Vintiöt,  mylvähti maisteri ensimmäiseksi. Pojat olivat pihahtamatta. Te korventamattomat vintiöt ja taivaan mieliharmit  saatatte pääni harmaaksi ja luuni ennenaikaisesti hautaan, mutta minä vannon, että teen teistä miehiä ja kunniallisia ihmisiä. Ei ole muuten tulevaisuutta tällä kaupungilla, sillä teistä pitää tulla sen rakentajat kun isistänne aika jättää."

• 1800- luku Helsinki palaa (1808-09 sodan aikana)/ Ehrenströmin ja Engelin unelma (Asemakaava ja monumentaalisia rakennuksia / Uusi pääkaupunki (1812; Turun palo 1827 ja yliopiston siirtyminen Helsinkiin tekivät Helsingistä maan johtavan kaupungiin)/ Ukko Granbergin koulu (Aleksis Kivi oppi ruotsin kielen taidot juuri ukko Granbergin oppikouluun valmistavassa koulussa)/ Me tahdomme valon kansallemme koittavan (Helsinki oli 1800 luvun puolivälissä peri ruotsalainen kaupunki, Suomen kieltä halveksittiin. Snellman aloitti silloin herätystyöhön.)/ Kuolematon kevätjuhla (Ylioppilaiden kevätjuhla Floora päivänä 1848)/  Englannin laivasto pommittaa Viaporia(Osana itämaista sotaa 1854-55)/Helsingin ensimmäinen juna  (Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1 858-62 ja avattiin suurin juhlallisuuksin liikenteelle)/ Elämää Helsingissä 1870 luvun alussa (Suurten nälkävuosien jälkeen monet nuoret miehet lähtivät etsimään onnea Helsingistä. Akoi suurin muuttoliike, joka muutamassa kymmenessä uodessa teki Helsingistä suurkaupungin.)/ Keisari käy Kaivohuoneen teollisuusnäyttelyssa (Suurten nälkävuosien jälkeen alkoi koko Suomessa tuntua uusi yritteliäisyys jonka ilmaus ensimmäinen suuri teollisuusnäyttely oli heinäkuussa 1876)/ Muurari Elias opettaa poikansa rakastamaan synnyinkaupunkiaan/ Musta helmikuu (Helmikuussa 1 899Venäjän keisari rikkoi hallitsijavakuutuksissaan antamansa sanan ja antoi julistuksen, joka merkitsi Suomen perustuslaillisten oikeuksien loukkaamista Tästä alkoi 20 vuotta kestänyt sitkeä ja urheaa taistelu Suomen oikeuksien puolesta ja se johti lopulta maamme vapautumiseen Venäjän vallasta.). 

 

 

NÄYTE: ” Vielä 1 800 luvun alussa alkoi opetus Helsingissä oli verraten heikolla kannalla. Lapset saivat usein alkeisopetuksen kotonaan. Myös oli yksityisten omistamia pikku kouluja, joissa opetettiin sisälukua, kirjoitusta ja laskentoa. Näissä kouluissa opetus  tapahtui ruotsin kielellä siksi se oli ensin opittava.

Ukko Granbergin ankara emäntä piti tiukan kurin oppilaiden keskuudessa. Hän kurkisti tupaan eli kouluun  ja auta armias silloin sitä poikaa, joka oli torkahtanut tai joka liian usein pyrki käymään vettä juomassa.

Tytöt istuivat kiltisti laveteillaan ja ukko Granberg itseltu oikean katseen myöhästyneisiin tulijoihin. Ei ollut pulpetteja.Istuttiin rinnan selkänojattomilla  laveteilla. Viimeisenä tullut työnnettiin ison pöydän alle jossa jo ennestään kyyrötti pari onnetonta laiskanläksyläistä. Granberg pamautti häntä vielä tukevalla rottinki patukalla  takapuoleen.

Sitten alkoi ukon yksitotinen ja tarkka opetus. Hän oli huonolla tuulella ja aika ajoin kuului tiukka kehotus: ” Tulehan tänne ottamaan färski leivos, jotta laiskamato lähtee. Se tarkotti, että syyllistä lyötiin kämmeneen sidotulla  läyskällä  niin kipeästi että kämmen kohta turposi punaiseksi .Slloin jo purskahti itkuun paatuneenkin veijari

NÄYTE 1870-luku ” Pitkä oli näinä aikoina työpäivä. Viideltä aamulla herätettiin miehet aamuaterialle ja kuudesta työskenneltiin kunnes tykinlaukaus kasarmissa Katajanokalla ilmoitti kaupunkilaisille puolenpäivän ajan. Tunnin ruokalevon jälkeen alkoi työ jälleen ja ilta aterialle päästiin seitsemältä kiireisenä aikana vasta kahdeksalta-

NÄYTE Eliaksesta: ” Tässä on meidän kaupunkimme, jota isänne on ollut rakentamassa. Paljon on muuttunut. Sn minä vain nyt tahdon sanoa teille poikani, että tämä on meidän kaupunkimme, meidän työllämme rakentama, meille isänmaamme rakkain osa. Sen kanssa kasvamme. Sen tuhannet ihmiset ovat naapureitamme. Mmeille se on annettu minulle ja lapsillen jateidän lapsillenne. Sen köyhtyessä me köyhdymme  ja sen rikastuessa mekin rikastumme.  Ei ole meillä muualle menemistä.

Hartaina ja totisin silmin   kuuntelivat pojat  isänsä sanoja. Ja siinä hetkellä näkivät, että heidän kaupunkinsa oli kaunis ja tiesivät rakastavansa sitä ja tahtoivat kumpikin omalla vähäisellä tavallaan tehdä työtä sen hyväksi saadakseen nähdä sen kohoavan suuruuteen ja maineeseen."

• 1900 luku:  Kasakat Senaatintorilla (Vastoin perustuslakeja määrättiin Suomessa toimitettavaksi kutsunta, jonka tarkoituksena oli viedä suomalaiset nuorukaiset sotapalveluksen kautta Venäjälle)./ Marraskuun suurlakko / Maailmansota puhkeaa ("Maailmansota syttyi elokuun alussa 1914 ja se sai aikaan Helsingissäkin suur pakokauhun. Venäläiset alkoivat heti linnoittaa ja varustaa Helsingin ympäristöä)/Suuri paraati ja pimeä kesä /Kansakoululaisten Kalevala juhla 1935 (Kalevala 100 vuotta. Töölön messuhalli täynnä koululaisia)

NÄYTE: " Venäjän kärsittyä suuria tappioita japania vastaan vuosina 1904-05 käymässä sodassa puhkesi tyytymättömyys suurlevottomuusksina kautta valtakunnan. Suomessakin pantiin toimeen suurlakko, jonka tuloksena oli uusi vapaamielinen ja demokraattinen valtiopäiväjärjestys ja sortokauden lakkaaminen)/ 

 

NÄYTE: Marraskuussa 1917 puhkesi Venäjällä vallankumous ja tsaari erotettiin joulukuussa. Suomi julistettiin itsenäiseksi valtakunnaksi. Suomen venäläiset joukot eivät suostuneetkaan lähtemään Suomesta. Heitä riisuttiin väkivalloin aseista, mutta punaiset johtajat päättivät taistella punakaartien avulla venäläisten rinnalla. Suomi jakautui valkoiseen ja punaiseen Suomeen ja syttyi verinen vapaussota Suomen itsenäisyyden toteuttamiseksi.

 

Jotta sota olisi nopeammin saatu päättymään pyysi valkoinen Suomi apua Saksalta. Saksalaiset valloittivat Helsingin huhtikuun 12:ntena päivänä salassa perustetun suojeluskunnan avulla. Koko Suomen vapauduttua saksalainen armeija jäi yhä  Suomeen ja saksalainen prinssi aiottiin valita Suomen kuninkaaksi.

Seuraavana syksynä puhkesi Saksassa vallankumous.Maailmansota päättyi. Saksalaiset joukot kutsuttiin pois Suomesta ja maastamme tuli itsenäinen vapaa tasavalta. jossa kenelläkään vieraalla ei enää ollut mitään sanomista.

Tarinasta punaiset ja valkoiset isänsä menettäneet jakavat suruaan. Miksi piti käydä sillä tavoin? Sinä ja minä mehän olemme aivan samanlaisia. Koskaan enää saa sellaista tapahtua. Me ole,,e ystäviä aina nyt .Aika ihmiset vielä riitelevät keskenään, mutta kerran me kasvamme isoiksi ja silloin me ajattelemme toisin kuin he.Me tahdomme tehdä työtä rinnakkain ja kunnioittaa toisiamme olipa työ alamme mikä hyvänsä."

KIRJAN viinienne kappale on Kaunista tulevaisuutta kohden.

NÄYTE " Kymmeniä tuhansia  ihmisiä mahtavassa messuhallissa katselemassa Suomen suurmessuja. Katseltiin, miten Suomen teollisuus oli ehtinyt kohota arvaamattomaan kukoistukseen. 

- Kylläpä ovat ajat muuttuneet siitä, kun me kaksi nälkäisinä orpoikina  yhdessä matkustimme maalta leipää hakemaan pimeänä nälkäkesänä. Kaupunkimme on kasvanut kauniiksi pohjoismaiseksi suurkaupungisi. jota ulkomaalaiset joka kesä käyvät ihastellen katsos maassa.

Nyt kasvavat maassa uudet jättiläistehtaat ja maamme aloittaa uuden nousun. Me helsinkiläiset sekä köyhät että rikkaat, työmiehet ja porvarit tunnemme, että tämä kaupunki on meidän oma yhteinen kaupunkimme ja kaikki yhtä suuresti rakastamme sitä ja toivomme menestystä. Olemme pieni ja rauhallinen maa ja tahdomme elää sovussa kaikkien kanssa tauhan töissä maamme tulevaisuutta rakentaaksemme. Mutta jos vihamielinen hyökkääjä tahtoo murtaa itsenäisyytemme ja vapauttamme, silloin me jokainen nousemme maatamme ja kaupunkiamme puolustamaan ja olemme valmiit henkemmekin uhraamaan kotimme ja lastemme puolesta.

Helsinki loisti heidän edessään syysauringon kirkkaassa valossa suurin ja kaunein rakennuksin, tornein ja puistoin. Se oli heidän kaupunkiinsa. Se on myös meidän kaupunki. Sihen rakennamme tulevaisuutemme. Siihen kohdistamme toivomme ja kerran väsyttyämmee antaa meille myös hautamme kute se on isillemmekin antanut Siksi sitä rakastamme."

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

Olipa jännä lukea näin lähes 90 vuotta sitten kirjoitetua. Nykysanoin erittäin vahvaa isänmaallisuutta ja ylpeyttä. Tarinamaisuus toimii hyvin. Noin 900 vuotta osataan historian opetuksen huippuperiaatteella tiivistää 99 sivuun.

Perusmetodi on lukeminen koulussa ja kotilukeminen. Ja kuvien katseleminen.  Opettajalle annetaan ohje: "Lienee syytä kehoittaa oppilaita retkeilemään paikoilla, jotka kulloinkin mainitaan, sillä muistot oikeihin paikkoihin yhdistettynä elävöittävät ja syventävät helsinkiläisten suhdetta omaa kaupunkiinsa."

Valokuvaliitteessä oli usein sama maisema ennen ja nyt.  Se auttaa huomaamaan muutokset.

Aloittaminen

 

Viikkoraportti 39

 

:-)    MB ei ole kiukutellut pitkään pitkään aikaan.

:-(   Viimeinen ehkä syyskuun viikko. Voi tätä vauhtia. Suru-uutisia. Opiskelukaveri Markku ja Niipperin ajan naapuri Tomppa  sekä EEd-toveri ovat nukkuneet pois.

 Maanantai 21.9.

Kaunis,syyspäivä. Perinneseuran esityslistaa. Ikeassa eläkeläislounas: kanaa ja lihapullia. Hinta-laatu kohdallaan. Laskujen maksua. Siivousta, Ruma ankanpoikanen lukuteatterin valmistelua.Huilailua rankahkon edellisen viikon jälkeen

Tiistai 22.9.

Rauhallinen aamu.  Marjut bussilla Helsinkiin. Minä hain. Lounas Lauttasaaressa Casa Maressa: Nakkikeittoa, kuorrutettua kanaa ja upeaa salaattia. Ankanpoika-satu videoksi. Kuolleitten lehtien roudausta omalla pihalla.. Perinneseuran esityslista mailiin. OpeUran kesäläksy samoin. 

Keskiviikko 23.9.

Helsinkiin. OpeUralla pitkästä aikaa istunto. Olipa kiva tavata tutussa, tyhjenevässä 4. kerroksessa Siltavuorenpenkereellä. 

Kotona LidlinJanssonin kiusausta. Maiskis.

Illalla kasvun ja oppimisen lautakunnan lähikokous klo 17.30-21. Asioita asiallisesti.

Torstai 24.9.

Kouluvaaripäivä klo 8.15-12.15. Kotilounaaksi kaalipiirakkaa.

Illalla Etelä-Espoon demarien johtokunnan kokous. Hyvin meni. Ruosalaissarja loppuun.

Perjantai 25.9.

Ensi viikon poikien kyläreissun ohjelman suunnittelua. Rästihommia: TSL-jäsenkirje.Iltapäivällä  käytiin Sellossa. apteekissa, kaupoissa ja kirjastossa. Lounaaksi korealaisessa ravintolassa. Kyllä oli maukasta. Illalla jakso Rookieta.

Lauantai 26.9.

Hidas aamu. Pilvistä. Sukeltelua syyskuuhun 2008 ja vähän 2009:ään. Löytyi herkkuja. Tallensin muistiinpanot Waltarin kotiseutukirjasta "Helsinki kautta vuosisatojen. Historiallisia lukukappaleita." Päivälliseksi ihanaa lammasta ja Lidlin perunoita. Illalla tv :stä "Elämäni biisi".

Sunnuntai  27.9. 

Kaunis aamu. Naputtelua.Muistiin Waltarin ja Strömbergin kotiseutukirjaa. Sukellusta syyskuuhun 2010. Moni asia hoitui. Ei kuitenkaan TunninKuvan seutrakuntavaalikuva. Kuvaus 10 päivää sitten, yhäkään ei ole tullut. Lounaaksi mainiota lammasta. Telkusta TTK.

Töyssyt

 

Projektirysäys

NIINN sitä taas etsitään laskevan Pisa-menestyksen vuoksi syyllisiä. Vastakkain ovat pedagogiikan " ns. vanhemman ja ns. uudemman koulun" ystävät (jako on peräisin 1900-luvun alusta). Kaivoin tekoälyn avulla vanhan, hauskan mietelmän muutosprojektin vaiheista, joka kuulemma löytyi erään firman ilmoitustaululta. Niitä on 7: Otsikko kuului:

PROJEKTIRYSÄYKSEN VAIHEET

1. Valtava innostus

2. Jumalaton hämminki

3. Helvetillinen sekaannus

4. Järkiintymisvaihe

5. Syyllisten etsiminen

6. Syyttömien rankaisu

7. Niiden palkitseminen, jotka eivät osallistuneet projektiin.

Tekoäly teki vaiheista vielä kuvankin.

Tuntuuko tutulta? Itse ajattelen ratkaisukeskeisesti, että nyt tarvitaan syyllisten etsimisen sijaan ratkaisuja. paitsi kokemusasiantuntijoiden ajatuksia myös tutkimustietoa.

LÄHDE:

Virkki, Pekka ja Somermeri, Arvo. (1992). Projektityö- kehittämisen moottori.ATK-instituutti. Helsinki: VAPK-Kustannus.

Luovuus

 

Kiire

 

Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 23.9.2026

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 23.9.2026

Kasvun ja oppimisen lautakunta piti keskiviikkona lähikokouksen. Demareista oli paikalla trio: Elina, Martti ja Mikko.

Listan tärkeimpiä asiakohtia olivat esitys kaupunginjohtajan vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelua varten, esitys vuosien 2028–2029 taloussuunnitelmaan ja investointikehys 2027–2036. Jälkimmäinen merkittiin tiedoksi. 

Vaikka Espoon taloustilanne on tiukka, lautakunta piti tärkeänä kirjata ylös, että oppimisen tuen uudistuksen toimeenpanossa varmistetaan kaikkien oppilaiden tarvitseman tuen oikea-aikainen ja yhdenvertainen saatavuus. Investointohjelman yhteydessä mm. Lahnuksen koulu ja Leppävaaran lukio nousivat keskusteluissa esiin.

Lautakunta antoi lausunnon Keran koulun, päiväkodin ja nuorisotilan hankesuunnitelmasta. Siinä edellytettiin turvallisia ja toisistaan eroteltuja piha-, liikenne- ja kulkuratkaisuja. Lautakunta edellytti, että koulu ja päiväkoti ovat käytettävissä elokuussa 2030 ja että hallittuun käyttöönottoon varataan riittävästi aikaa.

Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi lisäksi Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen kuulovammaisten lasten perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2026–2027. Niin ikään se oikeutti perusopetuksen johtajan tekemään ja allekirjoittamaan lukuvuosittain vastaavan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa kuulovammaisten lasten perusopetuksen järjestämisestä. Lautakunta hyväksyi myös montessoriopetuksen uudet oppilasvalintaperusteet.

Listalla oli myös lausunto Elinan tekemään valtuustoaloitteeseen oppimateriaalien saatavuudesta. Oppimateriaaleihin on oltava riittävästi rahaa.

Kirjoitusvuoroosa.  Martti Hellstrröm

Syyskuun viimeinen kouluvaaripäivä

 

 N  iin se aika rientää. Ensi viikolla on sittem jo lokakuu.  Tällä viikolla kouluvaaripäivä soviteltiin torstaille. Koulu alkoi klo 8.15 ja päättyi klo 12.15. Siis lyhytpäivä.

Lukkarissa oli kolme oppiainetta: matematiikkaa. suomea ja ympäristöoppia. 

Matematiikan  tunnin  aluksi käytiin aiemmin viikolla olleen kokeen oikeat vastaukset. Oikein siis summatiivinen koe. Koe oli mennyt hyvin. Hieno juttu.Sitten jatkettiin jaksoa, jossa opetellaan numeroiden jörjestystä, muodostamaan ns. kymppipareja, ja laskemaan yhteen kymppien kautta. Ensin harjoiteltiin yhdessä eMateriaalin avulla  ja sitten itsekseen hiljaa värikkääm kirjan tehtävien avulla.

Toka oppitunti oli suomea. Aluksi pidettiin sanelúkirjoitus. Kaksi sanaa ja kaksi virkettä ja kirjaimet tuli  sijoitettaa oikein viivastolle. Opettaja kiersi luokassa tsekkaamassa, joko osataan. Osattiin. Siis retrokielellä formatiivinen koe.

Vielä ennen puolen tunnin völituntia ehdittiin kuunella H.C. Anderssenin klassikkostatu "Ruma ankanpoikanen" lukuteatterina. Noora-opettaja ja kouluvaari olivat sopineet. että tehdään tekoälyn avulla ikäkaudelle sopiva ja 12 minuuttia kestävä  versio, jossa eläytyvää luentaa yhdistettiin aikataulutettuihin (harmittavan rosoisiin) diakuviin. Nyt ei ollut äänitehosteita. Esityksen jälkeen käytiin tosi  innostavaa keskustelua tarinasta. Fiksua porikkaa. Sitten kello soikin.

Välitunnin aikana kouluvaari kävi hörppäämässä kaffet.  Sen jälkeen alkoi ypin kaksoistunti. Ensin teoriaa ja sitten käytäntöä. Teemana olivat metsä, puut ja jokamiehen oikeudet. Oppimateriaalina olivat eMatsku ja videot. Ennen ruokailuun lähtlä ehdittiin vielä pitää hauska liikuntaleikki videon ohjaamana.

Sitten koulukounaalle. Lautasille saatiin herkkua: Butter Chickeniä ja tarjottimelle pehmeitä ruisleipiä. Maiskis. Ainakin kouluvaatin pöydässä kaikki söivät-.

Pihalle  sittenreippailemaan, kunnes kaikki olivat paikalla. Ja sitten kohti koulun huikeaa omaa, luonnontilassa olevaa metsää. Nyt leikittiin (tekoälyn ohjeen mukaan) salapoliisi/ tutkijaryhmiä, joiden tehtävänä oli tutkia yhtä havu- ja yhtö lehtipuuta. 

Kullakin ryhmällä oli tehtävänä mm. etsiä aito lehti/neulanen. Apuvälineinä oli mm, luupit. Kun hommat oli tehty,  pikku metsävapaaleikki ja sitten piiriin kokoamaan tulokset.

Varsin hyvässä jonossa takaisin koulun pihalle ja vielä luokkaan. Reppu selkään, ja tuolit pöydän päälle.

Kyllä oli nasta päivä. Niin upea työskentelyhenki koko  luokalla. Niinpä kaikki  hyvällä  mielellä kotiin.

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään ensi viikolla teatteriretkellä.