Millainen on erinomainen rehtori?
Erinomainen rehtori on enemmän kuin pätevä. Hän ei ole hallintovekkuli tai kansliatonttu. Hän on opetustyön johtaja. Laajasti ymmärretysti pedagoginen johtaja (tai jenkkikielellä instructional leader).
Erinomainen rehtori kehittää kouluaan - ja ennen muuta sen toimintakulttuuria systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kohti opetussuunnitelman arvoja. Hänen fokuksensa on koko yhteisön mutta ennen muuta oppilaiden oppimisessa ja kasvussa.
Hänen johtajuuttaan kuvaa käsite: laaja pedagoginen johtaminen. Siihen kuuluu:
- suora pedagoginen johtaminen (esim. toimintatapalinjaukset)
- epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (esim. työjärjestys, budjetti)
- epäsuora pedagoginen johtaminen koulun henkilöstön johtamisen kautta,. (Interaktion kautta- esim. läsnäolo, osaamisen johtaminen)
- kulttuurinen ja symbolinen johtaminen. (Symbolis-tulkinnallinen teoria)
Viimeistä pallukkaa täytynee hieman avata. Yksinkertaistaen: kyse on kielitietoisuudesta. Tekstit ja kaikki muu tulkitaan - eri tavalla. Tarvitaan yhteistä keskustelua ja puhetta. Muutostyössä vanhaan liittyy symboleja, joista on luovuttava. Ja uutta varten luotava uusia ehkä uusia käsitteitäkin.
Hänen keskeinen työkalunsa on yhdessä oppimisen johtaminen. Erinomainen rehtori jakaa johtajuutta. Ei vain harvoille vain useille. Ei vain joillekin yksilöille vaan myös kollektiivisesti. Hän verkostoituu. Hän osallistuu pedagogisiin keskusteluihin ja koulutuksiin. Hän käynnistää prosesseja, ylläpitää ja johtaa niitä. Hän tunnistaa yhteisönsä osaamiskapasiteetin ja kestävyyden. Hän johtaa omalla esimerkillään, omalla persoonallaan, omalla toiminnallaan. ( Harmi, että koulujen koon jatkuvasti kasvaessa rehtori usein menettää mahdollisuuden johtaa myös itse opettamalla MH.)
Miltä näyttää erinomaisen rehtorin johtama koulu?
Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee yhteinen ymmärrys koulun tehtävästä. Siellä hallitsee ammatillinen koheesio. Ongelmia ratkotaan yhdessä ja ratkaisukeskeisesti.
Kaikki rakentavat yhdessä toimintakultturia, ja tälle rakennustyölle on rakenteet. Yhteisen toimintakultturin rakentaminen on jatkuvaa kehittelyä ja yhdessä oppimista. Työtä tehdään yhdessä mm. yhteisopettajina.
Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee positiivinen ja oppimista tukeva kulttuuri. Erinomaisen rehtorin johtama koulu on toinen toisilta oppiva yhteisö. Oppivassa yhteisössä kaikki - myös rehtori - ovat oppijoita.Yhteisenä tavoitteena on kaikkei ammatillinen kehittyminen ja oppiminen. Yhteisenä tavoitteena on kaikkein oppilaiden oppiminen ja kasvu.
Koulutyö, opetuksen kehittäminen ja rehtorien toiminta nojaavat yhteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin. Erinomaisessa koulussa ne oikeasti näkyvät koulun toimintakulttuurissa, sen osa-alueessa: johtamiskulttuuri ja näkyvät konkreetisti myös rehtorin omassatoiminnassa.
Johtajuutta jaetaan. Koulussa työskennellään tiimeissä. Kullakin tiimillä on oma vetäjä. Vastuita jaetaan osaamisen ja vahvuuksien perusteella. Tiimit on tiimiytetty.
Koulu voi hyvin.
Miten koulu johdetaan tällaiseksi - erinomaiseksi?
Rehtorin tehtävänä on kehittää paitsi itseään myös koko kouluyhteisöä. Nämä kaksi tehtävää ovat kuin kaksi raidetta, ja niiden on kohdattava. Kouluyhteisön toimintakulttuuri on se konteksti joka tukee rehtorin omaa kasvua. Tai sitten ei.
Rehtori ei voi luoda yksin yhdessä oppivaa toimintakulttuuria, vaan se tehdään yhdessä koulun henkilöstön - ja myös kotien - kanssa. Erinomainen rehtori johtaa ja kehittää työyhteisöä hyvässä yhteistyössä.
Rehtori osallistaa. Hän jakaa johtajuutta: valtaa ja vastuuta.
Hänen johdollaan sanallisetaan (ja sitodutaan) yhteistä käsitystä koulun toiminnan tavoitteista ja periaatteista: yhteinen visio, päämäärät ja arvopohja ja otetaan yhteisöllinen vastuu oppilaiden oppimisesta ja tuloksista. Samalla sanallistetaan eri käytäntöjen taustalla olevia piiloista olettamusperustaa (ns. Hiljainen tieto). Ja puretaan tiettyjä rituaaleja ja sereminiota- myös rehtorin rooliin liittyviä.
Miten rehtorin - ja hänen koulunsa- kasvua erinomaiseksi tulisi tukea?
Rehtorin urakehitystä voidaan jäsentää vaiheiksi:
- Noviisi
- Aloitteleva rehtori (rakentaa työkalupakkia)
- Pätevä rehtori (kopioi ja soveltaa malleja )
- Erinomainen rehtori (reflektoi ja luo omaa käyttöteoriaa)
Kussakin vaiheessa rehtori tarvitsee valmennusta ja tukea.
- Potentiaalisille rehtoreille - niille, jotka vasta harkitsevat tätä professioita- tulisi (ja joissain paikoi jo niin tehdäänkin) järjestää valmennusta- ehkä jo osana opettajan peruskoulutusta.
- Virka hakeville tarvitaan ns. varsinainen kelpoisuuskoulutus (nykyisin opetushallinnon tutkinto tai korvaava yliopistollinen kurssi - tätä pitäisi syventää)
- Virkaan valituille tarvitaan induktiovaiheen koulutus (aikaisemmin tällainen oli OPH:n pitkäkestoinen oppilaitosjohdon valmennus, nyt se on ollut minimissään perehdytyspäivä + mentorointi)
- Työuran aikana tarvitaan erimuotoista täydennyskoulutusta (tarjoilla on ollut lyhytkursseja ja pitkäkestoisempia valmennuksia esim. Pd-, jet- ja EMBA-valmennuksia)
- Ja näiden lisäksi tukea tietyissä haastavissa johtamistilanteissa, Kunnan tasolla voidaan ajaa läpi isoja muutoksia (esim. inkluusio). Koulu voi voida pahoin, tai ajautua konflktiin Rehtori voi joutua kyseenalaistamisen kohteeksi. Tällöin osaava asiantuntija voi auttaa.
Hyvä malli. Erinomaisen rehtoriuden ihanne olisi hieno valmennusjärjestelmän suunta. Nyt ei puutu kuin poliittista tahtoa tällaisen kaikkien suomalaisrehtorien ammatillisen kehittymisen varmistavan valmennusmallin ja siihen tarvittavien asiantuntijoiden koulutuksen rahoittamiseen.
Lopuksi
Näin kirjaa luin. Warning: Näin sen tulkitsin ja ymmärsin ja itselleni sanoitin. Jo siksi suosittelen jokaista lukemaan tämän kirjan itse. Mutta vielä enemmän siksi, että se ravistelee ajattelemaan rehtoriutta raikkasta näkökulmasta.
Suomalainen koulu kiinnostaa yhä maailmalla. Ja niin myös suomalainen varsin poikkeava koulun johtaminen. Hienoa, että teos tullaan toimittamaan myös kansainväliseen jakeluun.
Jos jotain saa ehdottaa lisättäväksi seuraaviin painoksiin, niin ehdottaisin kappaletta tiedolla johtamisesta (Big Data) osana vaikuttavien muutostekojen tunnistamista ja tavoitteen saavuttamispolun poijutusta. Lyhyttä katsausta suomalaisen koulun kehitykseen voisi myös hieman tarkentaa :-)
Kirjoittajista
Tapio Lahtero on kasvatustieten tohtori ja opetustoimen johtamisen dosentti. Hän on Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon johtava rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutuksen johtajana.
Mikko Salonen on kasvatustieteen maisteri ja espoolainen ex-rehtori. Hän toimii Konsulttipaja Oy:ssä konsultti-kumppanina monissa koulutusjohtamisen projekteissa ja koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeissa sekä Suomessa että ulkomailla. Aiemmin hän on toiminut 20 vuotta peruskoulun rehtorina.
