Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, syyskuuta 27, 2022

Espoon koulutuspoliitiikka huolestuttaa

Muutaman kuukauden kuluttua, kun sote käynnistyy,  koulutoimesta tulee  Espoon taloudellisesti merkittävin palvelu kuntalaisille.

Vuoden 2023  toimintaa valmistellaan kuumeisesti tai sanoisinko tuskan-hikisesti.  Pulaa on opettajista - erityisopettajista, valmistavien luokkien opettajista,  sijaisopettajista, koulunkäyntiavustajista. ...Ja rahasta.

Ensi vuoden budjetti hyväksytään joulukuun valtuustossa. Virkamiehille on annettu toimialoittain kehys, johon heidän oma talousarvioehdotuksensa lautakunnille on sopeutettava.  

Espoon koulutoimen asiantuntijaelimenä toimii Kasvun ja oppimisen lautakunta. Sillä oli kokous viime viikolla -muuten ensimmäinen LIVE-kokous. Tilanne ei todellakaan näyttänyt hyvältä, kuten Hesaristakin sai lukea:

Kasvun ja oppimisen lautakunnan mielestä opetuksesta ei  voi säästää tässä tilanteessa. Oppilailla on vakaa osaamis- ja hyvinvointivajetta. Opettajat uupuvat.  Yleinen henkilöstäsäästö, jakotuntien ja avustajamäärien leikkaaminen ovat myrkkyä. Kaiken lisäksi hankerahoitus pienenee. Vaikka perusopetuksen määrärahat kasvavat esityksessä, oppilasmäärä kasvaa vielä enemmän. Lautakunta edellyttikin että talousarviossa huomioidaan oppilasmäärän kasvu. 




Erityisen huolissaan lautakunta oli erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteesta.  Kaikki eivät saa tarvitsemaansa tukea (vaikka joissain koulussa sekin onnistuu, kuten päivän HS kertoo Lintulaaksosta - mutta sielläkin selittävä tekijä on riittävä määrä aikuisia). Lautakunta totesikin, että talouden raamit eivät anna mahdollisuutta toimivan inkluusiomallin toteuttamiseen. Espoossa ollaankin ottamassa uudenlaista toimintamallia.

Lukioiden kurssitarjonta haluttiin säilyttää vähintään nykyisessä laajuudessaan.  Keskiarvoraja lukioon ei saa nousta. Lukiokoulutusta tulee järjestää alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti, hyvin liikenneyhteyksien varrelle. 

Työvoimapulaan varhaiskasvatuksessa lautakunta edellytti  palkkaohjelman laatimista ja  esitti kielikoordinaattorin viran perustamista. Lisäksi lautakunta edellytti puheenjohtajan aloitteesta  yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden voimakasta kasvattamista. Eesityksestäni poistettiin kuitenkin 50 % tavoite, joka oli myös varhaiskasvatuksen johtajan mukaan mahdoton toteuttaa.

Huolta kannettiin myös nuorisopalveluista. Ne tarjoavat nuorille tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluja, joiden merkitys on myös kaupungille kustannusvaikuttava. Säästötoimien kohdentaminen nuorisopalveluihin on lyhytnäköistä.

Tilavuokrat ovat aivan liian korkeat, ja seinät syövät rahaa opetukselta. Sisäisten vuokrien perusosan ylittävä osa onkin katettava erillisellä rahoituserällä, lautakunta vaati. 

Virkamiehet esittivät myös merkittäviä muutoksia investointiohjelmaan. Mm. Jupperin uudisakennusta ollaan jälleen siirtämässä myöhemmäksi.Tilanne on kestämätön. Oppilaspaikat loppuvat Espoossa.  Investointiohjelma ei  ole riittävä vastaamaan kasvavan kaupungin tilatarpeita. Esitetty 4–5 vuoden katkos on epärealistinen eikä vastaa palvelutarpeen kasvuvauhtiin. 

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti useita muutosesityksiä, ja kaikkiin niistä, jota kasvattavat menoja, johtava virkamies joutui jättämään eriävän mielipiteensä.

Oli kokouslistalla myös asioita, jotka voitiin päättää hyvillä mielin:

  • lautakunta hyväksyi tarveselvityksen Hösmärinpuiston kouluosan muuttamisesta päiväkodiksi ja 
  • päätti Viherlaakson lukion taidelinjan muuttamisesta kuvataidelinjaksi.
  • Espoossa on paine kasvattaa lukiopaikkoja jo lähitulevaisuudessa. Kovin kasvupaine on läntisessä Espoossa. Lautakunnan puheenjohtajan esityksestä edellytettin, että Kiviruukkiin varataan tontti lukiolle ja käynnistetään alueelle sijoittuvan Itämerilukion suunnittelu.
  • Lautakunta toivoi lisäksi, että Espoo hakee mukaan Unicefin lapsiystävällinen kunta -malliin.


Sotapäivän nro 216 aforismi

 









Näin ei ole. Voimia ja rohkeutta nousta väärää vastaan! Sotapäivä nro 216.

maanantaina, syyskuuta 26, 2022

Ehdolla seurakuntavaaleissa

Tämän blogin pitäjä Martti Hellström on taivelteltu lähtemään vielä kerran ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin nyt Kirkko kaikille-listalla. 

Olen ollut mukana kaksi kautta demarien listalta Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan seurakunta-neuvostossa sekä Espoon seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa. Olen niinikään saanut toimia pian 8 vuotta seurakuntien yhteisessä viestintätoimikunnassa,  ja nyt toista vuotta sen puheenjohtajana.

Koulutukseltani olen luokanopettaja, kasvatustieteen tohtori ja arvonimeltäni opetusneuvos.  Olen puoliso, isä ja ukki ja kouluvaari.

Työuraani kuuluvat mm. 11 vuotta luokan-opettajana Helsingissä ja Espoossa,  25 vuotta rehtorina Auroran koululla  ja  saman verran Luokanopettaja-lehden toimittajana/ päätoimittajana. Olen ollut ay-aktiivi,oppi-ja tietokirjailija, ja yhä eläkkeelläkin opettajan-kouluttaja ja  kuntapoliitikko.

Olen entinen Kallion kirkon seurakuntanuori ja ripari-isonen. Opiskeluaikana hankin pätevyyden myös uskonnon opetuksen erikoistuneen luokanopettajan virkaan.  Koulurallani sainkin opettaa uskontoa ja  olla myös mukana kirjoittamassa alakouluille uskonnon oppikirjaa nimeltä Raamatun Lukukirja (1995).. Minulla on ollut myös kirjoitella ajatuksiani   lukuvuoden 2008-2009 ajan Esse-lehden kolumnistina.

Hengellisesti olen ylikiinnostunein ajanlaskun alussa toimineen alkuperäisen Jeesus-liikkeen ideologiasta. 

sunnuntaina, syyskuuta 25, 2022

Viikkoraportti 38/2022

Sota Ukrainassa edelleen. Tällä viikolla taittui syyskuu kohti loppua. 

Maanantai 19.9. 

Hetki ennen luennonalkua
A
inedidaktiikka-luento nro 3  yliopistolla 10.15- 13.45.  Sali 347 varttia ennen alkua. Junalla ja bussilla matka sujui taas mukavasti. 
Seuraava luentosetti onkin Siltavuoressa vasta 29.9.
 



 Tiistai 20.9. 

Vapari. Perinneseuralle esityslista-aihio. Datan keruuta ensi viikon kolmeen eri luentoon.


 Keskiviikko 21.9.

Sain upean email-viestin. Ei enää koskaan rahahuolia. Täytyy vain lähettää tilitiedot. :-) Lounaaksi kaupan kaalikääryleitä

" My name is Louis Dovonou . I was the personal Attorney to Late ( Engr ) Leif Hellstrom , who died as a result of car accident (May his soul rest in peace). I hereby seek your consent to present your name as next of kin to Leif ,so that you and i can inherit the deposited fund through my assistance. The money value 10.5 million dollars was deposited by Leif ,before his sudden death. Kindly get back to me if you want more details about this case.
Barrister Louis Dovonou."

I
llalla kasvun ja oppimisen lautakunta.  Ensimmäinen lähikokous tällä valtuustokaudella.

Kotiin klo 21.30.  Pikkuäijät oli jo nukkumassa.

 Torstai 22.9.

A
amulla pika-aamiainen ja pojat kouluun ja esikouluun. Vaimon kanssa Iso-Omenaan. Kiinalainen lounas tosi maiskis. Haudoille kanervia. Sitten naputtamaan luentoja.


 Perjantai 23.9. 

Kouluvaaripäivä klo 9- 13.30.  Aamu aloitettiin poistumisharjoituksella. 2N-ltä kului aikaa 1.15 min.

Matematiikka, suomea, uskontoa.



 Lauantai 24.9. 

S
antulla synttärit. 

Puoliltapäivin Helsinkiin patsaita bongaamaan. 15 000 askelta. 

Paras patsas (5 cm) "Viisas hiiri"

Lounaaksi kalakeitto Hakaniemessä.
 

Sunnuntai 25.9. 

Hidas aamu!!  Sitten naputtelemaan.

Ensi viikon valmistelua:
  • keskiviikkona luento Suomen Tutor-opettajakokeilusta 
  • torstaina aamulla luento opsista uusille luokan-opettajaopiskelijoille ja 
  • iltapäivällä 12.5-15.45 viimeinen PED0042 4-tunnin luentopaketti
  • sitä ennen saatava työt 1-4  arvioitua.

perjantaina, syyskuuta 23, 2022

50 lausuntoa 6.luokan todistusarvioinnin kriteereistä

Opetushallitus teki lukuvuoden 2020-21 ison työ ja laati luonnoksen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereiksi. Kentänväellä oli aikaa  tähän päivään klo 16.15 saakka, kertoa näkemyksensä, kuinka hyvin luonnoksen pohjalta onnistuu arvisanojen 5-7-8-9 antaminen keväällä 2024. 

Kaikille avoimessa kyselyssä oli 4 kysymystä:

1. Mikä on näkemyksenne kriteeriluonnosten selkeydestä?

2. Ovatko osaamisen kuvausten jatkumot arvosanasta 5 arvosanaan 9 johdonmukaisia? Toivomme perusteluja

3. Miten mielestänne oppiaineiden arvosanojen 5 kriteeriluonnokset kuvaavat välttäviä tietoja ja taitoja?

4.  Yleisiä kommentteja kriteeriluonnoksista.

Keskeinen tavoite oli 1) yhdenmukaista opettajien arviointityötä ja 2) helpottaa sitä.

Kentän ääni

Määräaikaan menessä oman näkemyksen lähetti 50 eri tahoa. Mukana oli opettajankoulutusyksiköitä, instituutioita, edunvalvojajärjestöjä ja myös yksittäisiä opetusalan ihmisiä. Toistan vain 50 !!! 

Kävin vastaukset läpi ja tein itselleni pikamuistion kommenteista. Tässä miniversio:

1. Paketti on työläs. " Opettajat ovat jo nyt erittäin kuormittuneita, joten uusien arviointikriteereiden tulisi selkeyttää arviointia eikä tuottaa arviointiin liittyvää lisätyötä..."

2. "Kriteerien käytettävyyttä heikentää niiden laajuus ja lukumäärä"

3. Kriteerit ovat edelleen tulkinnanvaraisia, mikä on uhka yhtenäistämistavoitteelle. Kuvaukset ovat abstrakteja ja yksipuolisia.

4. Erityistä huolta oli siitä, että onko 7.lle luokalle siirtymisen vähimmäisosaaminen riittävän vaativaa/selkeästi määriteltyä. " Tärkein uudistus tässä arvioinnin uudistamistyössä on nimenomaa vähimmäisosaamisen määrittelyt."

5. Näkemykset eri arvosanojen vaatimustasosta vaihtelivat.  Monessa lausunnossa arvosanan 9 kriteereitä pidettiin liian vaativina. Joissain myös arvosanan 5.

6. Myös arvosanoilla 6 ja 10 kaivattiin kuvauksia.

7. Kiitosta annettiin taulukkomuodosta.

8. "Opetussuunnitelman perusteiden tavoite laaja-alaisesta osaamisesta näkyy lukuvuosiarvionnin kriteereissä vähänlaisesti."

9. Onko kriteereissä huomioitu näkövammaiset oppilaat? "Kaikki kriteerit perustuvat visuaalisuuteen".


Toimenpide-ehdotuksia

Poimin itselleni talteen joitain ehdotuksia:

  • Ennen kriteerien käyttöönottoa tulisi  tehdä joissakin kunnissa kokeiluja.
  • Kriteerityötä tulee jatkaa, kriteeristöä ja tavoitteita sekä selkeytää että tiivisää-
  • Tarvitaan tukimateriaalia/tukipankki
  • Kriteerien käyttöönottoa tulee seurata ja arvioida.  
Oma lausuntoni

Lienee reilua  laittaa tähän myös omat ajatukseni:

  • Kriteeriluonnosten selkeyden kannalta oleellista ovat jo perusteissa 2014 valittu tapa ilmaista tavoitteet taitoina. Tapa ei ole yhtä helppo kuin asettaa  tavoitteet ja tavoitetasot sisältöjen avulla.  Ratkaisu on tehty, ja haasteeksi jää, onko tavoitteiden astetasot osattu määritellä niin, että ne on arvioitavissa mahdollisimman yksiselitteisesti ja jopa ajallisesti taloudellisesti. 
  • Nyt perusteissa käytetään taitokäsitettä niin, että sen laadullisia ulottuvuuksia ovat 1) taidon hallinnan itsenдisyyden ja osassa taitoja monipuolisuuden/osassa  taitoja tarkoituksenmukaisuuden asteet. Näin huomio kiinnittyy   usein taidon tekniisiin puoliin. Erityisesti tämä on ongelmallista taito-ja taideaineiden osalta.  Edellisissд taidon keskeinen ulottuvuus on taitavuus, jälkimmäisissa esteettisyys, esim. kauneus. Taitavasti  osaaminen mainitaan krtiteereissä 0 kertaa, samoin kauniisti osaaminen. 
  • Verratuna Bloomin, Krathwohlin ja Daven tavoitetaksonomiaan (jossa on usein 7 laatuastetta) 6.luokan kriteereissä  käytetään lähinnä kolmen ensimmäisen laatuasteen verbejä.  
  • Laadullista  skaalaa  kдytetддn  johdonmukaisesti kaikissa oppiaineissa: 
    • 5 = osaa - jotain, helppoa/ohjattuna- ohjatusti-autettuna/tunnistaa annetuista esimerkeistд- antaa esimerkkejä/ osallistuu joskus/kokeilee taitoa
    • 7=  osaa  - useita/ itse  joskus apua saaden/ ymmärtää (jokus) autettuna/osallistu/ käyttää, kehittää 
    • 8 = osaa - monella tavalla/ymmärtää/käyttää ja kehittäämonenlaisia
    • 9 = osaa -monipuolisesti- laajasti- taitavasti-hyödyllisesti-tarkoituksenmukaisesti,  ymmärtää/ on aloitteelinen osallistuja,muokaten  tutkii ja pohtii-hyödyntää (pääosin) tavoitteellisesti, soveltaa tarkoituksenmukaisesti.
    • Verrattuna Bloomin, Krathwohlin ja Daven tavoitetaksonomiaan (jossa on usein 7 laatuastetta) 6.luokan kriteereissä  käytetään lähinnä kolmen ensimmäisen laatuasteen verbejä.  Niin arvosanan 5 kuin arvosanan 9 osalta valittu kriteeristö on hyvin vaatimaton
    • Taitavasti osaaminen mainitaan 0 kertaa. Luovasti osaaminen mainitaan vain 5 kertaa. Uutta luovasti osaaminen 0 kertaa. Näin väittäisin, että taito- ja taideaineiden osalta valittu arviointitapa ei täysin ota huomioon näiden aineiden taustalla olevien tieteenalojen erityisyyttä
    • Arvosana 5 antaa oppilaalle oikeuden siirtyä 7. luokalle.  Sain olla mukana yhdessд OPH:n ryhmässä, joka sparrasi ainetiimejä  juuri tuon arvosanan osalta.  Tavoitetaso on lähes kaikissa aineissa todella alhainen. Niin alhainen, että keskustelu armovitosista loppuu   Mutta huoli oppilaiden syrjäytymisestд tulee kuumenemaan. Ei noin heikolla osaamisella voi pärjätä yläkoulussa.
    • Arvosanan 5 kriteereissä puhutaan auttamisesta ja ohjauksesta. Oppilaan oikeuksien kannalta voisi olla tärkeää pohtia suhdetta saatuun yleiseen ja tehostettuun tukeen.  
    • Kriteeristö on kieleltään hyvää suomea. Ongelmana on aikanaan valittu käytännölle uusi tapa kohdistaa arviointi taitoihin, ja se tapa jolle kriteeristässä taidon laatutasot rakentuvat: Olettamus, että taidon keskeiset ulottuvuudet on yksinkertaistettavissa itsenäisesti ilman apua selviämiämiseen ja taidon monipuoliseen käyttämiseen. Liian vähälle huomio jäävät taidon hallinnan todellinen laatu: sen soveltamiseen, kehittämiseen ja uuden luomiseen. 
    • Niinikään kriteeristössä ei nouse esiin riittдvдsti  kyky ns. tulevaisuustaitojen (laaja-alainen osaminen) kytkeminen tuon aineen osaamiseen.
    • Koska eri oppiaineiden taustalla olevilla tieteenaloilla on omat  erityispiirteensä, niiden tulisi näkyä myös kriteereissä. Mm. taito- ja taideaineiden osalta kannattaisi pohtia taitavuuden, luovuuden, ja esteettisyyyden (esim. kauneus) aseman vahvistamista.
    • Kokonaan oma huolensa liittyy kriteerien määrään  ja siitä syntyvään sekä opettajien jaksamisen että oppilaiden oikeusturvaongelmaan. 6. luokan aineenopettaja arvioi oppilaidensa taitoja noin 15 eri taidossa. Luokanopettaja arvioi oppilaidensa taitoja yhteensä yli 200 taidossa. Summatiivinen  arviointi ei voi perustua formatiiviseen, joustavaan arviointiin, vaan aitoihin osaamisnäyttöihin, jotka ilmoitetaan etukäteen. Jos olemme tarkkoja: tämä tarkoittaa mahdollisuutta jokaiselle oppilaalle antaa henkilökohtainen näyttö osaamisestaan jokaisessa taidossa (ja tarvittaessa vaihtoehtoisella tavalla ja uudelleen). Oletetaan, että siihen varataan 5 min/oppilas. Näin 30 oppilaan luokassa yhden tavoitteen näyttöihin on varattava 150 minuuttia. Kun tavoitteita on se 200, niin näyttцihin tarvitaan 30 000 minuutta = 500 tuntia.  Jos 6.luokalla on viikossa 25 tuntia, niin näyttöihin olisi varattava 20 kouluviikkoa 38:sta. Eikö kukaan ole pysähtynyt tämän ääreen?


sunnuntaina, syyskuuta 18, 2022

Viikkoraportti 37/2022

Sota Ukrainassa edelleen. Tällä viikolla taittui syyskuu kohti loppua. 

Maanantai 12.9. 

S
 eurakuntavaalien ehdokaskuvaus klo 12. Napattiin nippu kuvia.
 
Illalla k0koontui valtuusto. 2 varalla oli vapaailta.
Ahkeraa sukellusta ainedidaktiikan syvyyksiin.

 


 Tiistai 13.9. 

Pilvinen päivä. Toinen päivä lounaaksi herkullista siskonmakkarakeittoa.

Illalla kunnallisjärjestön hallituksen kokous.



 Keskiviikko 14.9.

Pilvinen päivä. Sadettakin. Käytiin Jumbossa. Ostin tekniikkaa. Kotona omatekoiset hampurilaiset. Huomisen luentopaketin  viimeistelyä.

Illalla klassikkoleffa. Oli se väkivaltainen. Olivat ne niin taitavia.









 Torstai 15.9.

A
inedidaktiikka-luento nro 3  yliopistolla 10.15- 13.45.  Hienoa, innostavaa keskustelua.Seuraava luento onkin jo maanantaina. Alkuilta menikin jo diojen järjestelyissä.

 Perjantai 16.9. 

K
ouluvaaripäivä klo 9- 13.30. Nasta päivä. Tanssia. Naulaus-ta.Nugetteja.Toiminnallista matematiikkaa. Ussassa tunne-kasvatusta.

SyysMatin markkinateltta pystyyn klo 16 Aapon ja Eskon voimin.

Sitten dioja maanantaille ja illalla "Vain elämää" jakso Mikko Alatalosta.

 Lauantai 17.9. 


Perinneseura SyysMatin markkinoilla.

Itse teltalla klo 13-16. Ex-kirkkoherra Antti grillasi makkaraa.

Pilvistä, aurinkoista ja sadekuurokin.

Sunnuntai 18.9. 



SyysMatin markkinoilla.
Itse teltalle klo 10-13. Kivasti meni. Kauppa kävi- ja tuttuja teltalla.

Illalla huomiset diat kuntoon.

tiistaina, syyskuuta 13, 2022

6. luokan arvosanojen kriteeriluonnos


Opetushallituksen väki haluaa kuunnella kentän ääntä lukuvuoden 2021-22 aikana tehdyn kriteerityön tuloksista. Voimassa olevia kasin kriteereitä on täsmennetty ja kaikkiin oppiaineisiin on laadittu kriteerit myös arvosanoille 5, 7 ja 9. 

6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteerien luonnokset ovat vielä 23.9 asti kommentoitavina.  

Neljä kysymystä

Kommentoijille esitetään seuraavat kysymykset;

1. Mikä on näkemyksenne kriteeriluonnosten selkeydestä?

2. Ovatko osaamisen kuvausten jatkumot arvosanasta 5 arvosanaan 9 johdonmukaisia? Toivomme perusteluja

3. Miten mielestänne oppiaineiden arvosanojen 5 kriteeriluonnokset kuvaavat välttäviä tietoja ja taitoja?

4.  Yleisiä kommentteja kriteeriluonnoksista.

 
Uusilla kriteereillä pyritään yhdenmukaistamaan ja
helpottamaan opettajien arviointityötä. Omissa kommenteissani halusin kiinnittää huomiota lähinnä kolmeen seikkaan: 
  • Onko arvosanoille asetettu vaatimustaso liian vaatimaton? Erityisesti toivon, että asiaa pohditaan arvosanan 5 osalta. Pärjääkö  osaamisella, jossa oppilas tarvitsee apua ja ohjausta lähes joka taidossa  7. luokalla? Oman opettajakokemukseni perusteella väitän, että moni 6.luokkalainen yltää taidoissa jopa uutta luovaan tasoon.
  • Pitäisikö erityisesti taito-ja taideaineiden kohdalla näkyä jo  osaamista kuvaavissa lauseissa vahvemmin näiden oppiaineiden erityisluonne: taitoaineissa  taitavuus ja taideaineissa myös luovuus ja esim. tuotosten esteettisyys?
  • Luonnospaketissa on yhteensä 215 sivua taulukoita. Uskon, että alakoulussa aineenopettaja selviää hyvin noin 15 tavoitteen arvioinnista, mutta luokanopettajille arvioitavia taitoja/per oppilas on yli 200. Jos todistusarviointi ei saa perustua opiskelun ohessa tehtyihin formatiivisiin havaintoihin - niinkuin on kirjoitettu- vaan etukäteen ilmoitettuihin näyttöihin, työmäärä on melkoinen. Jos olettaa, että yhden taidon validiin ja reliaabeliin arviointiin menisi 5 minuuttia oppilasta kohti, niin yhden oppilaan todistusarvosanojen määrittämiseen tarvittaisiin noin 1000 minuuttia eli 17 tuntia. Ja 30 oppilaan osalta tarvittaisiin 500 tuntia eli 100 kpl  5-tunnin koulupäivää. 

Tarkoitus on, että uusiin kriteereihin pohjautuva 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointi tehdään ensimmäisen kerran keväällä 2024 - ei siis vielä ensi keväänä. 

Tässä linkkejä  OPH:n sivustolle, josta löytää tarkempia ohjeita:


Millaisena ainedidaktikot kuvaavat ainedidaktiikka luokanopettajille?

Luokanopettajia alettiin kouluttaa maistereiksi vuonna 1979. Tällöin koulutuksessa vahvistui entisestään jo 1970-luvulla alkanut opettajaopintojen akateemistaminen, joka näkyi mm. painopisteen siirtymisenä eri oppiaineiden aineenhallinnan varmistamisesta kunkin oppiaineen taustalla olevan tieteenalan erityisluonteen avaamiseen. Tässä keskeisenä työkaluna olivat ainedidaktisen opinnot.

Vuonna 2010 ilmestyi teos, jossa käydään läpi 30 vuoden kokemuksia maisteriluokan-opettajien koulutuksesta. Tarkastelen tässä teoksessa artikkeleita, joissa ainedidaktiikan yliopisto-opettajat pohtivat  näitä vuosia oman aineensa osalta. 

Kallioniemi, Arto, Toom,Auli,  Ubani, Martin ja Linnansaari, Heljä.(2010). Akateeminen luokanopettajakoulutus. 30 vuotta teoriaa, käytöntöä ja maistereita. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Luokanopettajakoulutuksessa pääaine on kasvatustiede. Eri tieteenalojen didaktiikat ovat sivuaine. Ainedidaktiikka  voidaan määritellä kasvatustieteen ja opetettavan aineen yhteiseksi alueiksi.

Oppiaineista kaksi: matematiikka sekä äidinkieli ja kirjallisuus  ovat luokan-opettajakoulutuksen ydinainesta. Kumpaankin on aikaa noin 2-3 % opintojen kokonaismäärästä. Ei siis paljon.Vielä  vähemmän aikaa on varattu orientoiville aineille mm. historia ja uskonto sekä taito- ja taideaineille.

5 ainedidaktiikka

Anu Laine ja Markku S. Hannula pohtivat artikkelissaan matematiikan didaktiikkaa luokanopettajan koulutuksessa mutta myös laajemmin ainedidaktiikkaa.

Ainedidaktiikassa  keskeinen vaikuttamiskohde on opiskelijoiden matematiikkakuva (omat tunteet ainetta kohtaan, uskomukset, ehkä pelkokin sopiiko tämän aineen opettajaksi).

Opetuksessa halutaan varmistaa, että opiskelijat hallitsevat peruskoulun matematiikan sisällöt ja käsitteet tarkasti ja perustellusti. Tässä aineessa aineenhallinta on siis tärkeää. Opiskelijoille avataan matematiikka-tieteen erityisyyttä myös opetuksessa käytettävillä työtavoilla. Opetuksessa käytetään nimenomaan ongelmaratkaisuun pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opiskelijat saavat itse tutkia sisältöjä toimintamateriaalin avulla. Tieto syntyy kokeilemalla, tutkimalla ja parin kanssa työskentelemällä. 

Ainedidaktiikka on  tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta. Kirjoittavat käyttävät käsitettä: pedagoginen sisältötiede. Oppilaan ja aineen välinen suhde on tärkeä.  Myös luokanopettajat tarvitsevat tietoa siitä, miten oppilaat oppivat matematiikkaa, ja minkälaisia vaikeuksia eri  aihealueiden oppimiseen liittyy. Sekä  tietoa ja keinoja, miten matemaattinen tieto voidaan esittää niin (omin sanoineni: transponoida), että oppilaat ymmärtävät sen.

Myös ainedidaktiikassa  reflektio on Suomessa opettajalle tärkeä taito.

Elina Harjunen  ja Kauko Komulainen kuvailevat äidinkieltä ja kirjallisuutta luokanopettajan ydinaineena. Kaikki muu oppiminen ja opiskelu perustuvat tähän aineeseen. 

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa keskeinen tavoite on kielitietoisuus.  Kielen avulla rakennetaan sosiaalista todellisuutta; käsityksemme todellisuudesta on sosiaalisen vuorovaikutuksen, kielellisen kommunikaation tulosta. Äidinkieli ja kirjallisuus on myös taideaine, jossa syntyy erilaisia  esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä. Ja niistä ymmärrystä maailmasta.

Tärkeä tavoite on  oppia ilmaisemaan itseään. Perinteisen kirjoittamisen ja puhumisen lisäksi myös draamallisella vuorovaikutuksella. 

Markus van den Berg  kuvailee artikkelissaan historiallis-yhteiskunnallisten aineiden didaktiikkaa luokanopettajan koulutuksessa.

Historian ainedidaktiikan tavoittena on historiatietoisuus. Keinoina ovat historiallisen ajattelun taidot: ”Mistä me tiedämme tämän?” Historia ei ole arvovapaata. Historialliset totuudet ovat suhteellisia. Erilaiset ihmisen toiminnasta jääneet jäljet, kuten esineet ja kirjalliset lähteet ovat itsessään mykkiä.Vain niiden tulkinta muuttaa ne historiaksi. Historia perustuu tulkintoihin, mutta ne eivät voi olla mielivaltaisia, vaan niiden täytyy perustua  menneisyyden jäänteisiin. Historialliseen ajatteluun kuuluvat kriittisen ajattelun taidot: oman aikakauden totuuksien suhteellistaminen,

Arto Kallioniemi ja Martin Ubani avaavat uskonnon didaktiikan opetusta  luokanopettajakoulutuksessa.

Heti aluksi he erottavat teologian ja uskonto-oppiaineen toisistaan. Peruskoulun ala-asteen sisällöt ovat pääasiassa lasten elämänkysymyksiä. Teologian kiinnostusalue on paljon laajempi.

Tärkeä käsite on uskontokuva (siis käsitys tästä aineesta ja esim. siitä, sopiiko opiskelija omasta mielestään opettamaan uskontoa). Tähän kuvaan halutaan vaikuttaa.

Uskonnon didaltiikan keskeisiä kysymyksiä ovat:  Miten oppiminen tässä oppiaineessa tapahtuu? Edellyttääkö ja jos niin miten oppilaiden oppiminen  ymmärrystä siitä, miten tieto muodostuu tässä oppiaineessa ja miten sitä strukturoidaan? Millaisessa pedagogisella ajattelulla oppiaineen keskeinen sisältö saatetaan osaksi oppilaiden elämys- ja kokemusmaailmaa? Myös uskonnolla on oma kielensä.

Opettajan tulisi saada tietoa ja taitoa, miten yliopistossa tutkituista  tieteenaloista päästään sosiogeneesin (= muutosprosessi) kautta kouluaineisiin, joissa oppaineista tutkitaan selvästi pelkistyneemmin kuin yliopistossa?

Uskonnon didaktiikan päätehtävänä onkin muokata teologinen ja uskontotietellinen substanssi sellaisen didaktiseen muotoon, että oppilaat voivat omaksua opittavan asian keskeisen sisällön (suppea määritelmä Seppälä 1998).

Metodien osalta peruskoulun uskonnonopetus  on luonteeltaan muiden oppiaineiden opetusmenetelmiä monipuolisesti integroiva aine.

Inkeri Ruokosen ja Heikki Ruismäen artikkelissa on "haikuja"  taide- ja taitoaineiden opettajankouluttajilta akateemisesta opettajankoulutuksesya -haukuja.

Kirjoittajat nostavat esiin taito- ja taideaineiden erityisyyttä, joka tahtoo jäädä muiden aineiden jalkoihin. Kyse on sivistysaineesta. Sivistys rakentuu ajattelun, luovan tekemisen ja toiminnan taidoille ja taiteelle.Taide välittää kulttuurista ymmärrystä. 

On olemassa taiteen kieli.Taiteiden kielillä opitaan asioita. Taide on yhteinen kieli, jota ihmiset puhuvat yli rodullisen, kulttuuristen, sosiaalisten ja koulutukselisten ja taloudellisten raja-aitojen yli.

Keskeinen työkalu on elämys. Ellei ihminen koe elämyksiä, hän ei ymmärrä elämän merkityksiä. Esiin nousee mm. moniaistisuus.Taide on luova moniaistisen tietämisen ja kokemisen tapa.Taide kasvattaa esteettiseksi kokijaksi.

Taiteet ovat kanava itseilmaisulle ja sisäisen maailman mielenmaisemalle.Taide antaa nuorelle  suoraa tunnepohjaista tietoa myös  hänestä itsestään.


Yhteenvetoa

Jokaisen oppiaineen taustalla on jokin tieteenala. Niillä on oma erityisluonne. Oma kieli. Oma tapa ajatella. Oma tapa rakentaa tietoa. 

Jokaisella oppiaineella on oma tehtävä. Jokaisella oppiaineella on oma erityisluonne, joka liittyy taustalla olevan tieteenalan erityisluonteeseen. Tämä näkyy oppiaineen kielessä (käsitemaailma), tavoitteissa, sisällöissä ja metodeissa. 

Käytännössä joillakin tieteenaloilla on niin paljon yhteistä, että niistä voidaan  muodostaa oppiaineryhmiä: matemaattis-luonnontieteelliset aineet, taideaineet, taitoaineet, orientoivat aineet...Monissa aineissa kokemukset ovat älyllisiä. taito- ja taideaineiden  avulla oppilaille syntyy erilaisia esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä. 

Luokanopettajien ainedidaktiikan opetuksessa  halutaan vaikuttaa opiskelijoiden ainekuvaan, jotta he osaavat opettaa ainetta sen erityispiirteineen innostavasti ja vaikuttavasti.

Kalle Juuti, Seija Kairavuori ja Sirpa Tani nostavat omassa artikkelissaan esiin myös mielenkiintoisen ainedidaktiikkaan vaikuttavan trendin: tiedonalalähtöisen eheyttämisen. Ts. sen, kuinka ilmiöitä jne. voidaan tutkima myös kunkin tiedon alam omista lähtökohdista kiinni pitäen. Eheyttämisprojekti voi olla monitieteinen, tieteiden välinen tai esim. poikkitieteellinen. 

Kirjassa on paljon mielenkiintoista muita artikkeleita. Palannen niihin vielä myöhemmin.


sunnuntaina, syyskuuta 11, 2022

Viikkoraportti 36/2022

Sota Ukrainassa. Kylmää oli myös alkuviikon ilma. Sitten lämpeni . Kokoussumaa. Ja Onnistumiskokemuksia.

P
ojat aamulla kouluun ja förskolaan.  Kylmä ja pilvinen keli. 


Ainedidaktiikan dioja. Kävin ostamassa alan perusteoksen Itä-Keskuksesta. Kannatti.

 

Valtuustoryhmän kokous illansuussa. Minilista. Aikaa kului about tunti.

Pojat meillä vielä tämän illan yön. Iltapäivällä urheilua Karamzinin kentällä mm. käsinroikuntaa ja kiipeilyä narupyramidissa.


Tiistai 6.9. 
Pojat aamulla kouluun ja förskolaan. Santtu haki.
 
Perinneseuran kokous klo 15. Tärkeitä asioita: vuosiavustus, SyysMatti...



Illalla seurakuntaneuvoston kokous Suvelan kappelilla. 






Saivat houkuteltua vielä mukaan marraskuun vaaleihin. Nyt Kirkko kaikille- listalle.






 Keskiviikko 7.9.


Aamulla Porinaa-etä- kokous klo 8.15- 9.45.

Sitten ainedidaktiikka-kirjan lukua ja muistiinpanoja. Huomenna ensimmäinen luentosessio (4 t)

Illalla Kotolan talousseminaari Monikossa klo 18-20. Hyvää asiaa.




 Torstai 8.9.

A
inedidaktiikka-luento yliopistolla 10.15- 13.45.  Bussiin 8.37. Perillä noin klo 1o. Laitteet toimi.  Hyvää keskustelua.
Lounaaksi R-kioskin hodari.

Illalla asoy:n kokous takapihalla. Saatiin hallitus kasaan. Lupauduin täksi kaudeksi toiminnantarkastajaksi.





 Perjantai 9.9. 

Kouluvaaripäivä klo 9- 13.30. Monenlaista touhua. Välitunti- ja ruokailuvalvontaa. Lukutehtävien kuuntelua. Musiikissa pieni ryhmä. Uskonnon tunnilla auttamassa. Päivän pääksi hain nipun Lippajärveläisten juhlanumeroa.


P
äivälliseksi maukkaat pizzat PizzaPasta Mankkaalta. Maiskis.








 Lauantai 10.9. 


A
amupäivällä ensi viikon luennon dioja.

Iltapäivällä taas hautakukkia kastelemaan ja patsaita bongaamaan (Sibelius-monumentti).  

Samalla reissulla hieno Didrichsen museon näyttely Hiltusesta oli mainio.  Aurinko paistoi. Se on syyskesä.

Päivälliseksi uunilohta katkarapukastikkeella. "Gourmet"

Sunnuntai 11.9. 

E
nsi viikon luentojen valmistelua leppoisasti. 



Päivän ohjelmassa vielä patsasbongausta Kalliossa ja Vallilassa hienossa säässä.
Tässä kansallisnyrkkeilijämme GeeBee.

Päivälliseksi kanalettuja.