Päivän aforismi

Etäkoulun kehittämiseen ideoita aikuisten etätyökokemuksista ?

HESARISSA oli tänään mainio Simo Löytömäen kirjoittama juttu aikuisten kokemuksista koronakevään etätyöstä. 

Kuten muistetaan  hallitus linjasi maaliskuussa, että etätöitä tulee suosia, mikäli työtehtävät sen vain mahdollistavat.  Noin 60 % siirtyikin niihin- luku oli EU- maiden korkein. Suositus ei jatku enää elokuussa.

Hesari pani pystyyn verkkokyselyn:  miten suomalaisten etätyö on sujunut. Kyselyyn saatiin  lähes 600 vastausta. Juttua varten hankittiin myös asiantuntijalausuntoja.  

JÄSENSIN juttua itselleni  ryhmittämällä sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia aineistolähtöisesti.  Löysin vastauksista 7 "faktoria".

Nämä olivat:

1. Toisenlainen päivärytmi

2. Työn tehokkuus /tehottomuus

3. Työn ja työajan määrä

4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana

5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys

6. Työn ilo/ilottomuus 

7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi

Esitelen napakasti nuo faktorit ja lopuksi esitän  25 ideanpoikasta, jotka tulivat mieleen, kun pohdin,  miten  näitä kokemuksia voisi ehkä  hyödyntää syksyn mahdollisissa etäkoulujaksoissa. Kaivelin esiin myös koululaisille tehdyn kevätkyselyn tuloksia. Ihan varma en ole, onko ideoissa muille mitään uutta.

1. Toisenlainen päivärytmi

Etätyö toi  positiivisia muutoksia työpäiviin. Työpäivät rytmittyivät  erilaisten kokousten ja palavereiden kautta. Päivää saattoi itse rytmittää vapaammin ja sijoittaa sinne esim. liikuntaa.

2. Työn tehokkuus /tehottomuus

Toisilla etätyö lisäsi työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Kiistatonta tutkimusnäyttöä  tästä on ylempien toimihenkilöiden kohdalla. Mikä lisäsi tehoa: 

1. työmatkoista säästyi päivässä parhaimmillaan monta tuntia. Myös muut laittautumiseen ja töihin lähtöön liittyvät toimet jäivät pois.
2. palaverit tehostuivat: tunnin kestänyt palaveri saatettiin taputella 30–45 minuutissa. Ei kuitenkaan kaikkien mielestä. 
3. kotikonttoriaa oli työrauha: työhön ei tullut samalla tavalla keskeytyksiä kuin työpaikalla. Paitsi niillä joiden koti muuttui. Melutaso oli hiljaisempi.

Toisten mielestä päinvastoin. Etätyö olikin tehottomampaa. Projektit etenivät vain näennäisesti. Etäkokoukset tuntuivat tehottomilta. Mikä heikensi tehokkuutta?

1. takkuilevat ja yskivät etäyhteydet.
2. osa ei osannut tai viitsinyt opetella etätyölaitteiden käyttöä. Toiset joutuivat olemaan epävirallisena IT-tukena kollegoilleen
3. esihenkilöstön työnohjaus jäi taka-alalle; on oppimisen paikka: miten johdetaan etänä ja mitä se tarkoittaa asiantuntijatyössä
4. työkavereiden kohtaamiset ja epävirallisilla tapaamiset jäivät pois: niissä välittyy hiljaista ja työnteon kannalta tärkeää tietoa.

3. Työn ja työajan määrä

Työmäärä ja siihen käytetty aika näyttivät yleensä lisääntyneen. Rajaa työn ja vapaa-ajan välille oli ollut vaikeaa vetää.  Kotona työt valuivat herkemmin vapaa-ajalle ja työasioita mietti helposti pitkälle iltaan. Päivät venyivät helposti pitkiksi. Miksi?

1. Tauot saattoivat helposti unohtua. 

4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana

Kotikonttorissa oli etuja. Monen koti sopi hyvin etätyöhön. Melutaso oli  hiljaisempi kotona.  

Kaikista ei ollut hyvää,  että koti muuttui monitoimitilaksi. Useimpia suomalaisia koteja ei ole suunniteltu kahdeksan tunnin työpäiviä varten. Tyypillistä oli huono  ergonomia; sähköpöydän korvasi  keittiönpöytä ja toimistotuolin  nojatuoli. Kotona ei vain työskennelty, vaan käytiin yhtäaikaa  etäkoulua, ruokailtiin, hoidettiin sairaita, viihdytettiin päivökoti-ikäistä  sekä vietettiin vapaa-aikaa.  Oli ollut vaikeaa tasapainoilla työn- ja perhe-elämän kesken.  

5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys

Spontaani kanssakäyminen työkavereiden ja asiakkaiden kesken jäi pois. Jutussa kukaan ei maininnut työtovereista eroonpääsemistä myönteisenä vaan ikävänä. Miksi?

1.  Spontaanit kanssakäymiset  ovat kuitenkin tärkeitä vapaan ideoinnin ja ajatusten pallottelun hetkiä. Niinikään niissä välittyy hiljaista tietoa. 

6. Työn ilo/ilottomuus 

Etätyö tuotti työn iloa. Miksi?

1. Tuli tunne, että nyt tapahtuu ja nyt minä saan asioita aikaan. 
2. Motivaatiota nosti myös  uudenlanen  autonomia  työssä: kotona oli enemmän mahdollisuuksia rytmittää työpäivä haluamallaan tavalla.

Toisille työnteko taas oli tahmeaa. Miksi?

1. Puoliso oli samaan aikaan etätöissä ja lapset kävivät etäkoulua saman katon alla. 
2. Työteosta yksin tuli suorittamista
3. Työstä tuli melko itsenäistä ja yksinäistä puurtamista. 
4. Päivät toistivat toisiaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan.

7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi

Moni voi oikein hyvin.  Miksi?

1. Liikunta saattoi tulla osaksi arkea: aamulenkki tai lounastauon yhteydessä kävelylenkki. 
2. Unen määrä kasvoi monella. 
3. Yleisen vireystilan koettiin kohonneen. 
4. Stressi ja työpaineet vähenivät.
5. Tuntui turvalliselta olla kotona, kun ei tarvinnut olla niin huolissaan tartunnan saamisesta.

 Osa taas koki henkisen hyvinvointinsa kärsineen. Miksi?

1. kontaktit työtovereihin vähenivät tai muuttuivat virtuaalisiksi.  Työkavereita ei tavannutkaan enää sattumalta. Työilmapiiriä normaalisti keventänyt huumori loisti poissaolollaan. Yhteiset lounaat jäivät, ja ne ovat tosi tärkeä osa työyhteisön hyvinvointia
2. moni oli yksinäisempi, kun elinpiiri supistui kotioloihin. - Työterveyslaitoksen raportin mukaan suomalaiset työntekijät ovat kokeneet kuitenkin muihin eurooppalaisiin verrattuna vähiten yksinäisyyttä koronakriisin aikaan.  
3. Videopalaverit ja viestit  söivät ison osan elekielestä; viestintä saattoi vaikuttaa tylymmältä. Etäyhteydellä tuli paljon enemmän väärinkäsityksiä

Myös fyysisiä oireita tuli  ergonomian heikkenemisen vuoksi: Jumittuneet niskat ja selkäkivu

Työmatkojen kadotessa menetettiin hyötyliikunta.

25 ideaihiota,

miten näitä kokemuksia voisi hyödyntää syksyn mahdollisissa etäkoulujaksoissa? 

Turun Yliopiston INVEST-hankkeen psykologian tutkimusryhmä teki kyselyn KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille 4.-13.5. Koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta.

Helsingin Sanomienverkkokyselyn vastaajat olivat siis aikuisia ja monet tekivät heitä innostavaa asiantuntijatyötä. 

Koululaiset ovat lapsia, ja koulunkäynti eroaa monella avalla oikeasta työstä. Mutta yritetään transponoida  niiden pohjalta luovasti  ja väljästi etäkoulun kehittämiseen ideoita. Ajattelen tässä lähinnä alakouluja ja oppilaita.

1. Toisenlainen päivärytmi

Verkossa toteutettuun koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta.  Etäopiskelussa oppilaat pitivät erityisesti siitä, että aikataulu on rennompi (78 prosenttia), kotona on parempi työrauha (67 prosenttia) ja että on opittu opiskelemaan verkon avulla (73 prosenttia). 

1. Otetaan luokan yhteiseksi kehittämiskohteeksi rennompi päivänrytmitys. Mietiään, milloin on fiksu aloittaa? Kuinka pitkiä sessioita oikeasti jaksetaan? Millaisia taukoja - myös opettaja- tarvitsee? Mitä kannataisi tehdä toisin, kun ei olle koulussa? Oph:n tuoreessa tukimateriaalissa on vinkkejä tähän. 

2. Rytmi syntyy erilaisten osien vaihtelusta; päivän avauksista - joka voisivat muistuttaa "lämmittelyä", "nimenhuudosta", yhteissuunnitelusta, opetustuokioista, miiteistä, itsenäisesti työstä, videoista, palautesessioista  ja lepotauoista. Voisivako esim. aineenopettajien vierastunnit olla erilaisia kuin luokanopettajien? Voisivatko oppilaat osallistua niiden sijoittamiseen päivään.  

3. Turvallinen rakenne syntyy siitä, että viikon- ja päivänrakenteesa  on vaihtelun lisälsi pysyvyyttä.

2. Työn tehokkuus /tehottomuus

4. Koululaisille jää periaatteessa enemmän aikaa mm. nukkua, kun koulumatkat jäävät pois. Olisikin tärkeää, ettei koulu alkaisi liian aikaisin. Miten varmistettaisiin, että kaikki ovat valmiina, kun päivä alkaa. Kaverit unilukkareiksi?

5. Etätunneilla on myös vähemmän työrauhaongelmia, huutelua jne. Kun ohjeet on annettu voi keskittyä tehtäviin. Jos osaa.  Mistä opettaja huomaa, ettei oppilas osaa? Kun ei olla läsnä, luokanjohtamiseen tarvitaan uusia keinoja. Niitä pitää keksiä.  Pitäisikö elvyttää behavoristista  ajattelua: osio- testaus- oikeavastaus? Olisiko oppimispäiväkirjasta apua. Päivän aukeaman voi lähettää kuvana opettajalle. Tai iltapäiviin sijoittuvista tukimiiteistä.

6. Palaverit ja miitit on suunniteltava etukäteen ja niissä on hyvä olla selkeää rakenne. Koske virtuaalisessa vuorovaikutuksessa eleet ja ilmeet jäävä pois, opettajan on erityisesti ajateltava, mitä sanoo, ettei yhtäkkiä sano, mitä ajattelee. Tuokiot on suunniteltava hyvin. Tavoite aina kirkkaasti ja konkreettisesti. Minimitavoite + lisätavoitteet. Keskitytään eriyisesti sellaisiin asioihin, jotka hoituva etänä. Liikuntaa esim. enemmän lähiopetusjaksoilla. Tehtävät on suunniteltava hyvin:  Runko + lisäosat. Mitä, missä, milloin ja miten tehdään. Asioita kannattaa myös kerrata. Kerran viikossa retrotunti?Muistatteko, mitä teimme viime viikkolla bilsassa.

 

Haasteita ratkaistavaksi kuitenkin riittää.  Entä kun kaikki ovat kotona yhtäaikaa?  Tai tilaa on vähän? Entä miten toimia, kun ei vain huvita. Myös tekniikka voi pettää. Kuinka opettaja huomaa? Kuinka puuttuu? 

Kokonaan oma kysymyksensä on, mikä kaikki oppimista ja kasvua edistävä jää etäkoulun vuorovaikutuksessa  pois ja miten niitä voisi korvata? Pois jää  tutun tilan ja sen  kuvituksen vihjeet, melkoinen määrä työvälineitä. Rentouttava pikkusupattelut. Vireystasoa nostavat opettajan älylliset haastamiset.  Huumori.

3. Työn ja työajan määrä

Kevätkyselyssä ei noussut esiin koulutyön määrän kasvua. Mutta monella oli ollut oppimisessa vaikeuksia.

7. Päivän rakennetta suunniteltaessa olisi hyvä tuntea myös perheiden arkea, esim  ruoka-ajat. Tämän johdosta lukujärjestyksen täytyy voida joustaa.

8.Työmäärän on oltava sopiva. 

9. Ja koulupäivän selkeärajainen.  

10. Läksyjen merkitystä kannattaa harkita, kun muutoinkin asioita opetellaan kotona. Toisaalta sopisiko flipped classroom? Katsotaan valmiiksi video ja opetustuokio  on syventelyä. Mutta katsovatko oppilaat? 

11. Koulutyön kuluvaa ikaa kannattaa myös seurata.  

4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana

Verkossa toteutettuun koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta. Tulosten mukaan joka kolmas koululainen kertoi tehneensä enemmän kivoja asioita kotona olevien vanhempien tai muiden lasten kanssa.

Monella koululaisella ei kuitenkaan  ole sellaista kotia.  

12. Jos perheessä on useita lapsia, voisiko heille olla yhteisiä tehtäviä. vaikka ovatkin eri-ikäisiä?  

5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys

Kaverit ovat lapsille tärkeitä. Kielteisimpinä kokemuksina koululaiset pitivät kevätkyselyssä puuttuvaa yhteyttä opettajaan tai ystävien puutetta olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.  Koululaisten kevätkyselyn yllättävä tulos oli:  Moni ei ole kaivannut lainkaan koulutovereitaan. 

Hiukan yllättäen 4-9-luokkalaisista jopa viidennes kertoi olleensa helpottunut siitä, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesi etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. 

13.  Jos koronatilanne ja ohjeet säilyvät nykyisillään, olisi fiksua korostaa sosiaalisia tavoitteita ja teettää esim. tehtäviä, joita voidaan jollain lailla tehdä yhdessä. 

14. Kunpa verkot saataisiin  niin vahvoiksi,  että oman naaman voisi pitää näkyvänä. 

15. Päivän ohjelmaan voisi sijoittaa myös vapaita supattelutuokioita.  Ja huumoria. 

16. Olisiko mahdollista organisoida jokaiselle oppilaalle oma kummi?

6. Työn ilo/ilottomuus 

On tärkeää kokea iloa koulutyöstä. Kevätkyselyn mukaan Jopa 11 prosentilla oppilaista ei ollut päivisin kotonaan aikuista seuraa.

17. Tässä auttavat mahdollisuudet tehdä valintoja. Oikeus osallistua suunnitteluun ja arviointiin. 

18. Oikeankokoiset tehtävät, joissa onnistuu. Tehtäviä ei saa olla liikaa eivätkä ne saisi  ovat tylsiä. Vähemmän on usein  enemmän.

19. Ja riittävä kannustava, henkilökohtainen palaute. 

20. Etäkohtaamisia eri luokkatovereiden kanssa vuorotellen esim. chatroomeissa.

7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi

Ainakaan fyysistä koulukiusaaminen ei etäkoulussa ole. Moni koululainen voi keväällä tästä syystä oikein hyvin.  Toisalta kevätkyselyn mukaan lähes joka kolmas niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta koki, ettei saanut apua. 

21. Liikunnalla on kiistaton hyvinvointia edistävä vaikutus. 

22. Etäkouluaikana tulisi antaa lasten ja nuorten nukkua pitempään. Koulu voisi hyvin alkaa vasta klo 9. 

Yksinäisyys voi tuottaa pahoinvointia. 

23. Kannattaa soitaa "mitä sinulle kuuluu"- puheluita.  

24.  Kannattaa pitää yhteisiä miittejä, joissa jokainen sanoo jotain. Voisiko lapsillakin olla yhtä aikaa "lasten virtuaalinen mehuhetki", jossa olisi oppilaiden itse tekemää ohjelmaa?

25. Viestit ymmärretään helposti väärin. Opettajan täytyy tarkoin miettiä, mitä päästää suustaan. Oppilaiden torat pitää purkaa heidän kanssaan.

Päivän aforismi

Aikamatkalla Wordpressiin. Osa 1: Opetuksen käsite

TÄSSÄ iässä kuulema katse usein alkaa  kääntyä tulevaisuudesta menneisyyteen. Voi olla. Minua ovat vanhat aatteet ja ajatukset kiinnostaneet jo  kauan. Myös omani.

KÄYN aika ajoin läpi  vanhoja muistiinpanojani ja blogikirjoituksiani.  

Viime viikkojen aikana pelastin varmuuden vuoksi talteen lastut  ensimmäisestä noin vuoden ajan 2006-2007 pitämästäni wordpress- blogista ja ajattelin julkaista tässä silloin tällöin jonkin niistä uusintana. Tuleehan uusintoja radiosta ja tv:stäkin.

TÄMÄN ensimmäinen uusittava lastu on julkaistu 12.7. 2006 - siis about 14 vuotta sitten. Siinä 52-vuotias Martti harjoittelee käsitteen määrittelyä. Työn alla oli ilmeisesti jo tuolloin   teos 100 sanaa opetuksesta, joka ilmestyi vuonna 2008. 

Muutama kommentti lopussa tyylin perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.

Opetuksen sekava käsitemaailma osa III  

SÄÄENNUSTEIDEN perusteella tämä keskiviikkoaamu on upea, viikon kaunein. Ikkunasta näkyy kuitenkin toisenlainen sää. Joten tartunpa nyt tehtävään määritellä opetus deskriptiivisesti. Teen sen tässä ulkomuistista, koska digimuistiinpanoni ovat nyt Macin kanssa korjaamolla.

ENSIN muutama perustelu. Minun päässäni käsitteenmäärittely on jonkin ilmiön kuvaamista sanallisesti. Sana "opetus" ei ole käsite - se on käsitteen nimi. Käsite on sitä, mitä "opetus"-sanalla tarkoitamme. Käsite on siis sanan sisällön kuvaus. Käsitteen määrittely on ilmiön kuvaamista sanoilla, jotka täytyy määritellä sanoilla, jotka täytyy määritellä sanoilla… Käsitteen määrittely on aina lopetettava kesken, eikö niin?

MILLAINEN on hyvin määritelty käsite? Minusta käsitteen määrittelyssä on onnistuttu, kun ilmiö on tunnistettavissa määrittelyn pohjalta mahdollisimman helposti. Tunnistaminen voi tapahtua kahdella tavalla: joko niin, että määritelmässä oivalletaan jokin ilmiön ydinominaisuus tai luettelemalla silmät avaavia esimerkkejä. Arvostan itse määritelmiä, jotka ovat lyhyitä, ja joissa tarvitaan mahdollisimman vähän lisämäärittelyä kaipaavia sanoja.

Ja nyt sitten OPETUKSEN kuvailevaan, mahdollisimman yleiseen määritelmään. Esitän ensin määritelmän ja sen jälkeen selittelen hieman. 

"Opetus on (2) opettavan ja (3) opettelevan (1) yhteistoimintaa, jonka (4) tarkoituksena on, että opetteleva (5) oppii (7) halutun (6) asian." 

Yrjönsuuria lukeneet tunnistavat päälähteen.

MÄÄRITELMÄN ymmärtäminen edellyttää että seitsemän muuta sana ymmärretään samalla lailla. 

Määritelmän ydin (1) sana on YHTEISTOIMINTA. Yhteistoiminnan määrittelen Tuomelaa mukaillen toiminnaksi, jossa toimijoilla on yhteinen, tietoinen päämäärä ja he ovat jakaneet toimintaan loogisesti kuuluvat teot keskenään. Toiminnan tarkoitus on edetä kohti päämäärää. Toiminta voi olla fyysistä ja henkistä.

Opetus sijoittuu aikaan. Opetus alkaa, kun toiminta alkaa. Yhteistoiminnassa kaikkien toimijoiden toiminnan ei tarvitse alkaa yhtä aikaa työnjaon vuoksi. Näin opetuksen käsitteen piiriin kuuluu myös esim. opettajan opetuksen suunnittelu (preinteraktio) ja arviointi (postinteraktio). Opetus päättyy, kun toiminta päättyy. Toiminnan ei tarvitse jatkua keskeytymättä. Samaksi toiminnaksi toiminnan elementit liittää toiminnan päämäärä (tässä tapauksessa se tietty opittavaksi haluttu asia).

Yhteistoiminnassa on siis mukana vähintään kaksi osapuolta. Työnjako kuvastuu toimijoiden nimissä (2) OPETTAVA ja (3) OPETTELEVA. Kumpiakin voi olla opetuksessa myös enemmän. 

Yhteistoiminnassa opettava opettaa ja opetteleva opettelee, jotta tarkoitus ("että opetteleva oppii halutun asian") toteutuu. Roolijako opettavaan ja opettelevaan voi vaihdella. Koulussakin voi olla tilanne, jossa opettaja onkin opetteleva ja oppilas opettava. Mutta jos roolit vaihtuvat, ensin meneillään ollut opetus katkeaa ja sevaihtuu toiseksi opetukseksi, jonka tarkoitus onkin että uusi opetteleva oppii jonkin toisen halutun asian. Näin toiminnan kohde (asia) määrittää toiminnan rajat. Asiaa ei pidä kuitenkaan ymmärtää liian suppeasti.

Määrittelen opettelemisen kaikeksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on oppia jokin asia. Opetella voi monin tavoin esim. katsomalla, kuuntelemalla tai matkimalla sellaista, joka on jo oppinut halutun asian. 

Yhdyn Yrjönsuurien tapaan jakaa opettelu (he puhuvat opiskelusta) havaintojen tekoon ja niiden pohdintaan. Keskeinen osa opetusta on myös huolenpito oppijan halusta oppia asia. Opetteluun voi saada myös apua. Jos toinen ottaa tehtäväkseen auttaa toista opet-telussa, hän on opetuksessa opettava. Opettavan opettaminen on kaikkea toimintaa, jonka tarkoitus on auttaa toista opettelemaan haluttu asia. 

Opettaa voi monella tavalla esim. näyttämällä, puhumalla, tekemällä osaansa asian osissa jne. Yrjönsuurien mukaan opettava (he puhuvat opettajasta) voi auttaa kahdella tavalla avaamalla asioiden merkityksiä ja tankkaamalla opittavaksi halutun asian merkittävyyttä.

Seuraavaksi on aihetta tarkastella määritelmän sanaa (4) TARKOITUS. Toiminnalla on looginen päämäärä. Tässä tapauksessa se on, että opetteleva oppii halutun asian. Tarkoitus (intentio)viittaa tässä siihen, että on myös mahdollista, että opettamisesta ja opettelusta huolimatta opetteleva ei opi haluttua asiaa.

Opetuksen tarkoitus on siis (5) OPPIMINEN. Mitä on oppiminen? Oppiminen on opettelevassa tapahtuva prosessi, jonka seurauksena hän osaa halutun asian paremmin, syvemmin tms. kuin ennen oppimista. Oppiminen ei edellytä, että myös käytän oppimaani.

Oppiminen on aina jonkin (6) ASIAN oppimista. Asia voi olla tietoja, taitoja tai tahtoa. Kun olen oppinut tietoja, osaan tietää paremmin. Kun olen oppinuit taitoja, osaan tehdä jotain paremmin. Kun olen oppinut tahtomaan, tahdon jotain voimakkaammin. Tässä määritelmässä ei käytetä eksplisiittisesti sanaa tavoite, vaan asia. Oppiminen nähdään jonkin konkreetin sisällön oppimisena.

Oppiminen on aina jonkin (7) HALUTUN asia oppimista. Ilmaisu on määritelmässä tarkoituksellisesti passiivimuodossa. Kouluopetuksessa haluaja on yhteiskunta, joka luettelee halutut asiat tavallisesti virallisessa opetussuunnitelmassa. Arkisessa elämässä haluaja voi olla joko opettava (esim. äiti, joka haluaa, että lapsi ei polta tupakkaa) tai opetteleva (esim. lapsil, joka haluaa oppia ajamaan pyörällä).

SIINÄ SE NYT ON, mahdollisimman yleinen ja mahdollisimman vähillä sanoilla esitetty opetuksen määritelmä. Siitä on karsittu normatiiviset elementit, eikö niin. Määritelmä ei minusta sulje ulkopuolelleen mitään huomaamaani opetuksen ilmiöön kuuluvaa. Siihen mahtuu kouluopetus, tanssinopetus, kaverusten keskeinen soitonopettelu, futistreenit urheiluseurassa jne. Opetuksen käsitteen piiriin mahtuisi näin jopa itseopiskelu tarkoitukseen laaditun oppimateriaalin avulla. Tällöin opetuksen yhteistoiminnan työnjako ei perustu välittömään interaktioon kasvokkain.

12.7.2006

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Ei hassumpi yritys määritellä opetusta mahdollisimman yleisellä tasolla.   Käsiteen käsite oli ymmärretty, ja nimi kerrallaan  juoksutus toimii.  

14 vuotta myöhemmin huomaan kaipaavani  kahta opetuksen keskeistä käsitettä: tavoite ja vuorovaikutus arkikielen termien  haluttu ja yhteistoiminta rinnalle tai sijaan. Interaktio-termi toki vilahtaa viimeisessä virkkeessä. Juuri viime päivinä olen itse asiassa paljonkin pohtinut etäopetuskevään kokemusten vuoksi nimenomaan lähiopetuksen kompleksista vuorovaikutusta. Mikä kaikki  läsnäolemisen elementit vaikuttavatkaan opettajan varsinaisen instruktion lisäksi opiskeluun ja oppimiseen.

Niinikään tänään pohtisin  opetusta myös vallan käytön näkökulmasta. Kenellä on oikeus opettaa ja mihin se perustuu.

Ulkoamuistetusta paljon olin  siis velkaa nyt jo edesmenneiden Raija ja Yrjö Yrjönsuuren mainiolle teokselle: Yrjönsuuri, R., & Yrjönsuuri, Y. (1994). Opiskelun merkitys. Helsinki: Yliopistopaino. 

Päivän aforismi

OPH ohjeistaa lukuvuotta 2020-21

Päivitetty 2.7.2020

Päivitetty 3.7. 2020

Huom. MTV:ssä 5.7.  kriittinen juttu ohjeista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/osa-ylakoulun-opettajista-tyrmaa-opetushallituksen-julkaiseman-perusopetuksen-tukimateriaalin-tassa-on-unohdettu-kokonaan-ylakoulujen-todellisuus/7864518#gs.9gjmiz

OPETUSHALLITUS on julkaissut kesäkuun lopulla  tukimateriaalia  opetuksen järjestäjille siihen, kuinka niiden tulee varautua syyslukukauden 2020 opetusjärjestelyihin jne. koronavirusepidemian varalta. 

TUKIMATERIAALI löytyy tästä linkistä:

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/uusia-ohjeita-varhaiskasvatuksen-opetuksen-ja-koulutuksen-jarjestajille-tulevaa

EDITOIN   ohjeet itselleni helppolukuisemmiksi lyhentämällä niitä  sekä kääntämällä hallintokieltä suomeksi. 

Mutta samalla WARNING.  Nämä ovat omat tulkintani.

Lisäksi jäsensin  tekstiä itselleni loogisempaan järjestykseen kahta syksyllä odottavaa rooliani ajatellen. Kunnan tason ohjeisiin  sotkeudun lautakunnan ja valtuuston jäsenenä ja koulun/opettajan tason  ohjeisiin mahdollisesti opetusharjoittelun ohjaajana. 

TÄYTYY oikein kiittää selkeästä tehtäväkoonnasta.  Mutta mistä ihmeestä otetaan aika näiden suunnitelmien tekemiseen? 

-merkki on minulle uusi/outo ohje.

HAAVOITUVIMMASSA ASEMASSA OLEVIEN LASTEN OPETUS

Lähiopetusta saavat  esiopetuksen, vuosiluokkien 1–3,  erityisen tuen päätöksen saaneet, pidennetyn oppivelvollisuuden sekä valmistavan opetuksen oppilaat. 

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

Kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu, jos opetusta järjestetään  poikkeavalla tavalla. Vastuu yhteistyön edellytysten luomisesta on opetuksen järjestäjällä. 

Koulun ja oppilashuollon palvelujen henkilöstön tulee olla aktiivisia ja aloitteellisia kotien kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Koulun tulee informoida oppilaiden huoltajia riittävästi, jotta heillä on tieto kulloisistakin opetusjärjestelyistä ja oppilaan opintojen edistymisestä. 

On syytä varmistaa, että myös vieraskielisten huoltajien informointi on riittävää.

Tärkeää, mutta mistä otetaan nämä tulkkausresurssit?

Opettajan tehtävänä on huolehtia opetusryhmästään myös etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Rehtorin johdolla sovitaan yhteydenpitoon liittyvästä vastuunjaosta esimerkiksi seuraavissa asioissa:

- Kuka, miten ja milloin huolehtii päivittäisestä yhteydestä oppilaaseen?
- Kuka, miten ja milloin on yhteydessä oppilaan huoltajaan?
- Miten poissaoloja seurataan?
- Miten koulun eri ammattilaiset toimivat tilanteessa, jos oppilaan oppimisesta tai hyvinvoinnista herää huoli?

Vanhempien tapaamisissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä. Tapaamisten suunnittelussa otetaan huomioon perheiden mahdollisuudet käyttää etäyhteyksiä sekä tarve tulkkaukselle. Lähitapaamisissa otetaan huomioon hygieniaohjeet. Vanhempainiltoja voidaan tarvittaessa järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen.

KOTIOPETUS

Se että peruopetuksessa hyödynnetään etäyhteyksiä ei ole kotiopetusta. Oppivelvollisuuden voi suorittaa muutoin kuin osallistumalla  perusopetukseen koulussa. Kotiopetuksen tulee kuitenkin perustua opetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 eri oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin.  

Kotiopetuksessa vastuu perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen saavuttamisesta ja oppivelvollisuuden edistymisestä on huoltajalla. Huoltaja vastaa kaikista  järjestelyistä, kuten opetuksesta, oppimisen tuesta, oppimateriaaleista, työvälineistä ja -aineista, oppilashuollosta, ruokailusta ja koulukuljetuksesta. 

Asuinkunnan nimeämä tutkiva opettaja valvoo ja laatii selosteen kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä. Huoltajan pyynnöstä kotiopetuksessa oleva oppivelvollinen voi osoittaa osaamisensa erityisessä tutkinnossa.

KOULUKULJETUKSET

Oppilaat ovat  kuljetusetuuden piirissä. Kuljetusjärjestelyt tulee suunnitella ja niistä pitää tiedottaa oppilaille ja heidän huoltajilleen hyvissä ajoin. Osa kuljetuksista tapahtuu vain koululaisia varten ostetuilla taksi- tai linja-autokyydeillä, osa julkisella liikenteellä.

Kuljetusten riskiä tartunnoille tulee arvioida paikallisesti riskiryhmään kuuluvat oppilaat erityisesti huomioiden. Kuljetusten porrastamista on syytä harkita. 

Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona voidaan käyttää myös huoltajan kanssa sovittavalla tavalla oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävää riittävää avustusta.

KOULUN TASON TEHTÄVÄT

1. Varmistetaan laitteiden, yhteyksien ja materiaalien saatavuus ja saavutettavuus. Jos oppilaan omia laitteita käytetään, koulun on tärkeää varmistaa, että ne ovat opetukseen soveltuvia ja riittäviä
2. Kunkin yksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt koulun tilojen käytöstä. Muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulee välttää. Yksikön tulee ohjeistaa huoltajia ja perheitä sekä yhteistyökumppaneita toimimaan niiden mukaisesti
3. Suunnitellaan  kouluruokailun järjestäminen eri tilanteissa
4. Tarkistetaan  koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmän ja kriisisuunnitelman ajantasaisuus 
5. Suunnitellaan oppimisen tuen järjestäminen  myös etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. 
6. Kesän ja syksyn aikana tehdään tilannearvio yhteistyössä opettajien ja erityisopettajien kanssa sekä täsmennetään tukitoimien suunnitelma niin, että tarvittava oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä erityisopetus voidaan aloittaa heti uuden lukuvuoden käynnistyessä.
7. Suunnitellaan viestintä koteihin sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö.  Rehtorin johdolla sovitaan yhteydenpitoon liittyvästä vastuunjaosta esimerkiksi seuraavissa asioissa: Kuka, miten ja milloin huolehtii päivittäisestä yhteydestä oppilaaseen? Kuka, miten ja milloin on yhteydessä oppilaan huoltajaan? Miten poissaoloja seurataan? Miten koulun eri ammattilaiset toimivat tilanteessa, jos oppilaan oppimisesta tai hyvinvoinnista herää huoli?
8. Tehdään lukuvuosisuunnitelmaan  lukuvuoden alussa tarvittavia tarkennuksia esimerkiksi mahdollisesta siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, lähi- ja etäopetuksen vuorottelun käytänteistä ja arvioinnista. 
9. Suunnitellaan henkilöstön työnjako ja vastuut ja huolehditaan työhyvinvoinnista
10. Koulun varautuminen kriisityöhön ja toimintavalmiuksien harjoittelu sekä kriisisuunnitelman ajantasaistaminen on tärkeää ennen koulutyön aloitusta.
11. Jos syyslukukauden aikana siirrytään osittaiseen tai kokonaan etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan muuttuneet opetuksen järjestämistavat.  

KOULUN TILAT JA HYGIENIA

Koulun tilojen käyttäminen ja hygieniasta huolehtiminen

Lähiopetuksessa koulujen toiminnassa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon tartuntatautitilanteen jatkuminen ja siihen liittyvät terveysviranomaisten ohjeet.

Oppilaiden näkökulmasta lähiopetuksessa on otettava huomioon seuraavat seikat:  

• Oppilaita ohjataan päivittäin hyviin hygieniakäytäntöihin.
• Hygieniakäytäntöihin ohjaamisessa huomioidaan oppilaiden ikätaso.
• Koulupäivän aikana vältetään lähikontakteja esimerkiksi erilaisilla tilajärjestelyillä.
• Eri oppilasryhmien välisiä kontakteja vältetään esimerkiksi välituntijärjestelyillä, kouluruokailussa ja muissa siirtymätilanteissa.
• Muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulee välttää. Kunkin yksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa huoltajia ja perheitä sekä yhteistyökumppaneita toimimaan niiden mukaisesti.
• Henkilöstön näkökulmasta keskeisiä ovat seuraavat näkökohdat: Henkilöstön keskinäiset lähikontaktit tulee minimoida. Henkilöstön välisessä viestinnässä ja yhteydenpidossa hyödynnetään sähköisiä yhteydenottotapoja. Siirtymiä yksiköiden välillä saman päivän aikana pyritään välttämään.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana koulun tiloja voidaan käyttää oppimisen ja koulunkäynnin tuen,  perusopetuksen maksuttomuuden piiriin kuuluvien palvelujen ja etuuksien, kuten aterioinnin, sekä oppilashuollon järjestämiseen. Edellytyksenä on, että tällöin huolehditaan tarpeellisista suojaustoimista koronavirusepidemian rajoittamiseksi, eikä tartuntatautiviranomainen ole asettanut rajoituksia tilojen käytölle.

Oppimisympäristöt 

Opetuksessa on suositeltavaa hyödyntää lähistöllä olevia ulkotiloja sekä luontoympäristöjä eri oppiaineiden opiskelussa. Koulun ulkopuolisten tilojen käyttö tuo tarvittavaa väljyyttä ja luo vaihtelua opiskeluun. 

Retkien suunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet sekä oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä hygieniaohjeistukset.

KOULURUOKAILUN JÄRJESTÄMINEN

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana lähiopetuksessa olevilla oppilailla on työpäivinä oikeus saada tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria- Kouluruokailu järjestetään kuten normaalioloissa, mutta hygieniaan ja koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvät varotoimenpiteet on otettava huomioon ja korostettava ohjauksessa.  

Etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa aterian tarjoaminen järjestetään perusopetuslain 20 a §:n 3 momentin mukaisesti. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota myös etäopetuksessa kaikille oppilaille maksuton ateria. Etäopetuksessa ateria lähtökohtaisesti syödään muualla kuin koulussa. Opetuksen järjestäjä päättää käytännön järjestelyistä. 

Esimerkiksi ateria voi olla noudettavissa, tai ruokailu voidaan järjestää muualla kuin koulun tiloissa hygieniaohjeet ja tilojen väljyys huomioon ottaen. Etäopetuksessa olevien oppilaiden aterian järjestäminen ei edellytä aterian toimittamista oppilaan kotiin ja aterian vaatimuksena ei ole täysipainoisuus, koska joidenkin tuotteiden tarjoaminen turvallisesti muissa kuin koulun tiloissa voi olla haastavaa.

Muuna kuin lähiopetuksena annettavassa opetuksessa maksuton ateria ei voi olla esimerkiksi rahallinen avustus, eikä maksuttoman aterian antamiselle voi asettaa tarveharkintaa. Aterian tarjoaminen ei voi myöskään tarkoittaa ruokatarvikkeiden antamista, vaan aterian tulee olla valmistettu valmiiksi. Ateriat järjestetään erityisruokavaliot huomioiden.

Kouluille laaditaan paikallisesti kouluruokailun järjestämiseen liittyvät ohjeet, joissa otetaan huomioon hygieniaan liittyvät erityiset järjestelyt ja tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa sovitaan yhteistyöstä ja tarkennetaan vastuiden jakamista.

 

Käytännön järjestelyistä päätettäessä sekä lähi- että etäopetuksessa ja niistä huoltajille tiedotettaessa on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi seuraavaa:   

Miten lähiopetuksen ruokailutilanne käytännössä hoidetaan, jotta voidaan välttää lähikontakteja ja varmistaa koronavirusepidemian rajoittaminen kuitenkin opetussuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen esimerkiksi  

• järjestämällä ruokailu oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailua ruokasalissa (ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti)
• huolehtimalla hygieniasta ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana
• porrastamalla ruokailuaikoja
• annostelemalla ateria tai sen osat mahdollisuuksien mukaan valmiiksi oppilaille
• pesemällä kädet saippualla huolellisesti ennen ruokailua
• panostamalla väljyyteen ruokailutilanteessa

Miten koulun opetus- ja muu henkilöstö ohjaa ja valvoo ruokailutilannetta sekä hygieniaan että epidemian leviämisen ehkäisemiseen liittyvien varotoimenpiteiden toteutumista lähiopetuksessa?

Missä ja milloin etäopetuksessa olevien oppilaiden aterian tarjoaminen tai sen jakaminen järjestetään; omassa koulussa, alueen muussa koulussa tai muualla (tarkka osoite)?  

Miten selvitetään tarvittava etäaterioiden määrä?

Miten etäopetuksessa olevaa oppilasta tuetaan kouluarjen rakentumisen rytmittämisessä ja vahvistetaan tietoisuutta ruokailun merkityksestä osana oppimista ja hyvinvointia edistäviä päivittäisiä rutiineja yhteistyössä huoltajien kanssa?  Katso myös artikkeli:Tukea koulupäivän rakenteen suunnitteluun.

Miten ruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan?

Miten kouluruokailu tai muulla tavalla toteutettu ateria järjestetään oppilaille samalla ruokahävikin muodostumista välttäen?

KOULUTYÖN JÄRJESTELYT

 

Noudatetaan THL:n antamia hygieniaohjeita sekä OKM:n ja OPH:n antamia ohjeita. Lisäksi on noudatettava mahdollisia tartuntatautilain nojalla annetun päätöksen määräyksiä.  

Vuosiluokilla 1–6 opetus 

pyritään järjestämään pääosin saman luokanopettajan johdolla.  

Pääosin ? Entä  aineenopettajat alaluokilla. Kielet? Liikunta 

Samanaikaisopettajina toimivien opettajien (mm. resurssiopettajat, osa-aikaiset erityisopettajat) opetus järjestetään niin, että he toimivat mahdollisimman vähän eri ryhmien kanssa. 

Toiminta voidaan järjestää esimerkiksi soluissa, joissa kussakin pieni määrä luokkia. Näin oppilaat ja henkilöstö eivät liiku solujen välillä, ja solun ruokailut ja välitunnit noudattavat solukohtaista aikataulua.

Vuosiluokilla 7–9 

ja kaikilla vuosiluokilla silloin, kun opetusryhmä koostuu eri luokkien oppilaista, pyritään hygieniaohjeilla, tilaväljyydellä ja siivouksella vähentämään tartuntariskiä.

Eri luokkien oppilaista koostuvien opetusryhmien opetuksessa voi..  erityisopettaja/aineenopettaja antaa etäopetusta ja oppilaat osallistuvat koulun tiloista laitteilla luokan opettajan tai avustajan ohjauksessa. 

Voiko todellakin ryhmän nyt jättää yksin avustana vastuulle?

Tähän tuli kommentti: Kuten normaalistikin, opettaja  lopulta vastuussa. Mielellään näköyhteys. Lisätty 3.7.

Näin oppilas saisi tukea etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, vaikka opettaja ei ole läsnä.

Mutta ei siis, jos oppilaat ovat samasta opetusryhmästä?

Järjestelyillä pyritään vähentämään oppilaiden siirtymistä tiloista toiseen. Erityistilojen käytössä voidaan välisiivouksella vähentää tartuntariskiä.

Osa-aikainen erityisopetus 

sekä mahdollinen muu pienemmissä opetusryhmissä tapahtuva opetus pyritään järjestämään suunnitellusti ja siinä voidaan hyödyntää koulun sisäistä etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta.  

Kouluissa on suositeltavaa järjestää vain oman ryhmän yhteisiä tilaisuuksia.

Eli ei siis juhlia eikä yhteisiä päivänavauksia

LAITTEET, YHTEYDET, MATERIAALIT

PoL 20 a §:n mukaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia.  Kaikki opetuksessa tarvittava materiaali annetaan etäopiskelijalle mukaan kotiin- lisätty 2.7.-20

Yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi internetyhteyttä ja materiaaleilla opetuksessa tarvittavia oppimissovelluksia ja viestintävälineitä.

 

Ahaa- ei siis esim. kuvis- tai käsityömateriaaleja

Tähän tuli kommenni: kaikki materiaali annetaan kotiin. Lisätty 3.7. 

Lähtökohtana on, että opetuksessa käytetään koulun laitteita, mutta myös oppilaan omaa laitetta voidaan käyttää.  

Jos oppilaan omia laitteita käytetään, koulun on tärkeää varmistaa, että ne ovat opetukseen soveltuvia ja riittäviä.  Alle 15-vuotiaan osalta huoltaja päättää, voiko lapsi käyttää mobiililaitettaan tai kotoa löytyviä laitteita etäopetuksessa. Viisitoista vuotta täyttänyt päättää lähtökohtaisesti itse, käyttääkö hän mobiililaitetta tai kodin laitteita. Opetuksen järjestäjä ei voi edellyttää, että huoltajat hankkivat oppilaille poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä tarvittavat laitteet, vaan omien laitteiden käytön on perustuttava suostumukseen. 

Opetuksen järjestäjä huolehtii jokaiselle niitä tarvitsevalle oppilaalle laitteet, yhteydet ja materiaalit. Opetuksen järjestäjä voi tarjota laitteen, internetyhteyden ja materiaalit valitsemallaan tavalla niitä tarvitseville. Internetyhteys voidaan järjestää esimerkiksi dataliittymän tai kunnallisen lähiverkon avulla.

Opetuksen järjestäjän on tärkeä varautua ja kartoittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi lukuvuoden alussa, oppilaiden laitteiden, yhteyksien ja materiaalien käyttötarve mahdollisten poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden varalle.  

Opetuksen järjestäjien tulee ennalta varautua siihen, miten toimitaan, jos koulun laite menee rikki tai katoaa: esimerkiksi missä koulu korjauttaa laitteet, onko oppilaiden kotikäytössä omavastuu ja voiko koulu ottaa laitteille vakuutuksen. 

Huoltajia ei voida velvoittaa ottamaan vakuutusta koulun laitteen rikkoutumisen tai katoamisen varalle.

Suositeltavaa on, että koulu kantaisi pääsääntöisesti riskin laitteen rikkoutumisesta ja katoamisesta, ellei voida osoittaa, että oppilas on toiminut erityisen huolimattomasti. On tärkeää, että koulujen käytännöt suunnitellaan sellaiseksi, jotta laitteita kotiin tarvitsevat eivät laitteiden rikkoutumisen ja korvausvastuun pelosta jätä vastaanottamatta koulun laitteita.

LISÄYS 2.7.-20 THL: ohjeista 11.5. 20 voimassa: Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan aina käyttäjien välillä.

LAKIPERUSTA

Eduskunta on hyväksynyt väliaikaiset muutokset perusopetuslakiin  koronaviruksen (COVID-19) varalta. Lait ovat voimassa määräajan 1.8.–31.12.2020. 

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan kunta voi päättää oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta osittain tai kokonaan. 

Lisäksi  AVIT  saattavat tehdä päätöksiä opetustilojen käyttämisestä silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Huom. TSL:n hygieniaohjeet ovat toisaiseksi suositus. Keväällä ne olivat määräys.

LISÄOPETUS

Lisäopetuksessa voidaan syyslukukaudella siirtyä noudattamaan poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä edellytysten täyttyessä.  Lisäopetus on osa perusopetusta ja sen järjestämisessä noudatetaan perusopetukseen annettuja ohjeistuksia.  

Voimassa olevien hygieniaohjeistusten mukaisesti koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa toimintaa voidaan järjestää suunnitellusti.  

LÄHI- JA ETÄOPETUKSEN VUOROTTELU

Suunnitelussa on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi seuraavat seikat:

• Valmistellaan etä- ja lähiopetuksen vuorottelun aikataulutus ja päätetään vuorottelussa olevista opetusryhmistä. Aikataulutusta ja porrastusta voidaan tarvita esimerkiksi kouluun tulo- ja lähtöajoissa sekä välitunti- ja ruokailuaikojen järjestämisessä.
• Arvioidaan vuorottelun vaikutusta opetuksen järjestämiseen ja oppimisen arviointiin oppiaineittain.
• Miten hyödynnetään opetuksessa muita kuin koulun oppimisympäristöjä?
• Varmistetaan riittävät laitteet, materiaalit ja yhteydet oppilaille.
• Järjestetään tarvittaessa opetukseen uusia tiloja
• Järjestetään oppimisen tukea myös etäopetuksessa.
• Suunnitellaan kouluruokailun järjestäminen.
• Varmistetaan oppilashuollon palvelujen saatavuus.
• Opetuksen järjestäjän antamat ohjeet käydään läpi henkilöstön kanssa. Opettajien yhteisiä kokoontumisia tulee edelleen välttää ja hyödyntää yhteydenpidossa etäyhteyksiä.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN TEHTÄVÄT

Varautumista ja erityistä suunnittelua vaativia asioita  

Opetuksen järjestäjän tulee tehdä yleiset linjaukset siitä:

1. miten sekä minkälaisin toteuttamistavoin poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin mahdollisesti siirrytään 
2. kuinka etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, oppimisen tukea, palveluja ja etuuksia koronatilanteen niin vaatiessa järjestetään. 
3. linjataan oppilashuollon toimintatavat järjestäjäkohtaisesti  
4. antaa ohjeet etä- ja lähiopetuksen vuorotteluun

Lisäksi 5. se tekee päätöksen siirtymisestä  poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

 

Opetuksen järjestäjän tulee päättää poikkeuksellisiin opetuksen järjestelyihin siirryttäessä

• kuinka oikeus saada perusopetusta voi toteutua yhdenvertaisesti ja mahdollisimman täysimääräisesti
• poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden kestosta
• soveltuvasta opetuksen järjestämispaikasta
• opetuksen käytännön järjestämisestä
• mitä toimipisteitä, vuosiluokkia ja opetusryhmiä päätös koskee: Tartuntatautiviranomainen voi sulkea koulun tai muun opetuksen järjestämispaikan osittain tai kokoaan. Opetuksen järjestäjän päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä voi vastaavasti koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä.
• Haavoittuvammassa asemassa olevien lasten opetus järjestetään lähiopetuksena. Näitä ovat esiopetuksen, vuosiluokkien 1–3,  erityisen tuen päätöksen saaneita, pidennetyn oppivelvollisuuden sekä valmistavan opetuksen oppilaat 

Edelleen

6. Opetusjärjestelyt ja toimenpiteet kirjataan opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaan sekä koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Opsia ei tarvitse muuttaa. 

7. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia oppilaiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista oppimista edistävään vuorovaikutukseen sekä siitä, että oppilaat etenevät opinnoissaan. 

8. Opetuksen järjestäjä seuraa oppilaan poissaoloja opetuksen järjestämistavasta riippumatta ja ilmoittaa oppilaan huoltajalle luvattomista poissaoloista. 

9. Kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu, jos opetusta järjestetään aiemmasta poikkeavalla tavalla. Vastuu yhteistyön edellytysten luomisesta on opetuksen järjestäjällä. 

10.Opetuksen järjestäjän on myös etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa huolehdittava, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

11. Kouluille laaditaan paikallisesti kouluruokailun järjestämiseen liittyvät ohjeet, joissa otetaan huomioon hygieniaan liittyvät erityiset järjestelyt ja tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa sovitaan yhteistyöstä ja tarkennetaan vastuiden jakamista.

12. Opetuksen järjestäjä huolehtii jokaiselle niitä tarvitsevalle oppilaalle laitteet, yhteydet ja materiaalit. Opetuksen järjestäjä voi tarjota laitteen, internetyhteyden ja materiaalit valitsemallaan tavalla niitä tarvitseville. Internetyhteys voidaan järjestää esimerkiksi dataliittymän tai kunnallisen lähiverkon avulla.

13. Opetuksen järjestäjä harkitsee, missä määrin valmistavan opetuksen oppilaita voidaan integroida esi- tai perusopetukseen ja missä määrin opiskellaan ensisijaisesti oman opettajan johdolla eri oppilasryhmien kontakteja välttäen.

Rahareikiä riittää? Ruokailun, koulukuljetusten,  tilojen  turvalliseksi  järjestämisessä...Resurssien järjestämisessä suunnitteluun, riittävään kodin ja koulun yhteistyöhön, tulkkaispalveluille ja  tiedotteiden kääntämiselle lasten äidinkielelle. Laitteisiin, niiden korjauksiin. Ennen lukuvuoden alkua tehäväki määrättyy tuen tarpeen selvtykseen. MH

14. Tartuntatautilain mukaisista rajoitustoimenpiteistä, kuten karanteenista, varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjät tekevät paikallisesti ratkaisut kunnan terveydenhuoltoviranomaisten päätösten mukaisesti. 

Päätöksenteko siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

Kunta tekee itse päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä mutta vain silloin, kun se on välttämätöntä eikä opetuksen järjestämisessä pystytä noudattamaan tartuntatautiviranomaisen päätökseen sisältyvää ohjeistusta opetustilojen turvallisesta käyttämisestä tai kun opetustilat joudutaan sulkemaan osittain tai kokonaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla. 

Kunnan tulee hyödyntää omaa lääketieteellistä ja tartuntatautien torjumiseen liittyvää osaamistaan tartuntatautilain 9 §:ssä määritellyn tehtävänsä mukaisesti ja toimia poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen arvioinnissa yhteistyössä tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Päätös voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja sitä voidaan opetuksen järjestäjän päätöksellä jatkaa, mikäli tartuntatautilain mukaisia päätöksiä ja niissä asetettujen edellytysten soveltamista olisi edelleen välttämätöntä jatkaa.

Päätöksenteossa ja valmistelussa tulee noudattaa tartuntatautilain mukaisiin päätöksiin mahdollisesti sisältyviä ehtoja. Päätöksenteossa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet — oppilaiden ja huoltajien näkemykset huomioiden — niin pitkälle kuin se on mahdollista, esim.  oppimisen tuen, oppilashuollon, henkilökohtaisiin oloihin tai lastensuojeluun liittyvä tarve saada lähiopetusta.  

 

Lisäksi tulee huomioida perusopetuslain oppilaiden osallisuutta koskevaan säännös (47 a §). Säännöksen mukaan opetuksen järjestäjän on mm. kuultava koulun oppilaskuntaa ennen oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä.

OPPIMISEN TUKI

Osa oppilaista on jäänyt jälkeen oppimistavoitteista ja tarvitsee oppimisen tukea.  Kesän ja syksyn aikana tehdään tilannearvio yhteistyössä opettajien ja erityisopettajien kanssa sekä täsmennetään tukitoimien suunnitelma niin, että tarvittava oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä erityisopetus voidaan aloittaa heti uuden lukuvuoden käynnistyessä.

Kesän aikana? Ennen lukuvuoden alkua? Edellyttää resursseja?

Perusopetuksen päättövaiheessa olevien jatko-opintoihin ohjaukseen ja hakeutumiseen on oltava tarjolla riittävästi ohjausta. Tarvittaessa voidaan käyttää myös vuosiluokkiin sitomatonta opetusta (VSOP).

Miten VSOP lisää ohjausresurssia?

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, tehostettua tukea, erityistä tukea ja HOJKSin  mukaista opetusta ja tukea sellaisilla toteuttamistavoilla kuin se olosuhteisiin nähden on mahdollista toteuttaa. 

Oppimisen tuen antaminen sisältää myös oppimisen tuen tarpeen arvioinnin. 

Mikäli opetusta järjestetään etäyhteyksiä hyödyntäen, tulee oppimisen tuen tarvetta arvioida kaikkien oppilaiden osalta tarpeen mukaan. 

Mitäh! ...tulee oppimisen tuen tarvetta arvioida kaikkien oppilaiden osalta tarpeen mukaan.  

Opetuksen on aina oltava esteetöntä ja saavutettavaa myös vammaisille oppilaille.

Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä lain nojalla järjestettävät palvelut.

Luvataanko tässä  vammaiselle  lapselle  avustuspalvelut kotiin? 

OPPILASHUOLLON TEHTÄVÄT

Oppilashuollossa noudatetaan sekä opetussuunnitelmaa että koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Oppilashuollon järjestämisestä ei voi poiketa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. 

1. Oppilashuollossa valmistaudutaan syyslukukauden työskentelyyn niin lähiopetuksessa kuin etäopetuksessa. 
2. On tärkeää, että opetuksen ja oppilashuollon palvelujen henkilöstö havainnoivat kaikkien oppilaiden, sekä lähi- että etäopetuksessa olevien, hyvinvointia entistä tarkemmin. 
3. Varhaisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen näkökulmasta on tärkeää, että yhteyttä oppilaisiin ja koteihin pidetään aktiivisesti. 
4. Koulun oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on suunnitella koulun yhteisöllisen työn toimintatavat ja sen edellyttämä työnjako alkavalle lukuvuodelle. 
5. Oppilaiden vuorovaikutussuhteista huolehtiminen korostuu syyslukukauden käynnistyessä.
6. Oppilashuoltoryhmän työskentelylle on hyvä varata riittävästi aikaa lisäämällä tarvittaessa kokoontumisten määrää. 
7. Koulun varautuminen kriisityöhön ja toimintavalmiuksien harjoittelu sekä kriisisuunnitelman ajantasaistaminen on tärkeää ennen koulutyön aloitusta.
8.  Oppilashuollon palvelut (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto) järjestetään siten, että oppilaat voivat hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä. 

Siis millä ajalla nuo valmistelu tehdään? 

Jos oppilaan tilanteesta herää huoli, tulee hänet ohjata oppilashuollon palveluihin. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään koulun ulkopuolista tukea. 

Erityisesti tilanteissa, joissa opetusta ja oppilashuoltoa järjestetään totutusta poikkeavalla tavalla, oppilailla ja heidän huoltajillaan on oltava ajantasainen tieto käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja niiden toimintatavoista. 

Oppilashuollon palveluissa kannattaa varautua yksilökohtaisen ja yhteisöllisen tuen tarpeen lisääntymiseen.

OPETUS KARANTEENIN JA ERISTYKSEN AIKANA

Tartuntatautiviranomainen voi päättää, että oppilas on pois  oppilaitoksesta  yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kaksi kuukautta. 

Oppilaan yhdenvertainen oikeus opetukseen tulee turvata mahdollisimman täysimääräisesti. Karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että lapsen oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta.

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi kuntonsa mukaan osallistua opetukseen etäyhteyden välityksellä samalla, kun muu opetusryhmä opiskelee lähiopetuksessa.

Siis streaming? Opettaja on yhtä aikaa lähi- ja etäopettaja?

Tähän tuli kommentti: Ohjeissa ei ole viittausta streamingiin. Lisätty 3.7.

OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI

Arviointi toteutetaan opsin mukaisesti. Oppilaan arviointi kohdistuu paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin. Päättöarvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa annettuja päättöarvioinnin kriteereitä ja päättöarvosanojen muodostamisen periaatteita.

Etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:

• Arvioinnin käytänteistä tiedotetaan sekä oppilaille että huoltajille.
• On tärkeää varmistaa, että opetukseen ja arviointiin sisältyy opettajan ja oppilaan välistä säännöllistä vuorovaikutusta. Opettajan antaman yksilöllisen ja kannustavan palautteen ja ohjauksen merkitys korostuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Erityisesti tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kannalta on huolehdittava riittävästä ja ymmärrettävästä vuorovaikutuksesta.
• Arvioinnin tulee perustua mahdollisimman monipuolisesti kerättyihin näyttöihin.
• Näyttöjen antamisessa otetaan huomioon sovitut oppilaskohtaiset päätökset.
•  Joidenkin näyttöjen siirtäminen osaksi tai kokonaan kevätlukukaudelle voi olla näyttöjen luonteen vuoksi tarpeen.

Arvioinnin käytänteiden mahdollisista muutoksista päätetään kuukaudeksi kerrallaan.

Päättöarvioinnin kannalta otetaan huomioon, että joidenkin oppiaineiden oppimäärän opinnot voivat päättyä 7. vuosiluokan lopussa.

Arvioinnin käytänteissä ja näyttöjen antamisessa on huomioitava oppilaiden terveydentila, olosuhteet ja muut mahdolliset syyt, jotka vaikeuttavat näyttöjen antamista ja osaamisen osoittamista. Oppilaille annetaan tällöin vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa osoittamiseen.

Työskentelyn arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osana oppiaineita ja perustuen oppiaineittain työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon poikkeukselliset olosuhteet ja etäopetuksessa opiskelevien oppilaiden rajalliset mahdollisuudet työskentelytaitojen osoittamiseen.   

Käyttäytymisen arviointi tehdään perustuen paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin käyttäytymisen tavoitteisiin niiltä osin kuin niitä on mahdollista soveltaa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen aikana.

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Perusopetukseen valmistava opetus jatkuu lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä harkitsee, missä määrin oppilaita voidaan integroida esi- tai perusopetukseen ja missä määrin opiskellaan ensisijaisesti oman opettajan johdolla eri oppilasryhmien kontakteja välttäen.

POIKKEUKSELLISET OPETUSJÄRJESTELYT

Opetusta voidaan järjestää osittain tai kokonaan muuna kuin lähiopetuksena etäyhteyksiä hyödyntäen. 

Opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä.  Tällöin lähiopetusta ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta vuorotellaan viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. 

Osa vuosiluokasta saisi esimerkiksi opetusta etäyhteyksiä hyödyntäen ja osa lähiopetuksena. Opetus tulee järjestää niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta ja etäyhteyksiä hyödyntävät opetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä.

Opetuksessa noudatetaan tuntijakoa, opetussuunnitelman perusteita, paikallista opetussuunnitelmaa, perusopetusasetuksen mukaista työaikaa, koulujen työaikoja, opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaa ja oppilaan lukujärjestystä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen ei lähtökohtaisesti edellytä paikallisen opetussuunnitelman muuttamista.

Perusopetuksen järjestäminen etäyhteyksiä hyödyntäen

Opetuksen järjestäminen etäyhteyksiä hyödyntäen tarkoittaa esimerkiksi  sitä, että oppilas ja opettaja eivät ole fyysisesti samassa tilassa, vaan opetus sekä muu oppilaan ja opettajan sekä oppilaiden välinen vuorovaikutus tapahtuvat eri- tai samanaikaisesti esimerkiksi digitaalisia välineitä, kuten etäyhteyksiä, verkko-oppimisympäristöjä, sähköisiä alustoja tai digitaalisia viestintävälineitä hyödyntäen. 

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus voi olla esimerkiksi opettajan johdolla annetun opetuksen ohella monimuoto-opetusta verkossa sekä osittain oppilaan itsenäistä opiskelua verkon avulla. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus tulee järjestää oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetusmuodon soveltuvuutta on harkittava varsinkin nuorempien oppilaiden kohdalla.

Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen tulee olla perusopetuslaissa määriteltyä opetusta. Opetuksen järjestäjän on myös etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa huolehdittava, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei tarkoita pelkkien oppimistehtävien antamista.

PÄIVÄN RAKENNE

Esimerkki päivän rakenteeksi. Lisätty 2.7.20.

Koulupäivään tuo säännöllisyyttä ja rytmiä opiskelu oppilaan lukujärjestyksen mukaisesti. 

Suunnitellaan lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä. 

Välitunnit ovat oppilaiden virkistäytymisen aikaa myös etäopetuksen aikana.  Välitunteja on syytä porrastaa. On tärkeää, että kouluissa suunnitellaan ja ohjataan toimintaa välitunneilla lähikontaktien välttämiseksi.

Päivittäin ohjausta hyviin hygieniakäytäntöihin.

TET

Paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Työelämään tutustuminen on osa perusopetuksen oppimäärää. TET-jaksoja voidaan järjestää hygieniaohjeistusta noudattaen.  

Jos koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä TET-jakson suorittaminen ei ole mahdollista, tulee pohtia, miten toimitaan. Oppilas voi poikkeustilanteessa suorittaa TET-jakson esimerkiksi tutustumalla häntä kiinnostavaan yritykseen, varjostamalla jonkun asiantuntijan työtä tai muilla soveltavilla tavoilla.

 

YHTEYDENPITO

Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen aikana on turvattava oppilaiden yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta. 

Koulujen tulee siis olla aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteydessä oppilaaseen sekä edistää säännöllistä vuorovaikutusta hänen kanssaan. 

Riittävä ja säännöllinen opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus sekä vertaisvuorovaikutus mahdollistavat opiskelussa edistymisen ja palautteen antamisen, vaikka opinnoissa voi olla itsenäistä tehtävien tekemistä samalla tavoin kuin lähiopetuksessa. 

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei tarkoita pelkkien oppimistehtävien antamista.

Riittävän ja säännöllisen vuorovaikutuksen varmistamisessa keskeisiä näkökohtia ovat seuraavat:

• Suunnitellaan lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä. Oppilaisiin voidaan pitää yhteyttä osana ryhmää tai yksilönä.
• Huomioidaan vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa oppilaiden vahvuudet ja tuen tarpeet.
• Suunnitellaan menettelytavat ja käytänteet, joilla oppilaiden läsnäolo opetuksessa varmistetaan ja joilla sitä tuetaan.
• Vuorovaikutusta tuetaan tarvittaessa koulun moniammatillisen henkilöstön avulla, esim. koulunkäynnin ohjaajien tai oppilashuollon henkilöstön avulla.
• Seurataan aktiivisesti oppilaiden vuorovaikutuksen tarvetta ja tarvittaessa lisätään yhteydenottoja.
• Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi kuntonsa mukaan osallistua opetukseen etäyhteyden välityksellä samalla, kun muu opetusryhmä opiskelee lähiopetuksessa.

Koulussa on suositeltavaa luoda myös selkeä aikataulu, jolloin luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai muiden viestintävälineiden avulla. 

Näistä ajankohdista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Tällöin oppilas tai huoltaja voi keskustella opettajan kanssa tukiopetuksen tarpeesta ja sopia sen järjestämisen ajankohdat.

 

Päivän aforismi

Päivän aforismi