Viikkoraportti 41

 

:-)    Tuhti viikko. Monta kivaa juttua.  

:-(   Macin m- ja j-kirjain kiukuttelevat. Onneksi on varanäppis. 

 Maanantai 5.10 .

Kouluvaaripäivä klo 9- 14.15. Kansainvälinen opettajan päivä. Kouluvaarinkin piti pukeutua hyvin. Pilvinen päivä. Päivälliseksi vielä eilistä intialaista kanaa. Iso kasa viietipan hommia.  Klo 18 lautakuntaryhmän pikaetäkokous.

Yhteisiä kantoja etsittiin.

Tiistai 6.10.

Aurikoinen. viileä ja tuulinen päivä. Pikaisesti iso nippu rästihommia. Sitten Bauhausiin ostamaan pihakeinulle suoja ja kanervia. Lehtien kuljettelua, mullan kaivuuta. Lounaaksi kaupan kinkkukiusausta. lllalla seurakuntaneuvoston kokous Kalajärvellä. Asiaa. Sen jälkeen kaksi kaksi  osaa norjalaissarjaa, jonka katselu alkoi jo maanantaina. Eräänlainen Tuhkimo-tarina.

. 

Keskiviikko 7.10.

OpeUran kokous Siltavuoressa klo 10-12. Hyvin sujui.  Sitten Espooseen. Vähän pihahommia. ja naputtelua. Tuli viesti Ranskasta. Perjantaina etähaastattelu Uno Cygnaeuksesta a veistosta.

Illansuussa kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous. Torjuttiin valmistavan opetuksen siirto pelkäksi inklusiiviseksi. Siivottiin päiväkotitoimintaa lainmukaisemmaksi. Viimeinen osa 2. kauden Nopobabyä.

Torstai 8.10.

Ukki- ja mimmipäivävaraus peruttiin. Koontaa Unosta, Jumboon ostoksille. Lehtien kärryilyä. Lounaaksi lohta, Iltapalaksi uutta tv-sarjaa East of Eden. Idea Steinbockilta.

 

   PS.  Tänään  12641   käyntiä  blogisssa. Miksi? Tekoäly kyläilee?

Perjantai 9.10.

Harmaa päivä. Haastattelu ranskalaiseen Yleen klo 11. 20 minuuttia. ToDo-listaa. Lounaaksi niin ihanaa kanakeittoa (salaisuus Koskenlaskija-juusto). Päivälliseksi Kotipizzan Margaretaa, Pitkästä aikaa kitaran soittoa. Hups sormet uhkaa jäykistyä. Iltapalaksi jakso East of Edeniä.

Lauantai 11.10.

Siivouspäivä. Työhuoneessakin.  Naputtelua. Kauppoihin Myyrmanniin. Lounaaksi maiskis kanakeittoa ja iltapalaksi pala pizzaa. East of Eden loppuun. Olipa surullinen ja synkkä juttu.

Sunnuntai 12.10. 

Pilvinen päivä. Lepäilyä. Naputin vikan kotiseutukirjan muistiinpanot. Niin hyvää lihapataa. Illalla ensi viikon suunnittelua.  Aikatakaa lokakuuhun 2006. 20 vuotta kulunut. Näkyy naamasta :-)

Lepo

 

Helsingin kuva-aapinen (1937)

 Jatkan kotiseutuoppaiden esittelyä. 

Salola, Eero (1937) Helsingin kuva-aapinen. Helsinki Lukukirja 1. Helsinki: Otava.

Helsinki-seura julkaisi   vuonna 1937 Helsingin kuva-aapinen nimisen nuorille tarkoitetun kotiseutuoppaan käytettäväksi Helsingin kansakouluissa rinnakkaislukukirjana. Sen ”päivitetty” versio ilmestyi parikymmentä vuotta myöhemmin 1949. Sen olenkin jo esitellyt. Sukelletaan nyt "esikoisteokseen". 

Kirjassa on kertova muoto; se  on rakennettu kertomukseksi, jossa kaksi sisarusta: Väinö ja Irja (myöhemmässä painoksessa Anneli ja Timo) ovat muuttamassa Helsinkiin. He tulevat maaseudulta junalla Helsinkiin. jossa heidän helsinkiläinen serkkunsa  Kaarlo (myöhemmässä kirjassa Kari)  tutustuttaa heidät pääkaupungin eri puoliin.  

Tavoite

Mikä oli kirjan pedagognen tavoite? Esipuheessa sanotaan näin: ”Helsinki-seura  haluaa edistää elävää Helsinki harrastusta ts. helsinkiläisiin kotiseudun rakkautta.  Helsinki on jo kauan ollut ei-kenenkään maa,  johon tullaan ja ollaan kiinnittymättä. Niin kaupungille kuin sen asujaimille  on onneksi, jos  kummankin välille   syntyy läheisempikin suhde kuin pelkkä verhonkantajan ja veronmaksajan suhde. Kotiseudun rakkaus kirkastaa isänmaanrakkautta. Helsinki on helsinkiläisten kotiseutu. Isänmaanrakkauden nimessäkin on siis tämän kaupungin lasten opittava tätä kaupunkia rakastamaan."

Aivan kirjan lopussa lähes samoin sanoin kuin 1957:

”.. serkku toivottaa: Kun olette nyt muuttumassa helsinkiläisiksi, muistakaa aina rakkaudella entistä kotiseutuanne, mutta oppikaa rakastamaan myös tätä uutta kotikaupunkianne. Te tarvitsette Helsinkiä ja Helsinki tarvitse teitä jouduttepa elämässänne mihin  toimeen tahansa. Helsinki on isänmaatamme. Kun rakastamme Helsinkiä, rakastamme samalla isänmaatammekin."

Sisällöt

Siskoksille kerrotaan Helsingistä tosi monia asioita, pääosin samoja kuin myöhemmässä painoksessa.

• Juna-aseman seudusta
• Kaupunkikodista. Heidän uudessa kodissaan on mm. makuukomero (alkovi),  kylpyhuone, kylpyamme ja pesuallas. (Vessanpyttyä ei näytetä).  Vesi tulee Alppilan vesilinnasta, johon se tulee Vantaanjoen suussa olevasta vesijohtolaitoksesta. Keittiössä on kaasuliesi.  Hissi. Suurissa taloissa oli  keskuslämmitys. Asfalttipihalla oli porttikäytävä. Talossa oli myös pesutupa.

• Käydään ostoksilla maitokaupassa. Piha on asfalttia. Pesutuvassa. Tavataan talonmies. "Hän on aina työssä". Kuullaan isännöitsijästä.
•  Kaupunginosista (joita oli. tuolloin vain 15), niiden kaduista, rakennuksista, patsaista. puistoista  ja kuolleiden puistoista eli  hautausmaista, tärkeistä vaikuttajista. Nähtiin  palautoja, paloasema,  halleja, stadion, satama ja laivoja, uimastadion,  kirkkoja, Hietaniemen uimaranta .Nähtiin, kuinka  Lauttasaaren sillan läppä nostettiin ylös. Seurasaaressa piipahdettiin. Korkeasaareen mentiin lautalla. Nähtiin kaupungin kasvihuone ja kuinka lapsilla on puistoissa hauskaa. 

• Kuultiin pääkaduista, kadun varsilla olevista laitteista:  toreista, puistoista, satamista. Kaduilla nähdään palokello, hätäpuhelin,  Kaduilla  raitiovaunuja (ja mitä reittejä ne ajavat), lakaisu- ja kastelukoneita. Lentokenttäkin esiteltiin ja kirkot  ja kasarmit .
• Kaivopuiston kallioilla pohdittiin jääkauden jälkiä:  ne näkyvät vielä Kaivopuistossa.  Nähtiin Eläintarhan kasvihuone. Korkeasaaressakin käytiin ja Seurasaaressa.
• Käytiin Stockmannilla ja "ajeltiin liikkuvilla portailla".

• Tuon ajan koulunkäynnistä annettiin tietoa.  Serkku kertoi, että kansakouluja on 13, yli 10 000 oppilasta a 365 opettaaa.    c
• Kansakoulujen lisäksi Helsingissä oli tietenkin suuri joukko muita kouluja ja oppilaitoksia ammatti ja oppikouluista korkeakouluihin saakka. Koulujen lukuvuosi alkoi ja päättyi jumalanpalveluksella kirkossa.
•  Käyttiin uusissa, suurissa  kouluissa, joissa oli  30 luokkahuonetta, ajanmukainen, valoisa luonnotietosali. pikät aulat, eri aineiden saleja, suihko-osastot,  tyttöen kotitaloussali opetuskeittiöineen.  Ihmeteltiin kouluradiota.  Kansakouluissa luetttiin kahdessa vuorossa.  " Kelpaapa täällä käydä koulua!" " Varmaankin, kun  täällä pidetään huolta myökin  lasten ruumillisesta  hyvinvoinnista: ruokala, kouluhoitajan ja  lääkärin vastaanottohuoneet." Kallion kansakoulussa  oli yhteinen elokuvasali.

• Kirjassa suhtauduttiin koulunkäyntiin hyvin myönteisesti. ” Opin tietä ei kenenkään sovi halveksia. Jokainen tahtoo oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan ja tietoja hankkimaan niin kuin tahtoo oppia hyviätapoja. puhtautta ja siisteyttä rehellisyyttä jumalan pelkoa ja isänmaan rakkautta.” 
• Joka kevät  tehtiin retki seurasaareen. Pojista  hauskoja ovat  kilpailut; luistin-, hiihto- ja juoksukilpialut, Talvella helsinkiläiskouluilla on useita retkeiluymajoja.
• Ja kesätouhuista: ”Kyllä Helsingissä kelpaa kesällä olla, Väinö toteaa.  Mutta  serkku kertoo, että kyllä monet menevät mummon kuka sedän tai tädin luokse maaseudulle. Kaupungin meri-ilma on siksi voimakasta, että kesäkauden oleskelu sisämaan ilmastossa on terveellistä vaihtelua. Useat lapset, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lähettää lapsiaan maalle, pääsevät koulujen kesäsiirtoloihin joita on parikymmentä ympäri Suoea..- siskokset kävivätkin katselemassa koulupuutarhoja." Niitä oli Helsingissä kaksi. Toinen oli Kumpulassa. 
• Isommat pojat tienasivat rahaa kiilloittamalla kenkiä.

Työtapoja

"Kirjan  esitys on tarkoitttu vain rungoksi, johon lapset opettajan johdolla liittävät itse kurakin kiinnostavia yksityiskohtia lähinnä kunkin omasta kaupunginosasta. Tätä kirjaa on tarkoitus käyttää vähitellen ensimmäisen yläkouluvuoden aikana. Välillä on syytä retkeillä omakohtaisesti osittain opettajan johdolla mutta myöskin omin päinsä voivat oppilaat retkeilyyn tottua. Opettaja voi antaa vaikkapa retkeily läksynkin. Ei ole tarpeellista, että  kaikki tässä kirjassa annettu tiedot läksytettäin opittaisiin. "

Helsinkiin perehdyttiin oletettavasti kotiseutuopas-kirjan avulla lukemalla ääneen ja keskustelemalla. 

Kirjassa on runsaasti valokuvia ja muutama karttaakin. Tehtäviä kirjassa ei ole. 

Kirjan kirjoittajasta

Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) (1902– 1989) oli  lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän  tallensi  suomalaista  kansanperinnettä ja hölmöläistarinoita. tallentajana sekä pitkäaikaisesta työstään puhetekniikan ja lausuntataiteen opettajana. 

Salola valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1924. Hän toimi ensin kansakoulunopettajana Helsingin maalaiskunnan Malmilla ja Helsingin kaupungilla vuosina 1924–1945. Tämän rinnalla  ja sen jälkeen hän toimi  opettajankouluttajana. Hän toimi suullisen esitystaidon opettajana Helsingin yliopistossa vuosina 1939–1957. puheenopetusopin yliopettajana Suomen Puheopistossa 1947–1959 ja lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa vuosina 1947–1960. Salola julkaisi runsaasti oppikirjoja, lukemistoja, puheoppaita sekä kansansatujen sovituksia. 

Kuvaa hänestä en itse löytänyt, mutta emeritus-professori Pertti Kansaselta sellainen löytyi. Kiitos.

Tyttöen päivä 11.10.

 

Kuinka tehdä laulu yhdessä tekoälyn kanssa?

Seuraava maksuton laulutyöpajamme on tiistaina 20.10. klo 17.00- 18.30 Espoon Lippulaivan  kirjastossa. Tervetuloa!

KUVA: Pajan pääisäntämä on ICT-taituri Jukka Lahti.

Työväen Sivistysliiton Espoon ja Kauniaisten alueen opintojärjestö ry. on saanut  Espoon kaupungilta projektiavustuksen hankkeelle: 

”Kohti ikäihmisten vahvempaa digitaalista hyvinvointia”.

Haluamme tutustuttaa ikäihmisiä  tekoälyn luomiin mahdolli-suuksiin runoilla, säveltää ja tehdä kokonaisia laulettuja ja soitettuja kappaleita sekä mm. kuvia jopa videopätkiä sen avulla. 

Tuotos syntyy pajaan tulevien ikäihmisten, tekoälyn asiantuntijoiden ja itse tekoälyohjelmien yhteistyöllä. Ikäihmisten ei tarvitse opetella itse tekniikka, vaan projektissa mukana olevat vapaaehtoiset asiantuntijamme ovat heidän ”siveltimiään”.

Paja kestää noin tunnin ja se on maksuton.

Olemme pitämeet jo puolitusinaa yöpajaa Kussakin on tehty yhdessä laulu, ja muutama niistä on kaikkien katsottavissa ja kuunneltavissa Youtubessa. 

Tässä kaksi näytettä

NÄYTE 1:Joululaulu "Joulun valo arjen jälkeen"

https://youtu.be/s9M2ONdQN4I

Paja toteutettiin yhteistyöstä Lippulaivan kirjaston kanssa vuonna 2025.

NÄYTE 2; Kevätlaulua, " Kevään ensimmäinensuudelma"

https://www.youtube.com/watch?v=UMC7VeoIpL0

Paja toteutettiin yhteistyöstä IsoOmenan kirjaston kanssa. 

Laulutyöpajat jatkuvat marraskuun loppuun saakka

Jos kuulut johonkin espoolaisten ikäihmisten kerhoon tms., kysypä kavereilta, olisitteko kiinnostuneita kutsumaan meidät kylään omaan kokoontumistilaanne teille sopivana ajankohtana mielellään illalla tai iltapäivällä.

Jos olette valmiita tulemaan mukaan tähän innostavaan työpajaan, ottakaa minuun yhteyttä niin pian kuin mahdollista. 

Laittakaa mailia osoitteeseen. marttifi at gmail.com

Sovitaan yksityiskohdat sitten myöhemmin. 

Hyvää Aleksis Kiven päivää!

 

Seurakuntavaalit 2026

 

Olen 72-vuotias kasvatustieteen tohtori,  opetusneuvos, puoliso, isä, ukki ja kouluvaari. Jäin eläkkeelle Auroran koulun rehtorin pestistä 2014. Sitä ennen ja sen jälkeen olen ollut opettajankouluttaja, tietokirjailija, päätoimittaja ja kuntapoliitikko. 

Seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen olen saanut olla kahdeksan vuotta. Lupauduin ehdokkaaksi vielä kolmannelle kaudelle, kun pyydettiin. Kirkko olkoon järkevä organisaatio, mutta ennen muuta elävä jatke Jeesus-liikettä joka uskaltaa edistää hyvää ja oikeudenmukaisuutta maailmassa. 

Kirkko kaikille-ryhmää voi kuvataa liberaalikristyiksi. Meitä yhdistää halu rakentaa tasa-arvoista, uudistuvaa kirkkoa, joka elää ajassa ja toimii rohkeasti.

Ennakkoäänestys on  3.-7.11.  mm. Kirkokulmassa klo 9-18 ja Tuomiokirkkoseurakunnan kappeleilla eri päivinä ja eri aikoihin.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 15.11. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2 klo 11-20.

Lisää tietoa: https://www.espoonseurakunnat.fi/vaalit

Espoon seurakuntavaalien vaalikoneet löytyvät osoitteesta seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Intohimo

 

Outo kuva ilosta, kiukusta ja selviäimisen riemusta

Että tällainen juttu. Sain eilen mailin Ranskan YLEstä  journalisti Elsa Mourguesilta. Hän työstää juttua  suomalaisen kansakoulun isästä Uno Cygnaeuksesta ja veiston opetuksen juurista. 

Sovimme huomiseksi 20 min video-haastattelun. Onhan se upeaa saada  leikkiä taas pitkästä  aikaa "päivystävää dosenttia", Arvaan, että ihmiantajana on taas ollut Pasi Sahlberg.

Eikun kokoamaan omia ajatuksia omasta päästä, mutta myös blogista ja kovalevyllä olevista  kirjareferaareista. Onneksi niitä oli. 

Mutta samalla paljastui kauhujuttu. Oman rakkaan Maccini näppäimistö on kuolemassa. Eikä ole ekakerta. Niin kävi edellisen maccin kanssa. Naputan liian innostuneena. M- ja J-kirjan eivät enää toimi. Mikä kiukku! Jos kirjautumistunnuksessa on tuo kirjain, en pääsee koneelle. Minulla on.  Uusi kone maksaisi vahvasti toista tonnia. Ja aikaa oli  muutama tunti.

HUH! Muistin, että ostin edellisellä  kerralla irtonäppäimistön. Löysin sen varastolaatikosta. Se toimi.YES, Tiedättekö:asiat järjestyy.

Sitten kokoamaan dataa. Mitä kaikkea olenkaan Unosta oppinut? Hakusanoilla löytyi nastasti aineistoa. Data kasaan ja perusjäsentely.ja sitten Facdebookin  MetaAin kaveriksi: Tiivistä data ja jäsennä se fiksusti. Sitten käännä tuotos englanniksi. Sitten: poimi esseestä 10 syytä arvostaa Unon elämän työtä. (Ja lopuksi:käännä se englanniksi)

Tässä suomeksi, ettei unohdu:

10 syytä arvostaa Uno Cygnaeuksen elämäntyötä

1. Hän ei keksinyt pyörää uudelleen, vaan toi parhaan tiedon Suomeen.
Kuten Veli Nurmi sanoi: hän "koonneen kaiken sen hyvän, mitä ajanmukaisessa kansakoulussa ja opettajanvalmistuksessa oli." Hän kiersi vuoden Eurooppaa - Ruotsia, Tanskaa, Saksaa ja erityisesti Sveitsiä - ottaakseen selvää, missä kouluissa oikeasti opitaan.

2. Hän loi koulun kaikille – säädystä riippumatta.
Vallankumouksellisin idea: kansakoulu on valtion koulu, joka antaa kaikille lapsille yhteisen pohjakoulutuksen. Hän tähdensi hyötyä, joka syntyy kun "kreivien, itsellisten kuin torppareidenkin lapset käyvät samaa koulua". Kirkon vallasta erillinen koulu.

3. Hän toi käsityön pakolliseksi oppiaineeksi – ensimmäisenä maailmassa.
Tämä on hänen kansainvälisesti merkittävin saavutuksensa. Suomi oli käsityönopetuksessa edelläkävijä koko Euroopassa. Käsityöllä ei ollut tarkoitus tienata, vaan sivistää. Pojilla ja tytöillä eri työt, mallin mukaan, puutarhanhoitoa ja oikeiden maataloustyökalujen valmistusta.

4. Pää, sydän ja kädet.


Hänen tavoitteensa oli ihmisen kaikenpuolinen kehittäminen: tieto, tahto ja taito. Ymmärrys ja kätevyys. Kansakoulu ei saanut olla vain kirja- ja lukukoulu, vaan etupäässä työn ja toiminnan koulu.

5. Hän on opettajankoulutuksen isä – ja keksi kaksoisseminaarin.
Jyväskylän seminaari 1863 oli ensimmäinen. Nelivuotinen sisäoppilaitos, jossa harjoittelu mallikoulussa oli keskeistä. Nurmen mukaan Cygnaeuksen oma idea oli kaksoisseminaari: naisia ja miehiä opetettiin yhdessä – sellaista ei ollut muualla maailmassa.

6. Hän avasi naisille itsenäisen ammatin.
Miesopettajiksi kelpasivat rahvaanmiehet, mutta opettajattariksi hän halusi nimenomaan säätyläisneitoja, jotka jalostaisivat myös miehiä ja lähentäisivät säätyjä. Kansakoulunopettajatar oli ensimmäisiä ammatteja, joka tarjosi naimattomille naisille mahdollisuuden itselliseen elämään. Hän piti myös tyttöjen kasvatusta jopa tärkeämpänä kuin poikien – idea Amerikasta.

7. Hän toi Suomeen modernin didaktiikan.
Pestalozzilais-diesterwegiläinen pedagogiikka kristillisellä painotuksella:

aktivoiva, havainnollinen ja luonnonmukainen opetus

havaintomenettely: ennen lukemista ajatus- ja puheharjoituksia kodin ja luonnon esineistä

yksinkertaisesta monimutkaiseen, ulkoisesta sisäiseen

opettajan puhe, oma malli ja kertomukset tärkeimpiä välineitä, ei pelkkä pänttääminen
Hänen aloitteestaan kouluihin hankittiin karttoja, opetustauluja, täytettyjä lintuja ja maapallon pienoismalleja.

8. Koulu oli muutakin kuin pulpettia.
Laulu: "ei ainoastaan tulevain aikain tähden, vaan myöskin itse koulussa olon virkistykseksi ja jalostukseksi". Ruumiillinen kasvatus, liikuntaleikit pihalla, puutarhanhoito, leikki lastentarhassa. Kouluelämän piti olla "sydämellistä yhteiselämää".

9. Hän loi kutsumusopettajan etiikan.
Opettajan ammatti oli 1860-luvulle asti papin välivaihe tai lukkarin sivutyö. Cygnaeus loi ammatin ja sen ohjesäännön 1861: opettajan tulee näyttää esimerkkiä kristillisessä elämässä ja hankkia arvonanto säädyllisellä käytöksellä ja nuhteettomalla elämällä.

Kasvattajan persoona oli tärkein tekijä. Kuuluisa lause: "Ken ei pysty puhtaasti rakastamaan, hänen ei pitäisi koskaan ruveta lastenkasvattajaksi." Työ oli pyhä kutsumus, jossa uskontona oli valistus.

10. Hän uskoi vapaaehtoisuuteen ja sivistykseen, ei pakkoon.
Hän halusi kansakoulusta oppilaille vapaaehtoisen ja korosti, että koulujen on synnyttävä vapaaehtoisuuden pohjalta. Tavoitteena ei ollut puolinainen ratkaisu, vaan lujan kansansivistyksen antaminen: kansan kohottaminen puhtaaseen siveyteen, tieteelliseen valistukseen ja taidolliseen teollisuuteen.

Ei huano.vai mitä? Tekoälylle kiitos. Iso ilo avusta. Kerron huomenna, kuinka homma sujui.

Päivitetty 9.10.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Hyvää perjantai-iltaa! Haastattelu on nyt hoidettu. Kyllä jännitti. Haastattelia oli siis  , videojournalisti (tekee podcasteja) yhtiölle: France Culture, France's public radio station for culture and ideas.

Elsaa  kiinnostivat  Uno Cygnaeus ja veistonopetuksen juuret. Kutsukirjeessä teemoja olivat  Cygnaeuksen rooli kansakoulun ja opettajankoulutuksen kehittäjänä ja veiston rooli hänen pedagisessa ajattelussaan.  Selvittiin hengissä. Laitoin hänelle vielä lisätietoa mailissa kokoamastani datasta.

Kotikaupunkimme Helsinki (1941)

JATKAN kotiseutuoppikirjojem esittelyä. Nyt vuorossa on  kolmas Helsinki seuran aloitteesta toimitettu  kotiseututiedon oppikirja. Esipuheen mukaan se  tarjoaa seikkaperäisenä kuvauksia kaupunkimme eri piirteistä: asemasta, asutuksesta, liikenteestä, laitoksista, turvallisuudesta, teknillisissä varusteista, teollisuus-, kauppa- ja muusta elinkeinoelämästä ja sivistysoloista Nämä asiat täydentävät pääkaupungin käsittelyä yläkansakoulun ylimmällä luokalla Suomen kertauskurssin yhteydessä. Toinen osa; Helsingin hallinnosta ja taloudesta. soveltui parhaiten jatkoluokille esim, yhteskuntaopin tunneille. Tämäkin osa tarjonnee myös varttuneiden lukijoille tärkeitä tietoja pääkaupungistamme.

Waltari Mika ja Blomberg, A (1941) Kotikaupunkimme Helsinki Helsinki Otava

Helsingin lukukirjasarja oli nyt vuonna 1941 kokonaan valmis. Julkaisu osuu välirauhan viimeiseen vuoteen. Talvisodasta ei juuri puhuta. Kirjassa on 222 sivua ja varsin runsas valokuvakuvitus. Pääosin tekstityyli on lukukirjamainen, vain. ensimmäinen luku on tarinallinen: siinä katsotaan Helsinkiä leikisti lentokoneesta,

Seuraavassa poimintoja tavoitteesta, sisällöistä, metodeista.

Tavoite

Esipuheen kirjoittajat sanovat näin; "Toivomme hartaasti, että se täyttäisi sen tehtävän, jota varten se on toimitettu: herättäisi helsinkiläisissä entistä suurempaa kiintymystä kotikaupunkiinsa. Jokaisen helsinkiläisen on tunnettava iloa siitä, että hän on helsinkiläinen ja tiedettävä myös että helsinkiläisyys velvoittaa,"

Sisältöjä

Sisällöt jakautuvat kahteen päälukuun: I Kotikaupunkimme Helsinkiin ja II Kaupungin hallinto ja talous

I Kotikaupunkimme Helsinki

• Helsingin eri osat 

NÄYTE: " Lähdetään lentoretkelle. Kaunis hopean hohtava lentokone on jo valmiina vain meitä odottaen. Moottorin huumaava melu  täyttää korvamme.…. 

”Onhan Helsinki jo niin suuri kaupunki, että sitä pelkästään kävelemällä on vaikeaa saada kokonaiskuvaa. Siksi nousimme lentokoneeseen ja tarkoin  katselemalla ja näkemäämme karttaa vertailemalla olemme jo päässeet selville monista tärkeistä asioista. Nyt ohjaaja laskeutuu alemmaksi N yt lennämme oman koulumme ylitse. Nyt palaamme takaisin maan päälle tutkimaan lähempää kaupunkiamme ja ensiksi alamme katsella sen rakennuksia."

• Helsingin talot (vanhat/ uudenaikainen asuintalo/ julkiset rakennukset)

POIMINTOJA:  Helsingissä oli tuolloin 300 000 asukasta.  Kirjassa kurkistetaan vanhaan asuintaloon. Mennään   leveästä puuportista sisään. Nähdään puuliiteri, ulkorakennus.  Useissa vanhoissakin rakennuksissa oli jo vesijohto.

 Uudenaikaisia asuintaloja edustaa monikerroksinen kivitalo: leveät ikkunat. Ikkunalasit ovat uutta lasia, komeaa lasiovi. eteishalli ja siellä kasveja, suihkukaivo, kellarikerroksessa talonmiehen hoitama keskuslämmityslaitos. Keittiössä ja kylpyhuoneessa vuota  hanoista kuumaa ja kylmää vettä.  Suihkut ovat taiouisia. Pienessä leittiössä on  sähköuuni.  Porraskäytävän Seinässä on aukko,johon viskataan roskat  ja jätteet. Ne syöksyvät jätekuilua pitkin kellarikerrokseen asti ja niillä lämmitetään keskuslämmityslaite, 

 

Tällaisia  taloja oli mm.Töölössä. Helsingissä oli myös omakotitaloja.

• Helsingin liikenne: (paikallisliikenne ja kaukoliikenne)

NÄYTE: " Asukkaiden on päästävä työpaikkoihinsa ja niistä koteihinsa Edelleen on toimitettava asioita ja ostoksia kaupungin eri puolella. Helsinkiläisillä on aina kiire. On raitiovaunuja. Ensimmäiset raitiovaunut tulivat 1 890-  niitä kiskoi hevonen.

Raitiovaunuliikenteen kilpailijaksi on kehittynyt autoliikenne. Milloin on erikoisen kiire ja meillä on varaa siihen, voimme käyttää vuokra-autoa, joita Helsingissä on paljon pirssejä. Kesällä on pieniä höyryaluksia.

Tehtävä suunnitelma: miten pääsisimme nopeimmin koulutuntien päätyttyä vaikka Seurasaareen käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia paikallisliikenteen apuneuvoja paitsi tietysti vuokra-autoja.

 

 

"Helsingistä poistuessamme joudumme käyttämään kaukoliikennettä: rautatieasema, linja-autoasema, lentokenttä ja Eteläsatama ovat Helsingin kaukoliikenteen keskuksia."

• Mistä Helsinki saa vetensä ja miten käytetystä vedestä päästään? 

"Helsingin vedestä huolehtii kaupungin vesijohtolaitos. Vettä tulee vesihanasta. Aikoinaan Helsinki perustettiin Vantaan kosken rannalle tienoilla, jossa nykyään sanomme vanhaksi kaupungiksi. Juuri Vantaan virtaavasta joesta koko Helsinki saa vesivaransa. Nyt on vesijohdot ja  viemäreihin omat putket"

• Mistä Helsinki saa leipänsä, lihansa, lämpönsä ja valonsa? (Puulämmitys kivihiili ja koksi lämmitys kaasu ja sähkö) 

"Helsingissä on koko joukko maitoliikkeitä, jotka joko jakavat maidon kauppoihin tai jalostavat sen kermaksi, voiksi tai juustoksi. Jokaisella niistä on oma meijerinsa. Leivän ostamme tavallisesti maitokaupoista, Varsinaiset leipämyymälät eli leipurin liikkeet ovat harvinaisia. Leivän jälkeen on liha ja osaksi myös kala tärkein ravintoaine. Helsinki on meren kaupunki ja kalan saantiin ei liity kovin paljon merkillistä. Vielä muutama vuosi sitten toimitettiin teurastuslihan saamiseksi suurimmaksi osaksi maaseudulla. Taivallahden rannassa on jo useita vuosia toiminut Työpajankadun kakkosessa Helsingin kaupungin uusi mahtava teurastamo."

• Miten Helsinkiä suojellaan? (palokunta maanpuolustus-ja väestönsuojelu) 

"Poliisi on jokaisen rehellisen ja kunnollisen helsinkiläisen suojelija ja ystävä. Vain  sellaiset, joilla on paha omatunto, pelkäävät poliiseja ja puhuvat heistä pahaa.Irtolaiset vihaavat poliisia,  siksi järjestyspoliisi tekee pimeinä öinä taskulamppukierroksensa esimerkiksi Alppilan kalliolla.

 

 

Palokunta. Tulipalo on vaarallisimpia vihollisia. Helsingin eri puolilla on talojen seinissä palokunnan hälytyskelloja. Palokunta päivystää  hälytysvalmiina. Helsingin palokuntalaiset ovat valioväkeä" 

 

Maanpuolustus ja väestönsuojelu- Suomi on pieni maa. Me rakastamme rauhaa, emmekä toivo mitään muuta kuin saada rauhassa elää. Mutta suurvaltojen ryhtyessä sotimaan tallautuvat pienet kansat helposti niiden jalkoihin. Puhumattakaan siitä, että suurvallat aina haluavat laajentaa alueitaan pienten valtioden  kustannuksella. Sodan varalta meidän on osattava puolustautua. Sodan syttyessä on Helsinki vihollisen ilmavoimien ensimmäinen ja tärkein pommituskohde ¨. Myös Helsingissä rakennetaan nykyään kaikkiin uusiin julkisiin rakennuksiin vahvat väestönsuojat-

Vakinaisen sotaväen lisäksi on Helsingin puolustuksessa tärkeä osansa myös Helsingin suojeluskuntapiirillä.. Jos tahtomattamme ja syyttämme joudumme sodan jalkoihin, silloin emme myöskään saa pelätä ja joutua sokean kauhun valtaan, vaan pääkaupungin ja sen jokaisen kansalaisen on tiukasti ja tarmokkaasti puolustauduttava." 

• Helsingin tiedotusvälineet: (Posti, lennätin, puhelin, radio)

"Joskus sattuu niin kiireellinen asia, että kirje omn liian hidas, silloin lähetämme sähkösanoman lennättimellä. Ensimmäinen puhelin tuli Helsinkiin vuonna 1 822. Nykyään helsinkiläinen oppii jo lapsena käyttämään puhelinta. 1920-luvulla puhelinlaitos automatisoitui. Sitä ennen oli soitettava puhelinkeskukseen ja pyydettävä haluamansa numero. Niille, joilla ei ole omaa puhelinta on järjestetty kaupungin eri osiin puhelinautomaatteja. joista voi soittaa pudottamalla markan rahan koneeseen.

 

Radio.Ei ole kulunut vielä kahta vuosikymmentä siitä kun.  ensimmäisen kerran kokeiltiin ohjelman lähettämistä Radiolla.  Nyt Suomen yleisradio on valtion omistama jättilaitos, jolla on koko maan käsittävä suuri lähetysasemansa Lahdessa."

 '

• Miten helsinkiläiset ansaitsevat elatuksensa?(suuruusjärjestys: Teollisuus ja kauppa, kulkulaitos,  julkiset toimet, puhtaanapitotyö, vapaa elinkeinot:(opetustoimi ja terveydenhoito)ja  puolustulaitos)

• Helsinki teollisuuskaupunkina (Helsingin kone ja silta, Arabia, Töölön sokeritehdas, Helsingin muut suurimmat tehtaat)

• Helsinki kauppakaupunkina (satamat, miten tavara joutuu ostajalle, nykyaikainen tavaratalo (Stockmann)

• Liike-elämän rahoittaminen: (miten liikepankki toimii? Säästöpankin toiminta)
• Helsinki sivistyskaupunkina: (Helsingin oppilaitokset kansakoulut, oppi- ja korkeakoulut sekä ammattioppilaitoksen,muu sivistyselämä)

Helsinki on koko Suomen henkisen ja sivistyksellisen kehityksen suuri voimakeskus. Se on rakentanut koulutaloja, joista moni voi olla asianmukaisin ja uuden aikaisin laitteineen. Mallina ei vain Suomen koulu vaan myös ulkomaalaisillekin

Helsingistä tehtiin maan pääkaupunki 1812. Vuonna 1817 alkoi toimia koulu, jota voimme pitää nykyisen kansakoululaitoksen ensimmäisenä taimena. Koulu avasi ovensa mamselli  Bergströmin asunnossa Katajanokalla pienessä talo. Pasessa ???oppilaat olivat kaupungin pieneläjien lapsia sekä köyhäinhoidon huolettavia. 

Myöhemmistä koulun opettajista ansaitsee tulla mainituksi perämies Granberg, jota monet oppilaat suurellla ???  muistelivat. koulu. Aleksis Kivi sai siinä ensimmäiset opin alkeet. Kouluun  voitiin ottaa korkeintaan 40 oppilasta. Vuonna 1 837 talo Kasarmintorin varrelle. Tällöin on erikoisesti muistettava jaloa naista kreivitär Aurora Karamzinia, joka suurin lahjoituksin teki koulutyön laajentamisen ja kehittämisen mahdolliseksi. Näin koulussa ei jatkaa eteenpäin ruotsinkielisenä ?? 1 837 koulun johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Snellman varsinaisesti vasta 1 870 pääsi kansakoululaitos var pohjalle???

Varsinainen kansakoulumme Helsingissä kuten koko maassa jakautuu ala- ylä- ja jatkokouluun. Erikoiskouluja kuten apu koulu ja tarkkailu luokat. 

Kansakuntamme  huolehtii, että lapsi saa kasvatusta ja tietopuolista opetusta ja myös lapsen ruumiillisesta ja sielullisesta terveydestä. Tätä varten on olemassa koululääkäreitä kouluhoitaja ja hammasklinikoita sekä huoltoasemaa?? sielullisesti sairaitten lasten huomioimista

1860-luvulla Helsinkiin perustettiin suomalainen oppikoulu ruotsalaisen normaalikoulun yhteyteen, Nyt Helsingissä on yliopistoon johtavia suomalaisia oppikouluja kaikkiaan 30. Korkeakouluja on kolme Helsingin yliopisto, teknillinen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu ’

Kansakoulun suorittanut voi suorittaa ammattia varten poikien ja tyttöjen valmistavissa ammattikouluissa. Suomen täydelliset yrityksen piirustuskoulu ???ja taideteollisuus keskuskoulu tarjoavat opiskelumahdollisuuksia taiteellisiin lahjoihin lahjoja omaaville vakinaisen työn ohessa voi jatkuvasti kartuttaa taitojaan ammattialan yleisissä ammattikouluissa.

• Huvin ja virkistyksen Helsinki; (puistot, ulkoilu, urheilukeskukset, siirtolapuutarha)

Haluamme myös lepuuttaa aivojamme virkistää ruumistamme ja löytää iloa elämään. Siihen Helsinki tarjoaa lukemattomia tilaisuuksia.Talvisin ja ruman sään vallitessa Helsingin elokuvateatterit ovat tungokseen asti täynnä joka ilta .Eokuva on opetusvälineenä otettu käytäntöön kansa kouluissakin.  On kahviloita ravintoloita. Aivan viime vuosina on helsinkiläisissä alkanut viritä ulkoiluharratus:. retkeilyreittittejä matkailumajoja. pyöräilijät. puistoissa. uimarannoilla. Suomen urheilumaa on kantanut mainetta  kaikkialle maailmaa-  Stadion on kansainvälinen urheilukeskus. -Siirtolapuutarha

• Helsingin kirkot ja hautausmaat
• Helsingin tulevaisuus

NÄYTE: " Meillä on historiaa takanamme ja tulevaisuus edessämme. Jokainen meistä on mukana rakentamassa suurkaupunki Helsinkiä."

Ii kaupungin hallinto ja talous

• Itsehallinto ja  kunnallislainsäädäntö
• Helsinki kuntana  (valtio jättänyt kunnalle  osan julkista hallintoa)
• Kaupunginvaltuusti, kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden alaiset laitokset (mm. lastensuojelulautakunta ja sillä lastensuojeluneuvontaasema, leikkikenttä ja lastenkoteja ja koulukoteja; kansakoulujen johtokunnat ja kansakoulut, lastentarhain johtokunta, sivistyslaitokset...majoituslautakunta sodan syttyessä)
• Oikeudenhoito ja järjestystoimi
• Valtion viranomaiset, joilla on  välitöntä merkitystä kaupungille (mm. poliisilaitos
• Kaupungin talous

NÄYTE, Pikkukaupungista suurkaupungiksi.Hämäläisten vanhasta kalastuspaikasta on vähitellen kehittynyt kukoistava kaupunki. Alkuvauhti oli hidas. Pieni kyläpahanen oli muuttanut VantaaJoen suusta Vironniemeen Kehitys kiivastui 1700 luvun puolivälissä linnoitustöiden johdosta 1 870-70 luvulta alkaen kehitys on saavuttanut kaupungin elämää ja ulkoasua perin pohjin mullistavan vauhdin. Helsinki on tietenkin ainoa Suomen kaupungeista, joka on saanut elää niin suuren kehitysvaiheen.

Omaiset  tervehdyskäynnillä  kulkulaitosairaalssa.

NÄYTE "Näin olemme sitten selvittäneet kotikaupunkimme hallinnon ja talouden pääpiirteitä. Kaupungin kehitys ja toiminta riippuvat viime kädessä sen asukkaista itsestään ja heidän halustaan ja kyvystään myötävaikuttaa kukin kohdaltaan yhteisen hyvän edistämiseen. Siksi on tärkeätä, että jokainen koettaa parhaansa mukaan perehtyä kotikuntaansa hallintoon ja se on sitä tärkeämpää,mitä laajemmaksi ja monimutkaisemmaksi tuo hallinto muodostuu kaupungin kasvaessa."

Metodit

Teos on selkeästi lukukirja. Runsas kuvitus havainnollistaa tekstiä. Tehtäviä tässä ei ole. Leikillisyyttä on vain  alun lentokonekappaleessa.