Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

sunnuntaina, marraskuuta 15, 2026

Tulossa Iso päivitys ops-perusteisiin tiukalla aikataululla

Dosentti Hannele Cantell     Cantell on nostanut Facebookissa sekä Suomen Kuvalehden ja Ylen haastatteluissa esiin, että käynnissä oleva OPS-uudistus on paljon laajempi kuin pelkkä oppimisen tuen uudistus. Kun tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit muuttuvat kaikissa oppiaineissa, myös oppikirjat on käytännössä kirjoitettava uudelleen.osti melkoisen kohun kertomalla mediassa, että kun toimeenpannaan  Oppimisen tuki uudistusta, samalla tehdään opsin niin suuret muutokset, että kaikki oppikirjat on kirjoitettava uudelleen.

Peruskoulu näyttää  olevan Suomessa hieman samanlaisessa tilanteessa kuin koulu Yhdysvalloissa vuonna 1957. Edessä heillä oli iso uudistus.

Tuolloin Neuvostoliito laukaisi avaruuteen Sputnikin; ja Yhdysvaltoihin iski sputnik-shokki. Maassa  irtauduttiin uuden koulun oppilakeskeisistä deweylaisista metodeista, uusittiin matematiikan ja luonnontieteiden opetus. Kun osaaminen oli heikkoa  ja samalla avaruus-ja sotateknologinen kilpailija kiri  ohi, vastaus oli vaatimustason nosto, selkeämmät tavoitteet ja perusaineiden vahvistaminen. 

Suomi elää nyt aikaa, jossa jatkuvasti heikentyneistä oppimistuloksista (mm Pisatulokset) ja perustaitojen rapautumisesta kannetaan syvää huolta.  Ensimmäisiä vastalääkkeitä oli kännykkäkielto ja toiveet palata paperikirjoihin. Ja seuraava lääkeannos on nyt käynnissä oleva opsin iso päivitys otsikolla Osaamistakuu. Uudistus pohjautuu perusopetuslain muutokseen (619/2026). Laki tulee voimaan porrastaen 1.8.2027 ja 1.8.2028.

Osaamistakuun ydinajatus

Jokaisella oppilaalla tulee olla riittävät perustaidot, jotta hän pysyy opinnoissa mukana. Vähimmäisosaaminen tullaan määritelemään kansallisesti, ja sen saavuttaminen on ehto luokalta toiselle siirtymiselle.

Missä mennään juuri nyt?

Opetushallituksen sivuilla on uudistuksen aikataulu(klikkaa, niin saat sen suuremmaksi).










Juuri nyt ollaan valmisteluvaiheessa. Opetushallitus (OPH) sorvaa uusia perusteita työryhmissä. Niissä on  opetustyötä tekeviä ammattilaisia, mukana myös tutkijoita, opettajakoulutuksen asiantuntijoita, oppilaita, huoltajia ja sidosryhmiä. Tehtävänä on päivittää sekä yleista osaa, että oppiainekohtaisia osia. 

Mitä muutetaan?

  • Yleiset  osat: Ei isoja muutoksia. Perusrakenne säilyy: oppiainejako
  • Oppiaineiden tavoitteet:Tämä on suurin muutos. Jokaiselle oppiaineelle määritellään kansallisesti yhteiset, vuosiluokittaiset tavoitteet. Tavoitteita vähennetään ja selkiytetään. Vaatimustasoa ei lasketa.Tavoitteet muotoillaan niin, että ne sanovat suoraan, mitä oppilaan on tarkoitus osata tai ymmärtää.
  • Työskentelyn tavoitteet kirjataan erillisinä sisältötavoitteista. Arvoihin ja asenteisiin liittyvät tavoite siirretään pois numeroasteikolla mitattavien tavoitteiden viereltä. Listataan vain tavoitteita, joiden saavuttamista voidaan mitata numeroilla.
  • Ns.laaja-alaiset tavoitteet säilyvät.
  • Sisällöt: Jokaiselle oppiaineelle määritellään kansalliset keskeiset sisällöt vuosiluokittain. Määritellään tarkemmin, missä järjestyksessä asiat opiskellaan. Painopiste siirtyy luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Eheyttämistä vähennetään: ei enää monialaisia oppimiskokonaisuuksia samassa laajuudessa kuin ennen.
  • Arviointi: Tavoite on tehdä arvioinnista yhdenmukaisempaa koko maassa Jokaiselle oppiaineelle tulee kansalliset arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Nykyisin vastaavia taulukoita on tehty vain 6. luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Arvosana 5 = vähimmäisosaaminen. Sen on tarkoitus syventyä ja vahvistua vuosiluokalta toiselle. Arvioinnin kompensaatioperiaate poistuu. Hyvä osaaminen yhdessä asiassa ei enää paikkaa toisen puuttumista samalla tavalla kuin ennen.
  • Luokan kertaaminen: Lainsäädännössä on  linjattu, että vähimmäisosaamisen taso on edellytys vuosiluokalta siirtymiselle. Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on suorittanut oppimäärään sisältyvät tavoitteet hyväksytysti. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yhden tai useamman oppiaineen tavoitteita ja suoritus on hylätty, hän jäisi luokalle. Tuki tulee ensin. Luokalle jättämisen ei ole tarkoitus lisääntyä automaattisesti. Kysymys ns. ehdoista on minulle auki.
  • Todistukset. Arviointi perustuu numeroihin, mutta edelleen voi olla myös sanallisia todistuksia.

Mikä ei muutu?

  • Arvioinnin kohteet säilyvät: oppiminen, osaaminen ja työskentely. Käyttäytyminen säilyy osana arviointikokonaisuutta.
  • Opettaja arvioi jatkossakin.
  • Paikalliset opetussuunnitelmat säilyvät, mutta niissä on jatkossa vähemmän paikallisesti päätettävää. Perustepaperi on keskeinen, sillä kunnat laativat omat OPS:nsa sen pohjalta.

Mitä hyvää voi seurata?

  • Vähemmän kuntakohtaista tulkintaa, vähemmän arvailua siitä, mitä tällä luokalla pitää osata.
  • Opettajalle:
Vähemmän arvailua tavoitteista, yhtenäisemmät arviointikriteerit, selkeämpi pohja huoltajakeskusteluun. Kunhan /jos kriteerit ovat selkeät
  • Oppilaille:
Selkeämmät odotukset
  • Huoltajille: On hyvä, jos selkeästi  näkyy, mikä riittää vitosen todistukseen ja mitä lapsi tarvitsee päästäkseen seuraavalle luokalle. 
  • Kunnille / rehtoreille:
Paikallista OPS-työtä on tarkoitus keventää, koska kansallinen ohjaus tarkentuu.  

Mikä herättää huolta?

  • Saadaanko selkeät kriteerit? Vielä nyt avoimena on, kuinka tarkkoja kriteerit lopulta ovat: liian yleiset eivät auta, liian yksityiskohtaiset kahlitsevat.
  • Resurssit: Tämä on uudistuksen kriittinen kohta: paperilla selkeämmät tavoitteet eivät auta, jos ryhmät ovat isoja, tukihenkilöstöä on vähän ja eriyttämiseen ei ole aikaa.
  • Tarvitaan  kerralla yhtä aikaa uudet oppikirjat kaikkin aineisiin. Onko niihin rahaa? Nyt kirjoja kierrätetään.
  • Oppikirjat kaikkiin aineisiin ja kaikille vuosiluokille pitäisi kirjoittaa uusiksi noin puolessatoista vuodessa. Se on tiukka tahti, kun perusteet valmistuvat vasta syksyllä 2027.
  • Kun vähimmäisosaaminen sidotaan luokalta siirtymiseen, mutta tukea ei oikeasti lisätä, luokalle jääminen voi lisääntyä. OAJ:n viesti on ollut selvä: tavoite ei voi olla lisääntynyt luokalle jättäminen.
  • Riittävätkö resurssit ja aika? Huoltajat ovat kuulemisissa nostaneet esiin opettajien ja ohjaajien määrän, osaamisen ja pysyvyyden. Opettajat taas toivovat aikaa yhteiseen suunnitteluun, tukemiseen ja selkeitä valtakunnallisia ohjeita.
  • Jääkö hyvinvointi ja oppimisen rauha jalkoihin ? Osaamiskeskeinen uudistus lisää painetta, ellei samalla turvata rauhaa ja hyvinvointia. Oppilaat itse ovat korostaneet kuulemisissa kiireettömyyttä, empaattista läsnäoloa, taukoja ja rauhallisia siirtymiä. He kuvasivat arkea kiireiseksi, meluisaksi ja ahtaaksi.
  • Huoltajilla on. huolta, saako lapsi oikeasti tukea ajoissa. Huoltajat painottivat ennakoitavuutta ja tuen konkreettista kirjaamista.
  • Kunnille / rehtoreille:Vastuu tuen mitoittamisesta korostuu: selkeät kriteerit toimivat myös painostuksena järjestäjälle.

Yhteenveto

Opetusta halutaan uudistaa (tai pikemmin ennallistaa).Kyse on  paluusta selkeämpiin tavoitteisiin, perusasioihin ja yhtenäisempään arviointiin. Varsinaisesti OPS-uudistus ei ole kurilaki, mutta julkisessa keskustelussa kuri, työrauha ja vaatimustaso kietoutuvat yhteen.

 Tavoitteet halutaan selkeämmiksi,  niiden määrää halutaan vähentää ja kohdentaa ne perusasioihin (kuten USA;ssa 1956: Takaisin perusasioihin.  Avainaineet ovat matematiikka ja suomen kielo.

Tavoitteet sekä sisällöt halutaan vähemmiksi kansallisesti vuosiluokittain yhtenäisiksi. Eheyttämisen vähentäminen (MOK)  ja perustaitojen korostaminen.

Arviointi halutaan kansallisesti yhtenäiseksi. Luodaan  arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Vähimmäisosaaminen on luokalta siirtymisen ehto, 

Kyseessä on syväuudistus ja aikataulu on todella tiukka. Kesken prosessin vaihtuu hallitus ja valtion talous kiristyy edelleen.

Osa toimijoita on syvästi huolissaan, kaikki eivät.


Tämä böogilastu on kirjoitettu yhdessä tekoälyn  (MetaAi) kanssa.

 




Äänestäminen kannattaa aina

 













Espoon Tuomiokirkko-seurakunnassa äänestää voi tänään seurakuntatalolla klo 20 saakka. Ehdokkaita on joka makuun.

lauantaina, marraskuuta 14, 2026

perjantaina, marraskuuta 13, 2026

torstaina, marraskuuta 12, 2026

Neuvoja

 


Kouluvaarin keskiviikko


 
















'




 S yksyn kouluvaaripäivä osui pitkästä aikaa keskiviikkoon. Koulua käytiin klo 8.15- 13.30.  







Noora-open luokalla oli tänään lukujärjestyksessä suomea, matematiikkaa, musiikkia sekä osalla teknistä käsityötä - vikan kerran vähän aikaan

Ensin käytiin ohjelma läpi. Sitten syöksyttiin suomeen. Tarkistettiin annetut lukuläksyt,  Tunnin tehtävänä oli piirtää hassu hahmo lukukirjan ohjeiden mukaan. Hienosti osasivat. Tuotokset olivat lystejä. Ne esiteltiin, joiden taiteilljat niin halusivat. Pisteeksi liikuntaa piirroshahmo Rubion perässä.

Toinen tunti oli matikkaa. Vuorossa oli vitosen kertotaulu.. Yhdessä ja vuorotellen eMateriaalin avulla.  Opettaja kiersi tsekkaamassa, että  läksyt on tehty. Sitten käytiin  lasten kanssa läpi oikeat vastaukset.  Päässälaskuja. 

Ja sitten  kirjan tehtäviä.  Tässä esimerkki aika vängästä eriyttävästä tehtävästä, jossa piti päätellä oikeat kertojat ja kerrottavat. 

Ennen välitunnille lähtöä muistutettiin vielä, että huomenna on sitten matikan koe 5-kertotaulusta. Lopuksi pikkupelihetki open antaman parin kanssa- jotta opitaan tekemään hyvää työtä kaikkien kanssa. Sujui, niinpä kouluvaari sai taas koneteroittaa värikynät.  Kotiläksyjäkin tuli. 

Sitten välitunnille. Kouluvaari kävi taukotuvassa kahvilla ja onnittelemassa Petra-opettajaa, joka on juuri valittu Espoin ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen (EKOAY) puheenjohtajaksi. Upeaa. Aurorassa  edunvalvonta-innostuksen juuret ulottuvat 80-luvun lopulla. Siihen hurahtivat aikoinaan minun lisäksensi Hyvösen Timppa, Sarpilan Jukka ja mm. Julia Uotila - hän on mukana edelleen.

Tauon jälkeen hetki vielä matikkaa  ja sitten syömään. Lähes kaikkien lautasille tuli kanakeittoa. Minullekin. Tarjolla oli vaihtehto: tomaattipapukeitto. Hyvää oli sekin, Maistoin.

Keskiviikko on viiden tunnin päovä. Siinä osa ehtii väsyä, Onneksi liikunta on lääke;  2b piti oman tauon pihalla. Voi sitä juoksemisen riemua. Kaikki yhdessä hippaa. Kouluvaari sai olla apuvälkkäri.

Takaisin luokkaan. 2a sekä 2b vaihtoivat pesää. 
Noora-ope piti 2a:lle enkun tunnin. Tehtiin leikkimielisiä yhdistelytehtäviä kouluvälineiden sanoilla. Ei ihan  helppo moniste.  Kouluvaari valvoi työtä luokassa ja oikea ope piti suullista kuulustelua käytävällä. Hauska liikuntavideo jälkiruuaksi tällekin ryhmälle.

Siestalle oppilaat ottamaan happea puoleksi tunniksi ja takaisin luokkaan. Päivän viimeinen tunti oli lukutunti vapaasti valitulla paikalla ja lähes hipihiljaa. Osa oppilaista oli käsitöissä Mikan -open kanssa, Osaa erityisope jelppasi. Kiva


Ennen kotiin lähtöä käytiin vielä läpi huomista ohjelmaa. Takana opettavainen  päivä. Hyvillä mielin kotiin tai iltikseen.

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään ensi viikolla.

tiistaina, marraskuuta 10, 2026

maanantaina, marraskuuta 09, 2026

sunnuntaina, marraskuuta 08, 2026

Suomalainen koulu eilen, tänään ja huomenna

Sain  noinviikko siiten kutsun vallan mainioon aivoriihityyppiseen keskustelutilaisuuteen, jonka järjesti HundrED yhdessä Melbournen yliopiston professori Pasi Sahlbergin kanssa.

Tavoitteena  oli  pohtia erittäin moniulotteisia ja haastavia kysymyksiä :epävarmasti ja rakentavasti: 

" Muuttuuko suomalainen koulu liian hitaasti vai nopeasti? Miten laskeviin Pisa-tuloksiin tulisi suhtautua? Tarvitaanko digitaalisuutta ja tekoälyä enemmän vai vähemmän?

Tavoitteena oli  avoin ja rakentava keskustelu, jossa oli tilaa myös epävarmuudelle. Kutsuvieraita saapui tilaisuuteen 38. Tutkijoita, opettajankouluttaija, luokanpettajaopiskelia, edunvalvojia, hallinnon osaajia, vanhempien edusta.jia.... Ihanan monta tuttua. 

Paikalle  ei kutsuttu mediaa. Tilaisuus  käytiin  ns Chatham House Rule -hengessä. (Meta AI.n muikaan se tarkoittaa: 

" Kun kokous tai osa siitä pidetään Chatham House Rule -säännön alaisena, osallistujat saavat vapaasti käyttää saamaansa tietoa, mutta he eivät saa paljastaa puhujan tai puhujien henkilöllisyyttä eivätkä sidonnaisuutta, eivätkä myöskään kenenkään muun osallistujan henkilöllisyyttä.")

Tilaisuudessa otettiin joitain kuvia, ja niitä oli lupa julkaista. 

Mitä opin?

Kuulimme neljä alustajaa .Pasi Sahlberg aloitti. Hän kertoi yleisellä tasolla, miten koulujärjestelmissä globaalisti menee Surullisen useat asiat heikkenivät muun muassa oppimistulokset, viihtyvyys, tasa-arvo...

On fakta, että koulujen onnistumisen taso heikkenee kaikkialla maailmassa. Monissa maissa  ratkaisuksi on etsitty oppimistulosten testaamisesta. Mutta näyttöä siitä, että ne olisivat kääntäneet laskun nousuksi ei ole. Sen sijaan näyttöä siitä, että tällaisiin  kansallisiin  testeihin  liittyy huikeasti negatiivisia sivuvaikutuksia.

Pasi nosti esiin ikävän totuuden: emme tiedä, mistä tulosta lasku johtuu.

Kuulimme myös yksityiskohtaista tietoa suomalaisen peruskoulun tuloksista: Totta, heikosti menee alaspäin ja nyt myös niin hyvillä kuin huonoilla oppilailla

Esiin nousi myösw seikka, joka unohdetaan keskustelussa: : on myös positiivisia tuloksia. Esimerkiksi Suomessa oppilaat pärjäävät luovuudessa huippuluokkaa. Ehkä meidän pitäisikin kiinnittää katsetta virheiden ja syyllisten esittelystä vahvuuksiin ja suunnata koulukeskustelua positiiviseen suuntaan.

Olennaista on löytää selityksiä siihen, mistä lasku johtuu. Yhteinen näkemys oli, että se ei ole yksin koulusi syytä. Kyse on laajemmasta, syvemmästä ja vaikeammasta  ilmiöstä.

Ehkä maailma on muuttunut niin paljon ja niin nopeasti, että on kysyttävää,  mikä on koulun uusi tehtävä tulevaisuudessa. Mihin koulua tarvitaan? Erityisesti tähän haastaa tekoäly. Tulkitsen keskustelua niin, että lähes kaikki näkivät, että tekoäly on sekä voimavara että uhka. Maailma muuttuu aivan huikea vauhtia, ja on pakko kysyä, mitä tällöin nuoruusvuosien koulussa pitäisi oppia.

Itse seison edelleen sen ajatuksen takana, joka on kirjattu peruskoulun  ensimmäiseen opetussuunnitelmaan :

"Koulun tehtävä on antaa aineksia ja virikkeitä omaleimaisen kokonais- persoonallisuuden kehittymiselle."

Se tarkoittaa kasvua hyväksi ihmiseksi ja hyödylliseksi kansalaiseksi - oman elämänsä aikana. Tarvittava osaaminen on päivitettävä.


Mielenkiintoisesti Pasi nosti useassa yhteydessä esiin Pekka Himasen muutama vuosikymmen sitten heittämiä ajatuksia koulun  upeista tehtävistä. Niissä korostui muun muassa yhteisöllisyys. (Kuva Kokkolan seminaarista 4.11.2026, P Johnson”.

Kolmen tunnin keskusteluissa totta kai nousi esiin monenlaisia ongelmia tämän päivän koulussa-  mutta myös innostavia positiivisia Ideoita, mihin suuntaan koulua kannattaisi kehittää.

Käytin itse pienen puheenvuoron, jossa siteerasin kouluhallituksen entistä puheen puheenjohtaja pääjohtaja Erkki Ahoa: 

"Peruskoulu ei ole rikki, mutta se tarvitsee tuunausta: rauhaa, rakkautta ja rahaa."

Keskustelutilaisuuden aikana koko mielenmaisema  siirtyi suomalaisen koulun puutteista  valittamisesta upeisiin uusiin mahdollisuuksiin.

Kiitos että sain olla mukana.

Viikkoraportti 45


  








:-) 
   Monta hidasta aamua. Viime viikon sunnuntain musa-afoa katseli 126 ihmistä,Vow, enkka.

:-(   Kokoustahti liian nopea..  


 Maanantai 2.11 .


Kokovapaapäivä. Aikamatkaa lokakuuhun 2013. Kaupoissa Oulunkylässä. Laskuja maksuun.. Lounaaksi kaupan Lindströmin pihvia ja perunasalaattia. No joo.Aineistoa perinneseuran ensi viikon tapahtumaan. Illalla katsottiin Lupin-sarja loppuun.




Tiistai 3.11.

Pilvinen päivä. Sukelluksia lokakuuhun 2014 ja kaupungin-johtajan talousarvioesitykseen. Seurakuntavaalien ennakko-äänestys alkoi. Ja jenkeissä välivaaliäänestys-Lounaaksi kebabbia. Maistui esikoisellekin. Ruusutorppaan kuuntelemaan opettajien budjetti-ideoita klo 16-.17. Ltk-trion lisäksi teamsillä Helena Tiitinen. Iltapalalsi sushia ja tv-viihdettä,

Keskiviikko 4.11.

Rauhallinen aamu. Kiinnostus lokakuuussa 2008- . OpeUran työkokous klo 14. 
Siltavuoressa. Teksti tuli valmiiksi. Kauppaan. Lounaaksi kaupan pasta Carbonarea. Perinneseuran dioja.




Torstai 5.11.

Aurinkoinen kouluvaaripäivä klo 8.15- 12.15. Monialainen oppimiskokonaisuus käynnistyi. Lounaaksi kotona pasta carbonarea. 




Hundred- kokous Helsingissä klo 18-21. Lähes 30 osaajaa - niin useita nastoja tuttuja- vaihtoi ajatuksia teemasta koulu eilen, tänään, huomenna. Isäntänä Saku Tuominen, starana Pasi Sahlberg. 


    PS.  Tänään 10 195  käyntiä  blogisssa. Miksi? Tekoäly kyläilee?


Perjantai 6.11.

Pilvinen päivä. Hoideltiin hommia. Puoliso kampaajalle. Itse Töölön kirjastoon naputtelemaan. Lounas paluuressulla Sellon korealaisessa. Runsaasti makua kanoissa.


Lauantai 7.11.


Valoisa päivä. Pirjo 70v Kirkkonummella klo 14. Paljon tuttuja. Siellä monipuolinen lounas. Otettiin Tuula ja Rofa kyytiin mennen tullen. Kotiin Sellon kautta.Perinneseuran dioja. Elämäni biisiä. EED-asioita.

    PS.  Tänään 13 667  käyntiä  blogisssa. Miksi? Tekoäly kyläilee?

Sunnuntai 8.11 

Isänpäiväsunnuntai. Siivousta sekä ruuan laittoa, EED-asioita. Klo 15 Santtu, Noora Joonas sekä Ruuti. Paellaa a´la Marjut sekä kosteaa. kakkua. Klo 18 Santtu, Milton sekä Teo. Sama menu. Sitten naputtelua.

 

Hyvää isänpäivää!