Tämä koulutus oli kymmenpäivän mittainen, ja osallistujia oli salin verran. Ohjelmaan oli kuulunut mm. kouluvierailuja.
Seminaari alkoi juhlavilla puheilla, joita pitivät Jyväskylän yliopiston tutkija Kristof Fenyvesi ja varajohtaja Dang Guin. (Juhlallinen loppuseminaari, jossa osallistujille jaettiin diplomit, jäi tällä kertaa meitä vierailta väliin)
Pienen tauon jälkeen alkoi vuorovaikutteinen sessio, jossa kuultiin koulutusohjelmaan osallistuneiden puheenvuoroja. Kullakin koulutukseen osallistujaneella oli oma tutkimustehtäväsä, ja nyt tässä päätöstilaisuudessa kuultiin heistä puolen tusinan kokemuksia ja vertailuja Kiinan ja Suomen koulukulttuurien välillä. Teemoina olivat mm. suomalaisen ja kiinalaisen opettajan työurat, digitaalinen kasvatus ja laitteet näissä maissa sekä kaksi esimerkkiä kiinalaisista kouluista, joissa ilmiöpohjainen ja STEAM-tyyppinen opetus on viety pitkälle.
Ehkä hyvin pähkinänkuorenomaisesti voisi tiivistää kuultua (sikäli kun sitä ymmärsi pääkielen kiinan tulkin käännöksistä), että molemmissa maissa on vahva tahto rakentaa opetusta ja peruskoulu (toki koulutusta laajemminkin) laadukkaaksi. Opettajankoulutus on tässä hyvin tärkeää. Usko ilmiöprojekteihin, joissa ylitetään oppiaineiden rajat, oli vahvaa. Tekniikka kehittyy huikeaa vauhtia, ja siihen erityisesti AI:hin liittyy huikeita mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Siksi kaikki ei ole joko tai vaan myös sekä että.
