Kotiseutuopin oppikirjoja. Osa2

Leppänen, Lauri ja Holopainen, Lauri (1960) Vantaan kotiseutuoppi. 4. tarkistettu painos (aiemmin Helsingin maalaiskunta- Vantaanjoen vauras pitäjä). Helsinki: Otava. 136 s

Tässä siis jatkoa Teppo Mäkelän kirjalla aloittamaani sarjaan  kotiseutuopin oppikirjoista.  

Leppäsen ja Holopaisen kirjan ensimmäinen painos oli  sekin ilmestynyt jo 50-luvulla.  Tämäkin kirja oli tarkoitettu III-luokkalaisille.  Esipuheessa suositellaan, että V-luokalla pidetään  kertauksenomainen kurssi kotikunnan  perustietouden syventämiseksi maantedontunneilla.

Sivuja on 136 ja lukuja 54. Kirja on  tekstikirja,  jossa on tehtäviä, mutta ne tehtiin ilmeisesti eri vihkoon. Kirjassa on runsaasti valokuvia ja piirustuksia.

Tämän kotiseutuoppikirjan tavoitteista

Pääpaino on tietojen ja varsinkin maantietoon (ja turvallisuuteen)  liittyvien taitojen omaksumisessa. Mutta kirjassa annetaan myös  muutamissa kohdissa  selkeitä käyttäytymisohjeita;

”Kirjojen valtakunnassa (kirjasto) ei siedetä  epäjärjestystä eikä  melua. Teoksia kohdellaan kuin hyviä ystäviä ikään”. ”Jokaisella meistä on mahdollisuus tutustua  aivan ilmaiseksi kirjojen maailmaan.Kirjastot suovat meille monet mahdollisuudet oppia tietoja ja taitoja vapaa-aikanamme."

" Parvessa liikkuminen  kaduilla on ruma ja vaarallinen tapa ... Ensin katsoaan vasemmalle, sitten oikealle ja  varmuuden vuoksi  vielä vasemmalle."

Tässä muutamia pohdintoja oppisisällöistä

Kirja on jaettu kolmeen pääosaan: 1. Kotiseudun luntoa (31 teemaa), 2. Ihmiselämää (18 teemaa) ja 3. Kevät saapuu ( 4 teemaa).

• Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat...

Maisemat (nouse korkealle). Viljelymaisemat. Maanpinta, Kallioita. Kivi- ja maalajeja Jääkauden jälkiä.  Mittakaava. Pohjapiirros.

• Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto

Kasvillisuusalueet. Puutarhat. Kasvihuoneet. Kasvien myynti. Kukkasia. Pensaita. Puita  Vantaan pellot. Niityt. Pientareet. Metsän siimeksessä Aluskasveja, Pihojen ja peltojen eläimiä. Arvokkaita otuksia. Epämiellyttäviä otuksia. Ilmojen asukkaita. Kalojen valtkakuntaa (vaikka järviä vähän).Ilmansuuunnat. Lämpötila. Tuuli. Säätila. Ilmasto. Vesi. Lampia. Järviä (vähän).  Puistoja, metsiä,  kasvillisuusalueita, kasveja, koti-ja villieläimiä, vaarallisia ja hyödyllisiä...

Kevään merkit. Muuttolinnut, Ensimmäiset kasvit. Kevättyöt puutarhassa. Kevättyöt pellolla. Suojele luontoa! Suojele eläinmaailmaa, Rauhoitetut eläimet. Suojele kasvunaailmaa. 

”Varmaan sinunkin kotonasi  on kasvinaa!."

Retkeily: Ohjeita, Yhteisiä retkikohteita, Matkailua.

” Kun  vartumme vielä muutamia vuosia, voimme päästä aina ulkomaille asti. Mutta ennenkuin havittelemme matkaa  vieraisiin maihin, on meidän hyvä muistaa , että rakkaassa kotimaassammekin on yllin kyllin nähtävää ja opittavaa."

• Historiasta  oman kotiseudun historia (kansanperinne),  tärkeät tapahtumat ja henkilöt

Näin kirjassa kuvataan napakasti Vantaan historiaa.:

" Kotikuntamme alue oli  ensin asumatonta  erämaata-. Mutta jo lähes 2000  vuotta sitten tänne alkoi muuttaa esivanhempiamme. Etelästä päin, Suomenlahden takaa…Kalastus, metsästys, kyliä-  Laaja Helsingin pitäjä (nykyinen Helsinki kuului myös). Sitten perustetaan Helsinki. Noin 500 asukasta siellä. Osa Vantaata. Ruokaa. 1700-luvulla sota Venäjän kanssa -  Suuri Pohjan sota. Iso Viha. Puukirkko poltettiin. Sota hävittiin, Alettiin rakentaa Viaporia. Helsingin pitäjän maaniviljelijät myivät ruokaa.

1800-luku oli edistyksen aikaa. Helsinki oli kasvanut,

Elämme nykyisin aikaa, jolloin kaikki muuttuu nopeasti. Se, mikä jokin vuosi sitten oli  uutta, onkin jo tänään vanhaa, Tilalle on keskitty  entistä parempaa. Elämänmeno on nyt toisenlaista kuin vuosistoja taaksepäin, joloin pitäjämme pellot raivattiin ja  kotiseutumme sai  kiinteän  asutuksensa,,"

Tärkeistä tapahtumista tai henkilöistä ei kirjoiteta.

"Nyky- Vantaa oli kauppala, joka oli hautonut Helsinkiä käenpoikana, mutta hyötyi tuolloin sijainnistaan.

” Menneinä aikoina aherrettiin illat ja aamut käsitöiden parissa. Melkein kaikki tarvekalut ja esineet valmistettiinkotona, Puusta veistettin astiat, lusiktam työkalut ja ajopelit,  Tuohesta tehtiin kontteja, tuppia, virsuja ym. Myöhemmin kotona ruvettiin valmistamaan eriaisia tuotteita  myytäväksikin, Tällaista tuotteiden valmistamista sanotaan kotiteollisuudeksi,"

• Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä

Vantaalla oli tuolloin suuria kyliä ja asuntoalueita, Paljon väkeä asui rautatien varressa. Maanviljelys edelleen tärkeää. Sekin  koneellistui. Viljalajit, Eläimiä.

"Kotityötä tehtiin ennen. Nykyisin valmistetaan tavarat tehtaissa. Siellä käytetään töihin erilaisia koneita….Nykyään ei kannata valmistaa  tuotteita kotona, koska tehdastuotteet ovat halpoja." 

Vantaan kauppalassa on runsaasti tehtaita. Paikkakuntamme tarjoaa erittäin edullisen paikan teollisuudelle (mm. Fazerila,  Tikkurila oy)

Muita elinkeinoja esiteltiin: Vantaalla on virkamiehiä, toimihenkilöitä,  liikkeenharjoittajia ja muiden ammattien harjoittajia (mm-mymälänhoitaja).

Täällä on huoltoasemia, myymälöitä, kirkkoja, kirjastoja . "Seurakunta pyrkii auttamaan kaikkia puutteessa olevia ihmisiä."  Myös liikenneyhteyksiä esitellään. Nykytekniikasta ollaan ylpeitä:

" Miten helppoa onkaan toimitella  asioita puhelimitse. Toisin oli ennen.  Ammoisina aikoina tiedot  vietiin juosten paikasta toiseen. Ratsu, hevosen vetämät vaunut ja kirjekyyhkyset olivat  jo nopeampia viestinviejiä. Mustat neekerit toimittvat sanomansa rummuttamalla, ja punanahat tekivät sen savumerkein Esi-isämme sytyttelivät vihollisen lähestyessä mwrkkitulia varoitukseksi kauempana asuville  heimoveljilleen, Lukuisia keskintöjä saivat viisaat tehdä, ennenkuin automaattipyhelin oli valmis,"

" Jokseenkin jokaisen kotona on radio, Radio ja televiso ovat sanomalehden rinnalla  tärkeimmät tiedotusvälineet,.. Kouluradio ja koulutelevisio tuovat monipuolisissa lähetykssään tuoreita tietoja ja virkistäviä hetkiä luokkaan.... Televisio-ohjelmat lähetetään Helsingin televisioasemalta Pasiasta.  Sieltä lähetetään myös  väritelevisio-ohjelmia." 

Oppilaille esitellään myös heille tärkeitä  sääntöjä ja ohjeita: Liikennesäännöt: Kuinka tiellä kuljetaan,  kuinka ajetaan polkupyörällä." Talvella käytät kulkuvälineinä potkuria ja suksia." Poliisin tehtäviä kuvaillaan.

• Lisäksi puhutaan myös kouluista

Koulutkin nostetaan esiin lyhyesti:

 ”Aluksi  kotikunnassamme ei ollut  minkäänlaisia kouluja. Kirkon toimesta  opetettiin esivanhempiamme  lukemaan, 1800-luvun alussa  perustettiin kirkonkylään ensimmäinen kansakoulu, Se oli ruotsinkielinen pitäjänkoulu, Vasta vuosikymmeniä myöhemmin saatiin tänne ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu. Nykyisin on sellainen jo  joka kylässä. Onpa tänne viime aikoina  perustettu useita  oppikouluja ja ajanmukainen ammattikoulu."  

" Kirkko ja koulu ovat vuosisatojen ajan kuuuneet yhteen. Kummallakin on sama ylevä tehtävä:paikkakunnan väestön kasvattaminen ja opettaminen. 

Tämän kotiseutuopin  menetelmistä

Tässä teoksessa päämetodina lienee lukemalla oppiminen ja  opitun varmentaminen tehtävillä. Joka lukuun liittyy tehtäviä, mutta ne yleensä kohdistuvat opetetun muistamiseen. Mitkä ovat? Mainitse. Kirjoita. Piirrä. Etsi kartasta. Miksi? Nimeä. Luettele. Missä asut? Kuka hoitaa? Mitä on muistettava? Opi tuntemaan… Miten hankkisit retkirahaa?

Kiva kysymys: Mitä näyttäisit omasta kunnastasi  tänne saapuvalle  vieraspaikkakuntalaiselle?

Yhteys taito-ja taideaineisiin näyttää jääneen aikaa ohueksi toisin kuin kotiseutuopin alkuvaiheessa.

Kirjoittajista

Opetusneuvos, kansakoulunopettaja, tietokirjailija Teppo Mäkelä (1912- 2002)  

Lauri Leppänen (1923 - 2015 ) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Leppänen valmistui opettajaksi  vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän  ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi.

1950-luvun alussa kouluhallitus lisäsi kotiseutuopetuksen merkitystä ympäristötiedon oppiaineessa. Leppänen ja hänen opettajakollegansa Viljo Holopainen saivat kotiseutuoppimateriaalien luomisen tehtäväkseen. Ilmeisesti Backaksen kansakoulussa opettaneet miehet kiersivät Vantaata pyörillä, valokuvaten sen maisemia. Leppänen oli mukana toteuttamassa kunnan ensimmäistä, vuonna 1964 valmistunutta kotiseutufilmiä Vantaanjoen pitäjä.

Leppänen julkisi useita kirjoja.

Kansalaiskoulunopettaja, rehtori  Viljo Holopainen (1920- 2011)

Viljo Holopaisen  oli mukana jatkosodassa ja haavoittui siellä vakavasti. Sodan päätyttyä hän  kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta ja teki elämäntyönsä opettajana, aluksi Teiskon Pohtolassa ja Lohjan Virkkalassa. Vuodesta 1953 hän toimi Vantaalla kansalaiskoulun johtajana ja sittemmin Myllymäen yläasteen rehtorina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1980 saakka.

Opetustyön ohella Holopainen käsikirjoitti 1950-luvulla kouluradioon historiallisia kuulokuviaja  keräsi ja kuvasi aineistoa ja kirjoitti yhdessä kollegansa Lauri Leppäsen kanssa Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan ensimmäisen kotiseutuoppikirjan lukemistoineen. 

Kotiseutuopin oppikirjoja. Osa 1

Mäkelä, Teppo (1951) Kotikaupunkini Helsinki. Toinen, uusittu painos. Helsinki: Otava. 130 sivua

Teppo Mäkelän kirjasta on mukava aloittaa lyhyt arja, jossa esittelen eräitä kotiseutuopin oppikirjoja. Olen itse käÿnyt kansakoulua Helsingissä ja varmaan saanut oppia Mäkelän kirjasta mutta tätä uudemmasta painoksista. Noloa, etten  muista. Joulutodistuksen löysin, ja siinä ei ole kotiseutuoppia omana oppiaineenaan.

Tämä kirja julkaistiin siis vuonna 1951. Sodan päättymisestä oli kulunut vain muutama vuosi.  Näin Mäkelä kuvaa tuota aikaa.

”Koti on meille  kaikille rakas paikka. Sinne voimme aina vetäytyä rauhaan ja turvaan. Tällä hetkellä on kuitenkin Helsingissä paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa kotia, asuntoa. Siihen on syynä sota, jonka onnettomia seurauksia on tämäkin."

Kirjan tavoite on sytyttää kotiseuturakkautta. "Vain sellainen, joka hyvin tuntee oman kotiseutunsa, voi sitä todella rakastaa."

Kirja oli tarkoitettu III-luokkalaisille. Esipuheen mukaan tuolloin uuden kansakoulun opetussuunitelman mukaan opettajilla oli tilaisuus käyttää kotiseutuopin opettamiseen kokonainen lukuvuosi entisen syyslukukauden sijasta. (Kun itse kävin kansakoulua 1960-luvun alussa,  ainakaan todistuslomakkeessa ei ollut kotiseutuoppia omana oppaineenaan),

Sivuja on 130 ja lukuja yli 60. Niiden läpikäymiseen on tarvuttu siis 2 tuntia viikossa. Kirja on yhdistetty tekstikirja ja työkirja/vihko, ” Lukuvuoden loputtua pane kirjasi varmaan säilytyspaikkaan. Aikuisena sinulla on paljon riemua tähän kirjaan tekemistäsi muistiinpainoisa”, Mäkelä motivoi. Olisiko niin, että kotiseutuoppia oli 1950-luvun alussa vain kolnannella luokalla?

Tässä muutamia pohdintoja aiheista

Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat

Useissa luvuissa opastetaan   maantiedon ja luonnontiedon oikeaoppiseen sanastoon:  maanpinnan päämuodot, veden olomuodot, saaren osat.. (hieno idea: jotta voi puhua omasta kotiseudusta, tarvitaan sanoja)

Kaupungin osat, esikaupunkit, Helsingin rajat, rannikko, Huomattavia rakennuksia, toreja, 

Sää, vuodenajat. Lämpötilat,  

Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto

Puistoja, metsiä,  kasvillisuusalueita, kasveja, koti-ja villieläimiä, vaarallisia ja hyödyllisiä...

Historiasta  oman kotiseudun historia (kansanperinne),  tärkeät tapahtumat ja henkilöt

Näin Mäkelä tiivistää Helsingin vaiheita:

" Yli 400 vuotta sitten kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin Vantaanjoen suuhun, Siellä ei kaupunki kuitenkaan menestynyt.Se sai pienen kylän kokoisena taistella  kaikenlaisia vaikeuksia vastaan. Sarakunta vuotta mylhemmin se sirrettiin nylyiselle paikalleen.Uudessakin paikassa alku oli vaikeaa, tulipalojen ja ruton tuhotessa kaupunkia ja se asukkaita

Vasta sitten, kun Helsingin edustalla oleville  saarile ryhdyttiin rakentamaan Suomenlinnaa, alkoi  kaupunki kasvaa

Vähän toista sataa vuotta sitten tehtiin Helsingistä Suomen pääkaupunki. Siitä alkaen kaupunkimme nousu toden teolla alkoi. Nyt se on kaunis suurkaupunki,  jota ukomaalaisetkin kyvät kesäisin suurin joukoin ihailemassa.

Vanhoja rakennuksia  entisiltä ajoilta ei Helsingissä ole paljon, niin monesti on tuli kaupunkimme perudtuksiaan myöden tuhonnut, Vanhin säilynyt rakennus on Sederhomin talo (1757), joka sijaitsee  Suurtorin reunassa Aleksanterin kadun jaKatariinan kadun kulmassa. Se on  noin 200 vuotta vanha,

Monet paikkojen ja katujen nimet vielä  tänä päivänäin viittaavat mennesiyyteen. Sellaisia ovat mm Töölön tulli, Kaisaniemi, Säästöpankinranta, Sitasaari,  Pitkösilta, Kruunuhaka, Kluuvijatu, Aleksanterin katu, Kappeli jne.

Liikenne; ” Varovaisuus ei ole arkuutta vaan viisautta! "

Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä

" Suomessa on kolnenlaisia kuntia; kaupunkikuntia, kauppaloita ja  maalaiskuntia..." Helsinki on Suomen suurin kaupunki, Asukkaita on 400 000.  Helsinki on myös pääkaupunki, josta käsin hallltaan koko Suomen maata.  Täällä on maan presidentti, hallitus ja eduskunta, (tosi tiiviisti kuvattu). Yhteisiä menoja varten kaupunkilaislta kerätään veroja,

" Helsingissä on monenlaisia isoja ja pieniä tehtaita Niissä on paljon työväkeä ja tuotteet valmstetaan koneiden avulla. Helsingin tehtaissa valmistetaan kaikenlaisia koneita, siltoja, nostureita, rautalankaa, nauloja, rautasänkyjä, kassakaappeja, emaljiastioita, lukkoja sepraattoreita,kaapelia,sähkökoneita ja- laitteita, radioita ja porsliinia.  Edelleen jauhoja,  voita, juustoa, keksiä, makaronia, margariinia, makkaroita, sälykkeitä sokeria, makeisia, virvoitusjuomia, tupakkaa ym. Vaatteita nahka- ja kumituotteita, harjoja, lääkkeitä, ja kirjoja. Autokorjaamoissa korjataan autoja."

" Helsingin ja maasedun vuorovaikutus. ”Sinä pääset ehkä kesäksi maalle. Maaseutulaiset tuovat itse tai lähettävät säännöllisesti  omia tuotteitaan kaupunkiin Lähinnä asuvat tuovat vihanneksia Hiukan kauempana olevat  lähettävät maitoa ja voita, Vieläkin edempänä asuvat tuovat kalaa, lihaa, viljaa, metsänriistaa, marjoja, sieniä ja polttopuita, Helsinkiläiset  vuorostaan lähettävät tehtaittensa tuotteita  maasedun pikkukauppoihin maalaisväelle myytävöksi, Lisäksi Helsingissä  painetaan samomalehtia ja kirjoja jotka leviävät  maaseudullekin."

Kirjassa kerrotaan, miten toimivat  kauppa, posti, palokunta, poliisi, pankki ja  kirjasto, Mitä kirkkoja, urheilupaikkoja, kuvapatsaita ja muistomerkkejä. täällä on. Erikseen nostetaan esiin  Suomenlinna.  

Myös tapoja esitellään. Liikkuminen: Koulumatka, liikennemerkit, liikenneohjeet, tärkeitä väyliä, satamia,  raytatieasema(t), lentoasema, liikennelaitos, raitiolinjat,

" Helsinkiläisyys velvoittaa sinua käyttäytymään julksilla paikoilla  kunnollisen ihmisen tavoin."

Lisäksi puhutaan myös kouluista

”Jokaisen tytön ja pojan on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, Näiden taitojen lisäksi  saa jokainen oppilas tietoja  eri nimissä oppiaineissa. Tätä opiskelua varten on Helsingissä yli 40 suomenkielistä kansakoulua Ruotsinkieliset  kansakoulut mukaan laskettuna on kaupungissamme  yli 800 luokkaa, joissa oppilaita on yhteensä  yli 20 000... Kansakoulun jatkona on Helsingissä paljon muita kouluja. Tärkeimpinä niistä mainittakoon erlaiset oppikoulut ja  ammattikoulut. Oppikoulujen päätteeksi on ylioppilasirjitus. Jos se onnellisesti läpäisee , on mahdollisuus jatkaa  opintoja  erilaisissa  korkeakouluissa ."

Monipuolisia tehtäviä: Retkeilyä, piirtelyä. Entä käsityöaskartelua  muovailua, rakentelua?

Joka lukuun liittyy tehtäviä. "Retkeily on parasta kotiseutuopin opiskelua. Kävelyretki lähiseudun korkeimmalle paikalle  (luettele, mitä näet..

• Mittaa  matkoja (esim askelparilla)  ja korkeuksia
• Piirrä kuva omasta kotitalostasi. Tee  pohjapiirustus omasra luokasta ja kodista.
• Piirrä kartta;  Kaupuginosa, Koulualue. koulumatkasta. Nimeä karttaan rakennuksia,
• Seuraasäärä taulukossa (lämpötila, tuulensuunta, pilvisyys ja sade Kolme viikkoa kolmessa kuukaudessa.
• Määrää imansuunta " Tuntiviisari kohti aurinkoa pohjoinen-ertelä on se ja klo 12 välissä."
• Paina mieleen opetukset (liikenneohjeer)
• Tee koe: Upota juomalasin astiaan ylösalaisin
• Ota selvää: Mistä helsinkiläiset saavat vetensä? .. merkittävistä kuvapatsaista
• Nimeä ja väritä/Luettele…

Todellakin monipuolinen oppiaine  ja teos. Kuvia on paljon.  Yhteys taito-ja taideaineisiin näyttää jääneen aikaa ohueksi toisin kuin kotiseutuopin alkuvaiheessa.

Kirjoittajasta

Opetusneuvos, kansakoulunopettaja, tietokirjailija Teppo Mäkelä (1912- 2002)  

Teppo Mäkelä valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1934. Elämäntyönsä hän teki pääasiassa Lapinlahden kansakoulussa, jossa toimi myös Helsingin va. opettajakorkeakoulu yli 15 vuoden ajan.

Mäkelä  kuului audiovisuaalisen opetusmateriaalin käytön uranuurtajiin. Hän oli myös kansakoulunopettajien liiton opetuskuvakeskuksen asiamies. 

Teppo Mäkelän kirjoittamia, Otavan kustantamia maantiedon oppikirjoja käytettiin Suomen kouluissa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Kirjallinen toiminta jatkui 1990-luvulle, jolloin hän kirjoitti yhdessä Ea Rahikaisen kanssa kirjan "Kanta-asukkaat", joka kuvaa 1800-luvulla Helsinkiin muuttaneiden suomenkielisten perheiden elämää.

Opetusneuvoksen arvonimen Mäkelä sai  vuonna 1993.  

Kotiseutuopista lyhyesti

Erityisesti pienille oppilaille opetettiin kauan  koulu-uran alussa ns. kotiseutuoppia -  siis ikäkaudelle istuvia, mielenkiintoisia asioita tutussa ympäristössä. 

Idean juuret ulottuvat Euroopassa ainakin 1600-luvulle. Omista muistiinpanoistani löydän monien tämän tapaista opetusta suositteleiden pioneerien nimiä mm,  J.A. Comenius (1592- 1670) ja William Petty (1623- 1687),  Oppiaineen isänä pidetään Christian Wilhelm Harnischia (1787- 1864 jaa.)  Muita tärkeitä nimiä ovat  Friedrich Fröbel (1782- 1852),, Otto Glöckel (1874- 1935), John Dewey (1859 - 1952 jaa.) sekä Ovide Decroly (1871 - 1932 jaa.)  Ja Suomessa Mikael Soininen (1860- 1924) , joka perusteli oppiainetta mm, herbartilaisella harrastuspiiriajattelulla. Aukusti Salo,(1887- 1951)teki siitä  1930-luvulla alakansakoulun opetuksen keskeisen aineen. Kokonaisopetus sopi Salon mukaan pienille oppilaille, joiden miellevarasto oli puutteellinen. Lisäksi kokonaisopetus oli tehokas, kun aineesta toiseen siirryttäessä ei tarvittu joka kerta uutta valmistavaa keskustelua.

Kotiseutuoppia ei löydy kansa- tai oppikoulua koskevasta säädöksistä virallisena omana oppiaineenaan ennen vuotta 1929, jolloin kotiseutuoppi tuli uutena aineena kansakoulujen maantiedon yhteyteen. Se oli eräänlainen usean aineen  eheyttävä sisältökokonaisuus, jota opetettiin  ennen  kuin niitä alettiin opettaa erikseen.  Se antoi myös aiheita askarteluun, kirjoittamiseen jne.

Kotiseutuopin tavoitteet

Kotiseutuopin tavoitteena oli johdattaa lapsi ymmärtämään ja arvostamaan omaa kotiseutuaan, sen ihmisiä,, luontoa ja elinkeinoja. Lapsissa haluttiin herättää  rakkautta kotiseutuun, isänmaallisuutta, yhteisöllisyyttä ja rakkautta laajemmin ihmiskuntaa ja ympärisöä kohtaan. 

Kotiseutuopin sisältöjä

Keskeisiä sisältöjä olivat mm.

• Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
• Maantiedosta: kotikylän lähiseudun kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat
• Historiasta  oman kotiseudun historia (kansanperinne),  tärkeät tapahtumat ja henkilöt
• Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
• Käsityöaskartelusta  muovailu, rakentelua.

Kotiseutuopin työtapoja

Perinteinen  työtapa oli toki  kyselevä opetus, jossa käytettiin kirjan lisäksi kuvia, karttoja ja esineitä. Mutta sen rinnalla retket luontoon ja työpajoihin  ja kävelyt lähimaastossa olivat keskeisiä. Kerättiin kasvi- ja kivikokoelmia. John Dewey korosti tutkimalla oppimista. Didaktisista periaatteista  korostuivat käytännöllisyys, havainnollisuus (myös havaintjen teko ja niistä oppiminen )  ja toiminnallisuus.

Entä nyt?

Opetus oli  pitkään  linjassa kansallisromanttisen kasvatusihanteen kanssa, jossa kotiseutu ja  isänmaa olivat keskiössä. 1970-luvulla  maailma teollistui ja  muuttoliike  suuntautui kaupunkeihin. Koulumaalmassa  toteutettiin  peruskoulu-uudistus. Muutosten   myötä kotiseutuoppi sulautettiin osaksi ympäristöoppia , luonnontietoa ja maantietoa. mutta perusajatus – lähialueen tunteminen opetuksen lähtökohtana – elää yhä suomalaisessa koulussa, muttei yhtä keskeisenä. Kunnat ja opettajat voivat  yhä työssään jakaa paikallista aineistoa (museot, retket, paikallishistoria ja mm. , yrityskäynnit). Oppilaiden kotiseutuosaamista voidaan vahvistaa mm.  eheyttävissä oppimiskokonaisuuksissa mm. yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Niinikään monissa kunnissa ja kouluissa tehdään opintoretkiä. Elinkeinoelämään tutustutaan mm yrityskylissä ja  yläkoulujen työharjoittelussa.

 

Kasvun ja oppimiisen lautakunnasta

 

Muistio kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 11.2.2026

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta kokoontui vuoden 2026 toiseen kokoukseensa keskiviikkoiltana. Demareilla oli koko kvartetti paikalla.

Ennen päätöksiä, kokouksen aluksi saimme selvityksen Postipuun koulun hankesuunnitelman vaiheesta. Vanha rakennus ei ole terveellinen, se on purettava ja tilalle tulee uusi nelisarjainen yhtenäiskoulu, johon tulee myös aluleellisia erityisluokkial Tontti on hyvin ahdas, ja piha jää pieneksi. 

Keskustelussa oltiin huolissaan mm. liikuntakentästä. Se voitaisiin rakentaa viereiselle tontille, mutta jostain syystä kaupunki ei ole lunastanut tonttia Lisäksi tarvitaan vielä kaavamuutos. 

Lautakunta antoi Tilapalvelut liikelaitoliikelaitoksellekselle sen pyytämän lausunnon suunnitelmasta lausunnon. Siihen tehtiin mm Elinan lisäysesitys. Lausunnossa todetaan, että hankesuunnitelma ottaa huomioon Espoon koulujen tilasuunnittelu-tavoitteet ja vastaa käyttäjän näkemystä hyvästä oppimisympäristöstä. Lisäksi lautakunta  edellytti, että Espoon koulujen suunnitteluohjeet, mallitilaohjelmat sekä vaativan tuen erityisvaatimukset ohjaavat suunnittelua. Koulun yhteisten tilojen suunnittelussa tulee huomioida  tilojen esteettömyys sekä vaativan tuen oppilaiden (MH: mm. Kehtysvammaiset kehtysvammaiserja liikuntarajoitteiset) mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan inklusiivisesti. 

Lautakunta piti hanketta kiireellisenä ja pyysi varmistamaan hankkeen toteutumisen viimeistään esitetyssä aikataulussa (MH: vuoden. 2030 kesällä) Lautakunta painotti myös, että  oppilaspaikkamäärän lisäys edellyttää Mestarintunnelin kentän toteuttamista Espoon koulujen pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Lautakunta kehotti kaupunkia ryhtymään välittömästi toimiin tuon kentän saamiseksi kaupungin omistukseen. Niinikään lautakunta piti tärkeänä, että suunnittelussa huomioidaan riittävät pysäköintimahdollisuudet ja turvallisesta saattoliikenteen tarpeet.

Lautakunta käsitteli käsitteli varsin  perinpohjaisesti suomenkielisen varhaiskasvatuksen, suomenkielisen perusopetuksen sekä suomenkielisen toisen asteen koulutuksen talousarviot ja strategian osavuosikatsaukset vuoden 2025 viimeiseltä vuosineljännekseltä. Varsin moni tavoite jäi toteutumatta. Asiakirjat merkittiin tiedoksi.

Kokouksen loppupuolella ns. selostusasiana perusopetuksen johtajanavasi uuden oppimisen tuen tilannetta. Selostusta oli pyydetty, koska kouluilta on tullut paljon yhteenottoja.

Kokous kesti noin kolme tuntia, Ilmapiiri oli hyvin rakentava,

Kunpa osaisi

 

Kouluvaarin torstaiterveisiä

 

 K evään 6. kouluvaaripäivä osui toisen kerran torstaille klo 8.15:sta 12.15:een -kuten oppilaillakin. Enää 1 koulupäivä tämän jälkeen ennen etelän talvilomaviikkoa. Niin se aika kiitää.

K

oulupäivä startattiin tuttuun ja oman toiminnan ohjausta turvavaan   tapaan käymällä ohjelma läpi yhdessä. Lukkarin mukaan mentiin; suomea, matematiikkaa ja  ympäristöoppia.  

S

uomen ekalla tunnilla harjoiteltiin lukutaitoa lukemalla ääneen vuorotellen (retroa) mutta pienissä ryhmissä (futuresta). Paikalla oli myös erityisopettaja. Hyvin sujui. Kotiläksyksi tuli lukutehtävä- mitä eilen lautakunnassa kehuttiin/toivottiin työtavaksi kaikkiin kouluihin. Ja huoltajien kuittauksella.

M

atematiikassa oltiin jo numeroissa 16 ja 17. Laskettiin yhteen ja vähennettiin. E-kirja arvuutti oikeita vastauksia ja näytti ne. Helpottaa opettajaa. Työlistalla oli myös tosi vaativia tehtäviä. Ei löytänyt oikeaa ratkaisua kouluvaarikaan.

Klo 9.45 lähdettiin reippain mielen pihalle. Oli tosi lempeä talvisää. Kouluvaari kävi taukotuvassa jututtamassa tuttuja. Peruskoulu 2045-julkaisua hipaistiin. Samoin eilen lautakunnan kokouksessa esiin nousseita huolia uuden tuen järjestelmän varjokohdista, kuten entisten sope-oppilaiden asemasta. Korjauksa on ehkä tulossa? Tarjolla oli myös kahvia ja laskiaispulla. Maistui. 

P

uolen tunnin välkän jälkeen oli koululounas: 3-laista keittoa tarjolla. Moni ja minä valitsi  hernekeiton. Maiskis.  Jälkkäriksi oli jöttikokoiset laskiaispullat. Jätin väliin. Lapset eivät.

Sitten  lämpimästi päälle ja sulattelemaan muonaa ulos ekaluokkien omalle bonus-välkälle. Kouluvaari sai olla mukana. Vallattomia eläimiä möyri kinoksissa ja  puuhaijoita koulun metsikössä.

Päivää oli vielä jäljellä 60 minuuttia. Ensiksi luimme Noora-opettajan kanssa  näytellen ja dioilla visualisoiden sadun keisarin uusista vaatteista. Saimme yleisöön mukaan myös 1a-luokan. Olipa kiva vartti..

Loppuaika päivästä käytettiin ympäristöoppiin.  Nyt aiheena olivat eläimet mm. karhu. Voi sitä kiinnostuksen määrää Jokainen halusi- ja sai-  kertoa omista kohtaamisistaan eläinten kanssa. Vielä ehdittiin ottaa liikuntaleikkejäkin utubesta, Munamieskin oli etävieraana. 

Sitten kello   soi. Osa oppilaista lähtee jo  huomenna lomamatkalle, kolme oli lähtenyt  jo tänään.  Heille hyvät talvilomat. Muilla on vielä huomenna koulua. Ja kaikille sitten hyvää loppupäivää!

Taas niin  nasta ja hyväntuulinen päivä. Aikuisia oli 1b-luokassa koko ajan kolme ja meitä  kouluvanhuksia  talossa kolme. Ei huano. 

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään taas viikolla 9.

   

 

BackUp Plan

 

Huomenna 11.2. klo 15 Iso Omenan kirjstossa

 

Aloita

 

Viikkoraportti 6/26

:-)  Luvassa oli väljä viikko. Hyvä niin.

 :-(   Jo helmikuu ja liikaa pakkasta,

Maanantai 2.2.

 P  akkasaamu (-20° ) Aamulla autonlämmittelyajo Lidliin. Tällä viikolla työn alla paljon erilaista. Puoliltapäivin Triplaan. Lounaaksi porsaanleikettä (jättiläissellainen). Sitten hommiin. Juliste Entresseen (tekoaälypaja). Kässäri ja diat valmiiksi Keisarin uudet vaatteet juttuun.  Lämmittelyajo taas illalla. Ennen unia uunituore jakso liverpoolilaisesta rikosjengistä.

Tiistai 3.2.

Ihanan hidas aamu. Pakkanen vielä kireää. Vein MB:n lämpöajelulle Lidliin. Sitten hommiin. Kokosin taustaa didaktiselle vapaudelle - kun sellaista pyydettiin.  Sitten taas

lämpöajelulle Ainoaan. Päivälliseksi retro jauheliha-perunalaatikkoa,

Illalla seurakuntaneuvoston kokous Suvelassa.  Hyvin sopuisia päätöksiä.Klo 20.30 jo kotona. Uutiset ja lukemaan

Keskiviikko 4.2.

MB:llä lämittelyajoja pitkin päivää. Kouluvaaripäivä 8.15-13.30. Meni mainiosti. Masu kotona täyteen jauhelihaperunalaatikkoa, Kunnon päikkärit. Lämmitellen Selloon hakemaan paitsi muonaa  myös lainastosta kirja.

Torstai 5.2. 

Kylmä aamu Ajoissa autoon. Kum-pulaan klo 9- 12. Kiinalais-suomalaisen koulutusjakson päätösseminaariiin. Mu-kava tilaisuus. Lounaaksi kotona tosi maukasta riistakeittoa. Kunnon päik-kärit. Naputtelua. Lautakunnan lista läpi. Tulossa ensi viikolla helpohko  kokous

Perjantai 6.2. 

Pakkanen  jatkui Riku Helsinkiin klo 8.45. Kotona taas klo 11.45.  Kello 14.45 haettiin Teo ja vietiin futistreeneihin Tapiolaan (kuva). Sitten autoa lämmittämään Ainoaan ja pikku ostoksille. Teo kotiin  ja itsekin.  Illalla TV.stä Voice of Finlandia.

Lauantai 7.2. 

Rikun nimipäivä. Onnea! Aa-mulämmittelyajo. Klo 12.15 lef-faan (Bolero)  Kino-Tapio-laan. Mukavasti meitä vanhoja ihmisiä katsomossa, Kotiin Mankkaan kaupan kautta. Mu-kaan Grandpa:n pizzat.  Eilen ladattua aforismitarinaa kävi katsomassa, kuuntelemassa ja lukemassa yli 100 fb-tuttua.

Sunnuntai 8.2. 

Pakkanen hieman keveni. Auton lämmittelykierros Niipperiin. Sitten aamukahvi. Tehtäväjonon purkua pikkupala kerrallaan. Lounaaksi paistia ja valkosipuliperunoita. Hommia (mm. TSL ja OpeUra ja Kotiseutuoppi ((kuva)).).  Illansuun lämmittelyajo. Voice of Finland. Ja siinä tämä kuudes viikko sitten oli.

Tee hyvää

 

Elämä on