HELLSTRÖM: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
Kirjoja
perjantaina, helmikuuta 06, 2026
torstaina, helmikuuta 05, 2026
Kiinalaisten koulunjohtajien loppuseminaarissa
Hienoa, että sain osallistua torstaiaamupäivänä kiinalaisten koulujohtajien Suomessa pidetyn koulutussession loppuseminaariin Kumpulan kampuksella Physicuminin salissa. Edellisen kerran minulla oli ilo tavata kiinalaisia pedagogeja viime elokuussa.
Tämä koulutus oli kymmenpäivän mittainen, ja osallistujia oli salin verran. Ohjelmaan oli kuulunut mm. kouluvierailuja.
Seminaari alkoi juhlavilla puheilla, joita pitivät Jyväskylän yliopiston tutkija Kristof Fenyvesi ja varajohtaja Dang Guin. (Juhlallinen loppuseminaari, jossa osallistujille jaettiin diplomit, jäi tällä kertaa meitä vierailta väliin)
Varsinaisia keynote puhujia oli kaksi: professori Jan Lundell sekä tohtori Hannu Salmi Helsingistä. Lundell esitti erinomaisen tiivistyksen uuden aikakautemme haasteista. Salmi pohti omassa energisessä alustuksessaan, kuinka erilainen koulu olisi, jos se keksittäisiin vasa nyt. Fakta on, että informaali oppiminen otettaisiin vahvemmin mukaan. Juuri tätä hän on edistänyt 40 vuotta.
Pienen tauon jälkeen alkoi vuorovaikutteinen sessio, jossa kuultiin koulutusohjelmaan osallistuneiden puheenvuoroja. Kullakin koulutukseen osallistujaneella oli oma tutkimustehtäväsä, ja nyt tässä päätöstilaisuudessa kuultiin heistä puolen tusinan kokemuksia ja vertailuja Kiinan ja Suomen koulukulttuurien välillä. Teemoina olivat mm. suomalaisen ja kiinalaisen opettajan työurat, digitaalinen kasvatus ja laitteet näissä maissa sekä kaksi esimerkkiä kiinalaisista kouluista, joissa ilmiöpohjainen ja STEAM-tyyppinen opetus on viety pitkälle.
Me suomalaiset paikalle kutsutut asiantuntijat: Anna-Mari Jaatinen, Matti Jokela, Ari Perälä ja minä kommentoimme alustuksista esiin nostettuja ajatuksia. Jukka ja Ari pitivät myös omat lyhyet puheenvuoronsa. Itse nostin esiin suomalaisen opettajankoulutuksen erityspiirteen: opettaja on omaa työtään tutkiva opettaja. Opettajien täydennyskoulutus kytkeytiin usein usean koulun yhteisiin kehittämishankkeisiin, jossa kerätään näyttöä eri metodien vaikuttavuudesta.
Ehkä hyvin pähkinänkuorenomaisesti voisi tiivistää kuultua (sikäli kun sitä ymmärsi pääkielen kiinan tulkin käännöksistä), että molemmissa maissa on vahva tahto rakentaa opetusta ja peruskoulu (toki koulutusta laajemminkin) laadukkaaksi. Opettajankoulutus on tässä hyvin tärkeää. Usko ilmiöprojekteihin, joissa ylitetään oppiaineiden rajat, oli vahvaa. Tekniikka kehittyy huikeaa vauhtia, ja siihen erityisesti AI:hin liittyy huikeita mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Siksi kaikki ei ole joko tai vaan myös sekä että.
keskiviikkona, helmikuuta 04, 2026
Terveisiä kouluvaarilta
T ällä viikolla kouluvaari pääsi vapaaehtoistöihin keskiviikkona - joka on 1b-luokan pisin koulupäivä. Ja niin hienon täynnä monipuolista pedagogista toimintaa.

tiistaina, helmikuuta 03, 2026
maanantaina, helmikuuta 02, 2026
sunnuntaina, helmikuuta 01, 2026
Viikkoraportti 5/26
:-) Väljää mahtui tähän viikkoon. Hyvä.
:-( Tällä viikolla jo helmikuuta. Ja pakkanen yhä kovempaa. Ei kiva.
Maanantai 26.1.
P akkaspäivä, Tällä viikolla työn alla paljon erilaista.
- TSL-kokouspaperit (esityslistat). V
- TSL- pöytökirja
- 2 tekoälykeikkaa. Varmista Entressen Ai-keikka
- Alexandria. V uusinta tulossa
- Kotolan kokous V
- Perinneseuran kokous V
- Lasku- ja maksuasiat. V
- OpeUran analuyysia luokanopettajista.
- Raunin palkkioasia
Tiistai 27.1.
Sunnuntai 1.2.
lauantaina, tammikuuta 31, 2026
Viikon5 kouluvaaripäivästä
T ammikuun viimeisellä viikolla kouluvaari oli Aurorassa tuttuun tapaan perjantaina. Pakkasta piisasi, mutta ulkona reippailtiin tauolla.

Pakkasta oli niin paljon, että mentiin mieluummin jumppasaliin. Ohjelmassa oli tosi reippaita hipas/polttopallon muunnelmia. Voi sitä juoksemisen riemua. Eikä yhtään riitaa.


















