Dosentti Hannele Cantell Cantell on nostanut Facebookissa sekä Suomen Kuvalehden ja Ylen haastatteluissa esiin, että käynnissä oleva OPS-uudistus on paljon laajempi kuin pelkkä oppimisen tuen uudistus. Kun tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit muuttuvat kaikissa oppiaineissa, myös oppikirjat on käytännössä kirjoitettava uudelleen.osti melkoisen kohun kertomalla mediassa, että kun toimeenpannaan Oppimisen tuki uudistusta, samalla tehdään opsin niin suuret muutokset, että kaikki oppikirjat on kirjoitettava uudelleen.
Tuolloin Neuvostoliito laukaisi avaruuteen Sputnikin; ja Yhdysvaltoihin iski sputnik-shokki. Maassa irtauduttiin uuden koulun oppilakeskeisistä deweylaisista metodeista, uusittiin matematiikan ja luonnontieteiden opetus. Kun osaaminen oli heikkoa ja samalla avaruus-ja sotateknologinen kilpailija kiri ohi, vastaus oli vaatimustason nosto, selkeämmät tavoitteet ja perusaineiden vahvistaminen.
Suomi elää nyt aikaa, jossa jatkuvasti heikentyneistä oppimistuloksista (mm Pisatulokset) ja perustaitojen rapautumisesta kannetaan syvää huolta. Ensimmäisiä vastalääkkeitä oli kännykkäkielto ja toiveet palata paperikirjoihin. Ja seuraava lääkeannos on nyt käynnissä oleva opsin iso päivitys otsikolla Osaamistakuu. Uudistus pohjautuu perusopetuslain muutokseen (619/2026). Laki tulee voimaan porrastaen 1.8.2027 ja 1.8.2028.
Jokaisella oppilaalla tulee olla riittävät perustaidot, jotta hän pysyy opinnoissa mukana. Vähimmäisosaaminen tullaan määritelemään kansallisesti, ja sen saavuttaminen on ehto luokalta toiselle siirtymiselle.
Missä mennään juuri nyt?
Opetushallituksen sivuilla on uudistuksen aikataulu(klikkaa, niin saat sen suuremmaksi).
Juuri nyt ollaan valmisteluvaiheessa. Opetushallitus (OPH) sorvaa uusia perusteita työryhmissä. Niissä on opetustyötä tekeviä ammattilaisia, mukana myös tutkijoita, opettajakoulutuksen asiantuntijoita, oppilaita, huoltajia ja sidosryhmiä. Tehtävänä on päivittää sekä yleista osaa, että oppiainekohtaisia osia.
Mitä muutetaan?
- Yleiset osat: Ei isoja muutoksia. Perusrakenne säilyy: oppiainejako
- Oppiaineiden tavoitteet:Tämä on suurin muutos. Jokaiselle oppiaineelle määritellään kansallisesti yhteiset, vuosiluokittaiset tavoitteet. Tavoitteita vähennetään ja selkiytetään. Vaatimustasoa ei lasketa.Tavoitteet muotoillaan niin, että ne sanovat suoraan, mitä oppilaan on tarkoitus osata tai ymmärtää.
- Työskentelyn tavoitteet kirjataan erillisinä sisältötavoitteista. Arvoihin ja asenteisiin liittyvät tavoite siirretään pois numeroasteikolla mitattavien tavoitteiden viereltä. Listataan vain tavoitteita, joiden saavuttamista voidaan mitata numeroilla.
- Ns.laaja-alaiset tavoitteet säilyvät.
- Sisällöt: Jokaiselle oppiaineelle määritellään kansalliset keskeiset sisällöt vuosiluokittain. Määritellään tarkemmin, missä järjestyksessä asiat opiskellaan. Painopiste siirtyy luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Eheyttämistä vähennetään: ei enää monialaisia oppimiskokonaisuuksia samassa laajuudessa kuin ennen.
- Arviointi: Tavoite on tehdä arvioinnista yhdenmukaisempaa koko maassa Jokaiselle oppiaineelle tulee kansalliset arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Nykyisin vastaavia taulukoita on tehty vain 6. luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Arvosana 5 = vähimmäisosaaminen. Sen on tarkoitus syventyä ja vahvistua vuosiluokalta toiselle. Arvioinnin kompensaatioperiaate poistuu. Hyvä osaaminen yhdessä asiassa ei enää paikkaa toisen puuttumista samalla tavalla kuin ennen.
- Luokan kertaaminen: Lainsäädännössä on linjattu, että vähimmäisosaamisen taso on edellytys vuosiluokalta siirtymiselle. Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on suorittanut oppimäärään sisältyvät tavoitteet hyväksytysti. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yhden tai useamman oppiaineen tavoitteita ja suoritus on hylätty, hän jäisi luokalle. Tuki tulee ensin. Luokalle jättämisen ei ole tarkoitus lisääntyä automaattisesti. Kysymys ns. ehdoista on minulle auki.
- Todistukset. Arviointi perustuu numeroihin, mutta edelleen voi olla myös sanallisia todistuksia.
Mikä ei muutu?
- Arvioinnin kohteet säilyvät: oppiminen, osaaminen ja työskentely. Käyttäytyminen säilyy osana arviointikokonaisuutta.
- Opettaja arvioi jatkossakin.
- Paikalliset opetussuunnitelmat säilyvät, mutta niissä on jatkossa vähemmän paikallisesti päätettävää. Perustepaperi on keskeinen, sillä kunnat laativat omat OPS:nsa sen pohjalta.
Mitä hyvää voi seurata?
- Vähemmän kuntakohtaista tulkintaa, vähemmän arvailua siitä, mitä tällä luokalla pitää osata.
- Opettajalle: Vähemmän arvailua tavoitteista, yhtenäisemmät arviointikriteerit, selkeämpi pohja huoltajakeskusteluun. Kunhan /jos kriteerit ovat selkeät
- Oppilaille: Selkeämmät odotukset
- Huoltajille: On hyvä, jos selkeästi näkyy, mikä riittää vitosen todistukseen ja mitä lapsi tarvitsee päästäkseen seuraavalle luokalle.
- Kunnille / rehtoreille: Paikallista OPS-työtä on tarkoitus keventää, koska kansallinen ohjaus tarkentuu.
- Saadaanko selkeät kriteerit? Vielä nyt avoimena on, kuinka tarkkoja kriteerit lopulta ovat: liian yleiset eivät auta, liian yksityiskohtaiset kahlitsevat.
- Resurssit: Tämä on uudistuksen kriittinen kohta: paperilla selkeämmät tavoitteet eivät auta, jos ryhmät ovat isoja, tukihenkilöstöä on vähän ja eriyttämiseen ei ole aikaa.
- Tarvitaan kerralla yhtä aikaa uudet oppikirjat kaikkin aineisiin. Onko niihin rahaa? Nyt kirjoja kierrätetään.
- Oppikirjat kaikkiin aineisiin ja kaikille vuosiluokille pitäisi kirjoittaa uusiksi noin puolessatoista vuodessa. Se on tiukka tahti, kun perusteet valmistuvat vasta syksyllä 2027.
- Kun vähimmäisosaaminen sidotaan luokalta siirtymiseen, mutta tukea ei oikeasti lisätä, luokalle jääminen voi lisääntyä. OAJ:n viesti on ollut selvä: tavoite ei voi olla lisääntynyt luokalle jättäminen.
- Riittävätkö resurssit ja aika? Huoltajat ovat kuulemisissa nostaneet esiin opettajien ja ohjaajien määrän, osaamisen ja pysyvyyden. Opettajat taas toivovat aikaa yhteiseen suunnitteluun, tukemiseen ja selkeitä valtakunnallisia ohjeita.
- Jääkö hyvinvointi ja oppimisen rauha jalkoihin ? Osaamiskeskeinen uudistus lisää painetta, ellei samalla turvata rauhaa ja hyvinvointia. Oppilaat itse ovat korostaneet kuulemisissa kiireettömyyttä, empaattista läsnäoloa, taukoja ja rauhallisia siirtymiä. He kuvasivat arkea kiireiseksi, meluisaksi ja ahtaaksi.
- Huoltajilla on. huolta, saako lapsi oikeasti tukea ajoissa. Huoltajat painottivat ennakoitavuutta ja tuen konkreettista kirjaamista.
- Kunnille / rehtoreille:Vastuu tuen mitoittamisesta korostuu: selkeät kriteerit toimivat myös painostuksena järjestäjälle.
Yhteenveto
Opetusta halutaan uudistaa (tai pikemmin ennallistaa).Kyse on paluusta selkeämpiin tavoitteisiin, perusasioihin ja yhtenäisempään arviointiin. Varsinaisesti OPS-uudistus ei ole kurilaki, mutta julkisessa keskustelussa kuri, työrauha ja vaatimustaso kietoutuvat yhteen.
Tavoitteet halutaan selkeämmiksi, niiden määrää halutaan vähentää ja kohdentaa ne perusasioihin (kuten USA;ssa 1956: Takaisin perusasioihin. Avainaineet ovat matematiikka ja suomen kielo.
Tavoitteet sekä sisällöt halutaan vähemmiksi kansallisesti vuosiluokittain yhtenäisiksi. Eheyttämisen vähentäminen (MOK) ja perustaitojen korostaminen.
Arviointi halutaan kansallisesti yhtenäiseksi. Luodaan arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Vähimmäisosaaminen on luokalta siirtymisen ehto,
Kyseessä on syväuudistus ja aikataulu on todella tiukka. Kesken prosessin vaihtuu hallitus ja valtion talous kiristyy edelleen.
Osa toimijoita on syvästi huolissaan, kaikki eivät.
Tämä böogilastu on kirjoitettu yhdessä tekoälyn (MetaAi) kanssa.























