Ota mukaan

 

Pisa-tulokset nousuun: Lääkepaketti ABC

Suomalaisten peruskoululaisten PISA-tulokset ovat jatkaneet  laskua. Pyysin Meta Ai:ta kokoamaan, millaisia ratkaisuja ongelmaan on esitetty. AI  kokosi  keskeiset ratkaisuehdotukset noin 30 sekunnissa. Laitoin ne aakkosj-ärjestykseen, Lopussa on sen käyttämät lähteet.

Päivitetty 14.9 klo 19.30

NÄILLÄ LÄÄKKEILLÄ PISA-TULOKSET NOUSUUN

• Arviointiin enemmäm aikaa (pelkkä arviointiin käytetty aika selittää jopa neljänneksen eroista; KARVI)
• Esiopetuksen vahvistaminen ; Painopiste opetukseen ja oppimiseen(OAJ)
• Huomio olosuhteisiin maahanmuuton sijasta (Professori Mari-Pauliina Vainikainen)
• Kirjalahjaohjelmat
• Kirjasto koulun kumppanina. (Lukukeskus)
• Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen: päivittäinen keskustelu luetuista teksteistä, lukevan aikuisen malli (Luukeskus)
• Koko yhteiskunnan panos – perheet, kirjastot, työelämä ja hyvinvointipalvelut mukaan. (VN)
• Koko yhteiskunnan lukemiskulttuurin vahvistaminen  (OPH)
• Korkea ulkoinen motivaatio luonnontieteisiin (Elinkeinoelämä)
• Lisäys  perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Lisäys kohdennetaan äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä 3 vuosiviikkotuntia äidinkieleen ja matematiikkaan alaluokille, työrauhan vahvistamiseksi (VN)
• Lisää aikaa nykyisten tavoitteiden läpikäymiseen ja tuoda työrauhaa (Opetusministeri Adlercreutz).
• Lukemisen turvaverkot – neuvolan Lukulahja-ohjelman laajennus päiväkoteihin (Lukukeskus)
• Lukeminen osaksi jokaista koulupäivää ja joka oppiainetta (Lukukeskus)
• LUMA-kerhojen (robotiikka, matematiikka, fysiikka) systemaattinen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan ja koulupäivän ulkopuolelle(elinkeinoelämä)
• LUMA pakolliseksi jokaiselle luokanopettajalle. Selkeä panostus opettajankoulutukseen (Elinkeinoelämä)
• LUMA-valmiuksien sisällyttäminen jo varhaiskasvatukseen (Elinkeinoelämä)
• Mobiililaitteiden kielto oppitunneilla (myös älylasit), OPH suosittaa koko koulupäiväksi
• Notivaation ja kouluun kiinnittymisten vahvistaminen (KARVI)
• Opetuksen määrän lisääminen (OAJ)
• Opetuskielen varmistaminen. Systemaattinen testaus ja tuki alkuvuosina (OAJ)
• Oppimisen tuen uudistus 1.8.2025: kolmiportainen tuki korvataan ryhmässä toteutettavalla tuella, uusi opetuskielen tukiopetus ja valmistavan opetuksen jatko toiselle vuodelle (VN)
• Oppimisen tuen valvonta. Uudistuksen toteutumisen seuranta ja korjaustoimet (OAJ)
• OPS-uudistus 2028: selkeät vuosiluokkaistetut tavoitteet, valtakunnallinen tehtäväpankki, lukutaito joka oppiaineen tavoitteisiin/ OAJ: selkeämpi OPS painottaen perusosaamista,
• OPS: Selkeämpi opetussuunnitelma.Painotus perusosaamiseen, mitä koulussa on oikeasti opittava (OAJ)
• Osaamistakuu – uusi laki (2026-27): oppiainekohtaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteerien selkeyttämisen ja vuosiluokkaistamisen valtakunnallisen tehtäväpankin arvioinnin tueksi (VN)
• lukutaidon määrittelyn jokaisen oppiaineen tavoitteisiin vuodesta 2028 alkaen
• Painetut oppikirjat (Lukukeskus)
• Pedagogisia keinoja: Yliopistonlehtori Aino Saarinen  on nostanut esiin pedagogisia keinoja: ulkoa opettelun ja sinnikkyyden harjoittelun palauttaminen, käsin kirjoittamisen merkitys, digitalisaation kriittinen arviointi, unen ja hyvinvoinnin yhteys oppimiseen sekä opettajien hyvinvoinnin turvaaminen.
• Perusopetuksen tulevaisuustyö ja oppimistulos-työryhmä (OKM)
• Poikien oppimistulosten erityistoimet  (Elinkeinoelämä)
• Rahoituksen kohdentaminen. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuva rahoitus laadun vahvistamiseen. Ennakoitava rahoitus.Koulutusleikkausten lopettaminen, Kasvutakuuta yli hallituskausien (OAJ)
• Ryhmäkokosuositus  NMitoitus tuen tarpeiden mukaan (OAJ)
• S2-oppiaineita (suomi/ruotsi toisena kielenä) on uudistettu nopeuttamaan siirtymää pois S2-opetuksesta. Opetuskielen osaamisen varmistaminen systemaattisella testauksella ja tuella varhaiskasvatuksesta alkaen on keskeinen linjaus (VN(
• Sinnikkyyden, motivaation ja tylsyyden siedon harjoittelu (KARVI)
• systemaattinen täydennyskoulutus (OAJ)
• Systemaattinen täydennyskoulutus Korkeakoulujen järjestämäna /OAJ)
• Tutkimuspohjaisia kokeiluja ja parempaa rekisteritietoa opettajien ja oppilaiden yhdistämiseksi  (VN)
• Työskentelutaitojen,  sinnikkyyden ja tylsyyden siedon systemaattista harjoittelua kodeissa ja kouluissa (KARVI)  sVapautuvien resurssien (pienet ikäluokat) käyttö laatuun, ennakoitava rahoitus ja kasvutakuu yli hallituskausien  (OAJ)
• Viro-selvitys- – varhaiskasvatuksesta alkaen (Elinkeinoelämä)
• Vanhemmuuden tukeminen (Voimaa vanhemmuudesta -hanke OPH  THL:n kanssa), Vapaa-ajan digisuositukset (OPH).
• Vuosiluokkaistaminen tasa-arvon vahvistamiseksi  (KARVI)
• Yksityisten toimijoiden iltapäiväkerhojen tukeminen
• Yritys-koulu-yhteistyö- – työelämän oikeat esimerkit (Elinkeinoelämä)

Lähteet

1 Kemianteollisuus — Nuorten osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä
2 OKM — PISA 2022 ensituloksia
3 Eduskunta — ASIANTUNTIJALAUSUNTO Professori Mari-Pauliina Vainikainen
4 Karvi — Oppimistulosten lasku haastaa koko yhteiskunnan
5 Valtioneuvosto — PISA-lasku haastaa koulun ja yhteiskunnan
6 Valtioneuvosto — Opetusministeri Adlercreutzin puhe PISA 2025 -julkaisutilaisuudessa 8.9.2026
7 Valtioneuvosto — Perusopetuksen osaamistakuu varmistamaan kaikille riittävät perustaidot
8 OPH — Osaamistakuu: Näin voit vaikuttaa valmisteluun
9 OPH — PISA-tulokset vahvistavat suunnan: perustaitoihin, lukutaitoon ja hyvinvointiin panostettava
10 OPH — Sipoon perusopetuksen opetussuunnitelman päivittäminen 2025
11 OPH — Laki kieltää älylasit oppitunneilla
12 Valtioneuvosto — Perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelevan työryhmän loppuraportti
13 OKM — Peruskoulun tulevaisuustyö
14 OAJ — OAJ PISA-tuloksista: Oppimistulosten lasku voidaan kääntää oikeilla toimilla
15 Tampereen yliopisto — PISA 2025: Suomi suoriutui digitaalisen oppimisen alueella hyvin
16 Kemianteollisuus — Mitä Viro tekee oikein ja Suomi väärin
17 Lukukeskus — Suomesta puuttuvat lukemisen turvaverkot
18 Kemianteollisuus — Viro päihittää Suomen kaikissa PISA-tuloksissa

MUITA LÄÄKETOIVEITA

• Lisää eriyttäviä oppimateriaaleja (SanomaPro)
• Lisää kirjoja, kyniä (FB)
• Paluu rinnakkaiskoulujärjestelmän (FB)

 

Viikkoraportti 37

:-)    Ihan omaa aikaa ja  mukavia hommia. MB ei kiukutellut. Kiitos.

:-(   Viileää on, ja värimaailma muuttuu.

 Maanantai 7.9.

Vapaata aikaa. Lounaaksi ohuita pihvejä, maiskis. kastiketta ja  perunamuussia. Viikon hahmottelua. Illan suussa vespalla Kalajörven koululle ja kotiin. Eka kerta uudessa rakennuksessa. Ei se kaunis ole. Onneksi on vielä tutut kalliot. Kuinka Lahnuksen koulun käy? Sitä pohdittiin.Illalla murhaa Helsungörissä.

 Tiistai 8.9.

Rauhallinen aamu. Käytiin Tapiolassa nauttimassa Humbert Smithom taiteesta ja kaupossa. Lounaaksi ohutta pihviö ja perunamuussia. Perinneseuran etäkokous klo 16-17. Hyvin sujui. Helsingörissä taas murhia..  FB:ssä keskustelua Lahnuksen koulun tilanteesta.

 Keskiviikko 9.9.

Ruma ilma. 70-vuotisjuhlan suunnittelukokous Auroran koululla klo 13.30. Sitä ennen yksi tunti (futisturnaus) kouluvaarina.   Seurakuntavaali-ehdokkuus-papereihin tekstejä Espoon keskuksessa. Illan suussa vielä autakunnan  kokous. Keskustelua totta kai Lahnuksesta. Muutoin pöätösasiat selviä.

 Torstai 10.9.

Herätys.  Pimeä aamu. Riku Helsinkiin klo 9:ksi. Klo 13 täydentämään seurakuntavaalien ilmoittau-tumislomaketta. Sitten Marjun kanssa Jumboon. Todella maukas pasta Garbonare  Makaroni-ravintolassa. Illalla  taas Murhia Göteborgissa. Nyt on sitten tämä kausi katsottu.

 Perjantai 11.9.

Aikainen aamu. Kouluvaariksi klo 8.15-12.15.Vespalla sinne ja tänne. Mukava päivä. Lounaaksi siellä  kalapuikkoja ja kotona 3 tuntia myöhemmin hyvää riisikanaa. Illalla tv:stä Rookieta. 

 Lauantai 12.9.

Siivousaamupäivä. Iltapäivällä katsomaan Mr. Miltonin ekaa matsia Espoonlahteen.  EPS voitti- maalissa Milton. Marjut shoppaili sen aikaa Lippulaivassa. Päivälliseksi onneksi niin hyvää kanaa ja riisiä. Unet "Elämäni biisistä!.

 Sunnuntai  13.9. 

Rauhallinen aamu. Aikamatkaa syksyyn 2007.

Åminnen kartanolla mukana Esa Lahtisen uuden kirjan julkistuksessa. Paljon oli saatu väkeä paikalle. Hieno juttu. Päivälliseksi uskomattoman maukasta paistia sienikastikkeella ja uuniperunoita. Sitten pari blogilastua. Yhä heikkenevien Pisa-tulosten pohdintaa. Ja vähän aikaa telkkua.

Huvitusta ja viihdytystä

 

Pisa-tulosten heikkenemisen syiden ABC

YHÄ heikentyneiden PISA-testituosten syitä etsitään ja esitellää innolla mediassa. Pyysin sekä MetaAi:ta että Chatgtpfree:tä kokoamaan esitettyjä mahdollisia syitä tulosten laskuun Suomessa. Kokosin niisä  listan Tällainen siitä tuli. Laittakaa viesui, jos jokin puuttuu,

TIIVIISTI  AAKKOSJÄRJESTYKDESSÄ

• Alueiden eriytyminen
• Digitalisaatio; Älypuhelimet, some ja muu digitaalinen viihde. + digilaitteet koulussa. Digilaitteet ja keskittyminen 
• Hälinää ja epäjärjestystä luokassa  
• Inkluusio
• Keskittymiskyvyn heikkeneminen
• Kiinnostuksen puute lukemiseen
• Kirjastojen rahoituksen heikkeneminen
• Koronapandemia ja etäopetus
• Koulutusmotivaation ja koulutususkon heikkeneminen.
• Lukemisen harrastuksen ja lukutaidon muutos: Lukeminen vähentynyt Vapaa-ajalla ja koulupäivän aikan
• Läksyjen väheneminen
• Maahanmuuttajien määrän kasvu
• Matematiikka-ahdistus
• Motivaatio ja asenteet
• Opettajankoulutuksen muutokset (2000-luvulla kk-opeilla paremmat tulokset kuin maistereilla)
• Opettajapula (pätevien)
• Opettajien  hyvinvoinnin ja jaksamisen lasku
• Oppilaiden tuen tarpeiden kasvu ja osaamisen eriytyminen.
• Oppimateriaalien puute 
• Ops: perusteet 2014/2016: ilmiöoppiminen, itseohjautuvuuden korostaminen (ei onnistu kaikilta), paikallisen autonomian kasvu
• Perhetaustan erot (mm.isien koulutusvalinnat)
• Rahoitustaso on laskenut 90-luvun laman jälkeen
• Ryhmäkoot (suuret)
• Sinnikkyyden puute (yrittämisen lasku )/pitkäjänteisyyden lasku (HS: Teinien ei kannata olla sitkeitä, kun aikuiset ympärillä koko ajan väheksyvät sivistystä ja kulttuuria.)
• Usko tulevoaisuuteen pojilla huonompi
• Vaatimustason lasku
• Toisen asteen valinnat: :opiskelu mitoitetaan yläkouluissa amistoiveisiin
• Tuen tarpeen kasvu
• Yhteiskunnan eriarvoistuminen
• Äidinkielen tuntimäärän supistuminen:
• Älypuhelimet, some, pelit ja jatkuva ruutuaika - PISA-kyselyssä mitattu erikseen

Mannantai-aamuna 13.9.

VIELÄ ITSE JA FB-KAVERIEN LÖYTÄMIÄ

• Armovitos-käytäntö
• Arvioinnin tasalaadutimuus
• Avokonttorikoulut
• Ei ole keskitytty ydintehtäviin (HS); Back to the basis
• Elämänrytmin hajoaminen
• Eri tasoista s2-materiaalia (paperikirjoja) ei ole tarpeeksi 
•  Eriyttämisen tarve kuormittaa opettajia todella paljon.
• Globaalit kriisit (vievät tulevisuus-uskoa)( Maailma on pilallaHS)’
• Heikko sitoutuminen koulunkäyntiin (vrt. Hemmasittaret)
• Jatkuvat pikku-uudistukset (kouluilla ei ole rauhaa)
• Kirjallisuus ei ole omana oppiaineena (vrt. Viro)
• Lapsiperheköyhyys
• Liian vähäinen täydennyskoulutus työajalla
• Motivaation ja sitkeyden puute: oppilaiden ajatukset ”tekoäly hoitaa työt” ja ”englannilla pärjää”; ”kansainvälisyys on englannin kielen hallintaa” selittävt  osittain mm. motivaation ja sitkeyden puutetta.
• Opettajia ei kuunnella (HS)
• Opettajien sukupuolijakauma on melko yksipuolinen
• OPS: epäselvät oppimistavoitteet Luopuminen käsialakirjoituksesta
• Paperikirjojen  väheneminen
• Suomenkielen kirjojen kirjallisuusnäytteet lyhenevät ja lyhenevät, yksinkertaistuvat 
• Varhaiskasvatulsen määrä ja laatu  (HS)
• Yhteispettajuus ja  vaihtuvat ryhmät

Keltainen lehti

 

Esittelyssä kotiseutuopas: Helsinkiä oppimassa

Jatkan kotiseutuoppaiden esittelyä. 

Salola, Eero (1957) Helsinkiä oppimassa. Lukukirja 1  - aikaisemmin Helsingin kuva-aapinen. Toinen uudistettu painos Helsinki: Otava.

Helsinki-seura julkaisi vuosien varralle  useita kirjoja kotiseutuoppaiksi. Tämä kirja oli tarkoitettu kansakoululaisille.

Helsinki-seura oli julkaissut jo  vuonna 1937 Helsingin kuva-aapinen nimisen nuorille tarkoitetun kotiseutu-oppaan käytettäväksi Helsingin kansakouluissa rinnakkaislukukirjana. Sen ”päivitetty” versio ilmestyi 20 vuotta myöhemmin. Moni asia oli muuttunut. Helsinki oli kasvanut. Siihen oli liitetty vuonna 1949 useita uusia kaupunginosia Espoosta ja Vantaalta. Oli koettu sota ja jälleenrakennettu kaupunkia.

Kirjassa on kertova muoto; se  on rakennettu kertomukseksi, jossa kaksi sisarusta: Anneli ja Timo ovat muuttamassa Helsinkiin. He tulevat maaseudulta junalla Helsinkiin. jossa heidän helsinkiläinen serkkunsa Kari tutustuttaa heidät pääkaupungin eri puoliin.  

Tavoite

Mikä oli kirjan pedagognen tavoite? Esipuheessa sanotaan näin: ”Helsinki-seura pyrkii edistämään kotiseudun tuntemusta ja harrastusta ja juuruttamaan  varsinkin sen nuoreen polveen rakkautta kotiseutuun.” 

Aivan kirjan lopussa

”.. serkku toivottaa: Kun olette nyt muuttamassa helsinkiläisiksi, muistakaa aina rakkaudella entistä kotiseutuanne, mutta oppikaa rakastamaan myös tätä uutta kotikaupunkia. Te tarvitsette Helsinkiä ja Helsinki tarvitse teitä jouduttepa elämässänne mihin tahansa toimeen. Helsinki on isänmaatamme. Kun rakastamme Helsinkiä, rakastamme isänmaa maatammekin.

Sisällöt

Siskoksille kerrotaan Helsingistä tosi monia asioita:

• Kaupunkikodista. Heidän uusi kotiinsa esitellään. Siellä on makuu- komero (alkovi),  kylpyhuone, kylpyamme ja pesuallas. (Vessanpyttyä ei näytetä). Keittiössä on kaasuliesi (uusissa taloissa oli jo sähköliesi). Suurissa taloissa oli  keskuslämmitys. Asfalttpihalla oli porttikäytävä Talossa oli myös pesutupa
• Ei kaupunginosista, niiden kaduista, rakennuksista, patsaista. puistoista  ja kuolleiden puistoista eli  hautausmaista, tärkeistä vaikuttajista. Nähtiin  stadion, uimastadion,Hietaniemen uimaranta sekä Uunisaaren  lasten uimakoulu. Nähtiin, kuinka  Lauttasaaren sillan läppä nostettiin ylös. Seurasaaressa piipahdettiin. Seurasaaren ulkomuseo on hyvä paikka. Korkeasaareen mentiin lautalla. Nähtiin kaupungin kasvihuone ja kuinka lapsilla on puistoissa hauskaa leikkitätien johdolla.  Korkeasaareen mentiin lautalla
• Kuultiin pääkaduista, kadun varsilla olevista laitteista:  toreista, puistoista, satamista. Kaduilla nähdään palokello, hätäpuhelin, liikennevalo ja pysäköintiautomaatti. Kaduilla  raitiovaunuja lakaisu- ja kastelukoneita. Lentokenttäkin esiteltiin ja kirkot 
• Kaivopuiston kallioilla pohdittiin jääkauden jälkiä:  ne näkyvät vielä Kaivopuistossa. 
• Helsingissä oli monta hyvää kirjakauppaa, mutta eihän kukaan voi ostaa kaikkia kirjoja. joita tarvitsee. Siksi Helsingissä oli kirjastoja.
• ”Ei kaupunki ole vain kivierämaata." Täällä on mm.  vanhan kaupungin koski. Helsingin alueella oli myös hyviä talvisia hiihtomaastoja.
• Tuon ajan koulunkäynnistä annettiin tietoa.  Serkku kertoi, että Helsingin koulujen määrä kasvaa yhtä nopeasti kuin asukaslukukin. Vuonna 1956 kansakouluja oli yli puolisataa. Niistä joka toinen kantakaupungissa. Niissä oli yhteensä 40 000 oppilasta ja toista tuhatta opettajaa. 
• Kansakoulujen lisäksi Helsingissä oli tietenkin suuri joukko muita kouluja ja oppilaitoksia ammatti ja oppikouluista korkeakouluihin saakka. Koulujen lukuvuosi alkoi ja päättyi jumalanpalveluksella kirkossa.
•  Kouluissa oli pulaa tiloista. Niinpä koulua käytiin kolmessa vuorossa. Uudet koulut olivat isoja. Oli erikseen ala- ja yläkansakouluja (MH: vuonna 1957 tilanne muuttui ala- ja yläkansakoulut yhdistettiin ja lisäksi luotiin kansalaiskoulu) 
• Lapset  kävibat yhdessä suurkoulussa (nimeä ei mainittu). Niissä voi olla 30 luokkahuonetta. Ala- ja yläluokilla on oma rakennus. Muovilattiakäytävä saattoi olla jopa 75 m  pitkä. Tekniikkaakin oli mm.  valoisa luonnontietosali episkooppeineen. Useissa kouluissa aamuhartauden pitäjä ja soittaja laulajaryhmineen olivat juhlasalissa, mutta luokat yhtyivät aamuhartauteen luokissaan radion välityksiä. Kallion kansakoulussa  oli yhteinen elokuvasali ja pikku rakennuksessa koulujen hammasklinikka.
• Tiloista oli pulaa.  Helsingin suomalaisissa kansakouluissa luettiin kahdessa jopa kolmessa vuorossa ja niin suureen kouluun mahtuu jopa 60 luokkaa.
• Kirjassa suhtauduttiin koulunkäyntiin hyvin myönteisesti. ” Opin tietä ei kenenkään sovi halveksia. Jokainen tahtoo oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan ja tietoja hankkimaan niin kuin tahtoo oppia hyviätapoja. puhtautta ja siisteyttä rehellisyyttä jumalan pelkoa ja isänmaan rakkautta.” 
• Kouluissa pidettiin paljon kilpailuja luistelussa, hiihdossa, juoksussa, pesäpallossa ja jalkapallossa. On myös henkisiä kilpailuja esimerkiksi lausunta- ja kerrontakilpailu, piirustuskilpailu. Raittiuskirjoitus oli  joka vuosi ja muita kirjoituskilpailuja ja  retkeilyjä.
• Ja kesätouhuista: ”Kyllä Helsingissä kelpaa kesällä olla, Timo toteaa.  Mutta  serkku kertoo, että kyllä monet menevät mummon kuka sedän tai tädin luokse maaseudulle. Kaupungin meri-ilma on siksi voimakasta, että kesäkauden oleskelu sisämaan ilmastossa on terveellistä vaihtelua. Useat lapset, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lähettää lapsiaan maalle, pääsevät koulujen kesäsiirtoloihin. siskokset kävivätkin katselemassa koulupuutarhoja." Niitä oli Helsingissä kaksi. Toinen oli Kumpulassa.

Työtapoja

Omaan Helsinkiin perehdyttiin siis kotiseutuopas-kirjan avulla lukemalla ääneen ja keskustelemalla. Kirja oli siis rinnakkaislukukirja. Luettiin sopivaan aikaan jokin pätlä kertomuksesta. 

Kirjassa on runsaasti valokuvia ja pari karttaakin. Tehtäviä kirjassa ei ole.  Esipuheessa todettaan, että ”opettaja voi antaa esimerkiksi retkeilyläksyjä ja sitten totuttaa oppilaat myös käytännöllisesti tutustumaan kotikaupunkiinsa.”

Kirjan kirjoittajasta

Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) (1902– 1989) oli  lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän  tallensi  suomalaista  kansanperinnettä ja hölmöläistarinoita. tallentajana sekä pitkäaikaisesta työstään puhetekniikan ja lausuntataiteen opettajana. 

Salola valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1924. Hän toimi ensin kansakoulunopettajana Helsingin maalaiskunnan Malmilla ja Helsingin kaupungilla vuosina 1924–1945. Tämän rinnalla  ja sen jälkeen hän toimi  opettajankouluttajana. Hän toimi suullisen esitystaidon opettajana Helsingin yliopistossa vuosina 1939–1957. puheenopetusopin yliopettajana Suomen Puheopistossa 1947–1959 ja lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa vuosina 1947–1960. Salola julkaisi runsaasti oppikirjoja, lukemistoja, puheoppaita sekä kansansatujen sovituksia. 

Kuvaa hänestä en itse löytänyt, mutta emeritus-professori Pertti Kansaselta sellainen löytyi. Kiitos.

Syksy

 

Epäonnistuminen

 

Kouluvaarin terveisiä. Taas.

 

 T ällä  viikolla kouluvaari on kyläillyt Aurorassa kolmena päivänä; maanantaina, keskiviikkona (1 tunnin)  ja tänään perjantaina. Joskus sattuu niin, että näinkin voi käydä. Perjantai on neljän tunnin koulupäivä klo 8.15- 12.15. Mutta sisällöltään se oli erilainen perjantai.

Tänään oli Laaksolahdessa FC-89:n järjestämä alueen alakoulujen futisturnaus. Myös kakkosluokkalaisilla oli siellä kaksi joukkuetta. Sinne ja takaisin bussilla eväät mukana. Niinpä koulu oli varsin tyhjä lapsista ja aikuisista. 

2b:n opettaja jäi pitämään koulu  niille 2-luokkalaisille , jotka eivät fudannet. Heitä oli yhteenså 20; Kuusi omasta luokasta ja 14 2a-luokalta. Hyvin toimi tämäkin kombo- rinnakkaisluokat ovat ennenkin tehneet hommia sekaisin. Se näkyi.

Kun ohjelma oli käyty läpi ja  paikalla olevat merkitty Wilmaan lähdettiin jumppasaliin.  Ensin leikittiin hauskaa hippaleikkiä "Apinat alas puusta" ja sitten "Hiljaisia nurkkia". Voi sitä vauhtia ja iloa. Eikä yhtään riitaa! 

Päivän toinen oppitunti oli uskontoa. Evluttien aiheena oli kirkkosali kalusteineen. Oppikirjan sijasta apuvälineenä oli eKirja. Harmillisesti luokan digitekniikka pätki, mutta talossa uusitaan parhaillaan laitteita; 2b-luokkaankin tulee  ensi viikolla scriini, jossa on kosketusnöyttö. Vihkot esiin, ja tärkeöt asiat muistiin sanoina. ja kuvina. Kouluvaari järkesteli värikyniä oikeisiin lokeroihin.

Välitunnille. Ulkona oli toisi kiva ilma. Noora-open kirjasto oli auki, ja lukuihmisiä oli mieluummin siellä. Kouluvaari piipahti taukotuvassa kuulemassa  AY-terveisiä. Kovasti toivottiin, että Espoo järjestäisi opettajille enemmän täydennyskoulutusta ihan. työpäivän aikana - niinkuin ennen- ja luokkaan palkattaisiin sijainen. Joissain kouluissa on lisäksi ekaluokilla väsymystö, jos luokassa on kovin kovin monta lasta, joiden äidinkieli ei ole opetuskieli. Tästä tulee viestejä.

Päivän huippu oli jo toinen Näppistaito-kerta. Haettiin chrome-läppärit,. kirjauduttiin ja käytiin vielä jonkin aikaa kouluilla vuokralla oleva ohjelman kimppuun. Yhä paremmin sujui.

 

Kouluravintolassa oli hienosti turnauksen vuoksi tilaa. Team Kai tarjosi kalalounasta: joko lohikiusausta tai kalapuikkoja. Useimmilla lautasilla taisi olla puikkoja. Kouluvaarillakin, Ja tuttuun tapaan, kun maha on täynnä, luokkaan omaan tahtiin ja jatkamaan näppäinten käytön harjoittelua. Vähän vaille 12 koneet oli jo palautettu, ja saatiin palkkioksi mainiosta päivästä vartin verran oma  pikkuvälkkää. Reput selkään ja pihalle.Tosi kivaa oli. Klo 12.15 kokoonnuttiin  vielä piiriin ja toivotettiin toisillemme hyvät viikonloput

V iikko  olikin sitten päässä.. Eikun Vespan selkään ja kouluvaarikin kotiin.

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään ensi viikolla.