Kotikaupunkimme Helsinki (1941)

JATKAN kotiseutuoppikirjojem esittelyä. Nyt vuorossa on  kolmas Helsinki seuran aloitteesta toimitettu  kotiseututiedon oppikirja. Esipuheen mukaan se  tarjoaa seikkaperäisenä kuvauksia kaupunkimme eri piirteistä: asemasta, asutuksesta, liikenteestä, laitoksista, turvallisuudesta, teknillisissä varusteista, teollisuus-, kauppa- ja muusta elinkeinoelämästä ja sivistysoloista Nämä asiat täydentävät pääkaupungin käsittelyä yläkansakoulun ylimmällä luokalla Suomen kertauskurssin yhteydessä. Toinen osa; Helsingin hallinnosta ja taloudesta. soveltui parhaiten jatkoluokille esim, yhteskuntaopin tunneille. Tämäkin osa tarjonnee myös varttuneiden lukijoille tärkeitä tietoja pääkaupungistamme.

Waltari Mika ja Blomberg, A (1941) Kotikaupunkimme Helsinki Helsinki Otava

Helsingin lukukirjasarja oli nyt vuonna 1941 kokonaan valmis. Julkaisu osuu välirauhan viimeiseen vuoteen. Talvisodasta ei juuri puhuta. Kirjassa on 222 sivua ja varsin runsas valokuvakuvitus. Pääosin tekstityyli on lukukirjamainen, vain. ensimmäinen luku on tarinallinen: siinä katsotaan Helsinkiä leikisti lentokoneesta,

Seuraavassa poimintoja tavoitteesta, sisällöistä, metodeista.

Tavoite

Esipuheen kirjoittajat sanovat näin; "Toivomme hartaasti, että se täyttäisi sen tehtävän, jota varten se on toimitettu: herättäisi helsinkiläisissä entistä suurempaa kiintymystä kotikaupunkiinsa. Jokaisen helsinkiläisen on tunnettava iloa siitä, että hän on helsinkiläinen ja tiedettävä myös että helsinkiläisyys velvoittaa,"

Sisältöjä

Sisällöt jakautuvat kahteen päälukuun: I Kotikaupunkimme Helsinkiin ja II Kaupungin hallinto ja talous

I Kotikaupunkimme Helsinki

• Helsingin eri osat 

NÄYTE: " Lähdetään lentoretkelle. Kaunis hopean hohtava lentokone on jo valmiina vain meitä odottaen. Moottorin huumaava melu  täyttää korvamme.…. 

”Onhan Helsinki jo niin suuri kaupunki, että sitä pelkästään kävelemällä on vaikeaa saada kokonaiskuvaa. Siksi nousimme lentokoneeseen ja tarkoin  katselemalla ja näkemäämme karttaa vertailemalla olemme jo päässeet selville monista tärkeistä asioista. Nyt ohjaaja laskeutuu alemmaksi N yt lennämme oman koulumme ylitse. Nyt palaamme takaisin maan päälle tutkimaan lähempää kaupunkiamme ja ensiksi alamme katsella sen rakennuksia."

• Helsingin talot (vanhat/ uudenaikainen asuintalo/ julkiset rakennukset)

POIMINTOJA:  Helsingissä oli tuolloin 300 000 asukasta.  Kirjassa kurkistetaan vanhaan asuintaloon. Mennään   leveästä puuportista sisään. Nähdään puuliiteri, ulkorakennus.  Useissa vanhoissakin rakennuksissa oli jo vesijohto.

 Uudenaikaisia asuintaloja edustaa monikerroksinen kivitalo: leveät ikkunat. Ikkunalasit ovat uutta lasia, komeaa lasiovi. eteishalli ja siellä kasveja, suihkukaivo, kellarikerroksessa talonmiehen hoitama keskuslämmityslaitos. Keittiössä ja kylpyhuoneessa vuota  hanoista kuumaa ja kylmää vettä.  Suihkut ovat taiouisia. Pienessä leittiössä on  sähköuuni.  Porraskäytävän Seinässä on aukko,johon viskataan roskat  ja jätteet. Ne syöksyvät jätekuilua pitkin kellarikerrokseen asti ja niillä lämmitetään keskuslämmityslaite, 

 

Tällaisia  taloja oli mm.Töölössä. Helsingissä oli myös omakotitaloja.

• Helsingin liikenne: (paikallisliikenne ja kaukoliikenne)

NÄYTE: " Asukkaiden on päästävä työpaikkoihinsa ja niistä koteihinsa Edelleen on toimitettava asioita ja ostoksia kaupungin eri puolella. Helsinkiläisillä on aina kiire. On raitiovaunuja. Ensimmäiset raitiovaunut tulivat 1 890-  niitä kiskoi hevonen.

Raitiovaunuliikenteen kilpailijaksi on kehittynyt autoliikenne. Milloin on erikoisen kiire ja meillä on varaa siihen, voimme käyttää vuokra-autoa, joita Helsingissä on paljon pirssejä. Kesällä on pieniä höyryaluksia.

Tehtävä suunnitelma: miten pääsisimme nopeimmin koulutuntien päätyttyä vaikka Seurasaareen käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia paikallisliikenteen apuneuvoja paitsi tietysti vuokra-autoja.

 

 

"Helsingistä poistuessamme joudumme käyttämään kaukoliikennettä: rautatieasema, linja-autoasema, lentokenttä ja Eteläsatama ovat Helsingin kaukoliikenteen keskuksia."

• Mistä Helsinki saa vetensä ja miten käytetystä vedestä päästään? 

"Helsingin vedestä huolehtii kaupungin vesijohtolaitos. Vettä tulee vesihanasta. Aikoinaan Helsinki perustettiin Vantaan kosken rannalle tienoilla, jossa nykyään sanomme vanhaksi kaupungiksi. Juuri Vantaan virtaavasta joesta koko Helsinki saa vesivaransa. Nyt on vesijohdot ja  viemäreihin omat putket"

• Mistä Helsinki saa leipänsä, lihansa, lämpönsä ja valonsa? (Puulämmitys kivihiili ja koksi lämmitys kaasu ja sähkö) 

"Helsingissä on koko joukko maitoliikkeitä, jotka joko jakavat maidon kauppoihin tai jalostavat sen kermaksi, voiksi tai juustoksi. Jokaisella niistä on oma meijerinsa. Leivän ostamme tavallisesti maitokaupoista, Varsinaiset leipämyymälät eli leipurin liikkeet ovat harvinaisia. Leivän jälkeen on liha ja osaksi myös kala tärkein ravintoaine. Helsinki on meren kaupunki ja kalan saantiin ei liity kovin paljon merkillistä. Vielä muutama vuosi sitten toimitettiin teurastuslihan saamiseksi suurimmaksi osaksi maaseudulla. Taivallahden rannassa on jo useita vuosia toiminut Työpajankadun kakkosessa Helsingin kaupungin uusi mahtava teurastamo."

• Miten Helsinkiä suojellaan? (palokunta maanpuolustus-ja väestönsuojelu) 

"Poliisi on jokaisen rehellisen ja kunnollisen helsinkiläisen suojelija ja ystävä. Vain  sellaiset, joilla on paha omatunto, pelkäävät poliiseja ja puhuvat heistä pahaa.Irtolaiset vihaavat poliisia,  siksi järjestyspoliisi tekee pimeinä öinä taskulamppukierroksensa esimerkiksi Alppilan kalliolla.

 

 

Palokunta. Tulipalo on vaarallisimpia vihollisia. Helsingin eri puolilla on talojen seinissä palokunnan hälytyskelloja. Palokunta päivystää  hälytysvalmiina. Helsingin palokuntalaiset ovat valioväkeä" 

 

Maanpuolustus ja väestönsuojelu- Suomi on pieni maa. Me rakastamme rauhaa, emmekä toivo mitään muuta kuin saada rauhassa elää. Mutta suurvaltojen ryhtyessä sotimaan tallautuvat pienet kansat helposti niiden jalkoihin. Puhumattakaan siitä, että suurvallat aina haluavat laajentaa alueitaan pienten valtioden  kustannuksella. Sodan varalta meidän on osattava puolustautua. Sodan syttyessä on Helsinki vihollisen ilmavoimien ensimmäinen ja tärkein pommituskohde ¨. Myös Helsingissä rakennetaan nykyään kaikkiin uusiin julkisiin rakennuksiin vahvat väestönsuojat-

Vakinaisen sotaväen lisäksi on Helsingin puolustuksessa tärkeä osansa myös Helsingin suojeluskuntapiirillä.. Jos tahtomattamme ja syyttämme joudumme sodan jalkoihin, silloin emme myöskään saa pelätä ja joutua sokean kauhun valtaan, vaan pääkaupungin ja sen jokaisen kansalaisen on tiukasti ja tarmokkaasti puolustauduttava." 

• Helsingin tiedotusvälineet: (Posti, lennätin, puhelin, radio)

"Joskus sattuu niin kiireellinen asia, että kirje omn liian hidas, silloin lähetämme sähkösanoman lennättimellä. Ensimmäinen puhelin tuli Helsinkiin vuonna 1 822. Nykyään helsinkiläinen oppii jo lapsena käyttämään puhelinta. 1920-luvulla puhelinlaitos automatisoitui. Sitä ennen oli soitettava puhelinkeskukseen ja pyydettävä haluamansa numero. Niille, joilla ei ole omaa puhelinta on järjestetty kaupungin eri osiin puhelinautomaatteja. joista voi soittaa pudottamalla markan rahan koneeseen.

 

Radio.Ei ole kulunut vielä kahta vuosikymmentä siitä kun.  ensimmäisen kerran kokeiltiin ohjelman lähettämistä Radiolla.  Nyt Suomen yleisradio on valtion omistama jättilaitos, jolla on koko maan käsittävä suuri lähetysasemansa Lahdessa."

 '

• Miten helsinkiläiset ansaitsevat elatuksensa?(suuruusjärjestys: Teollisuus ja kauppa, kulkulaitos,  julkiset toimet, puhtaanapitotyö, vapaa elinkeinot:(opetustoimi ja terveydenhoito)ja  puolustulaitos)

• Helsinki teollisuuskaupunkina (Helsingin kone ja silta, Arabia, Töölön sokeritehdas, Helsingin muut suurimmat tehtaat)

• Helsinki kauppakaupunkina (satamat, miten tavara joutuu ostajalle, nykyaikainen tavaratalo (Stockmann)

• Liike-elämän rahoittaminen: (miten liikepankki toimii? Säästöpankin toiminta)
• Helsinki sivistyskaupunkina: (Helsingin oppilaitokset kansakoulut, oppi- ja korkeakoulut sekä ammattioppilaitoksen,muu sivistyselämä)

Helsinki on koko Suomen henkisen ja sivistyksellisen kehityksen suuri voimakeskus. Se on rakentanut koulutaloja, joista moni voi olla asianmukaisin ja uuden aikaisin laitteineen. Mallina ei vain Suomen koulu vaan myös ulkomaalaisillekin

Helsingistä tehtiin maan pääkaupunki 1812. Vuonna 1817 alkoi toimia koulu, jota voimme pitää nykyisen kansakoululaitoksen ensimmäisenä taimena. Koulu avasi ovensa mamselli  Bergströmin asunnossa Katajanokalla pienessä talo. Pasessa ???oppilaat olivat kaupungin pieneläjien lapsia sekä köyhäinhoidon huolettavia. 

Myöhemmistä koulun opettajista ansaitsee tulla mainituksi perämies Granberg, jota monet oppilaat suurellla ???  muistelivat. koulu. Aleksis Kivi sai siinä ensimmäiset opin alkeet. Kouluun  voitiin ottaa korkeintaan 40 oppilasta. Vuonna 1 837 talo Kasarmintorin varrelle. Tällöin on erikoisesti muistettava jaloa naista kreivitär Aurora Karamzinia, joka suurin lahjoituksin teki koulutyön laajentamisen ja kehittämisen mahdolliseksi. Näin koulussa ei jatkaa eteenpäin ruotsinkielisenä ?? 1 837 koulun johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Snellman varsinaisesti vasta 1 870 pääsi kansakoululaitos var pohjalle???

Varsinainen kansakoulumme Helsingissä kuten koko maassa jakautuu ala- ylä- ja jatkokouluun. Erikoiskouluja kuten apu koulu ja tarkkailu luokat. 

Kansakuntamme  huolehtii, että lapsi saa kasvatusta ja tietopuolista opetusta ja myös lapsen ruumiillisesta ja sielullisesta terveydestä. Tätä varten on olemassa koululääkäreitä kouluhoitaja ja hammasklinikoita sekä huoltoasemaa?? sielullisesti sairaitten lasten huomioimista

1860-luvulla Helsinkiin perustettiin suomalainen oppikoulu ruotsalaisen normaalikoulun yhteyteen, Nyt Helsingissä on yliopistoon johtavia suomalaisia oppikouluja kaikkiaan 30. Korkeakouluja on kolme Helsingin yliopisto, teknillinen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu ’

Kansakoulun suorittanut voi suorittaa ammattia varten poikien ja tyttöjen valmistavissa ammattikouluissa. Suomen täydelliset yrityksen piirustuskoulu ???ja taideteollisuus keskuskoulu tarjoavat opiskelumahdollisuuksia taiteellisiin lahjoihin lahjoja omaaville vakinaisen työn ohessa voi jatkuvasti kartuttaa taitojaan ammattialan yleisissä ammattikouluissa.

• Huvin ja virkistyksen Helsinki; (puistot, ulkoilu, urheilukeskukset, siirtolapuutarha)

Haluamme myös lepuuttaa aivojamme virkistää ruumistamme ja löytää iloa elämään. Siihen Helsinki tarjoaa lukemattomia tilaisuuksia.Talvisin ja ruman sään vallitessa Helsingin elokuvateatterit ovat tungokseen asti täynnä joka ilta .Eokuva on opetusvälineenä otettu käytäntöön kansa kouluissakin.  On kahviloita ravintoloita. Aivan viime vuosina on helsinkiläisissä alkanut viritä ulkoiluharratus:. retkeilyreittittejä matkailumajoja. pyöräilijät. puistoissa. uimarannoilla. Suomen urheilumaa on kantanut mainetta  kaikkialle maailmaa-  Stadion on kansainvälinen urheilukeskus. -Siirtolapuutarha

• Helsingin kirkot ja hautausmaat
• Helsingin tulevaisuus

NÄYTE: " Meillä on historiaa takanamme ja tulevaisuus edessämme. Jokainen meistä on mukana rakentamassa suurkaupunki Helsinkiä."

Ii kaupungin hallinto ja talous

• Itsehallinto ja  kunnallislainsäädäntö
• Helsinki kuntana  (valtio jättänyt kunnalle  osan julkista hallintoa)
• Kaupunginvaltuusti, kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden alaiset laitokset (mm. lastensuojelulautakunta ja sillä lastensuojeluneuvontaasema, leikkikenttä ja lastenkoteja ja koulukoteja; kansakoulujen johtokunnat ja kansakoulut, lastentarhain johtokunta, sivistyslaitokset...majoituslautakunta sodan syttyessä)
• Oikeudenhoito ja järjestystoimi
• Valtion viranomaiset, joilla on  välitöntä merkitystä kaupungille (mm. poliisilaitos
• Kaupungin talous

NÄYTE, Pikkukaupungista suurkaupungiksi.Hämäläisten vanhasta kalastuspaikasta on vähitellen kehittynyt kukoistava kaupunki. Alkuvauhti oli hidas. Pieni kyläpahanen oli muuttanut VantaaJoen suusta Vironniemeen Kehitys kiivastui 1700 luvun puolivälissä linnoitustöiden johdosta 1 870-70 luvulta alkaen kehitys on saavuttanut kaupungin elämää ja ulkoasua perin pohjin mullistavan vauhdin. Helsinki on tietenkin ainoa Suomen kaupungeista, joka on saanut elää niin suuren kehitysvaiheen.

Omaiset  tervehdyskäynnillä  kulkulaitosairaalssa.

NÄYTE "Näin olemme sitten selvittäneet kotikaupunkimme hallinnon ja talouden pääpiirteitä. Kaupungin kehitys ja toiminta riippuvat viime kädessä sen asukkaista itsestään ja heidän halustaan ja kyvystään myötävaikuttaa kukin kohdaltaan yhteisen hyvän edistämiseen. Siksi on tärkeätä, että jokainen koettaa parhaansa mukaan perehtyä kotikuntaansa hallintoon ja se on sitä tärkeämpää,mitä laajemmaksi ja monimutkaisemmaksi tuo hallinto muodostuu kaupungin kasvaessa."

Metodit

Teos on selkeästi lukukirja. Runsas kuvitus havainnollistaa tekstiä. Tehtäviä tässä ei ole. Leikillisyyttä on vain  alun lentokonekappaleessa.

Lokakuinen kouluvaaripäivä

 

 S  yksy eikun etenee. Nyt on jo lokakuu. Koulun parkkipaikalla tehtiin sähköasennuksia: sinne tulee latauspisteet. Ei ihan kiva, kun henkilökunnalle on jo nyt liian vähän paikkoja. Oma auto siis K-kaupalle ja kipi kapi pihalle. En myöhästynyt.  Maanantai on toinen 2b-luokan pitkä koulupäivä: 5 oppituntia klo 9- 14.14. (Noora-opella vielä aamulla yksi tunti S2:a). Siinä ehditään paljon ja monenlaista.

Lukkarissa oli siis viisi oppituntia. Suomea. Matematiikkaa. Englantia. Ja näppistaitoja. 

.

 

Suomella aloitettin. Luetun ymmärtämisen moniste tsekattiin. Sitten oppimaan monistetehtävistä. Lukuläksyt muistiin Ääneenlukua pareittain. Nyt treenattiin  kuulemista helpottavaa lukutapaa, jos pidetään pilkkujen kohdalla pikku tauko. Kouluvaari sai olla parin parin apuopettajana. Uusi tehtävä: Nimiä aakkos-järjestykseen  kosketusnäytöllä vuorotellen. Viittaamalla. Sitten opeteltiin ryhmittelemään nimiä etu- ja sukunimiin, ihmisten ja paikkojen nimiin jne.

Kello soi. Välitunti. Kouluvaari piipahti taukotuvassa tapaamassa opettajia ja kahta muuta vaaria  ja mummia. Kuppi kaffeeta. Tänään oli kansainvälinen opettajanpäivä ja monella oli hienoa päällä.  Kouluvaarikin oli saanut määräyksen.

Suomella jatkettiin tauon jälkeen nyt kieiitiedolla.  Drillattiin aakkosjärjestystä. Ja jälkiruuaksi keksittiin kuvahahmoille nimiä.

Kello 10.40 käsien pesuun ja ruokajonoon. Team Kaitsu tarjosi mm. kanaa, riisiä ja ja salaattia. Maistui monille. Kun lautanen oli tyhjä, pidettiin oma pikkuvälitunti ulkona. Happi teki hyvää. 

Takaisin. luokkaan. Nyt matikkaa: Vähennyslaskuja, joissa oli kaksi vähennettävää. Opittiin muuttamaan kymmenet yksiköiksi. Kouluvaari sai taas olla apuopena ja kaverina toisessa tilassa, jossa opplaan oli helpompi keskittyä.

Sitten alkoikin siesta. K-kaupan parkkiaika on 4 tuntia. Eikun. siirtämään autoa. Oli nastaa kuulla Auroran opettajien näkemuksiä viikonlopun Haikon seminaarista.

Iltapäivällä oli vielä 2 oppituntia. Ensin oli englantia. Kouluvaari katsoi oppilaiden kanssa hyvin tehtyjä englanninkielisiä animaatioita, ja Noora-ope piti minitestin yhdelle oppilaalle kerrallaan. Kun kaikki olivat käyneet siellä käytävässä, treenattiin värien nimiä ja tehtiin väritystehtävä. Onneksi kouluvaarilla oli teroituskone mukana, niin teräviä värikyniä riitti.

Päivän vika tunti oli mansikka kakussa. Haettiin läppärit alakerrasta tosi mallikkaassa jonossa  ja harjoiteltiin käyttämään näppäimiä  taiturimaisesti. 

Espoo on vuokrannut oppilaille muutamaksi viikoksi hauskan ohjelman, jossa opitaan kymmensormijärjestelmää. Hienosti opittiin. Onneksi apuna oli Heidi-opettaja, sillä kouluvaarille ohjelma oli ihan uusi ja hän on Macci-miehiä.

Klo 14.15  tuolit pöydälle. Reput selkään ja joko iltikseen tai kotiin mainiolla moodilla.

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään parin viikon pääsyä  Ensi viikolla on syysloma.

   

Julistettu arvo

 

Viikkoraportti 40

:-)    Oikea MB-viikko. Edes takaa.  Ma-To "paahdettiin" ukki- ja kouluvaarihommissa. Lauantaina Porvooseen. Hienoa, ett MB jaksoi. Tosi paljon hyvää ja kivaa.

:-(   Huh! Jo lokakuu alkoi.  Mutta toisaalta syysloma ja joulu lähenee.

 Maanantai 28.9.

Ukki- ja mimmipäivä nro2

Aamulla sisällön tuotantoa, Hyvää sellaista. Seurakuntavaalikuva tuli lopulta maaliin.  Siivouspäivä. Pikalounaaksi valmisruokaa K-kaupasta. Haimme pojat hoitoon kolmeksi päiväksi koulupäivän jälkeen. Ohjelmassa furistreenejä. Omaa aikaa pojille ja itselle. Rakettispaghettia. Milton haettiin klo 19.30 Seikkailtiin vahingissa Kirkkonummelle. Koko porukka Järvenperään. Iltapalaksi mm. pannukakkua. ja unet.

Tiistai 29.9.

Ukki- ja mimmipäivä nro2

Aikainen herätys klo 6.30. Croisantit uuniin. Pojat koululle klo 8.15:ksi. Ukki ja kotihoitamaan Teoa. Siten omaan kotiin. Kurttilaan uudelleen klo 14.30 mukana PizzaHutit.  Mimmi jäi sinne, Ukkoi karkasi Järvenperään  

Perinneseuran etäkokoukseen. 72 minuuttia.

Kunnallisjärjestön kokoukset jäivät väliin. Sitten Kurttilaan ja hakemaan Milton Espoonlahdesta. Futista tv:stä yksi erä. Sitten iltapalalle ja unille Mimmilään. Väliajoilla tuottoisaa naputtelua. Kivaa oli.

. 

Keskiviikko 30.9.

Ukki- ja mimmipäivä nro2

Aikainen herätys. Mimmi jo klo 6.30. Pojat  Kurttilaan klo 8.15:ksi. Ukki jäi  kotiavustajaksi klo 9.15:een. Sitten Jörvenperään. Srk-vaaliasioita, Kauppoihin, Kello 14 Mimmin kanssa Kurttilaan. Päivällseksi Ikean lihapullia,muussia ja pinaattilettuja, Milton meni bussilla treeneihin. MB:llä  klo 16 Mimmi Järvenperään ja Teo ja sen kaveri turnaukseen Tapulikaupunkiin. Kolme matsia. 1 voitto.  Kurttilassa klo 20.30.  Santtu ja Linda laskeutuivat klo 10, ja Martti omaan sänkyyn klo 22.30  

............  LOKAKUU .............

Torstai 1.10.

Kouluvaaripäivä Aurorassa klo 8.15-12.15 Teatteriretkelle bussilla ja kävellen Hevosenkenkään. Nastaa oli. Sitten. naputtelua. Lounaaksi edelleen Ikean lihapullia. Iltapäivällä julkaistiin lautakunnan esityslista.

Perjantai 2.10.

Hidas aamu maistui, Sumua. puolipilvistä ja pilvistä. Rästitehtävien listausta, Puoliltapäivin kauppohin. Haettiin. mm. kanervat haudoille. Sitten elkkulounaalle Red Onioiniin. No joo. Klo 18 Miltonin ekaa matsiin. Ennen unia vielä sypaattinen vuokraleffa.

Lauantai 3.10.

EKOAY:n päättäjäseminaariin Haikon kartanoon.Lähtö klo  8.30. Paluu noin klo 17.30 Jumbon kautta. Naputtelua. Ja TV.stä Elämän biisi. Bonuksena Thomas Ledin.J

Sunnuntai 4.10. 

Syksyinen ilma. Aamurutiinit vähän hitaasti. Iltapäivällä viemään haudoille talvikukat. Lounas haettiin Granin intialaisesta: Kanaa. Naputtelua. Päikkärit ja ennen unia vielö tovi tanssiittiin tähtien kanssa.

Terveisiä EKOAY:n Haikon seminaarista

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen koulutus- ja vaikuttamiseninaari pidettiin jo toisen kerran Porvossa, Haikossa 3.- 4.10.2026 Seminaarin. juuret ovat jo 90-luvulla pidetyissä yhteysopettajaseminaareissa Itämerellä,  joihin alettiin kutsua poliittikkoja ja  virkahenkilöitä 2000-luvun alussa. Tänään virkahenkilöitä ei ollut paikalla kun muutama. 

Poliitikkoja oli kaikista puolueista paitsi RKP:stä ja LiikeNytistä. Meitä demareira oli neljä: lautakunnasta Elina, Martti, Mikko ja  kapunginhallituksen vpj Markku Sistonen,

Itse pääsin osallistumaan lauantaina, kute. aika moni muukin.  Auto käynnistyi kello 8.30 ja perillä haikossa se oli  9.30. Kuppi kahvia ja sitten seuraamaan varsinaista ohjelmaa.

Nostoja aamupäivän ohjelmasta 

Seminaari  alkoi klo 10 puhenjohtaja Anu Vilkin puheenvuorolla.  Tavoittwena oli puhua turvallisesti  päivän pääteemoista:  oppimisen tuki ,vieraskieliset oppilaat sekä työrauha ja  turvallisuus ja etsiä ' niihin ratkaisukeskeisesti lääkkeitä,

Ensimmäisenä vieraista puhui Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Miia  Laiho. Hän kuvaili koulutuksen yleisiä haasteita niin valtakunnan kuin Espoonkin osalta ja rarkaisuista, joita nykyhallitus  ja Espoon kaupunki ovar niihin tarjonneet,.

Sitten kuultiin Kauniaisten kasvatus- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtajan Elina Moistion lyhyet terveiset. Kolmantena oli vuorossa Espoon suomenkielisen  perusopetuksen johtaja Juha Nurmi. Hän nosti esiin ylpeytensä espoolaisten koulujen tasosta. Ongelmia kuitenkin on;  oppimisen tuen uudistus on todella merkittävä ja on jotenkin poisopittava vanha kolmiportainen tuki omine termeineen. Espoon taloudenpitoa ohjaa tasapainotusohjelma. Sen mukaan  perusopetukseen ei tulla kohdistamaan säästöjä- siis itse opetukseen- mutta sen sijaan hallintoon saatetaan kohdentaa leikkauksia. Edelleen ihanteena on strategiaan /tarinaan kirjattu ajatus, että Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki, jossa jokaisen pitäisi päästä omaan parhaimpaansa. Segregaatio-ongelma  on tunnistettu, mutta sen korjaaminen on erittäin haastavaa. Lopuksi Nurmi kiitti ammattiyhdistystä rakentavasta yhteistyöstä. 

OAJ:n viestit

Ehkä mansikkana kakussa oli OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salon diaesitys,  joka tiivisti hienosti isoa kuvaa suomalainen koulutuksen tilasta. Kyllä kamerapuhelimet vllkkuivat. Salo nosti esiin merkittäviä koulutuksen laadun haasteita. Yksi keskeisiä on velkajarru,  jolla tavoitellaan 10 miljardin euron sopeutuksia, ja se tulee varmasti koskemaan myös koulutusta. Toinen haaste on väestökehitys;  lasten määrä vähenee. väestö ikääntyy ja moninaistuu. Kolmas haasre:  koulutustaso on kiistatta laskenut ja se on iso harmi, koska sillä on Salon mukaan suora yhteys talouskasvuun. Neljäs harmi:  osaamistaso on laskenut kuten Pisa-tutkimukset osoittavat. Suomessa laskee nyt sekä parhaimpien että heikimpien tulokset.  Kansainvälisesti vertailua on kuitenkin hankalaa,  sillä monessa maassa todella heikot oppilaat on rajattu pois Pisa-otoksesta. On iso joukko maita, joissa kaikki lapset eivät edes käy koulua. Maan sisällä Suoessa on eroja:  Mielenkiintoinen yksityiskohta oli tieto, että  suurissa kaupungeissa tulokset ovat parempia.

Entä sitten syyt? Miksi sitten tulokset laskevat? Salon mukaan sitä eivät selitä  uusi opetussuunnitelma, ilmiöopetus  eikä digitaalisuus - kun sitä   käytetään  fiksusti ja maltillisesti. Avoimet oppimisympäristöt eivät voi olla syy; niitä on 3-4 %  koulurakennuksosta. 

Entä ratkaisu?  Nyt tarvittaisiin tasapainoa yhä vaativamman toimintaympäristön ja opetuksena kokonaislaadun välille. Toimintaympäristö tulee yhä haastavammaksi, ja siksi opetuksen laatu tarvitsee lisää resursseja.  Tämä on ehdottoman tärkeää, koska koulutuksen ja talouskasvun välillä on selkeä yhteys-  Vaikka koulutuksen määrärahat  näyttävät nousseen ,  todellisuudessa varat menevät muuhun kuin itse opetukseen, ja opetukseen käytettävä raha on jokseenkin sama kuin vuonna 2010.

Erillisohjelma

Kello 11.30 kutsuvierailla oli vielä oma erillisohjelma, eräänlainen työpaja, jossa käytiin tiivisti ja avoimesti läpi opettajien työssään kokemia murheita, ja niitä kyllä valitettavasti riitti. Niiden taklaamiseen tarvitaan lisää rahaa. Akateemisen opetuskielen opettaniseen on voitava satsata. Tuen resurssi eivät jakaudu reilusti haastavien ja helpompin alueiden koulujen kesken. Oppimisen tuki ei vielä toii. Erityisesti huolta on oppilaskohtaisen tuen järjestelyissä ja mm. vanhempien vallassa tukipäätöksissä. 

Opettajiin kohdistuva väkivalta kasvaa. Keinoksia ehdotettiin MaPa-koulutusta, jossa  opitaan mm. pitämään raivokohtausta saanutta lasta turvallsesti kiinni. Käytin puheenvuoron, jossa ymmärrän kuinka tärkeää on osata suojata itseään. Mutta ongelman syy ei ole opettajan osaamisesssa vaan siinä, että toistuvasti väkivaltainen oppilas tarvitsee hoitoa. Esteeksi ei riitä, että sairaalakoulupaikkoja ei ole tarpeeksi. Niin on oltava, Opettajuutta ei pidä vääristää kohti vartijuutta.

Lounastauko

Seminaarin ohjelmaan kuului tunnin lounastauko. Se nautittiin ällä kertaa väljästi Kartanon ravintolassa. Tarjolla oli monipuolisesti salaattia,  muussia, riisiä,  lihapullia ja  kalaakin.

Iltapäivän ohjelma

Lounas kesti tunnin, ja sen jälkeen oli 3 deittiä, joissa kutsutut poliitikot ja virkahenkilöt kiersivät kolmessa ryhmässä kolmessa eri pisteessä kuuntelemassa ja keskustelemassa koulutyön kehittämisestä rakentavassa hengessä. Teemoja olivat väkivalta, oppimisen tuenjärjestelmä a vieraskieliset oppilaat ja segregaatio. 

Poimintoja oppimisen tuki-pisteestä

Oppimisen tuki herätti paljon keskustelua. Ryhmäkohtaiseen tukeen Espoossa käytetään luvattu määräraha, mutta opettajien mukaan oppilaskohtaisen tukeen saatava resurssi ei riitä. Osa opettajista koki, että kaikissa kouluissa ei noudateta lakia; jätetään kirjaamatta oppilailla tunnistetut haasteet, koska resursseja järjestää niihin tukea ei ole/ ei saada.  Huolta herättivät myös hyvinvointialueen monet uudet käytänteet.

Poimintoja vierakielisten oppilaiden ja segregaation pisteestä

S1- ja S2 -opetus (oppiaineet) herättivät paljon keskustelua. Opettajien mukaan S2- opetus on äärimmäisen tärkeää ja sitä ei pidä missään tapauksessa poistaa. Suunnitelmaa siitä, että valmistava opetus siirtyisi kokonaan isoon  perusopetusryhmään, pidettiin huonona ratkaisuna ja erityisen huonona silloin. kun luokassa valtaosa oppilaista ei osaa suomea - opetuskieltä . Esiin nousi myös muuttuneet yhteistyötavat oppilashuollon henkilökunnan kanssa. On yhä vaikeampaa saada arkisto apua esimerkiksi terveydenhoitajajalta vaikkapa onnettomuustilanteissa.

Poimintoja väkivalta-pajasta 

Väkivaltatilanteiden määrä on edelleen kasvussa, ja suurin osa niistä liittyy varsin pieniin oppilaisiin. Keinoksi on ehdotettu MaPa koulutusta  keskitetyistå määrärahoista. Siinä  saavutettaisiin taitoja rauhoittaa aggressiivisen oppilaan käytöstä. Itse olin vahvasti sitä mieltä, että väkivaltainen oppilas, joka raivokohtauksen saadessaan tarvitsee lähes tunnin verran neljän opettajan kiinnipitoa (jolloin heidän oppilaansa siirretään ylimääräiräiselle  välitunnille)  ei ole koulukuntoinen. Ongelmaa ei ratkaista kiinnipitokoulutuksella vaan tällainen oppilas tarvitsee hoidon eikä  opettajalla ole  siihen  osaamista Potilasta/asiakasta  ei rauhoita voimakeinoin  lääkäri eikä ambulanssin henkilökuntakaan. Opettajan professio on jotain ihan muuta. Ja siitä pitää pitää kiinni.

Takaisin kotiin

Yön yli jääville oli vielä tarjolla mahdollisuus käydä kylpylässä ja snauttia  mainio illallinen. Omalta osaltanu päivä päättyi Kello 16.15,  ja Martti hyppäsi autoon ja kiirehti kotiin.