Kirjoja
Kirjoja
maanantaina, helmikuuta 16, 2026
Viikkoraportti 7
:-) Viikossa myös ihan omaa aikaa.
:-( Liian kylmää. Ensi viikolla etelässä jo talvilona! Niin se aika rientää.
Maanantai 9.2.
Tiistai 10.2.
Keskiviikko 11.2.
R auhallinen aamu. Pikalämmitysajelu. Aamurutiinit
Klo 15 IsoOmenan kirjastossa sävellettiin tekoälyllä (TSL) Asiantuntijana Jukka Lahti. Viisi aikuista paikalla.
Sieltä huikopalan kautta lautakunnan kokoukseen klo 17.30- 20.30. Sujuvasti sujui.
Torstai 12.2.
Perjantai 13.2.
Lauantai 14.2.
Päivälliseksi omatekoista lihapiirakkaa lihaliemessä. Riittää huomiseksikin ja esikoisellekin.
Sunnuntai 15.2.
Pakkasta- 19°C. Sukeltelua Vantaan kotiseutuopin kirjaan. Lämmittelyajo Lidliin. Päivälliseksi riitti vielä elen tehtyä herkkulihapiirakkaa. Illalliseksi tvstä Voice of Finland.
sunnuntaina, helmikuuta 15, 2026
Kotiseutuopin oppikirjoja. Osa2
Tässä siis jatkoa Teppo Mäkelän kirjalla aloittamaani sarjaan kotiseutuopin oppikirjoista.
Leppäsen ja Holopaisen kirjan ensimmäinen painos oli sekin ilmestynyt jo 50-luvulla. Tämäkin kirja oli tarkoitettu III-luokkalaisille. Esipuheessa suositellaan, että V-luokalla pidetään kertauksenomainen kurssi kotikunnan perustietouden syventämiseksi maantedontunneilla.
Sivuja on 136 ja lukuja 54. Kirja on tekstikirja, jossa on tehtäviä, mutta ne tehtiin ilmeisesti eri vihkoon. Kirjassa on runsaasti valokuvia ja piirustuksia.
Tämän kotiseutuoppikirjan tavoitteista
Pääpaino on tietojen ja varsinkin maantietoon (ja turvallisuuteen) liittyvien taitojen omaksumisessa. Mutta kirjassa annetaan myös muutamissa kohdissa selkeitä käyttäytymisohjeita;
”Kirjojen valtakunnassa (kirjasto) ei siedetä epäjärjestystä eikä melua. Teoksia kohdellaan kuin hyviä ystäviä ikään”. ”Jokaisella meistä on mahdollisuus tutustua aivan ilmaiseksi kirjojen maailmaan.Kirjastot suovat meille monet mahdollisuudet oppia tietoja ja taitoja vapaa-aikanamme."
" Parvessa liikkuminen kaduilla on ruma ja vaarallinen tapa ... Ensin katsoaan vasemmalle, sitten oikealle ja varmuuden vuoksi vielä vasemmalle."
Tässä muutamia pohdintoja oppisisällöistä
Kirja on jaettu kolmeen pääosaan: 1. Kotiseudun luntoa (31 teemaa), 2. Ihmiselämää (18 teemaa) ja 3. Kevät saapuu ( 4 teemaa).
- Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat...
Maisemat (nouse korkealle). Viljelymaisemat. Maanpinta, Kallioita. Kivi- ja maalajeja Jääkauden jälkiä. Mittakaava. Pohjapiirros.
- Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
Kasvillisuusalueet. Puutarhat. Kasvihuoneet. Kasvien myynti. Kukkasia. Pensaita. Puita Vantaan pellot. Niityt. Pientareet. Metsän siimeksessä Aluskasveja, Pihojen ja peltojen eläimiä. Arvokkaita otuksia. Epämiellyttäviä otuksia. Ilmojen asukkaita. Kalojen valtkakuntaa (vaikka järviä vähän).Ilmansuuunnat. Lämpötila. Tuuli. Säätila. Ilmasto. Vesi. Lampia. Järviä (vähän). Puistoja, metsiä, kasvillisuusalueita, kasveja, koti-ja villieläimiä, vaarallisia ja hyödyllisiä...
Kevään merkit. Muuttolinnut, Ensimmäiset kasvit. Kevättyöt puutarhassa. Kevättyöt pellolla. Suojele luontoa! Suojele eläinmaailmaa, Rauhoitetut eläimet. Suojele kasvunaailmaa.
”Varmaan sinunkin kotonasi on kasvinaa!."
Retkeily: Ohjeita, Yhteisiä retkikohteita, Matkailua.
” Kun vartumme vielä muutamia vuosia, voimme päästä aina ulkomaille asti. Mutta ennenkuin havittelemme matkaa vieraisiin maihin, on meidän hyvä muistaa , että rakkaassa kotimaassammekin on yllin kyllin nähtävää ja opittavaa."
- Historiasta oman kotiseudun historia (kansanperinne), tärkeät tapahtumat ja henkilöt
Näin kirjassa kuvataan napakasti Vantaan historiaa.:
" Kotikuntamme alue oli ensin asumatonta erämaata-. Mutta jo lähes 2000 vuotta sitten tänne alkoi muuttaa esivanhempiamme. Etelästä päin, Suomenlahden takaa…Kalastus, metsästys, kyliä- Laaja Helsingin pitäjä (nykyinen Helsinki kuului myös). Sitten perustetaan Helsinki. Noin 500 asukasta siellä. Osa Vantaata. Ruokaa. 1700-luvulla sota Venäjän kanssa - Suuri Pohjan sota. Iso Viha. Puukirkko poltettiin. Sota hävittiin, Alettiin rakentaa Viaporia. Helsingin pitäjän maaniviljelijät myivät ruokaa.
1800-luku oli edistyksen aikaa. Helsinki oli kasvanut,
Elämme nykyisin aikaa, jolloin kaikki muuttuu nopeasti. Se, mikä jokin vuosi sitten oli uutta, onkin jo tänään vanhaa, Tilalle on keskitty entistä parempaa. Elämänmeno on nyt toisenlaista kuin vuosistoja taaksepäin, joloin pitäjämme pellot raivattiin ja kotiseutumme sai kiinteän asutuksensa,,"
Tärkeistä tapahtumista tai henkilöistä ei kirjoiteta.
"Nyky- Vantaa oli kauppala, joka oli hautonut Helsinkiä käenpoikana, mutta hyötyi tuolloin sijainnistaan.
” Menneinä aikoina aherrettiin illat ja aamut käsitöiden parissa. Melkein kaikki tarvekalut ja esineet valmistettiinkotona, Puusta veistettin astiat, lusiktam työkalut ja ajopelit, Tuohesta tehtiin kontteja, tuppia, virsuja ym. Myöhemmin kotona ruvettiin valmistamaan eriaisia tuotteita myytäväksikin, Tällaista tuotteiden valmistamista sanotaan kotiteollisuudeksi,"
- Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
Vantaalla oli tuolloin suuria kyliä ja asuntoalueita, Paljon väkeä asui rautatien varressa. Maanviljelys edelleen tärkeää. Sekin koneellistui. Viljalajit, Eläimiä.
"Kotityötä tehtiin ennen. Nykyisin valmistetaan tavarat tehtaissa. Siellä käytetään töihin erilaisia koneita….Nykyään ei kannata valmistaa tuotteita kotona, koska tehdastuotteet ovat halpoja."
Vantaan kauppalassa on runsaasti tehtaita. Paikkakuntamme tarjoaa erittäin edullisen paikan teollisuudelle (mm. Fazerila, Tikkurila oy)
Muita elinkeinoja esiteltiin: Vantaalla on virkamiehiä, toimihenkilöitä, liikkeenharjoittajia ja muiden ammattien harjoittajia (mm-mymälänhoitaja).
Täällä on huoltoasemia, myymälöitä, kirkkoja, kirjastoja . "Seurakunta pyrkii auttamaan kaikkia puutteessa olevia ihmisiä." Myös liikenneyhteyksiä esitellään. Nykytekniikasta ollaan ylpeitä:
" Miten helppoa onkaan toimitella asioita puhelimitse. Toisin oli ennen. Ammoisina aikoina tiedot vietiin juosten paikasta toiseen. Ratsu, hevosen vetämät vaunut ja kirjekyyhkyset olivat jo nopeampia viestinviejiä. Mustat neekerit toimittvat sanomansa rummuttamalla, ja punanahat tekivät sen savumerkein Esi-isämme sytyttelivät vihollisen lähestyessä mwrkkitulia varoitukseksi kauempana asuville heimoveljilleen, Lukuisia keskintöjä saivat viisaat tehdä, ennenkuin automaattipyhelin oli valmis,"
" Jokseenkin jokaisen kotona on radio, Radio ja televiso ovat sanomalehden rinnalla tärkeimmät tiedotusvälineet,.. Kouluradio ja koulutelevisio tuovat monipuolisissa lähetykssään tuoreita tietoja ja virkistäviä hetkiä luokkaan.... Televisio-ohjelmat lähetetään Helsingin televisioasemalta Pasiasta. Sieltä lähetetään myös väritelevisio-ohjelmia."
Oppilaille esitellään myös heille tärkeitä sääntöjä ja ohjeita: Liikennesäännöt: Kuinka tiellä kuljetaan, kuinka ajetaan polkupyörällä." Talvella käytät kulkuvälineinä potkuria ja suksia." Poliisin tehtäviä kuvaillaan.
- Lisäksi puhutaan myös kouluista
Koulutkin nostetaan esiin lyhyesti:
”Aluksi kotikunnassamme ei ollut minkäänlaisia kouluja. Kirkon toimesta opetettiin esivanhempiamme lukemaan, 1800-luvun alussa perustettiin kirkonkylään ensimmäinen kansakoulu, Se oli ruotsinkielinen pitäjänkoulu, Vasta vuosikymmeniä myöhemmin saatiin tänne ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu. Nykyisin on sellainen jo joka kylässä. Onpa tänne viime aikoina perustettu useita oppikouluja ja ajanmukainen ammattikoulu."
" Kirkko ja koulu ovat vuosisatojen ajan kuuuneet yhteen. Kummallakin on sama ylevä tehtävä:paikkakunnan väestön kasvattaminen ja opettaminen.
Tämän kotiseutuopin menetelmistä
Tässä teoksessa päämetodina lienee lukemalla oppiminen ja opitun varmentaminen tehtävillä. Joka lukuun liittyy tehtäviä, mutta ne yleensä kohdistuvat opetetun muistamiseen. Mitkä ovat? Mainitse. Kirjoita. Piirrä. Etsi kartasta. Miksi? Nimeä. Luettele. Missä asut? Kuka hoitaa? Mitä on muistettava? Opi tuntemaan… Miten hankkisit retkirahaa?
Kiva kysymys: Mitä näyttäisit omasta kunnastasi tänne saapuvalle vieraspaikkakuntalaiselle?
Yhteys taito-ja taideaineisiin näyttää jääneen aikaa ohueksi toisin kuin kotiseutuopin alkuvaiheessa.
Kirjoittajista
Lauri Leppänen (1923 - 2015 ) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Leppänen valmistui opettajaksi vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi.
1950-luvun alussa kouluhallitus lisäsi kotiseutuopetuksen merkitystä ympäristötiedon oppiaineessa. Leppänen ja hänen opettajakollegansa Viljo Holopainen saivat kotiseutuoppimateriaalien luomisen tehtäväkseen. Ilmeisesti Backaksen kansakoulussa opettaneet miehet kiersivät Vantaata pyörillä, valokuvaten sen maisemia. Leppänen oli mukana toteuttamassa kunnan ensimmäistä, vuonna 1964 valmistunutta kotiseutufilmiä Vantaanjoen pitäjä.
Leppänen julkisi useita kirjoja.
Viljo Holopaisen oli mukana jatkosodassa ja haavoittui siellä vakavasti. Sodan päätyttyä hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta ja teki elämäntyönsä opettajana, aluksi Teiskon Pohtolassa ja Lohjan Virkkalassa. Vuodesta 1953 hän toimi Vantaalla kansalaiskoulun johtajana ja sittemmin Myllymäen yläasteen rehtorina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1980 saakka.
Opetustyön ohella Holopainen käsikirjoitti 1950-luvulla kouluradioon historiallisia kuulokuviaja keräsi ja kuvasi aineistoa ja kirjoitti yhdessä kollegansa Lauri Leppäsen kanssa Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan ensimmäisen kotiseutuoppikirjan lukemistoineen.
lauantaina, helmikuuta 14, 2026
Kotiseutuopin oppikirjoja. Osa 1
Teppo Mäkelän kirjasta on mukava aloittaa lyhyt arja, jossa esittelen eräitä kotiseutuopin oppikirjoja. Olen itse käÿnyt kansakoulua Helsingissä ja varmaan saanut oppia Mäkelän kirjasta mutta tätä uudemmasta painoksista. Noloa, etten muista. Joulutodistuksen löysin, ja siinä ei ole kotiseutuoppia omana oppiaineenaan.
Tämä kirja julkaistiin siis vuonna 1951. Sodan päättymisestä oli kulunut vain muutama vuosi. Näin Mäkelä kuvaa tuota aikaa.
”Koti on meille kaikille rakas paikka. Sinne voimme aina vetäytyä rauhaan ja turvaan. Tällä hetkellä on kuitenkin Helsingissä paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa kotia, asuntoa. Siihen on syynä sota, jonka onnettomia seurauksia on tämäkin."
Kirjan tavoite on sytyttää kotiseuturakkautta. "Vain sellainen, joka hyvin tuntee oman kotiseutunsa, voi sitä todella rakastaa."
Kirja oli tarkoitettu III-luokkalaisille. Esipuheen mukaan tuolloin uuden kansakoulun opetussuunitelman mukaan opettajilla oli tilaisuus käyttää kotiseutuopin opettamiseen kokonainen lukuvuosi entisen syyslukukauden sijasta. (Kun itse kävin kansakoulua 1960-luvun alussa, ainakaan todistuslomakkeessa ei ollut kotiseutuoppia omana oppaineenaan),
Sivuja on 130 ja lukuja yli 60. Niiden läpikäymiseen on tarvuttu siis 2 tuntia viikossa. Kirja on yhdistetty tekstikirja ja työkirja/vihko, ” Lukuvuoden loputtua pane kirjasi varmaan säilytyspaikkaan. Aikuisena sinulla on paljon riemua tähän kirjaan tekemistäsi muistiinpainoisa”, Mäkelä motivoi. Olisiko niin, että kotiseutuoppia oli 1950-luvun alussa vain kolnannella luokalla?
Tässä muutamia pohdintoja aiheista
Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat
Useissa luvuissa opastetaan maantiedon ja luonnontiedon oikeaoppiseen sanastoon: maanpinnan päämuodot, veden olomuodot, saaren osat.. (hieno idea: jotta voi puhua omasta kotiseudusta, tarvitaan sanoja)
Kaupungin osat, esikaupunkit, Helsingin rajat, rannikko, Huomattavia rakennuksia, toreja,
Sää, vuodenajat. Lämpötilat,
Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
Puistoja, metsiä, kasvillisuusalueita, kasveja, koti-ja villieläimiä, vaarallisia ja hyödyllisiä...
Historiasta oman kotiseudun historia (kansanperinne), tärkeät tapahtumat ja henkilöt
Näin Mäkelä tiivistää Helsingin vaiheita:
" Yli 400 vuotta sitten kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin Vantaanjoen suuhun, Siellä ei kaupunki kuitenkaan menestynyt.Se sai pienen kylän kokoisena taistella kaikenlaisia vaikeuksia vastaan. Sarakunta vuotta mylhemmin se sirrettiin nylyiselle paikalleen.Uudessakin paikassa alku oli vaikeaa, tulipalojen ja ruton tuhotessa kaupunkia ja se asukkaita
Vasta sitten, kun Helsingin edustalla oleville saarile ryhdyttiin rakentamaan Suomenlinnaa, alkoi kaupunki kasvaa
Vähän toista sataa vuotta sitten tehtiin Helsingistä Suomen pääkaupunki. Siitä alkaen kaupunkimme nousu toden teolla alkoi. Nyt se on kaunis suurkaupunki, jota ukomaalaisetkin kyvät kesäisin suurin joukoin ihailemassa.
Vanhoja rakennuksia entisiltä ajoilta ei Helsingissä ole paljon, niin monesti on tuli kaupunkimme perudtuksiaan myöden tuhonnut, Vanhin säilynyt rakennus on Sederhomin talo (1757), joka sijaitsee Suurtorin reunassa Aleksanterin kadun jaKatariinan kadun kulmassa. Se on noin 200 vuotta vanha,
Monet paikkojen ja katujen nimet vielä tänä päivänäin viittaavat mennesiyyteen. Sellaisia ovat mm Töölön tulli, Kaisaniemi, Säästöpankinranta, Sitasaari, Pitkösilta, Kruunuhaka, Kluuvijatu, Aleksanterin katu, Kappeli jne.
Liikenne; ” Varovaisuus ei ole arkuutta vaan viisautta! "
Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
" Suomessa on kolnenlaisia kuntia; kaupunkikuntia, kauppaloita ja maalaiskuntia..." Helsinki on Suomen suurin kaupunki, Asukkaita on 400 000. Helsinki on myös pääkaupunki, josta käsin hallltaan koko Suomen maata. Täällä on maan presidentti, hallitus ja eduskunta, (tosi tiiviisti kuvattu). Yhteisiä menoja varten kaupunkilaislta kerätään veroja,
" Helsingissä on monenlaisia isoja ja pieniä tehtaita Niissä on paljon työväkeä ja tuotteet valmstetaan koneiden avulla. Helsingin tehtaissa valmistetaan kaikenlaisia koneita, siltoja, nostureita, rautalankaa, nauloja, rautasänkyjä, kassakaappeja, emaljiastioita, lukkoja sepraattoreita,kaapelia,sähkökoneita ja- laitteita, radioita ja porsliinia. Edelleen jauhoja, voita, juustoa, keksiä, makaronia, margariinia, makkaroita, sälykkeitä sokeria, makeisia, virvoitusjuomia, tupakkaa ym. Vaatteita nahka- ja kumituotteita, harjoja, lääkkeitä, ja kirjoja. Autokorjaamoissa korjataan autoja."
" Helsingin ja maasedun vuorovaikutus. ”Sinä pääset ehkä kesäksi maalle. Maaseutulaiset tuovat itse tai lähettävät säännöllisesti omia tuotteitaan kaupunkiin Lähinnä asuvat tuovat vihanneksia Hiukan kauempana olevat lähettävät maitoa ja voita, Vieläkin edempänä asuvat tuovat kalaa, lihaa, viljaa, metsänriistaa, marjoja, sieniä ja polttopuita, Helsinkiläiset vuorostaan lähettävät tehtaittensa tuotteita maasedun pikkukauppoihin maalaisväelle myytävöksi, Lisäksi Helsingissä painetaan samomalehtia ja kirjoja jotka leviävät maaseudullekin."
Kirjassa kerrotaan, miten toimivat kauppa, posti, palokunta, poliisi, pankki ja kirjasto, Mitä kirkkoja, urheilupaikkoja, kuvapatsaita ja muistomerkkejä. täällä on. Erikseen nostetaan esiin Suomenlinna.
Myös tapoja esitellään. Liikkuminen: Koulumatka, liikennemerkit, liikenneohjeet, tärkeitä väyliä, satamia, raytatieasema(t), lentoasema, liikennelaitos, raitiolinjat,
" Helsinkiläisyys velvoittaa sinua käyttäytymään julksilla paikoilla kunnollisen ihmisen tavoin."
Lisäksi puhutaan myös kouluista
”Jokaisen tytön ja pojan on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, Näiden taitojen lisäksi saa jokainen oppilas tietoja eri nimissä oppiaineissa. Tätä opiskelua varten on Helsingissä yli 40 suomenkielistä kansakoulua Ruotsinkieliset kansakoulut mukaan laskettuna on kaupungissamme yli 800 luokkaa, joissa oppilaita on yhteensä yli 20 000... Kansakoulun jatkona on Helsingissä paljon muita kouluja. Tärkeimpinä niistä mainittakoon erlaiset oppikoulut ja ammattikoulut. Oppikoulujen päätteeksi on ylioppilasirjitus. Jos se onnellisesti läpäisee , on mahdollisuus jatkaa opintoja erilaisissa korkeakouluissa ."
Monipuolisia tehtäviä: Retkeilyä, piirtelyä. Entä käsityöaskartelua muovailua, rakentelua?
Joka lukuun liittyy tehtäviä. "Retkeily on parasta kotiseutuopin opiskelua. Kävelyretki lähiseudun korkeimmalle paikalle (luettele, mitä näet..
- Mittaa matkoja (esim askelparilla) ja korkeuksia
- Piirrä kuva omasta kotitalostasi. Tee pohjapiirustus omasra luokasta ja kodista.
- Piirrä kartta; Kaupuginosa, Koulualue. koulumatkasta. Nimeä karttaan rakennuksia,
- Seuraasäärä taulukossa (lämpötila, tuulensuunta, pilvisyys ja sade Kolme viikkoa kolmessa kuukaudessa.
- Määrää imansuunta " Tuntiviisari kohti aurinkoa pohjoinen-ertelä on se ja klo 12 välissä."
- Paina mieleen opetukset (liikenneohjeer)
- Tee koe: Upota juomalasin astiaan ylösalaisin
- Ota selvää: Mistä helsinkiläiset saavat vetensä? .. merkittävistä kuvapatsaista
- Nimeä ja väritä/Luettele…
Todellakin monipuolinen oppiaine ja teos. Kuvia on paljon. Yhteys taito-ja taideaineisiin näyttää jääneen aikaa ohueksi toisin kuin kotiseutuopin alkuvaiheessa.
Kirjoittajasta
Teppo Mäkelä valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1934. Elämäntyönsä hän teki pääasiassa Lapinlahden kansakoulussa, jossa toimi myös Helsingin va. opettajakorkeakoulu yli 15 vuoden ajan.
Mäkelä kuului audiovisuaalisen opetusmateriaalin käytön uranuurtajiin. Hän oli myös kansakoulunopettajien liiton opetuskuvakeskuksen asiamies.
Teppo Mäkelän kirjoittamia, Otavan kustantamia maantiedon oppikirjoja käytettiin Suomen kouluissa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Kirjallinen toiminta jatkui 1990-luvulle, jolloin hän kirjoitti yhdessä Ea Rahikaisen kanssa kirjan "Kanta-asukkaat", joka kuvaa 1800-luvulla Helsinkiin muuttaneiden suomenkielisten perheiden elämää.
Opetusneuvoksen arvonimen Mäkelä sai vuonna 1993.
Kotiseutuopista lyhyesti
Idean juuret ulottuvat Euroopassa ainakin 1600-luvulle. Omista muistiinpanoistani löydän monien tämän tapaista opetusta suositteleiden pioneerien nimiä mm, J.A. Comenius (1592- 1670) ja William Petty (1623- 1687), Oppiaineen isänä pidetään Christian Wilhelm Harnischia (1787- 1864 jaa.) Muita tärkeitä nimiä ovat Friedrich Fröbel (1782- 1852),, Otto Glöckel (1874- 1935), John Dewey (1859 - 1952 jaa.) sekä Ovide Decroly (1871 - 1932 jaa.) Ja Suomessa Mikael Soininen (1860- 1924) , joka perusteli oppiainetta mm, herbartilaisella harrastuspiiriajattelulla. Aukusti Salo,(1887- 1951)teki siitä 1930-luvulla alakansakoulun opetuksen keskeisen aineen. Kokonaisopetus sopi Salon mukaan pienille oppilaille, joiden miellevarasto oli puutteellinen. Lisäksi kokonaisopetus oli tehokas, kun aineesta toiseen siirryttäessä ei tarvittu joka kerta uutta valmistavaa keskustelua.
Kotiseutuoppia ei löydy kansa- tai oppikoulua koskevasta säädöksistä virallisena omana oppiaineenaan ennen vuotta 1929, jolloin kotiseutuoppi tuli uutena aineena kansakoulujen maantiedon yhteyteen. Se oli eräänlainen usean aineen eheyttävä sisältökokonaisuus, jota opetettiin ennen kuin niitä alettiin opettaa erikseen. Se antoi myös aiheita askarteluun, kirjoittamiseen jne.
Kotiseutuopin tavoitteet
Kotiseutuopin tavoitteena oli johdattaa lapsi ymmärtämään ja arvostamaan omaa kotiseutuaan, sen ihmisiä,, luontoa ja elinkeinoja. Lapsissa haluttiin herättää rakkautta kotiseutuun, isänmaallisuutta, yhteisöllisyyttä ja rakkautta laajemmin ihmiskuntaa ja ympärisöä kohtaan.
Kotiseutuopin sisältöjä
Keskeisiä sisältöjä olivat mm.
- Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
- Maantiedosta: kotikylän lähiseudun kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat
- Historiasta oman kotiseudun historia (kansanperinne), tärkeät tapahtumat ja henkilöt
- Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
- Käsityöaskartelusta muovailu, rakentelua.
Kotiseutuopin työtapoja
Perinteinen työtapa oli toki kyselevä opetus, jossa käytettiin kirjan lisäksi kuvia, karttoja ja esineitä. Mutta sen rinnalla retket luontoon ja työpajoihin ja kävelyt lähimaastossa olivat keskeisiä. Kerättiin kasvi- ja kivikokoelmia. John Dewey korosti tutkimalla oppimista. Didaktisista periaatteista korostuivat käytännöllisyys, havainnollisuus (myös havaintjen teko ja niistä oppiminen ) ja toiminnallisuus.
Entä nyt?
Opetus oli pitkään linjassa kansallisromanttisen kasvatusihanteen kanssa, jossa kotiseutu ja isänmaa olivat keskiössä. 1970-luvulla maailma teollistui ja muuttoliike suuntautui kaupunkeihin. Koulumaalmassa toteutettiin peruskoulu-uudistus. Muutosten myötä kotiseutuoppi sulautettiin osaksi ympäristöoppia , luonnontietoa ja maantietoa. mutta perusajatus – lähialueen tunteminen opetuksen lähtökohtana – elää yhä suomalaisessa koulussa, muttei yhtä keskeisenä. Kunnat ja opettajat voivat yhä työssään jakaa paikallista aineistoa (museot, retket, paikallishistoria ja mm. , yrityskäynnit). Oppilaiden kotiseutuosaamista voidaan vahvistaa mm. eheyttävissä oppimiskokonaisuuksissa mm. yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Niinikään monissa kunnissa ja kouluissa tehdään opintoretkiä. Elinkeinoelämään tutustutaan mm yrityskylissä ja yläkoulujen työharjoittelussa.
perjantaina, helmikuuta 13, 2026
Kasvun ja oppimiisen lautakunnasta
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta kokoontui vuoden 2026 toiseen kokoukseensa keskiviikkoiltana. Demareilla oli koko kvartetti paikalla.
Ennen päätöksiä, kokouksen aluksi saimme selvityksen Postipuun koulun hankesuunnitelman vaiheesta. Vanha rakennus ei ole terveellinen, se on purettava ja tilalle tulee uusi nelisarjainen yhtenäiskoulu, johon tulee myös aluleellisia erityisluokkial Tontti on hyvin ahdas, ja piha jää pieneksi.
Keskustelussa oltiin huolissaan mm. liikuntakentästä. Se voitaisiin rakentaa viereiselle tontille, mutta jostain syystä kaupunki ei ole lunastanut tonttia Lisäksi tarvitaan vielä kaavamuutos.
Lautakunta antoi Tilapalvelut liikelaitoliikelaitoksellekselle sen pyytämän lausunnon suunnitelmasta lausunnon. Siihen tehtiin mm Elinan lisäysesitys. Lausunnossa todetaan, että hankesuunnitelma ottaa huomioon Espoon koulujen tilasuunnittelu-tavoitteet ja vastaa käyttäjän näkemystä hyvästä oppimisympäristöstä. Lisäksi lautakunta edellytti, että Espoon koulujen suunnitteluohjeet, mallitilaohjelmat sekä vaativan tuen erityisvaatimukset ohjaavat suunnittelua. Koulun yhteisten tilojen suunnittelussa tulee huomioida tilojen esteettömyys sekä vaativan tuen oppilaiden (MH: mm. Kehtysvammaiset kehtysvammaiserja liikuntarajoitteiset) mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan inklusiivisesti.
Lautakunta piti hanketta kiireellisenä ja pyysi varmistamaan hankkeen toteutumisen viimeistään esitetyssä aikataulussa (MH: vuoden. 2030 kesällä) Lautakunta painotti myös, että oppilaspaikkamäärän lisäys edellyttää Mestarintunnelin kentän toteuttamista Espoon koulujen pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Lautakunta kehotti kaupunkia ryhtymään välittömästi toimiin tuon kentän saamiseksi kaupungin omistukseen. Niinikään lautakunta piti tärkeänä, että suunnittelussa huomioidaan riittävät pysäköintimahdollisuudet ja turvallisesta saattoliikenteen tarpeet.
Lautakunta käsitteli käsitteli varsin perinpohjaisesti suomenkielisen varhaiskasvatuksen, suomenkielisen perusopetuksen sekä suomenkielisen toisen asteen koulutuksen talousarviot ja strategian osavuosikatsaukset vuoden 2025 viimeiseltä vuosineljännekseltä. Varsin moni tavoite jäi toteutumatta. Asiakirjat merkittiin tiedoksi.
Kokouksen loppupuolella ns. selostusasiana perusopetuksen johtajanavasi uuden oppimisen tuen tilannetta. Selostusta oli pyydetty, koska kouluilta on tullut paljon yhteenottoja.
Kokous kesti noin kolme tuntia, Ilmapiiri oli hyvin rakentava,
torstaina, helmikuuta 12, 2026
Kouluvaarin torstaiterveisiä
K evään 6. kouluvaaripäivä osui toisen kerran torstaille klo 8.15:sta 12.15:een -kuten oppilaillakin. Enää 1 koulupäivä tämän jälkeen ennen etelän talvilomaviikkoa. Niin se aika kiitää.
oulupäivä startattiin tuttuun ja oman toiminnan ohjausta turvavaan tapaan käymällä ohjelma läpi yhdessä. Lukkarin mukaan mentiin; suomea, matematiikkaa ja ympäristöoppia.
S
uomen ekalla tunnilla harjoiteltiin lukutaitoa lukemalla ääneen vuorotellen (retroa) mutta pienissä ryhmissä (futuresta). Paikalla oli myös erityisopettaja. Hyvin sujui. Kotiläksyksi tuli lukutehtävä- mitä eilen lautakunnassa kehuttiin/toivottiin työtavaksi kaikkiin kouluihin. Ja huoltajien kuittauksella.
M
atematiikassa oltiin jo numeroissa 16 ja 17. Laskettiin yhteen ja vähennettiin. E-kirja arvuutti oikeita vastauksia ja näytti ne. Helpottaa opettajaa. Työlistalla oli myös tosi vaativia tehtäviä. Ei löytänyt oikeaa ratkaisua kouluvaarikaan.
Klo 9.45 lähdettiin reippain mielen pihalle. Oli tosi lempeä talvisää. Kouluvaari kävi taukotuvassa jututtamassa tuttuja. Peruskoulu 2045-julkaisua hipaistiin. Samoin eilen lautakunnan kokouksessa esiin nousseita huolia uuden tuen järjestelmän varjokohdista, kuten entisten sope-oppilaiden asemasta. Korjauksa on ehkä tulossa? Tarjolla oli myös kahvia ja laskiaispulla. Maistui.
Sitten lämpimästi päälle ja sulattelemaan muonaa ulos ekaluokkien omalle bonus-välkälle. Kouluvaari sai olla mukana. Vallattomia eläimiä möyri kinoksissa ja puuhaijoita koulun metsikössä.
Päivää oli vielä jäljellä 60 minuuttia. Ensiksi luimme Noora-opettajan kanssa näytellen ja dioilla visualisoiden sadun keisarin uusista vaatteista. Saimme yleisöön mukaan myös 1a-luokan. Olipa kiva vartti..
Sitten kello soi. Osa oppilaista lähtee jo huomenna lomamatkalle, kolme oli lähtenyt jo tänään. Heille hyvät talvilomat. Muilla on vielä huomenna koulua. Ja kaikille sitten hyvää loppupäivää!
Taas niin nasta ja hyväntuulinen päivä. Aikuisia oli 1b-luokassa koko ajan kolme ja meitä kouluvanhuksia talossa kolme. Ei huano.
Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle ja 1b-luokalle Nähdään taas viikolla 9.
tiistaina, helmikuuta 10, 2026
sunnuntaina, helmikuuta 08, 2026
Viikkoraportti 6/26
:-) Luvassa oli väljä viikko. Hyvä niin.
:-( Jo helmikuu ja liikaa pakkasta,
Maanantai 2.2.
Tiistai 3.2.
Ihanan hidas aamu. Pakkanen vielä kireää. Vein MB:n lämpöajelulle Lidliin. Sitten hommiin. Kokosin taustaa didaktiselle vapaudelle - kun sellaista pyydettiin. Sitten taas
lämpöajelulle Ainoaan. Päivälliseksi retro jauheliha-perunalaatikkoa,
Illalla seurakuntaneuvoston kokous Suvelassa. Hyvin sopuisia päätöksiä.Klo 20.30 jo kotona. Uutiset ja lukemaan
Keskiviikko 4.2.
MB:llä lämittelyajoja pitkin päivää. Kouluvaaripäivä 8.15-13.30. Meni mainiosti. Masu kotona täyteen jauhelihaperunalaatikkoa, Kunnon päikkärit. Lämmitellen Selloon hakemaan paitsi muonaa myös lainastosta kirja.
Torstai 5.2.
Kylmä aamu Ajoissa autoon. Kum-pulaan klo 9- 12. Kiinalais-suomalaisen koulutusjakson päätösseminaariiin. Mu-kava tilaisuus. Lounaaksi kotona tosi maukasta riistakeittoa. Kunnon päik-kärit. Naputtelua. Lautakunnan lista läpi. Tulossa ensi viikolla helpohko kokous
Perjantai 6.2.
Lauantai 7.2.
Rikun nimipäivä. Onnea! Aa-mulämmittelyajo. Klo 12.15 lef-faan (Bolero) Kino-Tapio-laan. Mukavasti meitä vanhoja ihmisiä katsomossa, Kotiin Mankkaan kaupan kautta. Mu-kaan Grandpa:n pizzat. Eilen ladattua aforismitarinaa kävi katsomassa, kuuntelemassa ja lukemassa yli 100 fb-tuttua.
Sunnuntai 8.2.
Pakkanen hieman keveni. Auton lämmittelykierros Niipperiin. Sitten aamukahvi. Tehtäväjonon purkua pikkupala kerrallaan. Lounaaksi paistia ja valkosipuliperunoita. Hommia (mm. TSL ja OpeUra ja Kotiseutuoppi ((kuva)).). Illansuun lämmittelyajo. Voice of Finland. Ja siinä tämä kuudes viikko sitten oli.
Tilaa:
Kommentit (Atom)