Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
sunnuntaina, tammikuuta 31, 2021
lauantaina, tammikuuta 30, 2021
Etä(ise)nä Educassa 2021
JA ainakin erilainen. Viime vuonna tehtiin uusi yleisöennätys: 19 000 kävijää. Tähän poikkeuseducaankin oli ennakkoilmoittautunut yli 6500. Komeaa.
OHJELMATARJOTINTA oli ymmärrettäväsi karsittu, mutta pakko on sanoa, että ohueksi se jäi. Rinnakkaisohjelmia ei juurikaan ollut. Mikä on tosi outoa. Itse piipahdin muutamassa mm. Opettajankoulutuksen kehittämistä pohtineessa. Kovin oltiin yläpilvessä. Missä oli ylipäätään dialogi yleisön kanssa?
TÄRKEIN sessio oli ilman muuta puolueiden puheenjohtajien paneeli, kun kuntavaaleihin on about 11 viikkoa. Mitä siitä jäi mieleen?
- OAJ:n näkemys oli, että hyvin hoidetut varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien vetovoimatekijä, ja siksi niistä on pidettävä huolta. Puolueiden mielestä periaatteessa ok. Mutta oikeasti tärkeämpää on kuntien elinvoimaisuus: on saatava kuntiin yritystoimintaa.
- Kouluja lakkautetaan huikeaa tahtia. Lapset loppuvat. Puolueet: Näin on. Ja näin jatkuu, Kepu ehdotti pienen lasten kouluja, ja sille saatiin muiden hallituspuolueiden taputuksia. Esiopetus ja ykkös- ja kakkosluokka on nivottava yhteen.
- Soten vaikutuksesta koulutuspalveluiden rahoitukseen oli kaksi totuutta: Vasemmisto ja keskusta uskoivat, että tilanne jopa paranee yhteistyön myöta. Opposition mielestä sote-uudistus lisää hallintoa sekä kuntien maksutaakkaa ja siten koulutus kärsii. Nyt mennään 1990-luvun tapaan "pyyhekumin puolittamiseen".
- Hallituspuolueet uskoivat oppivelvollisuuden pidentämiseen, oppositio ei, koska uudistus on raskaasti alirahoitettu, mikä tarkoittaa leikkaamista muualta mm. perusopetuksesta. Ongelma on nähty väärin: Monet nuoret hakeutuvat toiselle asteelle, mutta eivät pysy siellä. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota. OAJ tukee uudistusta, mutta kaikki opettajat eivät. Kuinka huolehditaan siiä, että toisen asteen oppilaitoksia löytyy kaikkialla Suomessa?
- OAJ haluaa tunnetusti etäopetusta mm. opettajien turvallisuuden vuoksi. Kaikki puolueet olivat toista mieltä. Etäopetusta voidaan käyttää lisäävänä voimana ja se on hyvä kriisiapu esimerkiksi korona-aikana. Mutta opettajan ja oppilaan kohtaamisella on valtava merkitys, henkilökohtaisella kontaktilla.
- Puolueilla oli selkeät näkemykset siitä, mistä koulutuksen laatu syntyy. Palvelut lähellä. Tarpeeksi pienistä ryhmistä. Huolehditaan, että opettaja voi keskittyä työhönsä. Että saa keskittyä omaan työhön ja opettamiseen, ja että koulussa on riittävästi kuraattoreita ja muuta henkilökuntaa. Opettajalta pitää karsia kaikki ylimääräinen, mikä ei liity opetustyöhön. Pienempien kuntien yhteistyö. Taitavat opettajat; Opettajien arvostus ja palkkauskysymys. On tärkeää, että opettajien työstä maksetaan sellaista palkkaa, että he eivät lähde paremman palkan perässä tekemään jotain muuta työtä. Koulujen on oltava terveitä. Opetuksen on tapahduttava tiloissa, joissa viihdytään, eikä tarvitse olla huolissaan homeesta tai muusta. Kouluissa on palattava perusasioihin kuten kiusaamisen ehkäisemiseen ja oppilaiden kohtaamiseen ”kehittämishumpan sijaan”.Nyt pitää palata kehittämishumpan sijaan perusasioihin. Pitää olla aikaa nähdä jokaisen erityiset tarpeet ja ehkäistä kiusaamista.
EHKÄ tämä paneeli oli Educa 2021:n paras anti. Bonusta toi "jälkilöylyosuus", jossa OAJ-akiivit mm. Jukka Sarpila, kommentoivat käytyä keskustelua.
PAKKOHAN sitä oli palauttaa mieliin myös omia Educa-muistoja. Monessa on saanut olla mukana,
2020: Educassa oli kaikki. Taas kerran. Nyt sain olla ihan vain osallistujana.
2019: Kiitos, Educa, taas. Paneelissa vaihtoehtopedagogiikasta
2018: Saku Tuomisen, minun ja J.J. Salon sessio "Koulusta vuonna 2030". Lauantain ohjelmassa oli myös vammaisjärjestöjen 45 minuutin paneeli, jonka teemana oli kaikille yhteinen koulu. Minä sain olla puheen- johtajana.
2017: 26.1.2017 Opetusneuvos Martti Hellström keskusteli varhaiskasvatukssen asiantuntijan Saija Keski-Heikkilän kanssa pedagogisesta johtamisesta.
2016: Educassa YTO-kirjan esittely. yhteistoiminnallista oppimista yhdessä Pasi Sahlbergin ja Peter Johnssonin kanssa. Yhdessä oppiminen- teos pähkinänkuoressa
2008: leikin haastattelijaa Educa-messuilla Opettaja-tv:n osastolla. Vieraana oli silloinen Ylen pääjohtaja Mikael Jungner.
JONAIN vuonna sain haastatella Ben Furmania. Ja jonain toisena vuonna - ehkä 2005- kertoa viisaasta muutosotteesta. Ja jonain kolmantena puhua väkivallan kohtaamisesta,
LOPUKSI
Educa on huikea konsepti. Se on ilmainen täydennyskoulutustapahtuma. Mutta ennen kaikkea - uskallan sanoa se on kohtaamisfoorumi. Tänä vuonna tämä oli pakko unohtaa.
perjantaina, tammikuuta 29, 2021
Huikea viikko. Huikea perjantai!
VUODEN 4. viikko oli ihan KYMPIN viikko. Tällaisia ei liikaa tule.
Helsingin yliopiston OpeUra- hanke heräsi PANDEMIA-lamaannuksesta.
Saimme tehyä nastan aukeaman maiseriluokanopettajien urapoluista maaliskuun Luokanopettajalehteen. Ja samalla vanhemmat, oikeaa julkaisukanavaa yhä etsivät artikkeliaihiot heräsivät henkiin.
KÄVIN ottamassa vaalikuvan. Vei tunti-paria toipua tuloksesta. Mutta turha on peiliä/kuvaajaa syyttää, kun naama on oma. Vaihdoin vanhuksen naaman käyntikorttiin.
VIIKON huippu oli tämänpäiväinen PED0062 teemaseminaarin avaussessio.
Kun yliopisto tarvitsi, lupasin ottaa vastuulleni johdattaa yksi aikuiskasvatustieteen ryhmä tutkimuksen teon maailmaan. Jokainen osallistuja laatii pienen tutkielman, pedagogisen tuotteen tai tekee kirjallisuuskatsauksen itselleen tärkeästä kysymyksestä.
32 tunnin aikana etsimme yhdessä sopivaa aihetta, tehdään tutkimussuunnitelmat, saadaan niiistä palautetta, otetaan opiksi ja kootaan aineisto, pidetään esitelmä, niellään opponenttien palaute ja viimeistellään oma raportti.
HIENO porukka.
HUIKEA paluu 1980-luvun assistentin kuvioihin Ratakadulla. Niin etuoikeutettu olo. Kesällä tulee 67 vee täyteen. Nyt nautitaan.
keskiviikkona, tammikuuta 27, 2021
Tutor-opettajista 2016-2021
Oikein tuli nostalginen olo, kun luki tuoretta, OPH:n julkaisemaa, opetusneuvosten Kimmo Koskinen ja Matti Ranta koordinoimaa raporttia "Perusopetuksen tutoropettajatoiminta Suomessa 2017-2019." Raportin aineisto perustuu mm. Opetushallituksen opetuksen järjestäjille tekemiin kyselyihin.
Toiminnan idea
Tutoropettajatoiminnan ideana oli tukea opettajien ammatillista kehittymistä ja osaamista työyhteisössä, lähellä opettajan arkea, matalan kynnyksen vertaistuella.
Rahoitus
Opetushallitus rahoitti perusopetuksen tutoropettaja- toimintaa vuodesta 2016 lähtien. Raportin mukaan tutortoiminta oli peruskouluissa tosi laajaa; Suomen lähes neljästäsadasta opetuksen järjestäjästä reilut 350 haki rahoitusta tutoropettajatoimintaan ainakin kerran. Lähes kaikille hakeneille myös myönnettiin avustusta jokaisella hakukierroksella. Yhteensä avustuksia jaettiin vuosina 2016-2019 noin 34 miljoonaa euroa. Rahoitus oli keskimäärin 25 000 euroa. Avustus kattoi 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
Tuloksia
Valtionavustuksia sai käyttää tutoropettajien ja alueverkostojen tukemiseen. Jälkimmäisissä oli mukana 280 opetuksen järjestäjää kaikista Manner-Suomen kunnista. Verkostojen toteutettamissa valtakunnallisissa, alueellisissa ja kuntakohtaisissa koulutustapahtumissa kehitettiin tutoropettajatoiminnan käytäntöjä ja jaettiin osaamista
Suurin osa opetuksen järjestäjistä organisoi tutoropettajien koulutuksia sekä omatoimisesti että ostopalveluina. Vuosien mittaan oma osuus kasvoi.
Tuen myötä syntyi yli 2100 tutoropettajan verkosto, jonka tarjoaman tuen piirissä oli lähes 95 % perusopetuksen opettajista.
Toiminnassa saatiin lähteä paikallisista tarpeista. Resurssoinnissa ja siinä mitä ja miten asioita tehtiin, oli eri puolella Suomea suuria eroja. Keskimäärin yksi tutoropettaja ohjasi 22 opettajakollegaa. Tutoropettajien käytettävissä oleva työaika vaihteli yhdestä viikkotunnista päätoimiseen työskentelyyn . Keskimäärin työhön käytettiin 3 tuntia viikossa.
Tutor-opettajalta saatiin monenlaista tukea: kollegoiden henkilökohtaista ohjausta ja isomman joukon kouluttamista juuri niihin asioihin, mihin opettajat olivat sitä toivoneet saavansa. Tutor-opettajat jakoivat tutorointiin käytettävissä olleen työaikansa useimmiten opettajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Osalla oli käytössä ajanvarausjärjestelmä. Jonkin verran jonkin huolta oli siitä, että resurssit kohdentuivat jo ennestään osaaville, ja passiivisempi opettajaryhmän jäi sivuun
Alkuvuosina sisällöissä painoui TVT:n haltuunotto, myöhemmin mukaan tuli myös muita opetussuunnitelmatyön teemoja kuten arviointi, monialaiset oppimiskokonaisuukset ja kouluyhteisön hyvinvointi.
Opetuksen järjestäjien arvion mukaan pisimmälle päästiin monipuolisessa teknologian käytössä, uuden opetussuunnitelman tuntemisessa ja vertaisoppimisessa. Sen sijaan opetuksen eheyttäminen, arviointiosaaminen jainnovaatiotaidot toteutuiva muita osa-alueita heikommin.
Konkreetisti hyöty näkyi mopettajien digitaitojen kehittämisessä niin, että koronaepidemian etäopetusjaksoista selvittiin hyvin.
Valtion tuen merkittävyys
Rahoitus on nyt päättymässä. Viimeiset valtionavustukset jaettiin vuoden 2019 lopussa ja niiden käyttöaika päättyy kesällä 2021. Opettajat toivovat toiminnalta pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Nähtäväksi jää, millaisena onnistuneeksi ja vaikuttavaksi koettu toiminta sen jälkeen jatkuu. Opetuksen järjestäjät pitävät valionavustusten roolia erittäin tärkeänä tutoropettajatoiminnalle ja sen jatkuvuudelle. 95 % tukea saaneista aikoo kuitenkin jossain laajuudessa jatkaa toimintaa.
Vuonna 2019 tehtyyn kyselyyn osallistuneet opetuksen järjestäjät pitivät valtion tutoropettajien toimintaan suuntaamista tukitoimista tärkeimpinä rahoitusratkaisuja, alueellisia koulu- tustapahtumia sekä tutoropettajien ja tutoropettajatoiminnan tukimateriaaleja.
TUTOR-toiminta oli minustakin yksi parhaista Sipilä hallituksen ideoista.
Tässä linkki Oph:n sivuille
Ja tässä muutamaan lastuun samasta teemasta
- https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/11/ktl-kysyi-tutoreista-martti-vastasi.html
- https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/oph-selvitti-tutortoimintaa.html
- https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/11/vuoden-2017-tutor-opettaja-valmennukset.html
- https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/ensimmainen-tutor-opettaja-kurssi.html
- https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/03/educode-martin-opeilla-voimaa.html
- https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/01/tutor-opettaja-koulutukset-alkavat.html
maanantaina, tammikuuta 25, 2021
Opetushallitukselta apua arviointiin
OPETUSHALLITUS käynnisti tänään 50:n koulutustilaisuuden sarjan teemalla "Apua arviointiin". Tämänpäiväisen 1,5 tunnin Teams-session otsikkona oli:
Arvioinnin tehtävät ja arvioinnin yleiset periaatteet
SUOMEKSI: nyt selkosuomennettiin perusteiden lukua 6. Sessioon oli ilmoittautunut yli 300 osallistujaa, "paikallakin" meitä oli noin 180.
Kouluttajaparina olivat opetusneuvokset Hanna Pohjonen ja Marjo Rissanen. Hyvin kouluttivat.
KERTASIMME 6. lukuun ”Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa” keskeisiä kohtia ja siihen tehtyjä muutoksia. Näitä olivat:
1) Arvioinnin kohteena ovat oppiminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen.
2) Lainsäädännön mukaan perusopetuksessa arviointia on - vain - kahdenlaista, formatiivista ja summa-tiivista. Kumpikin on tavoiteperustaista.
3) Formatiivisen ja summatiivisen arvionnin eroa haluttiin terävöittää, koska ne olivat menneet sekaisin.
Formatiivisen arvioinnin kohteena on oppiminen. Se suuntaa tulevaisuuteen. Se tukee oppimista ja oppimaan oppimista. Se on sponttaania ja myös systemaattista. Sen työkaluja ovat opettaja palautteen lisäksi oppilaiden itsearviointi ja vertaispalaute. Formatiivista palautetta ei tarvitse dokumentoida.
Kouluttajat korostivat, ettei ns. ole olemassa ns. jatkuvaa arviointia.
Summatiivisen arvioinnin kohteena on osaaminen. Siinä ei saa ottaa huomioon yrittämistä. Se katsoo taaksepäin ja nykyhetkeen. Mitä on opittu? Mitä osataan? Summatiivisen arvioinnin pohjalta annetaan todistukseen arvosana tai sanallinen arvio. Summatiivinen arvio on annettava vähintään kerran lukuvuodessa. Se annetaan koko lukuvuoden suoriutumisesta.
Nimenomaan summatiivisessa arvioinnissa tulee olla yhteiset periaatteet, yhtenäiyyttä ja selkeyttä. Arvosana ei saa tulla yllätyksenä, ei myöskään huoltajille. Tavoitteet on selvitettävä, sanoitettava oppilaille.
4) Arviointia tulee tehdä monipuolisin menetelmin.Näitä ovat mm. esitelmät, esseet, kokeet, portfolio, ryhmäkokeet....
5) Arviointia ohjaa kuusi periaatetta. Nämä ovat :
1 yhdenvertaisuus
2 avoimuus, yhteistyötä ja osallisuutta
3 suunnitelmallisuus ja johdonmukaisus - ei kohdistu persoonaan, ei verrata toisiin
4 monipuolisuus
5 perustuu vuosiluokkaistettuihin tavoitteisiin
6 huomioon ikäkausi ja edellytykset.
6) Käyttäytymisen arvioinnissa ei ole valtakunnallisia tavoitteita tai kriteereitä. Tavoitteet määritellään kouluissa niiden järjestyssääntöjen pohjalta. Käyttäytymisessä ei arvioida oppilaan persoonaa vaan sen ilmiasua. Oppilaan käyttäytyminen ei saa vaikuttaa oppiaineiden arvosanoihin.
Jos käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, arvio sijoitetaan erilliseen liitteeseen.
7) Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan oppiaineiden kautta. Eri aineissa vaaditaan erilaisia työskentelytaitoja. Yleisesti niitä ovat suunnittelu, työhön osallistuminen ja työn arviointi.
8) Laaja-alaista osaamista ei arvioida erikseen vaan aineiden kautta.
9) Monialainen oppimiskokonaisuus otetaan huomioon, jos se on muodostettu oppiaineiden tavoitteiden pohjalle. Se otetaan silloin huomioon niissä oppiaineissa, jotka ovat mukana.
KIITOS.
sunnuntaina, tammikuuta 24, 2021
lauantaina, tammikuuta 23, 2021
Kuntavaaleihin 12 viikkoa
NIIN sitä ollaan taas tässä pisteessä. Kuntavaaleihin on aikaa 12 viikkoa. Hesarin lukijat varmaan huomasivat, että kokoomus aloitti kampanjansa oikein koko etusivun ilmoituksella. Vaalisloganissakin oli raikasta vintagehenkeä: SYDÄN ON OIKEALLA. Hyvä avaus, onneksi olkoon, vaikka ei kai sydän ihan erve ole, jos se on sininen :-=)
LÄNSIVÄYLÄSSÄ oli myös tänään tyylikäs kykypuolueen mainos. Mutta oli siellä myös demarien puolen sivun pysymainos, jossa sykki punainen. Ajoitus oli siis meilläkin oikea. Nyt se alkaa varsinainen vaalityö.
Kyseessä on yhden demarisosaston Etelä-Espoon demarien mainos, jossa toivotetaan espoolaisille hyvää ehdokasta. Osasto on asettanut tähän mennessä kahdeksan ehdokasta, mutta määrä todennäköisesti kasvaa vielä. Yhteensä Espoossa on 10 demariosastoa, ja paikkoja listalla 106. Vielä mahtuu mukaan.
ITSE olen nyt ehdokkaana kolmatta kertaa. Valtuustopulpetissa on siis istuttu pian kahdeksan ja puoli vuotta- tosin kohta vuoden kotoa käsin.
Ensimmäisen valtuustokauden sain olla myös Nuorten elinvoimaisuus- kehitysohjelmaryhmän puheenjohtajana. Huikeita hommia nuoren syrjäytymisen estämiseksi Sampo Suihkon pikkusormena.
JA tämän toisen kauden olen ollut jäsenenä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. "Kotona".
Politiikassa kullakin ehdokkaalla on yleensä oma kiinnotus- ja vastuusegmentinsä. Minun pääkentäni on ollut ja tulee olemaan sivistys; koulutus- ja kulttuuripalvelut. Tämän päiväisessä mainoksessa tiivistän oman messageni näin:
" Espoo olkoon sivistyskaupunki. Koulutus on tärkein keino muuttaa maailmaa paremmaksi."
SEN eteen olen valmis käärimään molemmat hiat. Jos kelpaa.
perjantaina, tammikuuta 22, 2021
Se on perjantai!
torstaina, tammikuuta 21, 2021
keskiviikkona, tammikuuta 20, 2021
maanantaina, tammikuuta 18, 2021
sunnuntaina, tammikuuta 17, 2021
perjantaina, tammikuuta 15, 2021
Keväkausi yliopistolla alkaa. Yippii!
TÄLLÄ viikolla on taas alkanut yksi opettajankoulutuksen huippujaksoista: viiden viikon mittainen maisteriharjoittelu. Minulla on kaksi harjoittelijaa Vuosaaren Puistopolun peruskoulussa. Koulussa on peruskoulun luokat 1 - 9, ja se toimii kahdessa eri päärakennuksessa ja opiskelupaviljongeissa.
TÄNÄÄN päättyvä ensimmäinen viikko oli ns. orientaatioviikko, jonka aikana opiskelijoilla oli paljon tehtävää. Työaikaa oli 20 t. Sinä aikana seurattiin ohjaavan opettajan opetusta, tutustuttiin luokkaan, sen rutiineihin, sääntöihin ja tietenkin oppilaisiin sekä kouluun ja sen käytänteisiin, erityisesti koronaohjeisiin. Tosi tärkeää oli perehtyä koulun opetussuunnitelmaan, koska opetus rakennetaan sen pohjalle.
EI siinä vielä kaikki. Harjoittelijaparin oli myös valmistauduttava aloittamaan oman opetus. Oli sovittava mitkä 20 tuntia viikossa he opettavat. Missä järjestyksessä pari- ja sooloviikot toteutetaan ja miten vastuut jaetaan.
Ohjaavan opettajan valvonnassa laadittiin neljän varsinaisen opetusviikon suunnitelmat. Näitä ovat; 4-viikon jaksosuunnitelmat kaikista opetettavista aineista. Ensimmäisen viikon viikkosuunnitelma, jossa näkyy mm. kellonajat, tunnin tavoite jne. Kumpikin harjoittelijan laati erikseen henkilökohtaisen oman opettajuuden kehittymissuunnitelman. Oman käyttöteorian pohjalta valittiin itselle konkreetit kehittymistavoitteet = mitä erityisesti haluatte oppia/kokeilla. Juuri niistä asioista saa sitten palautetta.
PÄÄOHJAAJA maisteriharjoittelussa on luokanopettaja. Didaktikolle on varattu yhteensä yhteensä kuusi tuntia ohjausaikaa. Konkreetisti se tarkoittaa 4-5- tunnin seurantaa ja niistä annettavaa palautetta. Ne tapahtuvat yliopiston ja Helsingin kaupungin päätösten mukaisesti etänä esim. teamsin välityksellä. Mikäli harjoittelijat pitävät ns. ulkotunteja, didaktikko saa mennä seuraamaan niitä.
ENSI viikolla alkaa sitten itse opetus. Opiskelijoiden vastuulla on kutsua didaktikko teams-kokouksiin ja huolehtia, että laitteet toimivat. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut laittaa 1 kpl läppäreitä luokkahuoneeseen niin, että kuvassa näkyy sekä oppilaita että opettava harjoittelija. Joku tiimistä liittyy lisäksi teamsiin myös puhelimella, ja lähettää kuvaa kiertämällä luokassa aika ajoin.
Aikuisopetuksen seminaari
SAIN myös toisen keikan. Kyseessa on 32-tunnin mittainen aikuisopetuksen seminaari, joka on osa laajempaa kurssia: Opettaja työnsä tutkijana. Seminaariin osallistuu yhteensä parikymmentä vähän varttuneempaa eri aineiden aikuisopettajaa. Kukin laatii pienen, kanditutkielmaa vaatimattomamman pedagogisen tutkielman, jonka esittää toisille ja josta sitten keskustellaan tiedeyhteisölle ominaisella tavalla. Olennaista on kasvatustieteellinen, didaktinen keskustelu.
Kokoontumiskertoja on seitsemän. Alkusessio 29.1. kestää kaksi tuntia, muut huhti-toukokuulle sijoitetut 4-6 tuntia kerrallaan. Eiköhän ne Zoomilla vedetä. Ja välissä lähetellään sähköpostia.
KUN oli ekoja kertoja yliopistolla 1980-luvulla hommissa, olin professori Pertti Kansasen assistenttina gradu-seminaareissa. Sen jälkeen ole ollut kerran lisensiaattityön ja pari kertaa gradun toisena tarkastajana. Tosi nastaa pesti tämäkin.
torstaina, tammikuuta 14, 2021
keskiviikkona, tammikuuta 13, 2021
tiistaina, tammikuuta 12, 2021
Miksi uskomme valheisiin?
EN varmaan ole ainoa, jolla on vaikeuksia ymmärtää, kuinka maailma on voinut jakautua niin voimakkaasti kahteen ihan eri todellisuudessa elävään heimoon. On ihmisiä, jotka - omasta mielestään - elävät oikeassa todellisuudessa. He uskovat tieteeseen, totuuteen, instituutioihin ja mediaan ja esim. rokotuksiin.
Ja sitten on ihmisiä, jotka uskovat edellisen heimon mielestä väärin: misinformaatioon, kansainvälisiin erityisesti Kiinan johtamiin salaliittoteorioihin ja sekavia ennustaviin profeettoihin. Heidän todellisuudessaan media välittää tarkoituksella valeuutisia ja esim. koronarokotteisiin on kätketty geenejä muuttavia mekanismeja.
Kuulun itse edelliseen kuplaan. Molemmat kuplat hämmästelevät, mikä saa tuon toisen kuplan ihmiset uskomaan heille ilmiselvästi valheilta näyttäviä väitteitä.
LUIN tähän päänsärkyyn Johanna Vehkoon Ylen sivuille 15.12. 2020 kirjoittaman jutun "Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin?". Ei siihen koko ongelma purkaudu, mutta auttoi päänsärkyyn.
Miksi uskomme valheisiin?
Jutussa Vehkoo esittelee tutkimuksiin viitaten psykologiset mekanismit, joiden takia hurahdamme väärään tietoon. Mekanismeja, jotka saavat meidät uskomaan myös väärään tietoon ovat mm. lumetotuusvaikutus, motivoitu päättely ja vahvistusharha.
Kun kohtaamme valheen, aivoissa käynnistyy kaksivaiheinen prosessi. Tiedon vastaanottamisvaiheessa aivot hyväksyvät automaatttisesti uuden informaation totena, ehkä vain sekunnin murto-osan ajan. Vasta sen jälkeen aivot alkavat prosessoida tuota tietoa. Tässä toisessa vaiheessa aivojen täytyy tehdä töitä ja päätös siitä, voiko tieto pitää paikkansa vai ei. Joskus prosessin toinen vaihe jää tekemättä.
Lumetotuusvaikutus tarkoittaa altistumista, siis sitä, että uskomme lähes mitä tahansa, kunhan sitä toistetaan meille tarpeeksi. Tutkimustulokset osoittavat, että ihmiset alkavat pitää totena tutuksi tulleita väitteitä. Ei kuitenkaan kaikkein hulluimpia. Kun saman valeuutisen näkee monta kertaa, siitä jää muistijälkiä. Jonkin ajan kuluttua aivot alkavat pitää tätä tuttuutta virheellisesti merkkinä siitä, että tuttu asia on totta. Jopa henkilöt, jotka tietävät, että väite ei ole totta, alkavat pikkuhiljaa uskoa siihen, jos ja kun toistoja tulee tarpeeksi.
Miksi aivomme toimivat näin? Ajatusvinoumat kehittyvät siksi, että ne helpottavat arkipäiväistä elämäämme. Emme voi joka kerta pysähtyä arvioimaan, mikä on totta. Aivomme eivät ole sopeutuneet monimutkaiseen informaatioympäristöön, jossa koko ajan satelee uutta tietoa.
Entä, jos väite oikaistaan? Ihmiset ottavat vastaan oikaisun, mutta se ei vaikuta jo tehtyyn päätökseen esim. olla ottamatta rokote. Vaikka väärä tieto korjataan, se jää mieleemme kummittelemaan. Uskomme sittenkin ensimmäisena kuulemamme tiedon. Ensimmäisen kuultu misinformaatio on synnyttänyt ehkä vahvankin tunnereaktion, oikaisu taas ei herätä vastaavaa tunnetta.
Motivoidulla päättelyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen alkaa pitää omaa näkemystään tukevia perusteluita vahvempina kuin omia näkemyksiään haastavia perusteluita. Erityisen herkkiä tälle ovat ne, joilla on paljon tietoa ja voimakkaat näkemykset. Tällöin ihminen luo itse itselleen misinformaatiota. Oletan, että tässä viitataan itse kunkin ns. olettamusperustan - esim. käsitys ihmisestä- ohjaavan vaikutukseen.
Vahvistusharhalla tarkoitetaan sitä, että meillä on taipumus omaksua tietoa, joka sopii omaan maailmankatsomukseen ja hylkiä tietoa, joka ei siihen sovi. Oppimispsykologiassa puhutaan ns. valikoivasta tarkkaavaisuudesta. Ihminen hylkii tietoa, joka sotii hänen omaa maailmankuvaansa vastaan.
Kun ihminen on altistunut valheille toistojen kautta, hän alkaa haluta vahvistusharhan ja motivoidun päättelyn vuoksi uskoa valepuhetta. Lumetotuusvaikutuksen ansiosta hän alkaa pitää sitä oikeasti totena.
Kuinka toimia toisin?
1. Vehkoon mukaan, se että tunnistaa ym. psykologiset mekanismit, auttaa jo torjumaan misinformaatiota.
2. Kun haluaa kumota väärää tietoa, on varottava toistamasta alkuperäistä misinformaatiota sellaisenaan, koska toisto voimistaa valheen vaikutusta.
3. Jos väärää tieto on pakko toistaa, kannattaa kertoa heti alkuun selkeästi, että se ei pitänyt paikkaansa.
4. On selitettävä, mihin oikeat faktat perustuvat ja miksi aiempi informaatio oli virheellistä tai harhaanjohtavaa. Kun uskomus kumotaan, sen jättämä aukko mielessä täytyy täyttää korvaavalla selityksellä.
5. Uutta tietoa kannattaa toistaa moneen kertaan, jotta vastaanottajan aivot alkavat tottua siihen ja hyväksyvät sen.
perjantaina, tammikuuta 08, 2021
torstaina, tammikuuta 07, 2021
maanantaina, tammikuuta 04, 2021
Covid-19 ja suomalainen koulu
SAIN ennen joulua Eduardolta kirjeen:
" Martti, I am doing a translation of my book published last year in NY, about Finnish school education into Spanish. But I am including a new chapter with an update about the pandemic. Will you be so kind as to write a paragraph about your own opinion about how do you see Finnish school education after the shocking experience? And how you see the Finnish education to change in the future because of that? It can be as short as you want!!"
TOTTA kai vastasin. Laitan ajatukseni tähän talteen.
Dear Eduardo!
The finnish schools will start their 3rd covid-19- termin in next week.
The first termin started 18h of last march. All the schools from primary level to the universities closed their doors. At the comprehensive level only the pupils from the grades 1-2 and the pupils that needed special support got lessons at the school. The period of distance learning lasted two months. Then the government made a desicion to open 14h of May the schools for two weeks´ time, and then the summer vacation started.
The second termin started in the middle of August and it lasted to the christmas. The government changed the strategy. Now the comprehensive and upper secondary schools were open, if there were no students or members of the staff who had had an infection. If so, the class or a bigger part of the school was closed and those who had had a contact with the sick person, were ordered to take a one or two week long quarantine.
Today all the students and teachers are on christmas vacation. The official plan is to continue in the same way as we did in the autumn. But who knows?
The researchers and the officials have collected data, how well did we succeed and what were the crucial problems. I also collected unofficially experiments and feelings of the teachers in the end of April. I published them in my blog in english. The link is in the end of this letter.
How did we succeed in arranging education during the Covid-19 pandemic in the spring?
We think that the finnish teachers in common made a miracle. Although they and their headmasters had only a few days´ time to renew all the plans, the school continued at home. All students got to home all materials needed including pads - and school-lunches. The teachers took a big digital jump.
Most of the students felt great stress and need of help. Still they were quite satisfied with the guidance they got from the teachers during the distance learning period. Some of them told that they learned even better at home, especially those, that felt they were mobbed at school.
But not all. There was maybe a 10 % big group of kids that did not succeed. The schools did not get contact to some kids and their families at all.
Many families had difficulties to take care of their jobs and children at the same time. All the parents could not help their children with their school tasks. Some of the parents were very tired. Some were also very angry. The social workers informed, that some children felt very badly at their homes. We found out how important the school is for the kids, if there are problems at home, mainly at poor or immigrated families. That is one main reason why the government opened the schools in May. Also the doctors gave support to the idea.
Most of the teachers were afraid of Covid 19, and they were very relieved when the schools were closed. From the same reason, the Trade Union of the teachers was agains the opening of the schools in May.
Most of the students enjoyed the opening- and most of the families. Only a few families kept their child at home.
For the teachers these two weeks were very hard, because they had to take care at the same time of lessons and the safety rules: distance between the kids, washing the hands, cleaning the instruments a.s.o. No visitors, no common celebrations…They were also ordered to find out pupils that had gotten lacks in their learning results during the distance-learning period. Teachers were also ordered not to meet each others lively.
There were also teachers, that belonged themselves in a risk-group. Many of them stayed at home - without salaries.
The officials found out that some kid had had serious problems with their studies. All students were not independent enough to learn alone. So the government sent a massive amount of money to the municipalities to give support to these kids during the Autumn-termin.
How did we succeed in arranging education during the Covid-19 pandemic in the Autumn?
When the autumn-termin began, the school-law was changed so, that it was possible - if needed- to devide the classes at school so, that one part of the school studied at home and another part at school for some weeks, and then they changed the turn. The National Board of Education and other officials gave again as in the spring rules how to ensure the safety.
All the schools started normally. Soon some pupils or teachers got infection, and the new system was addapted. Many teachers moved their lessons outside the school building.
The termin was again very stressing for the teachers. Especially in the junior high schools were the teenagers did not follow the safety rules. During the termin he schoolstaff was ordered to use masks.
The termin ended as planned in the Christmas week. The researchers are collecting now information. But even now we can say, that the finnish school and its staff succeeded greatly in the fight wih this pandemy. The former President of Finland, Mrs. Tarja Halonen thanked officially the teachers of their excellent work.
What must we do next?
The pandemy is not over. There is also a possibility that the old normal will never come back, as our President Sauli Niinistö has said. So we have to prepare seriously to create and handle new ways of teaching, learning and evaluating learning. We must create more easier ICT-programs than teams, meet and zoom are.
We must create a brand new pedagogy to substitute the real interaction and presence. The students and the teachers need more training in ICT.
The schools must make clear plans, how to work, who is in charge of taking daily contact to the students, how to inform parents that don´t speak finnish…
We must find also new ways to support families, that have problems.
Some municipalities hope that they can make the quality of the education better by making co-operation with other municipalities and offer more subjects to learn via ICT,
Martti
PS.
Here is the link about the pieces of advice and warnings of the finnish teachers.
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/04/the-pedagogical-ideas-of-teachers.html
lauantaina, tammikuuta 02, 2021
Peruskoulun päättöarvioinnin arvosana 5
Opetushallitus on saanut valmiiksi kriteerit eri oppiaineisiin peruskoulun päättöarviointiin arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Takana on mittava, vaativa työ. Tuloksena on iso oikeudemukaisuusloikka, kun pohditaan eri peruskouluista hyvin todisituksin valmistuvien tasa-arvoisia mahdollisuuksia hakea mm. lukiopaikkaa.
MINUSTA erityisen hienoa on, että nyt on kansallisesti yhtenäisesti määritelty se vähimmäisosaamistaso, jolla saa päättötodistuksen ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
LUIN yli 300-sivuisen kriteeristön ja yritin tiivistää yliainerajaisesti, millaisena tuo arvosanan 5 "välttävä" osaaminen kuvataan.
Kävin läpi kaikki oppiaineet - kielistä otin vain näytteen samoin lukuisista uskonnoista. Kokosin käytetyt verbit. P-merkintä kertoo, kuinka monta kertaa verbiä käytettiin. Luku on suuntaa-antava.
Mitä on välttävä osaaminen peruskoulun päättyessä?
SAADAKSEEEN arvosanan viisi, oppilaan on osattava:
- antaa esimerkin 4p /joitain esimerkkejä/yksittäisen esimerkin . Joissain aineissa riittää, kun osaa antaa sen ohjatusti
- asettaa opettajan avulla konkreettisen työskentelyyn liittyvän oppimisen tavoitteen. 1p.
- erottaa toisistaan kaksi aisaa. 2p.
- esittää ohjatusti ratkaisuja. 1p
- etsiä/ hakea/hankki tietoa/yksittäisiä tietoja annetuista/erilaisista lähteistäerilaisista tietolähteistä ohjatusti tai yksilöllisesti ohjausti 7p. Eräässä aineessa tietojen hyödyntäminen ja tulkitseminen on kuienkin vähäistä.
- havainnoida .. piirteitä. 1p
- ideoida... mallien ja apukysymysten avulla 1p
- ilmaista itseään/mielipiteensä...ymmärrettäväi/ hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja 3p
- ilmansuunnat. 1p
- ilmaista itseään ymmärrettävästi/mielipiteensä ja sille jonkin perustelun
- jäsentää ohjattuna ongelmia ja ratkaisee osia ongelmasta. 1p
- kertoa 8p jotakin/että/esimerkkejä/merkityksen/ero/mitä tukimuksessa tehtiin/ havainnoistaan ...
- kertoa murtoluvun kokonaisluvulla. 1p
- kirjoittaa 3p joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja/kirjoittaa/...hyödyntäen.
- koostaa ohjatusti 1p
- kuunnella 1p
- kuvata 3p esimerkin miten/ jotakin...
- kuvailla 4p
- käyttää 12p joitakin/joitakin itselle sopivia tapoja/ joissakin muodoissa/ muutamia kaikkein yleisimpia/ käyttää ohjelmaa ohjatusti.
- laskee 10p : päässään päässään lyhyitä laskutoimituksia/ /laskee samannimisten, positiivisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja lausekkeen arvon ja lukee leikkaus- pisteiden koordinaatteja/hypotenuusan pituuden käyttämällä Pythagoraan lausetta/keskiarvon ja määrittää ohjattuna tyyppiarvon ja mediaanin / suorakulmion pinta-alan ja suorakulmaisen särmiön tilavuuden./prosenttiosuuden/ ohjattuna niihin liittyviä laskuja/ ohjattuna ympyrän keän pituuden/
- liittää 1p joitakin käsitteitä niitä annetuihin ilmiöihin.
- luettelee 2p
- lukea ..2p taulukosta/ yksinkertaisia tekstejä
- luokitella 1p
- löytää ohjattuna/löytää ohjatusti 2p informaatiota hänelle annetusta lähteestä.säännönmukaisuuksia.
- muuntaa yleisimmin käytettyjä...yksiköitä. 1p
- nimetä 41 p yksittäisiä /jonkin/ joitakin kuten..vähintään kaksi/eron, esimerkkejä, keinon, kieliä, kulmia ja monikulmioita, käsitteitä, merkityksen taitoja, tekijöitä, tietoja, palveluita, risiriitatilanteita, perusteen/perusteita, piirteitä, päälajit seurauksen/toimintatavan, vaiheita, vahvuutensa tai kehittämikoheensa, vaikutuskeinon,
- muodostaa tulkinnan opettajan ohjaamana jostain lähteestä 1p
- ottaa kantaa yhteiskunnalliseen aiheeseen. 1p
- piirtää ohjattuna ensimmäisen asteen funktion kuvaa- jan koordinaatistoon/suoran suhteen symmetrisiä kuvioita. 1p
- pitää lyhyen puhe-esityksen tutusta aiheesta 1p
- perustella mielipiteensä 1p
- pohtii 1p ohjattuna tuloksen mielekkyyttä
- poimia 1p sisältöjä apukysymysten avulla
- pyytää toistamista tai hidastamista. 1p
- päätellä 3p ohjattuna klassisia todennäköisyyksiä/ prosenttiosuuden/ päättelee ohjattuna vaillinaisen toi sen asteen yhtälön jonkin ratkaisun.
- rakentaa yksinkertaisen ketjun 1p
- ratkaisee ohjattuna ensimmäisen asteen yhtälöitä 1p
- sanallistaa suullisesti tai kirjallisesti opettajalle jonkin havaintonsa. 1p
- selittää 3p ...ilmiöitä käyttäen joitakin... käsitteitä./ohjattuna tuottamansa ratkaisun/ prosenttiluvun osoittaman määrän
- selostaa yksinkertaisen ...tehdä havaintoja joistakin/tehdä tietyn työvaiheen konkeettisesti ohjat- tuna./yksinkertaisen tiivistyksen luetun, kuullun tai nähdyn pohjalta. 3p
- selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin. 1p
- sijoittaa annetun desimaaliluvun lukusuoralle. 1p
- suhteuttaa opettajan ohajaamana 1p
- suunnitella omaa työtään annetun ohjeen ja esimerkin pohjalta. 1p
- säädelllä toimintaansa ja tunneilmaisuaan niin, että pystyy toimimaan liikuntatilanteissa muiden kanssa. 1p
- tehdä havaintoja yksilöllisesti ohjeistettuna. 1p
- testata ohjattuna valmiita ohjelmia 1p
- tietää 4p , mitä .../miten/että / tarpeellisuuden.
- toimia 2p ohjatusti osana ryhmää. / tutussa ryhmässä ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa
- tunnistaa 45 p/ohjatusti/opettajan ohjaamana/ annetuista esimerkeistä erilaisia /arvon/ asioita/ edellytyksiä/ eettisen ulottuvuuden/ eroja/että/ ilmiöitä/ joidenkin ilmiöiden liittymisen/joitakin lajeja/ karttamerkkejä/kulttuureja/ käsitteitä/mahdollisuuksia/ merkityksen/merkkkejä/ miten/ominaisuuksia/ perusteluja näkemyksiä/ periaatteita/ symboleia/ tapoja/ tekstistä yksittäisiä tietoja/ tilanteita/ toimijoit/ toiminaohjeita/ otulkintoja/työtehtöviä/ yksinkertaisia/ tuottaa 3p ... mallien ja apukysymysten avulla/ yksinkertaisia... itselleen tutuista aiheista/ yksinkertaisen teksin, jonka viestistä saa selvän.
- tutkia kolmion suorakulmaisuutta 1p
- uida 10 m.
- vastata ohjatusti menneisyyttä koskeviin kysymyksiin hänelle annetun tietolähteen pohjalta. vertailla ohjattuna tietoa ....perusteella 1 p
- yhdistää samanmuotoisia termejä. 1 p
- ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta. 1p
- ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi 1p
Arvosanaan edellytetään myös tiettyjä toimia. Oppilas
- harjoittelee 3 p. ohjatusti /yksilöllisesti ohjattuna.
- havaitsee ohjattuna … yhteyksiä. 1p
- ilmaisee konkreettisesti ohjattuna 3p. havaintojaan/ ajatuksiaan/ajatteluaan jollakin tavalla.
- kehittää osaamistaan opettajan tukemana jollakin osaamisen osa- alueella annetun tavoitteen suuntaisesti. 1p
- kokeilee joitakin 5 p , joissain aineissa ohjatusti.
- kuuntelee 1p
- kykenee ohjattuna aloittamaan työskenteyn ja ylläpitämään sitä. 1p
- käyttää 5 p ohjatusti /osana jotakin/tarvittaessa konkreettisesti ohjattuna/ohjatusti .
- noudattaa 3p annettavia turvallisuusohjeita/ tekijänoikeuksia
- on lukenut muutamia kokonaisia kaunokirjallisia tekstejä, esimerkiksi novelleja. ptoimii opettajan ohjaamana. 1p
- osallistuu 17p opetukseen laboatoriossa ja maastossa./kasvien kasvatukseen/biologisen tutkimuksen/pienimuotoisen tutkimuksen toteutukseen /kenttätutkimuksiin ohjatusti. / lähiympäristön vaalimi- seen/ kokeelliseen työskentelyyn hvainnoimalla/musisoivan ryhmän toimintaan opettajan konk-reettisen ohjeen mukaan /soittamiseen konkreettisen ohjauksen alaisena. musiikkia ja liikettä yhdistävään toimintaan ryhmän jäsenenä´ /luovan tuottamisen prosessiin/pohdintaan/satunnaisesti ja valikoiden toimintaan./ kysmysten tukemana keskusteluun
- osoittaa 8 ohjatusti, miten/eroja /tunnistavansa esimerkkien avulla / esimerkeistä / tuntevansa joitakin/ tunnistavansa
- ottaa ...ilmaisussaan huomioon 1p
- ottaa vastaan palautetta 1p
- suoriutuu ohjatusti...yksittäisistä työtehtävistä. 1p
- tarvitsee paljon apukeinoja 2p. ohjausta ja apua työn suunnittelemsessa ja toteutta-misessa.
- toimii 2p aikataulussa hygieenisesti ja turvallisesti ohjattuna.
- tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin.
- tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon. /tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon. / matematiikan oppimista tukevaan ohjelmistoon
- työskentelee 2p vaihe kerrallaan/valkoimiensa ihmisen kanssa …. 1p
- ylläpitää tehtävien sekä työympäristön järjestystä ohjattuna. 1p
PERÄSTÄ KUULUU, SANOI TORVENSOITAJA
KUTEN verbilistasta huomaa hyväksyttävän osaamisen tasoa on kuvattu hyvin rikkalla verbistöllä. Hylätyn ja hyväksytyn osaamisen rajaa kuvaa mielestäni seuraava tiivistys.
Kaikkea ei tarvitse osata eikä ainakaan kovin syvällisesti. Riittää kun tunnistaa jotakin opitusta, käyttää sitä, pysyy antamaan opituille asioille nimen ja pysyy antamaan esimerkkejä niistä .
Kovin monessa aineessa on tärkeää, että osallistuu ja käyttää opetettavia taitoja ja tietoja.
Kun annetaan näyttöä osaamisesta on lupa saada ohjausta opettajalta, joskus kavereilakin, apukysymyksiä ja malleja.
JOISSAIN ainessa vaatimustaso on selvästi korkeampi. Näin näen mm. matematiikan. Siinä pitää oikeasti osata laskea ja ratkoa ongelmia. Äidinkielessä ja vieraissakin kielissä osaamisen tasovaatimus on jo kevyempi.
EHKÄ parasta näissä tarkennetuissa kriteereissä on, että ne ohjaavat opettajaa suunnittelemaan näytöiksi tarkoitetut tehtävät ja näyttötilanteet näiden hyväksymisrajalla olevien kohdalta oikean tasoisiksi.