Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2019

Kunnon kansalainen?

TÄMÄ kirjanen:

Kunnon kansalainen? Näyttely Hakasalmen huvilassa 10.6.2006- 15.6.2008. Helsingin kaupunginmuseo. 

odottikin lukuvuoroa useita vuosia.  Jostain kirpparista sen ostin 2 eurolla. Helsingin kaupunginmuseossa avattiin about  13 vuotta sitten näyttely, joka pohti, millainen on kunnon kansalainen: mitä yhteiskunta on eri aikoina edellyttänyt jäseniltään.  Kunnon kansalaiseksi ei synnytä vaan kasvetaan. Näyttely esitteli, miten kansalaiseksi kouliminen alkaa jo syntymästä ja ensimmäisestä neuvolakäynnistä ja jatkuu koulussa yleisenä oppivelvollisuutena. Tärkeitä sosiaalistajia ovat myös kirkko rippikouluineen sekä armeija.

Ja vastapainoksi: Ketkä  eivät ole  kelvanneet kunnollisten joukkoon. Ne, jotka käyttäytyvät normeista poiketen. Punaiset. Mielisairaat. Irtolaiset, Vangit. Vanhukset. Köyhät. Kipeät. Huumeiden käyttäjät. Yhä teema on ajankohtainen. Kaikilla ei ole samoja oikeuksia eikä hyväksyntää. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöillä.

 KIRJASSA on lyhyitä ja pidempiä esseitä.

Ihanneihminen

Tuomas Nevanlinna kertaa esseessään  käsityksiä ihanneihmisestä antiikin ajoista nykyaikaan.  Ihanteena on ehtinyt olla mm. viisas, kuolemassa täydellistyvä ihminen,  kuninkaan uskollinen alamainen, ja vapaasti  järkeään käyttävä,  autonominen subjekti, joka ei ole alaikäinen ja nyt: aktiivinen, tuottava, toimelias, produktiivinen -  valtiollistaloudellisesti edullinen, keskiluokkainen lainkuuliainen kansalainen,

Lehdistökuva näyttelystä
Vuosisatojen aikana ihanneihmisen  vaatimus on laajentunut eliitistä koko kansaan. Uimonen kuvaa omassa esseessään, kuinka 1800-luvun lopulla sivistynyt keskiluokka halusi sisällyttää koko kansan aktiivisen kansalaisuuden käsitteeseen, mutta kansaa ei kelpuutettu sellaisenaan.  Kansa piti ensin kasvattaa, sivistää tiedollisesti ja moraalisesti sivistyneistön omien ihanteiden mukaisesti. Ihanteena oli yksilö, joka ajatteli ja toimi järkiperustaisen vapaan tahdon nojalla. J.V. Snellmanin ihanteellista toimijuutta luonnehti siveellisyyden määre. Snellmanin jälkeiset fennomaanit alkoivat määritellä siveellisyys-sanan arkisemmin: ahkeruudeksi, raittiudeksi, rehellisyydeksi ja epäitsekkyydeksi.

Samaa teemaa pui myös Juha Sihvola. Antiikin aikaa eliitiä, vapaita miehiä koski ihanne viisaasta ihmisestä. Aristotelen mukaa  ihmisellä on luontainen taipumus elää järjen hallitsemaa yhteisöelämää.

Stoalaisten ihanneihminen oli tunteeton. Hänen toimintaansa hallitsi järki. Suurin  osa ihmisistä oli heistä hulluja, koska tunteet: himo, pelko, nautinto ja tuska saivat heitä pitämään  samantekeviä asioita  hyvinä tai pahoina.

Kristinusko ei enää uskonut siihen, että  ihmisen olisi mahdollista täydellistyä maailmassa. Tosin Augustinus omaksui stoalaista ajattelua: on vapauduttava hyveellistä toimintaa ja itsekuria häiritsevistä halujen ja tunteiden vaikutuksesta.

Uskonpuhdistus hajoitti yhteisen kristillisen käsityksen ihanteellisesta Jeesusta seuraavasta ihmisestä.
  • Katolisilla ihanneihminen oli  hurskas hyväntekijä ; hyveellisyys oli  osoitettava julkisesti 
  • Luterilainen ihanneihminen oli ahkera alamainen; kaikille oli annettu kyky tietää, mikä on hyvää ja pahaa. Mutta perisynnin vuoksi ihmiselle ei  ole tarmoa omantunnon määräysten noudattamiseen. Siksi armo pelastaa.
  • Kalvinistien ihanneihminen kuului  uskovien etujoukko. Hän oli askettinen yrittäjä; taloudellinen menestys osoitti kuulumista pelastukseen valittuihin.
Kirjan kuvitusta
Reformaatio hylkäsi elitismin. Kun antiikin aikana elämän keskeisiä sisältöjä  olivat  filosofia  ja politiikka, niiden sijaan tuli arkinen aherrus,  perhe-elämä, lastenhoito ja tuotannollinen toiminta.

Waivaistenholhous

Minna Uimosen essee: Kansalaisuuden marginaaleissa kuvaa 1800-luvun lopun Waivaistenholhousta.  Köyhäinhoidon asiakkaat, vaivaiset, vangit, mieli-sairaalapotilaat jne, hahmotettiin moraalisesti alaikäisiksi kurinpidollisen kansalaiskasvatuksen kohteiksi.

Opin senkin, että vasta 1800-luvun loppupuolella  kaikki maalaiset tulivat vapaiksi liikkumaan ja etsimään työtä eikä ilman työtä oleminen johtanut enää sanktioihin. Sitä ennen kuljeskelu oli irtolaisuutta ja irtolaiset vangittiin. Otin selvää, että vuonna 1883 annettiin irtolaisasetus, jossa irtolainen oli   ”se, joka ilman elatusta omista varoistaan tahi toisen huolenpidon kautta työttömänä kuljeksii harjoittaen siveetöntä ja säädytöntä elämää”. Irtolaisuuden vältti, kun meni syksyisin pestuumarkkinoille ja pestautui maataloon töihin vuodeksi. Pestaaja sitoutui tarjoamaan ruoan ja asunnon. Irtolainen voitiin tuomita irtolaislainsäädännön mukaisesti pakkotyöhön tai armeijaan.

Työlaitokseen irtolaisuuden vuoksi joutuneet saivat äänioikeuden vasta 1970-luvun alussa.

Uimonen kuvaa koskettavasi elämää helsinkiläisessä köyhäintalossa 1800-luvun lopulla.
Aasukkaat olivat holhokkeja, kaupungin vaivais- eli köyhäinhoidon asiakkaita. Talo oli omavarainen
työlaitos.  Päiväjärjestys oli tiukka. Hyvästä  työnteosta palkittiin, huonosta rangaistiin.  Toinen vaihtoehto köyhälle vanhukselle, jolla ei ollut sukulaisia, jotka voisivat häntä elättää:
elätteelle asettaminen: yksityistalouksiin, sijoitushoitoon.  Osaa autettiin avustuksilla.

Rangaistusjärjestelmän kehitys

Lehdistökuva.
Mielenkiintoinen on myös Sauli Seppälän essee: Työ- vangin palauttaja ja parantaja? Se kuvaa mm. rangaistusjärjestelmän kehitystä.

1700-luvulle saakka länsimaissa keskeisiä rangaistuksia oliva  ruumiin kiduttaminen, kurittaminen ja silpominen,  hidastettu kuolema sekä karkoitukset. 1700-luvulla tapahtui muutos: "keksittiin" vankila- rangaistus, joka parantaa ja reformoi. Työvankeus oli vankeuden varhaisin muoto. Ensimmäisen kerran  se mainittiin Ruotsin rikoslaissa vuonna 1734. Eristäminen oli yhtä aikaa  rangaistus, varoitus ja suojelukeino.

Suomessa luovuttiin kuolemanrangaistuksesta rauhan aikana 1820-luvulla. Vuonna 1889 luovuttiin myös häpeärangaistuksista (WP: joutuminen kirkon keskelle sijoitettuun häpeäpenkkiiin, kirkon oven lähellä olevaan jalkapuuhun, seisomaan kirkon ovella tai julkirippiin, joutuminen kirkossa jumalan­palveluksen ajaksi istumaan erilleen muista papin antaessa saarnastuolista varoituksen, Torille sijoitettu häpeäpaalu. Häpeärangaistukseen saattoivat siis tuomita sekä maalliset että kirkolliset tuomioistuimet)

Vapausrangaistukset yleistyivät. Vapaudenriiston tavoitteena oli nyt vangin moraalinen ja sivistyksellinen parantaminen, totuttaminen työhön ja järjestykseen, tapojen parantaminen, moraalin kehittäminen ja koulusivistyksen  hankkiminen.  Vankiloissa alettiin soveltaa ns. edistysjärjestelmää. Sääntöjen noudattamista ja  hyvää käytöstä palkittiin kohtelun, joka alkoi ankarana, lieventämisellä
Kirjeenvaihto-oikeus, tapaamisoikeus, ja kirjojen lukuoikeus lievenivät.

1960-luvulle saakka oli olemassa kuritushuonerangaistus, "vettä ja leipää". Jumalanpalvelukset olivat pakollisia vangeille vuoteen 1971 saakka

Näyttelyvuonna 2006: säädettiin uusi vankeinhoitolaki: jolla haluttiin  lisätä  vankien elämänhallintataitoja. Keinovalikkoon tuli koevapaus , johon kuului velvollisuus opiskella.-

Niinpä niin

TOKI kirjassa on muutakin mielenkiintoista mm. viinakortista, huumeista... Kuvitus keventää  muutoin vakavaa teemaa.  Loppuunmyyty kirja on  muuten luettavissa netissä

pdf:nä:
https://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/doc/kunnon_kansalainen/Kuka-julkaisu_suomi.pdf

ja doc-playerissä;
https://docplayer.fi/2817235-N-a-y-t-t-e-l-y-h-a-k-a-s-a-l-m-e-n-h-u-v-i-l-a-s-s-a-1-0-6-2-0-0-6-1-5-6-2-0-0-8-helsingin-kaupunginmuseo.html

KIRJA sai minut taas kerran sukeltamaan kasvatuksen päämäärää koskeviin muistiinpainoihin. Ja niitähän riittää. Osa koskee päätä, osa sydäntä osa ruumista:
  • aatelinen sivistys, ahkera, ahkera alamainen,  "ahkera ja säästäväinen kansalainen", ahkera ja taitava yksityisen omaisuuden käsittelijä, Ainutlaatuinen yksilö,  ajatteleva (selkeästi), aktiivinen,  aktiivinen kansalainen, "aktiivinen, toimintakykyinen- ja haluinen kansanvaltainen kansalainen",   ammattiaan  ei vain omaksi edukseen vaan palvellakseen järjestäytynyttä valtiota harjoittava, ammattilainen (jolla on työnsä kannalta hyödylliset  tiedot ja taidot), ammattitaitoinen, " Areté = kyvykkyys, sotaisa kunto ja hyve (antiikin Kreikan ylimistön kasvatustavoite)", asemansa parantamiseen kykenevä, askeettinen, askeettinen yrittäjä, avulias
  • eloquentia, "ehjä,  itsenäinen ja arvostelukykyinen persoonallisuus", elämäntaito, elämän viisaus, elämässä tarvittava sivistys ja valistus, elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot, elämästä nauttiva, elävä usko, epäitsekäs, erakkous 
  • gentleman, gentleman, jolla on rikas elämä, 
  • harmoninen persoonallisus, harrastus, henkevä Tarzan,  " henkisesti, moraalisesti että ruumiillisesti luja kansalainen, jonka juuret tuli kiinnittää kansalliseen historiaan ja maatalousvaltaiseen nykyhetkeen"."herrasmies- joka  pystyy  huolehtimaan omaisuudesta, suorittamaan liiketoimia ja toimimaan julkisissa tehtävissä, tarvitaessa myös sotilaina- joka pystyy tuottamaan hyvinvointia itselleen mutta taloudellisen toimintansa välityksellä myös muille. Samalla hänen tulee kasvaa kiinnostuneeksi maansa hallinnosta, jotta hän voi valvoa hallitsijoiden toiminnan pysymistä oikeudenmukaisena", himonsa hillitsevä, historian juurensa tunteva, "humanitas=  = ihmisyys, ihmisjalostus, sivistys" , huolellinen,  hurskas hyväntekijä, hurskaus ja hyöty, hyveellinen ja hyödyllinen, hyveet -  kyky ylittää omat halunsa ja tuntemuksensa toimiakseen yhteisen hyvän mukaisesti,  hyvä ihminen (hyveet),  hyveellistä toimintaa ja itsekuria häiritsevistä halujen ja tunteiden vaikutuksesta vapautunut, ”Hyvä mies, harjaantunut puhuja”, hyvä ihminen ja hyvä  kansalainen, hyvä puhuja (koruton, juridiikka, retoriikka), " Hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen", hyvämaineinen, hyvät tavat  (tapoja kunnioittava; käytöstavat, toisen ihmisen kunnioittaminen ja hyvän liiketoiminnan tavat), hyödyllinen kansalainen- hyvä ihminen, hyvä kuolemaa pelkäämättömiksi sotilas,  "hyödyllinen kansalainen jolla oli oikea mielenlaatu", hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja, 
  • ihminen, ikuisia totuuksia mietiskelevä, ihmisrakkaus,  inhimillinen ihminen (Homo Humanus), isänmaallinen, isänmaanrakkaus, isänmaataan ja vapautta rakasvata, itse ajatteleva,  itsekuri (itsehillintä), "itselleen yleismaailmallisen henkisen sivistyspääoman omasumaan kykenevä",  itsensä tunteva, itsenäinen omaa laatuaan toteuttava persoonalisuus,  "itsenäinen yksilö, mutta ei pelkästään  itseään varten  eikä pelkästään itseään ajatteleva yksilö", itsenäiseen ja kristilliseen elämään pystyvä, itsenäinen persoonallisuus, itsenäisesti ajatteleva, " itsenäisesti ajatteleva, moraalisesti korkealla tasolla oleva kunnon kansalainen",  itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen, itsestään huolta pitävä, itseään hallitsemaan kykenevä,  " itseään kehityksen polulla pitävä  keinoinaan  itsetarkkailu,  henkinen työskentely, meditaatio, mietiskely ja mm.  sisäinen kurinalaisuus"
  • Jalo esteettinen diletantismi, jalo sielu kauniissa ruumiissa,  jumalaa pelkäävä, " Jumalaa pelkäävä, lakia ja tapoja kunnioittava, luotettava ja ystävyydessä kestävä",  jumalallistunut (pyrkimys  elää kuin Jeesus), Jumalan valtakunnan hyvä ja hyödyllinen ihminen, järjelle alistunut tahto, järkevä, (myös käytännöllisesti), järkevä luonnon olio,  järkkymätön  mielenrauha,   
  • kaikinpuolisesti sivistynyt ihminen, " Kaloskagathos/kalokagathia = kaunis ja hyvä, ihmisen ruumiin ja sielun täydellista, sopusuhtaista kehittämista, todellisesti sivistynyt, jalo sielu kauniissa ruumissa  (antiikin kreikkalaiset ylimykset, aatelisetiikkaa)", kansalainen, kansalaisoikeuksiaan käyttävä, kansalaissivistys, kansallinen sivistys,  kansalaisvelvollisuuksista suoriutuva, ”kansallisesti valveutunut,  verevä  suomalainen ihminen"," kaunis sielu kauniissa ruumissa",   kehittynyt  ihminen- sekä voidakseen elää tämän elämän niin rikkaasti kuin mahdollista että valmistuakseen ijäistä elämää varten, kehittynyt kauneusaisti, kehityskykyinen, "kelpo mies sodan, hallinnon ja opetuksen toimiin; sekä ritari että oppinut", kelvollinen kansalainen (alamainen, arvokas,  hyödyllinen, isänmaallinen,  luja, nöyrä esivallan kunnioitus, rohkea ), kelvollinen sotilas (sotilaalliset hyveet: ruumilliseen kunto, karaistuneisuus, urheus ja ehdoton  kuuliaisuus), Keskivertoihmisen perustiedot ja -taidot, kiintymys omaan kansaan ja sen johtajaan, kirjoittaminen, kohtuullinen, kokemuksista oppiva ihminen- jolla oli laajat tiedot ja joka niiden avulla hallitsi luontoa, koko ihminen,  koko persoona,  korkeammassa asemassa yhteisistä asioista huolehtivia kunnioitava, kriittinen,  kristillinen viisaus,  kristillis-siveellinen ihminen, kristitty herrasmies,  kulttuuristen tapojen, arvojen ja normien mukaan elävä, kunnia, kunniakkaasti ja järkevästi elävä, kunnian- ja velvollisuuden tunto, kulttuuri-ihminen, kunnon kansalainen,  kunto, kuriin tottunut, kuuliainen, kuuliainen kansalainen,  kykyä kieltäytyä siitä mitä tahtoo, kykenevä ja halukkas toimimaan isänmaansa eteen, kyky oppia  tuntemaan itsensä- oppia elämään  ja  kuolemaan arvokkaasti, kyky ottaa taidetta yleisönä vastaan,  kyvykäs itse hankkimaan tietoja maailmasta, käsistään taitava, käyttökelpoinen ja hyödyllinen kansalainen - muttei liian sopeutuva,  käytännöllinen arvostelukyky, käytännöllisesti viisaus, käytännön hyöty, käytännön  kelvokkuus, käytännön taidot, köyhä
  • lainkuuliainen (- lainkuuliaisuus, sillä laki on ilmaus tavoista; totuttamalla heidät koulukuriin ja järjestykseen sekä työteliäisyyteen),  laaja yleissivistys, lempeä, loogisesti ajatteleva, "lujasti eettinen eli siveellinen luonne, johon kuuluvat oman itsekkyyden voittaminen, lähimmäisenrakkaus ja kyky erottaa oikea väärästä", lujaluonteinen, lukutaitoinen, luonteeltaan arvokas,  luonteeltaan hyvä  ihminen, luova henki,  "luonteeltaan hyvä ihminen, joka pyrkii totuuteen ja tietoon", lähimmilleen hyödyllinen, lähimmäisen rakkaus 
  • maailmankansalainen, maailman lakeja ja sopusointua kunnioittava, mielenrauha , monipuolinen harrastuneisuus,  monipuolinen persoona,  moraalinen luonne-  yksinkertaista uskonnollisuutta, toisen ihmisen elämän ja omaisuuden kunnioittamista sekä hyvää, sivistynyttä elämää, moraalinen- tietoisesti toimiva ja itseään hallitseva ihminen, moraalinen lujuus,   muutuviin teknillisiin oloihin myönteisesti mukautuva
  • naimaton, "nuori neito ja perheenäiti, jonka paikka oli keittiössä ja lastenhuoneessa", neuvokkuus, nokkeluus, nöyrä, 
  • oikein (= hyveellisesti, hyvin,  Jumalalle pyhitettyä elämää)  elävä, oikeamielinen, oikeudenmukainen, oikeuksiaan valtion hyväksi  käyttävä,  oikeutensa tunteva,  omaan apuun luottava, omaksi itsekseen kasvanut, omaksi itseksi kehkeytynyt, omaksi itsekseeen- omaksi persoonakseen kasvanut, "omaleimainen koko persoonallisuus", oman asemansa  yhteiskunnassa hyväksyvä, oman valtionsa historiaa ja yhteiskunnan toimintaa käsittävä, omasta ilosta muiden ihmisten onnen ja rauhan vuoksi luopumaan osaava,  omin aivoin ajattelu, onnellinen jo tässä elämässä/tuonpuoleisessa,  omien taipumusten mukaiseksi kehkeytynyt, onnellisuus - toiveet ja kyvyt ovat tasapainossa, oppimisen taidot, oppinut ja kaunopuheinen hurskas, oppinut ja puhuja, oppinut ja ritari, 
  • papin käytännön taidot, pappi,  "parempi, onnellisempi ja kelvollisempi olento", patriootti, passiivinen ja pidättyväinen kansalaisuus, perinne- traditio, perinpohjainen,  persoona,  "persoonallisuus,  joka yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta halukkaasti palvelevat sitä kansakuntaa, jota hän  saavat kiittää olemassaolostaan ja asemastaan", "persoonallisuus: yksilö, joka  koko elämässään myönteisesti asennoituu sosiaaliseen ympäristöönsä ja sen omaksumiin arvoihin sekä pyrkii niitä toteuttamaan… ja toimii niiden hyväksi",  "persoonallisuus on eräänlainen yksilöllisyyden korkeampi aste, sivistynyt, henkinen olento", perussivistys, perustaidot, perustiedot yhteiskunnasta, poliittinen viisaus, politiikassa pärjäävä,  "protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus", pohjasivistys, positiivisuus, puhdas, puhetaito, puhetaito ja hurskaus (eloquentia et pietas),  puhetaito ja moraali, 
  • raitis, rakkaus, rakkaus ruumiilliseen työhön,  " rehellinen, rehti ja työtä rakastava isänmaanystävä", riippumattomuus yleisestä mielipiteestä,  ritari, ritarillisuus,  ruumiillinen kyvykkyys, ruumiiltaan  sopusuhtainen ja terve, 
  • sielultaan terve, sielun ja ruumiin harmonia,  siivosti käyttäytyvä, sisäisesti onnellinen, siveellinen, siveellinen- joka perheessä ilmenee rakkautena, kansalaisyhteiskunnassa lainkuuliaisuutena ja valtiossa kansallishenkenä, siveellinen- yhteisön historialliseen järkeen pohjautuvan omantunton mukaan oikeaan pyrkien toimiva, siveellinen, korkeatasoinen ihminen,  sivilisoitu-  oman ajan makuihin ja tapoihin ohjattu, sivistynyt, sivistysolento,  "sivistys - ei tarkoita oppineisuutta vaan syvempää, sydämen sivistystä, kurottautumista kohti ihmisyyttä, hyvyyttä ja eettisyyttä", siveellinen, eettinen ja sivistynyt ihminen kykenee toimimaan moraalisesti, vastuullisesti ja itsenäisesti, solidaarinen, sopeutuva, sopusointu luonnon kanssa, sopusuhtainen ( sielun ja ruumiin voimat), sotataidot,  " Suuri älykkyys, täydellinen itsehillinta ja ihmisystävällisyys", suvaitsevainen individualisti, säädyllinen, 
  • tahdikkuus, tahtova, tahdon ja toiminnan mies, taisteleva mielenlaatu,  taitava puhuja, tarkkuus, "tasapainoinen persoona, musica natura (”ihminen sanan todellisessa merkityksessä”), "Taitoja:  havainnoiminen, ajatteleminen, lukeminen, kirjoittaminen ja ajatusten välittäminen sanoin,  emotionaalinen kyky ottaa vastaan kauneutta, kyky aistia musiikkia, kyky keskittyä, kyky kääntää itse huomiotaan ja tottumus luovaan, ponnistuksia kysyvään henkiseen työhön", tasapainoinen,  terve, ”Terve sielu terveessä ruumiissa”, Terveys ja kauneus, "tiedonhaluinen, luova ja etsivä ajattelija, joka ymmärtää toisia ihmisiä ja paneutuu koko sydämellään heidän iloihinsa ja suruihinsa", tieteellinen ajattelu, "Tieto, hyvyys, hurskaus",  "tietoja ja taitoja-  jotka johtaisivat tuotantomenetelmien kehittymiseen, tuotannon kasvuun ja sitä kautta yhteiskunnan taloudelliseen menestykseen", tietoa terveydestä ja oman ruumiin toiminnasta, tietoa todellisuudesta,  toimelias, toimintakykyinen ja -halukas , kansanvaltainen kansalainen, toivo, tosi ihminen-  järkevä luonnonolento, joka pystyy hallitsemaan itseään ja muita luotuja olentoja sekä tuottamaan iloa Jumalalle, tottelevainen,  totuudenrakkaus, totuuteen ja tietoon pyrkivä, tunne kuulumisesta kansalliseen yhteisöön,  tunteva,  työelämätaitoja, työteliäs, täydellinen hovi- ja maailmanmies, täydellinen ihmisyys- jota lähestyttäisiin sukupolvi sukupolvelta, täydellisesti oma itsensä
  • uhrautuva yksilö, usko (uskonnollinen mieli), uintitaito,  "Urhea, kaunis, hyveellinen nuorukainen", uskolle alistettu tieto, uskollinen,  uskollinen alamainen,  uskollinen  kommunistiselle puolueelle, Uomo Fascista,  " uomo universale: ruumiin ja hengen sopusuhtainen kehitys ja vapaa, sopusuhtainen ihminen", uusi korkeatasoisempi ihmistyyppi:  tuntemattomien polkujen kulkijoita, " uusi ihminen: karaistunut, hellittämätön taistelija, rohkea, rehti ja työtä rakastava isänmaanystävä, taistelija joka antaa tietoisesti työpanoksensa yhteiseen asiaan" , "uusi  kansallissosialistinen ihminen, joka on kiintynyt omaan kansaansa ja sen Johtajaan, joka kykenee elämään saksalaista elämää ja kehittämään henkisiä voimiaan maksimaalisen tehokkaaksi niin, että kukin hallitsee omalta paikaltaan ne tehtävät, jotka Saksalle on annettu Nämä uudet ihmiset olivat kansallisuudestaan tietoisia, terveitä ihmisiä, jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa Saksan kansan menestyksen eteen" , uusien ajatusten ajattelijoita, uusien urien avaajia. 
  • vaatimaton, vakuuttavuus, "valistunut oman edun tavoittelu- sääntöjä noudattava käyttäytyminen oman hyvänsä edistämisessä", valmis uhraamaan itsensä, valppaus, valtiollistaloudellisesti edullinen- keskiluokkainen lainkuuliainen kansalainen, "vanhemman sukupolven luomaa arvostava,   "vapaa ja itsenäinen ajattelija, joka ymmärtää  oman toimintansa syyt ja seuraukset", vanhempien kunnioitus," Vapaa yksilö - hyveitä: hyväntahtoisuus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus, velvollisuutensa tunteva ja täyttävä, velvollisuutensa toteuttava, "Verevä suomalainen: Isänmaata rakastava ja velvollisuudentuntoinen kansalainen", "vihollisia, imperialismia, sortoa ja ihmisen orjuuttamista kohtaan vihaa tunteva", viisas, virkamiesten tarvitsema yleissivistys, voimiltaan sopusuhtainen
  • yhteiskunnan käyttökelpoinenja hyödyllinen kansalainen,   yhteistyöhön muiden ihmisten kanssa kasvanut, yhteisestä kansallisesta edusta tietoinen, yhteiskunnalle hyödyllinen kansalainen, yhteiskuntakelpoinen,  yhteys Jumalaan, yhteys toisiin ihmisiin, yleishyödyllinen, isänmaallinen ja onnellinen elämä,  yleissivistys, ymmärtäväinen, ympärillään olevaa kulttuuria omaksunut (sivistynyt) 
  • älyltään kehittynyt
Kunpa löytäisi vielä niitä jäsentämään punaisen lanka :-)

Ks. aikaisempaa pohdintaa:
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/11/suuret-klassikot-ja-kasvatuksen-paamaara.html

keskiviikkona, kesäkuuta 12, 2019

Viikon viisas vinkki: Muutoksen starttikortit

VAIKKA koulutyö on  telakalla, rexit puurtavat yhä toimistoissaan mm. suunnittelemassa seuraavaa lukuvuotta. Se taas on takuuvarmasti  täynnä monenlaista muutosta.

Kiireisen rexin avuksi muutosjohtamisessa kolmikko Ahonen- Ahonen-Tuomi on julkaissut  mainion, ihan erilaisen  teoksen:

Ahonen, Helena, Ahonen, Jukka ja Tuomi, Lauri. (2018). Muutoksen starttikortit. JOIN- Johtamisen innovaatioita

KIRJA ei oikeasti ole kirja. Se on kansineen yhteensä 23 kaksipuolista tukevaa muovitettua korttia, jotka ovat kierteellä kiinni toisissaan. Hauska idea.

9,5 cm * 14,5 cm:n  kortteja on neljää väriä: sinisiä, punaisia, vihreitä ja violetteja. Värien teemoina ovat 4 muutoksen vaihetta :

  1. Miksi muutos? 
  2. Luo yhteinen näkemys! 
  3. Mihin voimat riittävät. 
  4. Organisoi muutos.  
Omin sanoin: Ensin on  osattava valita se tärkein, mitä pitää muuttaa ja keskittyä siihen. Sitten valittu muutosidea on retorisoitava repliikeiksi ja myytävä. Sitten on selvitettävä resurssit.  Ja lopuksi siitä on laadittava kirkas toteutussuunnitelma ja kontrolloitava, että siinä pysytään. Jotenkin noin.

Kustakin  neljästä teemasta luodaan ensin tiivis yleiskuva, ja sitten annetaan konkreetteja vinkkejä, kuinka kannattaa edetä.

Syyllistymättä vakaviin juonipaljastusrikkomuksiin, nostan tässä esiin vain (jälleen omin sanoin) kysymyksiä, joita mm. pohditaan.
  • Miksi tätä muutosta tarvitaan? Miten se vaikuttaa eri osapuoliin? Keille tämä on tärkeä?
  • Kuinka hälventää epätietoisuutta? Kuinka lisätä selkeyttä?
  • Keitä ovat mukaan tarvittavat avainhenkilöt? Mistä tunnista heidät? Miten osallistaa heidät?
  • Muutoksen tärkein työ tapahtuu ihmisen mielen sisällä. Miten ottaa se huomioon?
  • Kuinka sitouttaa ihmisiä? Miten valaa henkilöstöön intoa ja uskoa epätoivon hetkinä?
  • Miten kohdata vastustus?
  • Mitä ja   muutoksessa pitää seurata? Miten laatia muutosmittarit?
  • Miten hyödyntää kokemukset aikaisemmista muutoksista? Entä tästä?
Kunkin kysymykseen käsittelyyn esitellään koeteltuja työtapoja: mm. keskustelun aiheita, metodeja rakentaa yhteistä ymmärrystä ja pitää sitä yllä. Mm. kokousten kuntoon laittamisesta on vallan mainio kortti, joka kannattaisi lukea, vaikkei aio muuttaa yhtään mitään muuta.

Tarkemmin vastauksista kiinnostunut voi ostaa kortiston netistä monesta paikaista tai suoraan sähköpostilla:  johtamisen. innovaatiot@gmail.com
Hinnat vaihtelevat 30 €:n maisemissa.


Kritiikkiä?

Kortiston idea on nopealukuisuus. Siihen ideaan eivät mahdu lähdeviitteet tai filosofointi. Tässä tavoitteena ovat toimiviksi osoittautuneet reseptit.

Viisaiden vinkkien taustalla tunnistaa kuitenkin monien kansallisten ja globaabilien muutosgurujen  maksiimeja johtajan oman roolin merkityksestä, kuuntelemisesta, muutosidean selkeydestä, muutosluotauksesta,  muutospuheesta, onnistumisen huomaamisesta, osallistamisesta, seurannasta ja korjausliikkeistä,  tunnetyöstä mm. surutyöstä,  valtaistamisesta, vastustuksen  kuuntelemisesta ja sen tahdikkaasta kohtaamisesta sekä viestinnän merkittävyydestä.

Korttipakasta näkee, että trio ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Muutosteorian tiivistäminen vaatii syväymmärrystä. Sitä heillä on, ja konsultointikokemusta.

JOS korteista otetaan uusia painoksia, muutama pari korttia voisi olla paikallaan:
  • Kuinka tunnistaa piilossa olevat wanhassa kiinni pitävä betoniraudat?
  • Kuinka toimia, jos muutos onkin katastrofi?
Kirjoittajista

Helena Ahonen
FM Helena Ahonen on ollut pitkään musiikin johtotehtävissä, viimeksi Helsingin kaupungin-orkesterin intendenttinä. Vuodesta 2000 hän on toiminut johdon kouluttajana, konsulttina ja työnohjaajana Mestariluokka Oy:n palveluksessa. Helena on kirjoittanut teoksen: " Kuka komentaa kelloasi".

Jukka Ahonen
Jukan tärkeä vahvuus on, että hän on kurssikaverini :-) Jukka Ahonen on toiminut pitkään rehtorina, johtamiskouluttajana, työnohjaajana, kehittämis- ja työyhteisökonsulttina sekä esimiesten valmentajana (coaching). Hän on kouluttanut myös konsultteja sekä johdon ja esimiesten työnohjaajia Helsingin yliopiston ja Johtamistaidon opiston koulutusohjelmissa. Jukka on kirjoittanut kirjan " Ammattina rehtori."

Lauri Tuomi
Lauri Tuomi on  kauppatieteiden tohtori ja Kansanvalistusseuran (KVS) toimitusjohtaja. Hän on  ollut muun muassa aikuiskoulutussektorin toimiala- ja aluejohtaja, vararehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, toimitusjohtaja ja perustaja Profitmakers Oy:ssä sekä ohjelmajohtaja Opetushallituksessa vauhdittamassa koulutusvientiä.

tiistaina, kesäkuuta 11, 2019

Lukuvuoden 2018-19 nollaus

TÄNÄÄN oli lukuvuoden 2018-19 nollauspäivä. Näitä on pidetty Toivasen Tapsan kanssa luvuton määrä edelliseltä vuosituhannella alkaen.

Meidän tiemme kohtasivat keväällä 1987 - siis 32 vuotta sitten II-normaalikoululla Isonnevantiellä. Meillä molemmilla oli harjoittelu-koulun lehtorin pesti.

Viekottelin tuolloin  kuva- ja mediataiteesta innostuneen nuoren lahjakaan luokanopettajan kouluteatterin pariin. Teimme kevään aikana kaksi hienoa näytelmää: Robin Hoodin ja  Sven Dufvan. Niillä pääsimme myös lapsiteatteritapahtumaan Kuusankoskelle.

TUON yhteisen taidekevään jälkeen emme jatkaneet samassa koulussa, mutta  olemme tehneet yhdessä kaikkea hullua. Vetäneet sijaisopettajakursseja ja kouluttaneet porukkaa vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen sekä  mm. retoriikkaan. Olemme kirjoittaneet oppaan sanomalehtien käyttöön ja kerhotoimintaan. Kirjoitimme myös materiaalin ystävyystaidoista. Koulun kerhokeskus maksoi sovitusta työstä, mutta rahaa ei riittänyt tuotoksen painamiseen:-). No nyt koko puljua ei enää ole :-) Tapio kirjoitti myös useita hienoja juttua Luokanopettaja-lehteen, jonka päätoimittajana sain olla  vuodet 1994-2013.

1990-luvun alussa Tapio otti pestin Kouluhallitukseen, ja hän järjesti Auroran kouluun- jonka rexiksi minut oli juuri valittu-  mukaan Koulu ja kulttuuri-hankkeeseen. Se oli lähtölaukaus tuon koulun huikealle neljäsvuosisadan kestäneelle taidekasvatuspainotukselle. Tapio vieraili usein koulullamme  sparraamassa koko koulun teatteriesityksiämme esityskuntoon.

TÄNÄÄN Tapio on teatteritaiteen tohtori, dosentti, yliopistonlehtori, maan johtava draamapedagogiikan  osaaja, tietokirjailija, puoliso, kahden viehättävän tytön isä ja  pian toisen lapsenlapsen isoisä. Vow. Olen velkaa Tapiolle paljosta ja hän minulle vähästä.

MINULLE tarjoutui pesti hoitaa tämän lukuvuoden aikana didaktiikan lehtorin (50%) pestiä, ja näin olisimme jälleen olleet Tapsan kanssa kollegoita, mutta Tapsalle tulikin terveysongelmia, joista hän on puhunut avoimesti. Elämä on.

LUKUVUOSITTAIN ja joskus jopa - kausittain olemme kilistelleet  Tapion kanssa maljoja ja vaihtaneet ajatuksia. Niin tänäänkin. Viidellä  juomapysäkillä  muistelimme taas vierähtäneen lukuvuoden huippuja ja laaksoja. Molempia oli kummallekin riittänyt. Yhdellä myös söimme-  pitsat. Tuttuun tapaan päätepysäkki oli asemalla ja snapsit.

KUN saa elää näinkin kauan, kavereita kaatuu viereltä yhä tiheämmin. Kuka mihinkin. Ja krämppää löytyy itse  kustakin. Kyselimme toisiltamme leikkimielisiä kysymyksiä: Mikä oli kuluneen jakson tärkein oppi? Kuka oli mielenkiintoisin tapaamamme henkilö? Mikä liikutti? Mistä olemme onnellisia? Mitä odotamme seuraavalta vuodelta.

Onnellinen kannattaa olla jokaisesta päivästä. Ja kiitollinen siitä, että on ystävä. Kiitos Tapsa!

sunnuntaina, kesäkuuta 09, 2019

Aikuiskasvatus marginaalissa?

KUTEN tätä blogia seuraava on saattanut huomata, olen  viime vuosina  yrittänyt opetella ymmärtämään aikuiskasvatusta. Kirjastosta onkin löytynyt melkoinen määrä  alan kirjoja.

Nyt on esittelyvuorossa jälleen yksi Kansan-valistusseuran ja Aikuiskasvatuseuran julkaisu:

Brunila,  Kristiina ja Isopahkala-Bouret, Ulpukka. (toim.) (2014). Marginaalin voima! Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirja. Kansanvalistusseura

MUTTA ennenkuin menen itse kirjan antiin, kokoan tähän lastuun itselleni ikäänkuin lyhyeksi johdannoksi yleiskuvauksen aikuiskasvatuksesta sellaisena kuin sen (ja sen muutoksen) nyt ymmärrän:

Johdanto aikuiskasvatukseen

AIKUISKASVATUS on tieteenala. Suomessa sitä alettiin tutkia ja opettaa 1920 -luvulla nimellä kansansivistysoppi.  Myöhemmin maailmalla sille keksittiin  nimi: andragogiikka. Andragogiikan ydinajatus oli, että aikuinen oppii erilailla kuin lapsi. Se oli siis  aikuisten kasvatuksesta kiinnostunutta ikäkausipedagogiikkaa. Nimike aikuiskasvatus omaksuttiin meillä 1960-luvun lopulla. Yliopisto-opetuksessa  -ja tutkimuksessa aikuiskasvatus on  tänään hallinnollisesti yleensä osa kasvatustieteitä.

Aikuiskasvatuksella  tarkoitetaan myös käytännön kasvattavaa työtä aikuisväestön parissa. Tämä toiminta alkoi jo 1800-luvulla. Vuonna 1874  Suomeen perustettiin  Kansanvalistusseura, joka alkoi järjestää luento- ja julkaisutoimintaa. Aikuiskasvatus alkoi eliitin piiristä. Sen pyrkimyksenä oli sivistää raakalaismainen rahvas ja myöhemmin täydentää eri syistä koulun ulkopuolelle jääneen kansanosan tieto- ja moraalitasoa vastaamaan mm. demokraattisen valtion kansalaisilta vaadittavia ominaisuuksia. 1900-luvulle tultaessa myös juuri syntynyt työväenluokka alkoi itse järjestää kansansivistystoimintaa. Vuonna 1899 perustettiin ensimmäinen työväenopisto. Nyt sivistystoimintaa saatiin  myös kaupunkeihin.

1900-luvun puolivälin jälkeen aikuiskasvatus on ollut konkreetisti yhä enemmän jo koulunsa päättäneiden ammatillista aikuisopetusta ja - koulutusta sekä ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä  työelämässä jo toimiville työpaikoilla. Siitä on samalla tullut  - alkuperäisen periaatteen vastaisesti- yhä enemmän tutkintotavoitteista. Lisäksi ns. vapaan sivistystyön piirissä tarjotaan aikuisille  virikkeitä  monenlaiseen vapaa-ajan  harrastustoimintaan mm. kielten opiskeluun. Vapaan sivistystyön piirissä merkittävä muutos on ollut, että palveluita käyttää nykyään hyvinvoiva ja koulutettu väestönosa.

Klikkaamalla saa kuvan lukukelpoiseksi
Metodisesti aikuiskasvatuksessa ajateltiin jo 1900-luvun alussa, että  pientä lasta kasvattavat erilaiset kokemukset kuin aikuista ja että lapsille sopii koulumainen kasvatus mutta aikuisille ei.

Aikuisten oppimiseen  liitettiin sellaisia käsitteitä kuin itsekasvatus ja itseopiskelu ja myöhemmin kriittisyys, elinikäinen opiskelu ja myös monimuoto- ja etäopiskelu.

2010-luvulle tultaessa mielenkiintoisesti lähes kaikki andragogiikan ideat ovat  kuitenkin valuneet myös koulupedagogiikkaan mm. ops-teksteihin:  autenttiset oppimisympäristöt, autonomia, itseohjautuvuus, merkityksellisyys, ohjaus,  osallisuus, toimijuus... Nyt pieniä lapsiakin kehotetaan opettamaan samantyylisesti kuin aikuisia.

SAMALLA tieteenala: aikuiskasvatus on  alkanut suhtautua formaaliin aikuiskoulutukseen yhä kriittisemmin vallankäytönä. Arjen aikuiskoulutus  nähdään  syrjäyttämisen oikeuttamisen ja liiallisesti työelämän tarpeisiin mukauttamisen välineenä.

Tutkijoiden huomio onkin siirtynyt  aikuisten oppimiseen nonformaaleista ja ennen muuta informaaleista, ei-järjestetyistä tilanteissa oppimiseen. On innostuttu  sellaisista käsitteistä kuin arkinen oppiminen,  arkipäiväoppiminen,  elämästä oppiminen, orgaaninen oppiminen, satunnaisoppiminen, tahaton oppiminen, yrittämättä oppiminen...

Sitten itse kirjaan: Marginaalin voima! 

Brunila ja Isopahkala-Bouret ovat toimittaneet ärhäkän kirja aikuiskasvatuksen ja aikuiskasvatuksen tutkimuksen tilasta. Vielä 1970-luvulla tavoitteena oli antaa  toinen mahdollisuus tavallisille kansalaisille, jotka olivat eri syistä jääneet ilman sivistyksen, taiteen, tieteen, koulutuksen tai harrastamisen elämää rikastavaa panosta. Nykyään huomion on ottanut ekonomistinen elinikäisen oppimisen liturgia, jolla edistetään (vain) yritytysten kilpailukyvyn tavoitetta.

Teoksesta piirtyy kuva pienestä ahtaalle ajetusta tieteenalasta. Yliopistoissa tällaisia  sulautetaan osaksi laajempia kokonaisuuksia tai niiden  opetus lakkautetaan kokonaan.  Niinpä isojen tieteenalojen suhteen marginaaliin joutunut  aikuiskasvatus  ainakin virallisesti kyseenalaistaa ja tavoittelee toisin toimimista. Mutta ikävä kyllä  se on tekijöiden mukaan  unohtanut alkuperäisen oikeudenmukaisuuden tavoitteensa ja  on  samalla muuttunut vapauttavasta  ja voimaannuttavasta tieteestä- kuten itse toimintakin-  enemmänkin sopeuttavaksi tai jopa terapeuttiseksi. Aikuiskasvatus pitää marginaalia itsestään selvänä. Se kyllä  puhuu marginaalista, mutta  ”huoli- ja pelastus-puheessaan" ..  ”sankaripelastajatutkija toimii kolonialistisesti.”

Kirjan nimen keskeinen  käsite on marginaali. Se tarkoittaa, että jokin on keskuksen ulkopuolella, reunoilla, jää ulkopuoliseksi, toiseksi. Marginaaliin joutuminen on siis vääryys, mutta kirja nostaa esiin, että siinä on myös voimaa.  Marginaaliin paikannetut  voivat  vastustaa syrjintää ja raivata tilaa omaehtoiselle toimijuudelle.  Kirjassa kuvataan mm. kestävän elämäntavan valinneita ns. ekoyhteisöjä. Marginaali voi siis myös tuottaa ja saada aikaan. Sellaista roolia he toivovat myös aikuiskasvatukselle tieteenä.  

Ketkä sitten ovat aikuiskasvatuksen marginaalissa? Ikääntyvät. He kokevat mm. torjuntaa rekrytointitilanteissa, painostusta siirtyä eläkkeelle, vähättelyä ja eristämistä vuorovaikutustilanteissa. Maahanmuuttajat - joiden koulutus hajanaista ja projektivoittoista. Hukassa olevat nuoret, joille on tarjolla lähinnä lyhytkestoisia toimenpiteitä. Vammaiset, joiden peruskoulutuksen jälkeiset koulutusmahdollisuudet ovat  Suomessa heikot, samoin kuin heidän työmarkkina-asemansa. Useiden koulutusuraa voi kuvata mutkistuvaksi tai katkenneeksi.  Vähän koulutetut,  joita yritykset tarvitsevat lähinnä puskurityövoimaksi suhdanteiden vaihtelun varalta. Rikostaustaiset. Romanit. Työttömät...

Suomessa on kansainvälisesti korkea aikuiskoulutukseen osallistumisen aste. Silti koulutus kasaantuu ja hyödyttää eniten korkeasti koulutettuja ja hyväosaisia. Nykypäivän koulutuspolitiikka ei  tavoita koko aikuisväestöä. Sen ihanne on  joustava ja itsevastuullinen aikuinen, ja siihen  kaikki eivät ylety.

Kyse ei ole vain syrjäytymisestä koulutuksesta vaan samalla myös monesta muusta asiasta:
Niillä,  joilta puuttuvat itsensä  kehittämisen mahdollisuudet on myös vähäiset vaikutus-mahdollisuudet työssä, heillä on raskas, vähävirkkeinen ja epävarma  työ,  eikä heillä ole
luottamuksellisia  suhteita työjohtoon. Hyvällä tai säällisellä työllä on myönteisiä hyvinvointivaikutuksia  yksilön itsensä  ohelle perheisiin, lähiyhteisöihin ja  laajemminkin yhteiskuntaan. He jäävät niiden ulkopuolelle-

Leena Koski: Minä ja maailma aikuiskasvatuksen keskuksena

Minusta  kirjan kaikkein mielenkiintoisin artikkeli käsittelee aikuiskasvatuksen  ikiaikaista tavoitetta: todellisen itsen (sisäisyys)  tuntemista ja sitä,  kuinka se on muuttunut vuosien varrella. Tarkastelu haastaa  itse asiassa pohtimaan koko kasvatuksen käsitteen relevanssia.

Aikuiskasvatus syntyi kansanvalistukseksi ja muuntui sittemmin kansansivistykseksi.  J.V. Snellman oli tässä merkittäviä vaikuttajia. Yksilön tehtävä oli hänen mielestään etsiä totuutta ajan hengen liikkeistä; Alati liikkuva ajanhenki vaati ihmistä muuttumaan. Missiona oli  tuolloin jokaisen yksilön henkinen ja moraalinen kasvu. Ja 1800-luvulla tuo ajan henki vaati erityisesti rahvasta (maalaisväestöä)  muuttumaan.

Kosken mukaan  kansan ihmisiä  pidettiin nimittäin  ennakkoluuloisina, hyvän ja pahan erosta tietämättöminä, alhaisten ja itsekkäiden motiivien vallassa toimivina raakalaisina. Tieteen kielellä heillä oli  pelkästään vajavainen ja luonnontilainen kollektiiviinen sisäisyys. Se  oli tietämätön ylevästä, jalosta, puhtaasta, taivaallisesta ja todellisesta.

Kansansivistystyö lähti siitä, että raakalaismaisenkin ihmisen sisällä uinui siemen, joka voidaan saada kasvuun ja kukoistukseen oikealla kastelulla.  Sisäisyyden hetättäminen vaati ja oikeutti  yksilön ulkopuolisen voiman. Kansaa tuli siis muuttaa; henki tuli saada herättämään mahdollisimman moni sielu kaipaamaan arkea jalompia ja suurempia asioita, maallista ja taivaallista hyvää.

Toisen maailmansodan jälkeinen käänne

Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenien merkittävä  aikuiskasvatuksen ideologi   oli Urpo Harva. Hänen 1940-luvun kirjoituksissaan näkyy vielä vahvasti edellisen vuosisadan kansansivistyksen  jälki. Ihminen kulkee  pimeässä kuin unissaan. Kasvatustyö ei hyväksy  ihmistä sellaisena, kuin hän tässä ja nyt on. Se pitää ihmistä  epävalmiina, kehitystä ja jalostamista tarvitsevana. Vaikka ihminen on sidottu olosuhteisiinsa, kasvattajan  suorittama herättely voi  estää niiden moraalisesti torjuttavat seuraukset.  Kasvatuksella tavoitellaan ihmisen täydellistymistä…henkistä puhdistautumista, aikuisten vapauttamista kaikista rajoituksista ja puutteista: tietä-mättömyydestä, ennakkoluuloista,  huonosta mausta kirjallisuudessa ja taiteessa, elämän yksitoikkoisesta harmaudesta, sanalla sanoen vapauttaa hänet  inhimilliseen täydellisyyteen.
Lopullinen täydellistyminen tapahtuu kuoleman jälkeen - jumalan läheisyydessä.

1800-luvulla syntynyt idea  ihmisen sisäisyydestä  on säilynyt siltä osin, että tuollainen  ihmiseltä itseltään piilossa tai kadoksissa olevaisuus:  sisäisyys on olemassa.  Niinikään on säilynyt ajatus, että  maailma muuttuu koko ajan. Ihmiset ovat jääneet kiinni vanhaan, ja heidät tulee herättää sopeutumaan uuteen yhteiskuntaan.

Mutta siitä ajatuksesta, että ihmisen sisäisyys olisi pysyväisesti vajavainen, on luovuttu. Ihmisen sisällä on jo kaikki, mitä menestykseen tarvitaan, kunhan se aktivoidaan oikein menetelmin.

Vanhassa ajattelutavassa  ihmistä opetettiin etsimään siementä, joka herättäisi  sivistymään ja saisi sielun pelastumaan. Ihmisen sisäiselle herättämiselle ei enää määritellä filosofisia tai transendenttisia päämääriä. Maailmalla 1800-luvun hegeliläisen hengen lopun aika alkoi Kosken mukaan toisen maailmansodan keskitysleireistä.  Lopullisesti ns. hyvyyden spiraali menetti merkityksensä 1960-luvun murroksessa. Moraali alettiin nähdä yksilöiden henkilökohtaisten valintojen - ei ajan hengen-  tuotteena. Uskonnolliset ja isänmaalliset  kiinnitykset siirtyvät marginaaliin globalisoituvassa maailmassa.

Jälkimodernia ihmistä kehotetaan etsimään omia sisäisiä kyvykkyyksiään ja voimavarojaan, jotta hän saisi optimaalisen aseman ihmissuhde-, koulutus- ja työmarkkinoilla,

Jo J.V. Snellman  kirjoitti, että  sivistys ja hyvinvointi ovat toistensa edellytyksiä (= hyvä talouskasvu ja edistys).  Kausaalilogiikka on hieman yli 100 vuodessa kuitenkin muuttunut. Ennen ajateltiin, että ihmisen sisäinen jalostuminen oli taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Tänään ajatellaan, että hyvinvoinnin taloudellinen kasvu tuottaa ihmisille mahdollisuuksia kehittää itseään.

Kirjoittajista

Yllä esiteltyjä kirjoittajia ovat:

Kristiina Brunila on   kasvatuksen ja  koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.

Ulpukka Isopahkala-Bouret on FT, aikuiskasvatuksen dosentti  ja  apulaisprofessori (ii vaihe), Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.

Leena Koski on sosiologian professori ja kasvatus- ja koulutussosiologian dosentti Itä- Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella.

Teoksen muut kirjoittajat ovat: 

Karin Filander ja Sanna Ryynänen (Aikuiskasvatus ja sosiaalipedagogiikka valtavirtojen haastajana)
Antti Teittinen (Vammaisten koulutuksen ja työelämän biopolitiikan kritiikkiä)
Heikki Silvennoinen ja Hanna Nori (Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa)
Niina Viitasalo (Ikäsyrjinnän muovaamat  toimijuudet,)
Seija Keskitalo- Foley (Lappilaisnaiset  marginaalia haastamassa)
Sinikka Pesonen (Ekoyhteisötarinta muutoksen voimana)
Johanna Aromaa (Ruumillinen tieto opettajan työssä) sekä
Elina Ikävalko ja Tuuli Kurki (Tutkimuksen rajoilla kulkiessa)

lauantaina, kesäkuuta 08, 2019

perjantaina, kesäkuuta 07, 2019

Espoo kuuli Espoon perinneseuraa

ESPOON perinneseura ry. sai kutsun kertoa oman näkemyksensä  espoolaisista metsistä ja metsien hoidosta. Kyseessä oli Länsi-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman valmistelun liittyvä sidosryhmähaastattelu.

Puheenjohtajana lupauduin tulemaan  Espoontorin kahvilaan aamulla klo 9, vaikka itse en metsistä tiedä juuri mitään. Partiolaisenakin olin citypartiossa.

Mutta kaupungin yhdistysten kuulemista kannattaa aina tukea. Se vahvistaa demokratiaa.

Haastattelija, metsänhoitaja Erkki Ikäheimo  avasi aluksi mainiosti espoolaista metsänhoidon otetta. Se kuulosti hyvin asiantuntemuksella  harkitulta ja tasapainoisesta. Huomioon otetaan ihmiset ja luonto, eläimet ja kasvit.  Opin vaikka mitä, ehkä enemmän kuin koko oppikoulun aikana, mm. että...

Espoon metsien hoidon tavoitteet ovat:

• Metsät tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluita (melu vähenee,varjoja, viileyttä, pienhiukksia,  näköestettä, suojaa ja ravintoa eläimille...)
• Metsissä elävän lajiston monimuotoisuutta suojellaan.
• Vahvistetaan metsien kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia. Kasvavaan kaupunkiin rajennetaan takoja ja teitä... Metsät ovat todella  olleet ison muutoksen edessä. Ne eivät enää ole luonnontilassa.
• Arvokkaita maisemia hoidetaan niiden ominaispiirteitä vahvistaen.
• Asukkaat ja sidosryhmät voivat vaikuttaa metsien hoidon prosesseihin.

Espoon omia metsiä  hoidetaan pitkällä aikajänteellä. Kun ympäristön tiedetän  muuttuvan, metsää aletaan hoitaa jo vuosia aikaisemmin.  Puuston elinvoimaisuus halutaan säilyttää. Avohakkuita ei tehdä. Harvennushakkuissa poistetaan osa puustosta, jolloin kasvamaan jäävien sekä nuorten että varttuneiden puiden latvukset tuuheutuvat ja puiden elinvoimaisuus paranee. Metsään tehdään pienialaisia aukkoja, joissa uusi puusukupolvi alkaa kasvaa. Metsää uudistettaessa monimuotoisuus huomioidaan jättämällä hoitamattomia tiheiköitä, pysty- ja maalahopuita sekä tekopökkelöitä sopiviin kohtiin.

Itse haastattelu oli noin puolen tunnin  teemahaastattelu, jossa sain kertoa oman (= yhdistyksen) kannan mm.  siihen,  miten metsiä on mielestäni hoidettu ja   miten kaupunkilaiset näkevät voivansa vaikuttaa metsien hoitoon.

Kysymykseen, miten tärkeinä pidin metsien tuottamien eri palvelujen tärkeyttä. Vastaus piti antaa prosentteina. Näin ne arvotin:
-  monimuotoisuus 19,5 %
-  ulkoilu/virkistys, 19,5 %
-  maisema/kulttuuri,  19,5 %
-  taloudellinen tuotto: 5 %
- muut palvelut (mm. hiilinielu): 30 %

Lopuksi nostin vielä esiin, että vaikka yhdistyksemme ei ole ensisijaisesti luonnonsuojeluyhdistys, olemme järjestäneet monenlaisia luontokävelyitä ja tuottaneet  niihin materiaalia. Yhdistyksemme tavoitteiden kannalta erityisen arvoksta  on säilyttää historiallisesti arvokkaat maisemat, pellot ja niityt. Parhaillaan teemme kirjaa mm. espoolaisista maatiloista. 

torstaina, kesäkuuta 06, 2019

Upeaa, että on kesä!

USKOMATONTA. Kesä on tullut. Yes.  27 °!

Vaikka en Oittaalle ehtinytkään, hieno päivä.

VARHAINEN lobbauslounas Espoon keskustassa. Arvostan kovasti mahdollisuuksia viestittää luottamuksellisesti kokemuksia koulun arjesta suoraan virkamiehille. Joskus näitä tilaisuuksia järjestää Suko, joskus EKOAY, joskus ihan itse.

ESPOON perinneseuran college-päällä sitten viileään KaMuun ja sen merellisestä Espoosta   kertovaan näyttelyyn. Oikein mainio jäsentapahtuma alkoi klo 13.
myöhemmin.

KELLO 14.30 olin sitten jo Helsingissä. Paraistenkadulle rakennettiin pikavauhtia studio, jossa nauhoitettiin puolen tunnin verran keskustelua hallitusohjelmaan kuuluvasta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Mikkien ympärillä oli minun lisäkseni (edustin ikäänkuin pedagogiikkaa) Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ja  tuottajan puheenaihe.fi:n päätoimittaja Rami  Kurimo. Podcast julkaistaan u-tubessa  lähipäivinä. Teema on huikean ajankohtainen, vaikka kuva siitä, mitä hallitusohjelman kohta nyt tarkastiottaen lupaa, on epäselvä. Jääkö se vain mekaaniseksi ratkaisuksi pidentää oppivelvollisuutta yhdellä vuodella (17:sta 18:een). Nyt tekstissä ei enää lue, että päätös velvoittaisi myös suorittamaan toisen asteen tutkinnon.

POSTI toi paketin. About vuosi siten Kriittinen korkeakoulu järjesti Topelius-tapahtuman.  Alkuperäinen idea julkaista alustuksista muistio oli kasvanut kunnianhimoiseksi kirjaksi: Jantinen, Timo (2019). Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa. Balmam Books. Mukana kirjassa  on 10-sivuinen juttuni Topeliuksesta pedagogina.  Palaan teemaan .

ILLAKSI ajeltiin vielä Kallioon. Veljenpoika Nikke Hellström tarjosi  skumppaa oman taidenäyttelynsä avajaisissa kahvila  Ruplassa.
Paikalla oli kiva määrä nuoria ihmisiä ja myös meitä vanhempia.

Kyllä oli kesä-Kallion Helsinginkatu täynnä ravintoloita ja ne täynnä ihmisiä.




maanantaina, kesäkuuta 03, 2019

Koulutusta kielten tutoropettajille

Kielten tutoropettaja osaamisen kehittäjänä

Kielten tutoropettajan koulutusohjelmasta saat tukea ja taitoja omaan varhennetun kielenopetuksen osaamisesi kehittämiseksi sekä osaamisen jakamiseen.

Koulutuksessa käydään läpi varhennetun A1-kielen periaatteita, opetussuunnitelmaa, toiminnallisia menetelmiä ja vertaiskouluttajan taitoja.

Helsingissä järjestetävä kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus alkaa syyskuussa 2019. Omalle ryhmälle tilattavat koulutukset ovat räätälöitävissä laajuudeltaan ja sisällöiltään aina tilaajan tarpeiden mukaan.


Kenelle

Varhennettun kielenopetuksen tutoropettajat, varhennettua A1-kieltä opettavat kielenopettajat, luokanopettajat ja varhaiskasvatusopettajat.

Toteutusaika ja -paikka

Helsinki, Kalasatama

Päivä 1: 9.9.2019
Päivä 2: 10.9.2019
Päivä 3: 7.11.2019


Koulutuspäivien sisältö

1. Päivä: Varhennettu kielenopetus alkuun

Kouluttajat: Merja Meriläinen ja Maarika Piispanen

Tässä koulutuspäivässä saat runsaasti käytännönläheisiä, pedagogisia työvälineitä ja toimintamalleja varhennetun kielen oppituntien
suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Koulutuksessa tutustut varhennetun kielenopetuksen oppimisprosessin malliin ja opit suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta niin, että siinä on runsaasti tilaa kommunikoinnille ja vuorovaikutukselle samalla, kun kontekstit ja pedagogiikka mahdollistavat oppimisen lapselle luontaisten oppimisen tapojen kautta – arviointia unohtamatta!
Iloitse, opi, koe itse ja innostu – tältä se oppilaasta tuntuu!

Kielen varhentamisen oppimisprosessi, kielitaidon kehittyminen ja lasten valmiudet oppia kieliä
Varhaisen kielenoppimisen tavoitteet ja varhennetun A1-kielen opetussuunnitelma
Käytännön toteutusmalleja
Samanaikaisopettajuus ja opettajien välinen yhteistyö
Eurooppalainen viitekehys punaisena lankana – Yhtenäisen kielipolun muodostaminen esiopetuksesta toiselle asteelle

2. Päivä: Toiminnallisia työtapoja ja suunnittelua

Kouluttaja: Tiia Thurén

Toiminnallisessa työpajapäivässä kokeilemme ja käymme läpi hyväksi havaittuja käytänteitä varhannetun kielenopetuksen järjestämiseen, toiminnallisia menetelmiä ja laajempia kokonaisuuksia. Tavoitteena on rohkaista ja antaa ideoita osallistujille siitä, miten suunnitella ja organisoida omaa opetustaan, käyttää ja soveltaa erilaisia toiminnallisia työtapoja, digitaalisia työkaluja ja materiaaleja kielen rakenteiden ja sanaston opettamisessa. Käymme läpi myös erilaisia malleja luokanopettajan ja kieltenopettajan yhteistyöstä varhennetussa kieltenopetuksessa.

varhennetun kielenopetuksen hyvät käytänteet
toiminnallisia menetelmiä
oppimateriaalivinkkejä
oman oppimateriaalin työstämistä
vinkkejä ja ohjausta oman työn suunnitteluun niin opetuksen kuin alueellisen yhteistyön käynnistämiseenkin
luokanopettajien ja kieltenopettajien yhteistyö
varhennettu kielenopetus – kaksivuotissuunnitelma

3. päivä: Vertaiskouluttaja varhennetun kielenopetuksen osaamisen kehittäjänä

Kouluttaja: Martti Hellström

Oma rooli kielten tutoropettajana: uudenlaisen työroolin rakentaminen
Kouluttaminen, valmentaminen, fasilitoiminen
Tutoropettajan fasilitointitaidot, luento ja harjoitus
Vuorovaikutustaidot, luento ja harjoitus
Hissipuhe
Tutoropettajan ja vertaiskouluttajan oma energia ja hyvinvointi


Hyöty osallistujalle

Koulutuksen jälkeen osallistujilla on ymmärrys varhennetun kielenopetuksen periaatteista, paljon käytännöän osaamista opetuksen suunnittelun ja järjestämisen tueksi ja vertaiskouluttajan taitoja osaamisen jakamiseksi. Koulutuksessa on myös tilaisuus verkostoitua muiden varhennetun kielenopetuksen tutoropettajien kanssa.


Hinta

Early Bird -hinta 520 € + alv 24% voimassa 16.6.2019 mennessä ilmoittautuneille
(tämän jälkeen normaalihinta 550 € / osallistuja + alv 24 %)

Koulutuksen hinta sisältää ennakkokyselyn, koulutuspäivän, koulutusmateriaalit ja aamukahvit.

                         
Perumisehdot

Voit peruuttaa osallistumisesi maksutta viimeistään 14 vrk ennen koulutusta. Myöhemmin tulleista peruutuksesta veloitetaan 50 % koulutuksen hinnasta. 7 vuorokautta ennen koulutusta tai myöhemmin tehdystä peruutuksesta veloitetaan täysi hinta. Sairastapauksissa palautamme koulutusmaksun lääkärintodistusta vastaan. Esteen sattuessa koulutuspaikan voi luovuttaa toiselle henkilölle.

Koulutus voidaan peruuttaa järjestäjien taholta viimeistään kaksi viikkoa (14 vrk) ennen koulutusta, jos ilmoittautuneita ei ole riittävästi.


Tilaa koulutus työyhteisöllesi omana toteutuksena

Jos haluat tilata koulutuksen omaan kuntaasi tai kouluusi, ole yhteydessä Anna Heleniukseen, anna.helenius@edita.fi 040 762 4562

Tilauskoulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tilaajan kanssa ja ne räätälöidään tilaajan koulutus- ja kehittämistarpeiden mukaisesti.

Kouluttajat

Merja Meriläinen (FT, KM, luokanopettaja) ja Maarika Piispanen (KT, luokanopettaja) opetusalan kouluttajia ja tutkijoita Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa. Vuodesta 2011 alkaen Meriläinen ja Piispanen ovat työkseen kouluttaneet ja valmentaneet uudistavan pedagogiikan, yksilöllisen osaamisen ja digitaalisuuden näkökulmista yrityksiä, työyhteisöjä ja opettajia aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka eri puolilla Suomea.

Tiia Thurén, KM, MA, luokanopettaja ja englanninopettaja. Hän on suorittanut jatko-opinnot Yhdysvalloissa monikielisestä opetuksesta ja toiminut kaksikielisen luokan sekä englannin aineenopettajana Helsingissä 15 vuotta. Varhennettuun kielenopetukseen kouluttautumisen jälkeen hän on opettanut varhennettua englantia 2 vuotta ja toiminut siinä sekä opetussuunnitelmaryhmässä että vertaiskouluttajana Helsingissä.

Martti Hellström, KT ja opetusneuvos, jäi kesällä 2014 eläkkeelle espoolaisen Auroran koulun rehtorin virasta. Hän ehti toimia kouluavustajana, luokanopettajana, yliopistolehtorina, opettajankoulutuksen assistenttina, harjoittelukoulun opettajana, rehtorina ja oppilaitosjohdon kouluttajana koulumaailmassa 37 vuotta. Tällä hetkellä Martti valmentaa opettajia ja rehtoreita uuden opetussuunnitelman haltuunoton, koulun kehittämisen, muutoksen hallinnan teemoihin sekä ohjaan tulevien opettajien opintoja mm. opetusharjoittelua.

https://educode.fi/kielten-tutoropettaja/

Tutorkoulutusta tarjolla

Tutoropettajan ja vertaiskouluttajan koulutusohjelma

Educoden suosittu Tutoropettajan ja vertaiskouluttajan koulutusohjelma alkaa taas syksyllä 2019!

Koulutusaika ja paikka

3 päivää (2 pv + 1 pv)
25.-26.9.2019 ja 7.11.2019

Edita Publishingin tilat, Verkkosaarekatu 5,
Helsinki (Kalasataman metroaseman lähellä)  

Hinta

Early Bird -hinta 520€/hlö + alv 24% voimassa 16.6.2019 mennessä ilmoittautuneille
(tämän jälkeen normaalihinta 550 €/hlö + alv 24%)

Koulutuksen hinta sisältää ennakkokyselyn, koulutuspäivät, koulutusmateriaalit ja aamukahvit.

Kenelle

Tutoropettajille

Tavoitteet

Tutoropettajien koulutus antaa opettajalle valmiuksia tutoropettajana toimimiseen.
OPH:n linjauksen mukaisesti koulutus:


  • antaa välineitä monipuolisten pedagogisten kehittämismenetelmien hallintaan ja jakamiseen
  • kehittää opettajan pedagogisia ja digitaalisia taitoja
  • lisää opettajan aikuis- ja vertaiskouluttajaosaamista
  • kehittää opettajan mentorointi- ja valmennustaitoja
  • lisää vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä
  • kannustaa innovaatioihin ja kokeiluihin
  • Työtavat ja toiminnallisuus

Koulutuksessa toiminta ja teoreettinen aines kietoutuvat yhteen niin, että osallistuja pääsee soveltamaan aiempaa osaamistaan, uutta tietoa oman työnsä kontekstissa.

Kontaktipäiviin sisältyy asiantuntijaosuuksia valituista teemoista sekä vertaistyöskentelyä. Olennaisena osana on myös jatkuva case-työskentely, jossa yhdessä ratkotaan osallistujien arkityön tehtäviä ja haasteita.

Koulutuksen sisältö

1. päivä 

Tutorina uudessa roolissa ja kouluyhteisössä

Toiminnan tavoitteet, organisointi ja työnkuva
Uudenlaisen työroolin ja ammatti-identiteetin rakentaminen
Tutoroinnin välineet – koulutus, mentorointi ja valmennustaidot
Konsultatiivisen vuorovaikutuksen elementit
Kokeilu on oppimista – kokeilukulttuurin perusteet


2. päivä 

Digipäivä

Tutoropettajan digitaaliset työvälineet ja -tavat
konkreettisia näkökulmia tutoropettajan työhön ja niihin sopivia harjoituksia
Menetelmiä digitaalisuuden pedagogiseen hyödyntämiseen
tutkimustuloksia
SAMR-malli digipedagogiikan jäsentämisessä


3. päivä 

Tutor yhteisen oppimisen tukijana

Opetussuunnitelma koulun/lukion työn määrittäjänä
Oppimiskäsityksestä pedagogiikkaan ja oppimiseen
Laaja-alainen osaaminen oppimisen tavoitteena
Toimintakulttuurin rakennusaineet ja merkitys
Koulu oppivana yhteisönä – osallisuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen tukeminen tutoropettajan työnä


Tilaa koulutus työyhteisöllesi omana toteutuksena

Jos haluat tilata koulutuksen omaan kuntaasi tai kouluusi, ole yhteydessä Iiris Peuraan, iiris.peura@edita.fi +358 40 842 5036

Tilauskoulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tilaajan kanssa ja ne räätälöidään tilaajan koulutus- ja kehittämistarpeiden mukaisesti.

https://educode.fi/tutoropettajan-ja-vertaiskouluttajan-koulutusohjelma/

sunnuntaina, kesäkuuta 02, 2019

Kuukauden kirja: Tunnetaidot opetustyössä

PS. Helsingin Sanomissa 4.6.2019 on pitkä juttu ns. mentalisaatiosta, jonka ydin on sama kuin tämän kirja message: ”Mentalisaatio on sitä, että pohtii mikä kaikki toisen käytökseen voi vaikuttaa sen sijaan, että jää jumiin omaan tulkintaansa. Jos ajatus ei jätä rauhaan, kannattaa kysyä suoraan, eikä vatvoa.”

”Kuvittelemme usein tietävämme, mitä toinen ajattelee tai tarkoittaa, vaikka oikeasti tulkitsemme muiden käytöstä aina oman kokemusmaailmamme kautta.”

Älä oleta, kysy.  ”Auta minua ymmärtämään, mikä saa sinut ajattelemaan, niin kuin ajattelet. Tämä on taikalause, joka pitäisi ensimmäisenä opettaa pomoille, vanhemmille ja opettajille. Tai oikeastaan ihan kaikille.”


TÄMÄN  blogin kesäkuun kuukauden kirja on:

Anuliisa Lahtinen – Jarkko Rantanen (2019). Tunnetaidot opetustyössä. Jyväskylä: Ps-kustannus

LUULEN, että  tällainen teos maistuu useimmille opettajista. Tuore, tärkeä ja käytännöllinen aihe  Vinkkejä ja  ohjeita, joista on iloa muuallakin kuin koulussa. Nöyrä ote, leppoisaa kieltä ja  hauskoja sanoituksia. Tyyliin "aseta  happinaamari ensin itsellesi." Ripaukseksi teoriaa.

Kirjoittajien mukaan opetustyö on mielenkiintoinen yhdistelmä tunnetta ja järkeä- ja  tunteet  vaikuttavat kaiken aikaa taustalla, vaikka opettajan päähuomio olisikin tiedoissa ja taidoissa. Omat silmäni avautuivat ainakin sentin verran lisää tunteiden merkittävyydelle.

Tunteet, mitä ne ovat?

Sitä  saattaa luulla tietävänsä tarpeeksi kaikesta mm. tunteista. Lahtinen ja Rantanen  laajentavat kohteliaasti omaa näkemystä. Tunteita on luvuton määrän. Kirjan innostamana kokosin itselleni listan positiivisista ja negatiivisista tunteista. Kirjan mainio idea on  muuten laittaa luokan seinälle tunnetaulu, joka helpottaa tunteista puhumista.  Kaikilla lapsilla ei ole edes nimiä tunteille.

Positiivisia tunteita ovat:  Helpotus- Hilpeys- Hämmennys- Hämmästys-Ihailu-Ihastus-Ilo- Innostus
- Inspiraatio- Itsensä ylittämisen riemu- Kiitollisuus- Kohottuminen- Luottamus- Myötämielisyys- Myötätunto- Myötäylpeys- Rakkaus- Rohkeus- Toivo- Tyytyväisyys- Uteliaisuus-Vau-tunne- Ylpeys...

Negatiivisia tunteita ovat: Ahdistus- Epäluulo- Halveksunta- Harmitus- Häkellys- Häpeä- Inho
-Ikävä- Järkytys- Kateus-Katumus-Mustasukkaisuus- Myötähäpeä- Pelko-Pettymys- Pitkästyminen
- Riittämättömyys-  Suru- Syyllisyys-Turhautuminen - Vahingonilo- Viha- Ylimielisyys

Enpä ollut  tullut ajatelleeksi, että ihminen tuntee yhtä aikaa monensävyisiä tunteita, positiivisia ja negatiivisia. Siksi  tilanteessa nousevia, omia tunteita kannattaa eritellä ja sanoittaa itselle vaikka onkin aikuinen

Tunteet ovat kirjoittajien mukaan  ikkuna ihmisen tarpeisiin- joita emme aina itse tunnista. Esimerkiksi turhautumisen takana voi olla  koettu "loukkaus" autonomian tarvetta kohtaan.

Mitkä sitten ovat tunteiden taustalla olevat tarpeet? Tarvelistoja on monia. Maslowista sekä Decistä ja Ryanista alkae. Kirjassa käytetään Rantalan 7-tarpeen  (Rantanen 2013) jaottelua.
.


  1. halu olla kiinnostava (että  joku huomaa, kiintyy. Kukaan ei halua olla yhdentekevä )
  2. halu tulla ymmärretyksi (anna 100 % huomio, tulla kuulluksi,  ei niinkään kaipaa neuvoja)
  3. halu olla arvostettu, olla tärkeä (osoita arvostus)
  4. tarve tulla kohdelluksi reilusti - ( reiluus on subjektiivinen kokemus)
  5. tarve hallita - tehdä itse (epäonnistuminen on noloa)
  6. edistymisen tarve  (tee toiselle näkyväksi)
  7. merkityksellisyyden tunne ( motivoi. kokemus  olla osa kokonaisuutta. Osoita se.)
Tähän listaan  on valittu ilmeisesti vain henkisiä tarpeita. Yllättävää,  ettei turvallisuus ole mahtunut joukkoon.

Tunteilla on iso merkitys

Tunteet ovat kirjoittajien mukaan voima ja energia, jotka saavat meidät tahtomaan ja toimimaan.  Vaikka aina emme edes tunnista niitä.

Tunteet myös estävät toimimasta (järkevästi). Aivoistamme vain pieni osa (prefrontaalinen korteksi) keskittyy tietoiseen ajatteluun. Vastaavasti tunnereaktioihin osallistuu valtava määrä aivojen ja kehon osia.  Tunteiden vallassa prefrontaalinen osa aivoista jää vähälle hapelle. Siksi esim. kiihtynyt ihminen ei  pysty ajattelemaan järkevästi.

Tunteet ovat ratkaisevia myös oppimisen kannalta. Ne  vaikuttavat toimintaan herättelyyn, huomion ohjautumiseen, rauhoittumiseen, motivoitumiseen, keskittymiseen, muistiin, päättelykykyyn, kykyyn ratkaista ongelmia ja mm. energisyyteen.

Tunnetaidot

Tunnetaitoja on loputon määrä. Kirjassa niistä esitellään 12:
  1. Oma pää kylmänä – opettaja omien tunteidensa säätelijänä
  2. 100 % läsnäolo – avain aitoihin kohtaamisiin
  3. Tunnepaljastus – kerro tunteistasi
  4. Syötinviritys – herätä uteliaisuus
  5. Miinanraivaus – ennakoi hankalat tunteet
  6. Täystorjunta – kunnioita rajojasi
  7. Sanoista vastuuttaminen – kysy merkitystä
  8. Tahtojen taistelu – luo yhteisiä sopimuksia
  9. Hiljaisuus – anna tilaa ajatella
  10. Voimakysymykset – oivalluta uusia näkökulmi
  11. Armoton arvostaminen – tee hyvä näkyväksi
  12. Syväkiitos – anna aitoa ja merkityksellistä kiitosta
 Jos saa esittää kritiikkiä,  niin tästä jaottelusta - vaikka niiden nimet ovat kekseliäät- en kauheasti innostunut.

Kirjan lopussa esitellään  vielä  joukko hankalia tilanteita, ja annetaan vinkkejä, kuinka toimia kun
Luokan ilmapiiri ei toimi, kun opettajainhuoneessa tunteet nousevat pinnalle, kun wilma-viestittely menee liian pitkälle, kun on puhuttava huoltajalle hankalasta asiasta, kun oppilas on sietämätön, häirikkö tai mikään ei kiinnosta häntä. Tai kun oma jaksaminen alkaa loppua,

PÄHKINÄNKUOREEN 

Tiivistäisin kirjan messagen omin sanoin  itselleni about näin:

1. Opettele tunnistamaan ja nimeämään vaikeissa tilanteissa tunteet ensiksi itsestäsi. Hyväksy, että tunnet. Tunteita saa ja pitää olla.  Sanoita ne. Tunnista  omat (loukatut) tarpeesi syiksi, jotka ovat tunteittesi  taustalla.  Kun itselläsi nousee tunteet, kerro ne. Kun puhut omista tunteistasi,  et syytä muita.

2. Hallitse tapaasi ilmaista tunteita. Opettele ohjailemaan niitä.  Kuinka rauhoittaa, piristää, herättää uteliaisuus, saada innostumaan, hillitä, motivoida. Joskus joutuu myös näyttelemään esim. innostunutta.

3.  Osoita arvostavasi toisen tunteita. 100 % läsnäolo on  avain aitoihin kohtaamisiin.

4. Opettajilla on mahdollisuus näyttää mallia,  kuinka pärjätä tunteiden kanssa. Opettajan omat tunteet vaikuttavat oppilaiden oppimiseen.  Ole turvallinen aikuinen, joka  säilyttää malttinsa.

5. Luo  oppimista edistävä ilmapiiri, kokemuksia  kuunnelluksi tulemisesta ja  arvostuksesta. Ei kannata (aina) keskittyä  ongelmatilanteisiin; Ennaltaehkäise. Rakenna   hyvää turvallista ilmapiiriä : Siihen kuuluvat: ystävälliset katsekontaktit,  hymyilevät kasvot, kannustavat ja kunnioittavat koskettelut, opettajan rento puhetapa, huumori ja  leikkisät hetket. Anna aikaa vapaalle juttelulle,  s elkeät rajat ja rakkautta. Naurakaa ja iloitkaa yhdessä. Nosta onnistumiset esiin. Tervehdi jokaista.  Anna kohtaamisissa täysi jakamaton huomiosi. Kohtaa jokainen oppilas joka päivä (30 sek).

5. Opeta oppilaille tunnetaitoja. Vahvistamalla  tunnetaitoja luot oppimiseen syvempää merkitystä. . Opeta tunnistamaan tunteita.

6. Kun vaikea tilanne osuu kohdalle, "virity tunnetaajuudelle".  Pysähdy.  Mitähän toinen tuntee? "Syväkuuntele".  Älä keskeytä. Älä  tuputa  ohjeita.   Sovita toimintasi tunteisiin.Vie huomio tunteisiin käytöksen takana.   Osoita ja sanoita aidoissa tilanteissa niiden nostattamia tunteita.Voit auttaa oppilasta sanallistamalla hänelle sen, mitä tulkitset tunteen syntymisen syyksi  (älä tee niin kollegoille :-)) Niin syntyy tunne että on tullut ymmärretyksi. Joskus on hyväksi kertoa keskustelukumppanille, esim  vanhemmille etukäteen (miinanraivaus)  että," se mitä aion kertoa voi tuntua kurjalta…." Anna ohje,  kuinka toimia, jos tuntuu kovin pahalta…

”Kun tunteet on tunnistettu ja käsitelty,  järkevälle keskustelulle  ja toiminnalle syntyy paremmat edellytykset.”

7. Kun toinen on upoksissa itsesääliin jne, käytä voimakysymyksiä, joilla oivallutat  uusia näkökulmia:
"Muistatko milloin sinulla oli viimeksi oikein mukava olla?"
" Oletko tehnyt tämän niin hyvin kuin pystyt?"
" Mitä opit tästä?"
" Mikä on sinulla kaikkein tärkeintä?"

8. Kun saat itse yllättävää kritiikkiä,  ole hiljaa ja kuuntele. Pyydä toistamaan: ”Anteeksi, en saanut selvää, voisitko toistaa hieman hitaammin". Toista mitä kuulet (raivo purkautuu, kun saa toistaa )
Jos loukkaannut, kerro ettet  pidä huutamisesta, ja että seuraavalla kerralla lähdet pois selittelemättä.

10. Oman jaksamisen kannalta: Kannattaa viivytellä (rypeä) positiivisissa tunteissa 20-30 sekunttia.
Hengitä; lihakset rentoutuvat uloshengitettäessä. Vaihda asentoa. Vaihda näkökulmaa. Suhteuta  muihin tilanteisiin. Hyväksy asiat sellaisina kuin ne ovat.

Kirjoittajista


Anuliisa Lahtinen on luokanopettaja.Takana on pian kaksikymmentä vuotta Maaniitun koulussa Nurmijärvellä. Lisäksi hän on  vertaismentori ja  sivutoiminen tunnetaitovalmentaja.
https://www.anuliisalahtinen.fi




Jarkko Rantanen on psykologi, tietokirjailija ja työelämän tunnetaitoihin erikoistuneen Emergy Oy:n valmentaja ja osakas.
http://www.emergywork.com


perjantaina, toukokuuta 31, 2019

Näin perusopetuksen arvioinnin uudistaminen etenee

NOSTAN tähän itselleni talteen Opetushallituksen pari viikkoa sitten julkaiseman tiedotteen, joka selkeyttää kuvaa vuosi sitten käynnistyneestä vuonna 2014 valmistuneiden ops-perusteiden uudistamistyöstä.  Oikein pähkinänkuoreen tiivistetysti luen sen näin:

Tavoite:
täsmentää perusteiden arviointilukua  (ei vain päättöarvioinnin osalta) niin, että arvioinnista vähenee tulkinnan-varaisuus ja päättöarvioinnin (nyt ei enää puhuta muista luokka-asteista) arvosanoissa lisääntyy vertailukelpoisus. Samalla tarkennetaan numeroarvioinnin aloittamiskohtaa.

Keinot:  laaditaan arvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7 ja 9.  Niissä määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen. Arvioinnin kriteerien valmistelutyötä ja linjausten selkiyttämistä tehdään yhdessä opettajien sekä didaktiikan asiantuntijoiden kanssa.

Aikataulu:

LUKUVUOSI 2019-20

  • Kesä 2019: laaditaan arvioinnin linjausten luonnos
  • 16.9.─18.10.2019: luonnos kommentoitavaksi verkkoon 
  • Alkusyksy 2019: Päättöarvioinnin kriteereitä valmistellaan työpajoissa oppiaineryhmittäin. 
  • Loppuvuosi 2019: Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVI sekä opetus- ja kulttuuriministeriö  yhdessä toteuttavat käytettävyystestauksen
  • 31.12.2019: Viimeistellyt uudet linjaukset julkaistaan 
  • Kevät 2020: Paikallinen opetussuunnitelmatyö ja suunnitelmien käyttöönotto 
LUKUVUOSI 2020-21
  • 1.8. 2020: arvioinnin linjaukset tulevat voimaan  
  • Syksy 2020:  Päättöarvioinnin kriteerien laajempi kommentointi verkossa ja lausuntojen kerääminen
  • 31.12.2020:  Palautteen pohjalta viimeistellyt kriteerit  julkaistaan.
  • Kevät 2021: Uudistettu päättöarviointi otetaan  käyttöön kouluissa. 
LUKUVUOSI 2021-22
  • 1.8.2021: Päättöarvioinnin kriteerit tulevat voimaan
  • Kevät 2022 Kriteerien mukaisia päättöarvosanoja päästään antamaan kaikissa oppiaineissa ja koko ikäluokalle keväällä 2022.

JOS siis olen oikein ymmärtänyt: 
- kuudennen luokan kriteereitä ei nyt muuteta
- päättöarvioinnissa ei muuteta arvosana 8 kriteereitä? 
- muille luokka-asteille ei laadita eri oppiaineisiin kasin kriteereitä?
- kaikissa kunnissa ja kouluissa uusitaan arviointiosuus omissa opseissa työstetään  ensi keväänä
- kaikissa kunnissa ja yläkouluissa uusitaan päättöarviointia koskeva osuus työstetään keväällä 2021
(Sain OAJ:n Jaakko Salolta FB:ssä tällaisen viestin: ... muiden luokka-asteiden kriteerien osalta ei vielä ole linjausta, joten niiden osalta asia on vielä auki. Edustamani tahon puolesta, ne on myös oltava mukana kokonaisuudessa.)
Opetushallitus: Perusopetuksen arvioinnin uudistaminen etenee Tiedote. Julkaistu: 15.05.2019, 09:31 

Opetushallitus valmistelee perusopetuksen päättöarvioinnin uusia kriteerejä ja arvioinnin linjausten täsmennyksiä yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkempien kriteerien tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä. Kriteerityön ohella selkiytetään arvioinnin kansallisia linjauksia, sillä ne on koettu nykyisessä opetussuunnitelmassa liian tulkinnanvaraisiksi.
Nyt laaditaan arvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7 ja 9. Niissä määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen.
─ Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty vain arvosanalle 8. Arvioinnin linjauksia täsmentämällä saadaan koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet tueksi kouluille ja opettajille arvioinnin toteuttamisessa, toteaa opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta. 

Valmistelu tehdään yhdessä opettajien, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa
Arvioinnin kriteerien valmistelutyötä ja linjausten selkiyttämistä tehdään yhdessä opettajien sekä didaktiikan asiantuntijoiden kanssa. Työtä ohjaa Opetushallituksen nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät. Työn tukena toimii lisäksi asiantuntijaryhmä, johon kuuluu päättöarviointiin perehtyneitä tutkijoita. 

Arvioinnin kehittämistyön päämääränä on päättöarvioinnin yhdenmukaistaminen ja sen myötä peruskoulun tasa-arvoisuuden vahvistaminen. Tavoitteena ovat sellaiset kriteerit ja ohjeet, jotka palvelevat kouluja arvioinnin toteuttamisessa mahdollisimman hyvin. Valmistelutyössä on otettu huomioon opettajien toive siitä, että kriteerit saadaan käyttöön nopeasti. Samalla pyritään kuitenkin varmistamaan lopputuloksen laatu kommentointi- ja lausuntokierroksilla sekä käytettävyyden varmistamisella, mikä vaatii oman aikansa. Tästä syystä kriteerien laatimisen aikataulua on täsmennetty.
─ On tärkeää, että opetuksen järjestäjille ja kouluille varataan riittävästi aikaa sekä arviointilinjausten että kriteerien paikalliseen prosessointiin ja perehtymiseen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. 

Ensin tarkennetaan koko peruskoulua koskevat arvioinnin linjaukset
Työ on aikataulutettu niin, että ensimmäisenä saadaan selkiytettyä peruskoulua koskevan arvioinnin linjaukset ja tarkennettua arvioinnin toteutukseen liittyvää ohjeistusta. Tämä koskee kaikkia vuosiluokkia ja muun muassa sitä, missä vaiheessa numeroarviointien tekeminen aloitetaan.
Työtä tehdään kevään ja kesän kuluessa, ja arvioinnin linjausten luonnos saadaan kommentoitavaksi verkkoon 16.9.─18.10.2019.  

Viimeistely tehdään saadun palautteen pohjalta marras-joulukuussa ja uudet linjaukset julkaistaan 31.12. 
Paikallinen opetussuunnitelmatyö ja suunnitelmien käyttöönotto tapahtuu kevään 2020 aikana ja linjaukset tulevat voimaan uuden lukuvuoden alusta 1.8.2020. 

Uusien kriteerien mukaiset päättöarvosanat annetaan kaikissa oppiaineissa keväällä 2022
Päättöarvioinnin kriteereitä valmistellaan kuluvan kevään ja alkusyksyn aikana työpajoissa oppiaineryhmittäin. Oppiaineryhmissä on mukana kaikkien oppiaineiden opettajia sekä tutkijoita. Työpajatyöskentelyssä syntyneiden kriteeriehdotusten toimivuutta arvioidaan Opetushallituksen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä toteuttamassa käytettävyystestauksessa loppuvuodesta 2019. Samalla varmistetaan se, että kriteerit ovat linjassa arviointiin liittyvän tutkimustiedon kanssa.  

Päättöarvioinnin kriteerien laajempi kommentointi verkossa ja lausuntojen kerääminen toteutetaan syksyllä 2020. Kriteerit viimeistellään palautteen pohjalta siten, että ne julkaistaan 31.12.2020. 
Paikallinen käyttöönotto tapahtuu keväällä 2021. Kriteerit tulevat voimaan 1.8.2021 ja niiden mukaisia päättöarvosanoja päästään antamaan kaikissa oppiaineissa ja koko ikäluokalle keväällä 2022.
─ OAJ pitää opettajien arviointityötä ja arvioinnin yhdenvertaisuutta paremmin tukevien arviointikriteerien laatimista erittäin tärkeänä. On hienoa, että työtä tehdään eri tahojen vuorovaikutuksessa ja yhteisellä prosessilla. On myös erittäin hyvä, että tälle työlle otetaan nyt huolellisen valmistelun vaatima aika, jotta myös kriteerien käytettävyys voidaan varmistaa. Päätetty etenemisjärjestys on oikea: liikkeelle on lähdettävä arvioinnin yleisten linjausten täsmentämisestä, toteaa kehittämispäällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä. 

Opetushallitus tukee arvioinnin linjausten ja päättöarvioinnin kriteerien toimeenpanoa muun muassa koulutuksella, ohjauksella ja muulla tuella. Tavoitteena on, että kouluissa on riittävästi aikaa perehtyä linjauksiin ja kriteereihin sekä valmistautua niiden käyttöön ennen lukuvuoden 2021─2022 alkua.

https://beta.oph.fi/fi/uutiset/2019/perusopetuksen-arvioinnin-uudistaminen-etenee 

Kai-Ari Lundell pohti asiaa heti, kun tiedote oli julkaistu:
https://properuskoulu.blogspot.com/2019/05/peruskoulun-paattoarvioinnin-uudet.html

torstaina, toukokuuta 30, 2019

Tapasin taas viisaan miehen. Huikeaa.

TAPASIN eilen - ehkä 10. kerran sattumalta yliopiston kahvilassa viisaan miehen, jonka äly on kuin partaveitsi ja kokemus ylittää paitsi eläkeiän myös usean dosentin pätevyyden.

Kun en nytkään muistanut pyytää lupaa näiden ajatusten kertomiseen, en käytä hänen nimeään. Olkoon vain viisas mies.

KAHVIKUPPI tyhjeni  puolessa  tunnissa. Sinä aikana vakuutuin mm. seuraavasta:

- Osmo Soininvaaran ajatus siitä, että Pisa-tulosten lasku vuodesta 2012 vuoteen 2015  selittyisi  maahanmuuttajien osuudella näytteessä, ei ole relevantti. Maahanmuuttajien osuus oli vain lisäaineisto. Lasku on todellinen. MUTTA se ei johdu välttämättä osaamisen tasosta. HÄH?

 - Jo  vuosia sitten viisas mies oli sitä mieltä, että Suomen (silloin) muita paremmat tulokset selittyivät hyvän opetuksen lisäksi sillä, että suomalaisoppilaat tekivät testitehtävät tosissaan. He "tarttuivat kynään".

– Suomalainen opettaja osasi jakaa koepaperit.  Opettaja  järjesti  istumajärjestykset koemaisesti  ja  loi ilmapiirin/tunnelman, että testi on osa koulunkäyntitoimintaa ja se kuuluu tehdä niin hyvin kuin osaa.

Kaikkialla muualla asia  ei ollut 2000 tai 2012 noin. Ehkä ei enää meilläkään? Viisas mies selitti nytkin, että lasku johtuu kollektiivisesta muutoksesta oppilaiden ajattelutavassa. Koska Pisa-tehtäviin vastaaminen ei vaikuta oppilaiden arvosanoihin - Who cares- yhä useammin myös meillä.

Viisas mies oli sitä mieltä, että nopein keino (ja halvin!!!)  nostaa tuloksia olisi palauttaa koulumaisuus koejärjestelyihin. Entäpä, jos rehtori valvoisikin Pisa-testin? Entäpä jos hän haastaisi oppilaat tekemään parhaansa?  "Nämä tehtävät  kuuluu  tehdä niin hyvin kuin osaa."

TOKI tulosten nostamiseksi tulee tehdä muutakin. Aineistot osoittavat, että esim. matematiikassa menestyminen on vahvasti sidoksissa kykyyn ymmärtää kieltä (sanalliset tehtävät). Matematiikan kielen oppimiseen tulisi panostaa. Oppilaiden pohdinnoille pitäisi antaa enemmän tilaa opetuksessa. Yhteisestä virheiden käsittelystä opitaan. Tarvitaan yhteistä tehtävien pohdintaa.

Koska pöydän äärellä oli muitakin nimenomaan matematiikan opetuksesta kiinnostuneita, pohdimme myös pikaisesti matematiikan opettajia innostavaa hypeä, jossa oppilaat etenevät omaa tahtiaan ja saavat itse valita tason, johon osaamisen kehittämisessään tyytyvät. Ja sitten he suorittavat kurssin tekemällä juuri tuon tasoisia tehtäviä mittaavan kokeen.

Viisas mies vetosi Vygotskiin. Aina on myös haastettava seuraavalle lähikehitysvyöhykkeelle. Hän vetosi myös suomalaiseen  Vihdissä ja Nummelassa tehtyyn  kokeiluun. Jos oppivat ryhmät muodostetaan samantasoisiksi, osaamisen erot kasvavat. Evidence-based siis. Muut kahvinjuojat korostivat, että sekä heikommin että hyvin oppivat hyötyvät yhteisestä virheitä ja oikeita ratkaisuja koskevasta keskustelusta.

KYLLÄ jäivät  aivot taas surraamaan.

Lkv:n 2018-19 koulutuskeikat hoidettu. Mitä opin? Osa 1

Aina ei kaikki mene putkeen.  Alma teki Rexi-foorumiin oikein
puffi- videoclipsit, mutta  2-päivän semnaari jouduttiin perumaan.
LUKUVUODEN  2018-19 koulutuskeikat on nyt hoidettu kanta.  Oikea aika koota unohdukselta suojaan, mitä opettelin? Mitä opetin? Mitä opiin? Tässä reflektion 1. osassa keskityn tilauskeikkoihin.  Kokemukset ma. didaktiikan lehtorina tehdystä koulutuksesta hieman myöhemmin.

MINULLA näyttää olleen edellisten 10 kuukauden aikana  4 isoa teema ja muutaman yksittäinen tilaus.

Lukuvuoden teema nro 1. Tutoropettajan taidot

Vuoden pääteema oli edelleen vuodesta 2017 jatkunut  tutor-opettajakoulutus. Paketin perusidea oli edelleen sama: tutor-konsepti. Vuoden aikana syvensin erityisesti aikuisten opettamisen problematiikkaa.

Huhtikuun alussa pidettiin Tutoreiden tiedontasauspäivä  Kalasatamassa.

Toisin  kuin aikaisemmin nyt haluttiin lyhyempiä sessiota. Tutorkonsepti piti lyhyimmillään tiivistää kahteen tuntiin. Pisimmillään vertaiskouluttamisen taitoihin sai käyttää kaksi lähikoulutuspäivää. Mitä vähemmän aikaa, sitä tärkempi ennakkokysely oli. Reissata sai edelleen. Tuli pikaisesti nähtyä mm.   Helsinkiä, Hämeenlinnaa, Keravaa, Kotkaa, Lahtea, Lapuaa, Lohjaa ja Saloa.  Lahden sessioissa mukana oli monta kuntaa: Kärkölä, Padasjoki, Hartola, Sysmä, Heinola, Orimattila, Lahti, Asikkala, Hollola. Lapualla oli mukana monta kuntaa: Kauhajoelta, Lapualta, Lappajärveltä, Kauhavalta, Kurikasta, Alajärveltä, Evijärveltä, Isostakyröstä, Teuvasta ja Soinista.

Mitä uutta opin?

Konsepti pysyi pitkälti samanlaisena. Erityisesti perehdyin aikuiskasvatuksen kirjallisuuteen. Ja sitä on pinossa vieläkin pöydällä. Oivalsin, kuinka aikuiskasvatuksen fokuksen siirtymä kohti arkioppimista ja työssä tapahtuvaa oppimista näkyy myös formaalissa koulussa siirtymänä vastaanottavasta oppimisesta uutta luovaan oppimiseen- oikeiden ongelmien ratkaisemiseen.
Metodisesti siirsin painopistettä luonnoinnista  tiedon yhteiseen rakentamiseen.

Saa nyt nähdä, kuinka turor-koulutuksen tarpeen jatkossa käy. Ensi lukuvuonna tutorkoulutusta tullaan varmasti tarvitsemaan tukemaan koulujen varhennettua kieltenopetusta. Mutta mahdollisesti uusi teema tulee olemaan myös arvioinnin uudistaminen.

Muistiin kannattaa merkitä edelleen tutor-opettajien huoli siitä, että rehtorit eivät ehdi valtaistaa  toimintaa. Ja tarve erityisesti taitoihin innostaa opettajia.

Lukuvuoden teema nro 2: Syväoppiminen

Kokkola goes NPDL.
Vuoden toinen  iso teema oli kansainvälisen  Michael Fullanin  vetämän NPDL-hankkeen pedagoginen ydin: syväoppiminen. Sain aloittaa fasilitoinnin tästä teemasta jo  vuonna 2015 sitten Vesa Äyräksen vetämässä  Pohjantähti-organisaatiossa.  Alkuvaiheisiin kuului tiivis yhteistyö myös Microsoftin Kati Tiaisen ja Dataficherin Markku Pelkosen kanssa.

Tänä lukuvuonna tarvetta sparraukselle oli ennen muuta ns. Eteläisellä, Keravan luotsaamalla usean kaupungin muodostamalla alueella. Kerava järjesti syväoppimisesta valmennusta  paitsi opettajille ("Kirkastusjuhlat") myös opetuslautakunnalleen ja vanhemmille. Keravalla NPDL-kouluille annettiin evästystä myös tutorointiin.

Sain jelpata myös Kokkolan rexejä tästä teemasta.

Mitä uutta opin? 

Usea koulutuspäivä järjestettiin PLC-hengessä, jossa purettiin esiin nousseita ongelmia ja etsittiin ideointipajoissa niihin ratkaisuja. Näissä luento oli vain  tuokioita. Perehdyin myös uusiin työelämän kehittämisen työtapoihin, mm. muutoslaboratorioon ja hieman kokeilinkin niitä.

Editalta tilattu NPDL-koulutus huipentuu ensi syksynä eteläisen alueen yhden päivän mittaiseen yhteenvetosessioon.  Siihen pitäisi kehitellä jotain tosi vänkää vähän juhlamaista.

Lukuvuoden teema nro 3: Ops

Vuoden kolmas  iso teema oli  edelleen ops-uudistus. Perusteet ilmestyivät vuonna 2014, ja käyttöön ne otettiin asteittain vuonna 2016. Ensimmäiset ops-luennot minulta tilattiin  vuonna 2015. Siitä lähtien perusmessageni on ollut normien selkokielellistäminen.

Ops-Veso tarvittiin Haapavedellä. Eurajoella rajauduttiin toimintakulttuurin muutoksen. Teimme katsastuksen.

Sain olla mukana kehittämässä ops-ajattelua myös  Espoon Juvenalissa, joka tarjoaa mm. taiteen perusopetusta  sekä opiston pedagogiselle johdolle että opettajille,

Keuruu tilasi ops-esittelyn sivistyslautakunnalleen. Tärkeä ryhmä.

Erityisesti keväällä kiinnosti käynnistynyt arvioinnin uudistamistyö

Mitä opin? 

Tänä lukuvuonna ops-teemaa  käsiteltiin paitsi erillisissä ops-luennoissa, myös osana tutor-opettajavalmennuksia. Esikyselyissä pyrittiin kartoittamaan, missä vaiheessa käyttöönotto on.

Lukuvuoden teema nro 4: Suomalainen koulujärjestelmä ja pedagogiikka

Neljäs iso teema oli suomalainen koulutusjärjestelmä ja pedagogiikka.  Tästä teemasta sai näyttää dioja kansainvälisille opettajaryhmille Vantaalla - ja yhdessä Jukka Somerharjun kanssa myös Istanbulissa sikäläisille opetttajille ja oppilaiden vanhemmille. Ehkä eksoottisin oli  pikakeikka oli opettajainkoulutustilaisuus Göteborgin erityisesti romaneille suunnatussa kansanopistossa.

Mitä opin? 

Oikein innostuin etsimään suomalaisen (oikeasti hyvin eklektisen) pedagogiikan erityispiirteitä ja hahmottamaan mallia tavanomaisen oppituokion rakenteesta, ja siitä mitä kussakin vaiheessa tulisi tapahtua, jotta se tukisi oppimista sellaisena, mitä siitä tiedetään. ja mitä arjessa todellisuudessa tapahtuu.

Yksittäisiä tilauksia 

Pietarsaari tilasi heti elokuun alkuun Vesoluennon teemasta "Pahoinvoivasta pedagogiikasta hyvinvoinnin pedagogiikkaan".  Todella tärkeä aihe. Yksinäisyys. Uupuminen. Syrjäytyminen. Myös Haapaveden ops-sessiossa varattiin puolet ajasta tähän.

Jukka Sarpila tilasi syyskuun Kikyksi session Opettajan omasta pedagogiikasta. Otsikoksi tuli: Ei sanakaan opsista :-)

Tammikuun 2019 Educassa sain olla mukana paneelissa, jossa pohdittiin: Mihin tarvitaan vaihtoehtopedagogiikkaa?

Ja erinomaisen innostavaa oli saada puhua Kauhavalla innovatiivisista kouluista. Sukelsin hankkimaan tietoa mm. Hakalasta, Ilolasta ja Zillanista.

Huhtikuussa sai  opastaa kansainvälistä opettajaryhmää suomalaisen rehtoriuden salaisuuksiin. Paikkana oli Espoon Ison Omenan kirjasto. Sama teema kiinnosti myös Vantaalla toukokuussa pariakin ryhmää.

LUKUVUODEN 2018-19 KOULUTUS-SPARRAUSKEIKAT

ELOKUU
6.8. Lohja. Alueellisen tutortoiminnan alkutapahtuma
13.8. Pietarsaari. Veso. Pahoinvoivasta pedagogiikasta hyvinvoinnin pedagogiikkaan.
22.8. Hämeenlinna. Tutorkoulutus.Tutoropettajan asiantuntijatyössä huomioitavaa

SYYSKUU
1.9 Kerava Kyky-päivä, 8.30- 10.30 (Innostus)
6.9. Lahti.  Hollolan opettajat.  Tutoropettajan ja vertaiskouluttajan taidot 1
18.9. Kotka  Tutor-opettajat.Seurantapäivä
20.9. Lahti. Hollolan opettajat.  Tutoropettajan ja vertaiskouluttajan taidot 2,
22.9  Espoo.  Päivänkehrä. Opettajan oma pedagogiikka.
27.9. Keuruu. Sivistyslautakunnan ops-koulutus

LOKAKUU
9.10. Haapavesi. Veso. Ops ja  pedagogiseen hyvinvointi.
10.10. Helsinki. Tutoropettajan ja vertaiskouluttajan koulutus. Avoin Istunto 1.

MARRASKUU
15.11. Kerava. PLC-päivä. = Kirkastusjuhlat.
17.11. Heinola. Veso. Oppiminen. Opettajan perustyö.
19.11. Vantaa.  Atempo. Suomalainen koulutusjärjestelmä
22.11. PROREXI -Paneeli
23.11. Helsingin yliopisto: Yhteisopettajuus.
29.11. Eurajoki. Koulujen toimintakulttuurin kehittäminen. 1

VUOSI 2019

TAMMIKUU
24.1. Kokkolan väki Helsingissä  12.45-17. "Katse eteenpäin!"
26.1. Educa  26.1. Paneeli: Mihin tarvitaan vaihtoehtopedagogiikkaa?
               
HELMIKUU
4.2. Kerava:  NPDL: Mallina tiivistys 2-päiväisestä TUTOROINNISTA
5.2.  Lahti: Tutoropettajien valmennus .
6.2. Espoo  Juvenalia. Uusi ops.
11.2. Göteborg.  Suomalainen peruskoulu.
21. 2. Lapua.. Tutoropettajat
28. 2. Kerava. Syväoppiminen. Huoltajille

MAALISKUU
5.3. Kauhajoki. Innovatiivinen koulu. Veso.
27.3. Espoon  Juvenalia Ops.osa 2.

HUHTIKUU
2.-3.4 Helsinki. Tutoreiden tiedontasauspäivät
8.4.  Keravan tutor-opettajat
11.4. Keravan perusopetuksen päivä. Syväoppimisen PLC
15.4.  Salo. Tutor-opettajat.
16.4.  Espoon. Kv-ryhmä, Ison Omenan kirjastossa.Suomalainen rehtori.
25.4.  Kotka. Tutor-opettajat.

TOUKOKUU

9.5. Vantaa. CEEF.kv-rexit
14.5. Lahti Tutorit. Verkostotapaaminen. Miten ops muuttuu?
16.5. - 19.5 Istanbul.  Suomalainen pedagogiikka.  Jukka Somerharjun kanssa. Opettajille ja vanhemmille,
21.5. Atempo: Suomalainen koulutusjärjestelmä ja pedagogogiika. Kv-ryhmä,