Uusi käsite: oppimaisema

 

 H llitäkseni kiukkuani yhä viipyvästä kesästä tartuin jo toiseen  Kasvatus ja aika- sivuston artikkeliin. Ihanaa, että joitain muitakin kuin minua kiinnostavat käsitteet ja niille annetut sanat.  Granon artikkelissa pohditaan käsitteitä oppimisympäristö ja oppi(mis)maisena. Jälkimmäinen oli minulle ihan uusi.

Granö, Päivi (2025). Miksi oppimisympäristö muuttui oppimaisemaksi? Katsaus. Kasvatus & Aika 19 (2) 2025, 113–125. 

Oppimisympäristö (learning environment) on varmaankin meille kaikille tuttu termi. Se  on ilmestynyt ops-kieleen varmaankin jo 1990-luvulla. Se on vakiintunut käsite myös kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Mitä tuo käsite  tarkoittaa?  Suppeimmillaan oppimisympäristö tarkoittaa huonetiloja:  luokkia, auditorioita, luentosaleja ja tiettyjen opetussisältöjen edellyttämiä tilaratkaisuja välineineen. 

Laajempi, esimerkiksi suomalaisen perusasteen ja toisen asteen opetussuunnitelmissa esiintyvä  määritelmä sisältää oppimisen fyysisen ympäristön lisäksi myös psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön.

Sosiaalipsykologian ja kasvatussosiologian tutkimuksissa  oppimisympäristö nähdään kirjoittajan mukaan sosiaalisina vuorovaikutustilanteina. 

Rinnalle syntyi  pian  käsite: avoin oppimisympäristö (openplan).  Tanskassa raennettiin jo  1970-luvulta alkaen  arkkitehtuuriltaan avoimia koulutiloja.  Ympäristöstä tuli tarjouma, josta voi valita. (Itse muistan ymmärtäneeni käsitteen alunperin nimenomaan oppimisvapauden  avoimuuden kuvauksena) 

Avoin oppimisympäristö (avoimet koulutilat, joissa ei ole esim. omaa kotiluokkaa)  on herättänyt  myös  kritiikkiä. Sitä kuvataan rajattomaksi, ihmisen toimintaa ohjaamattomaksi, turvattomaksi ja hallitsemattomaksi. Ne ovat eräiden tutkijoiden mukaan tiloja, joissa lapsen on taisteltava paikasta joka päivä ja jatkuvasti.

Uusi käsite: oppi(mis)maisema

Brittiläisessä ja yhdysvaltalaisessa keskustelussa alkoi 2000-luvun alkupuolella näkyä  uusi käsite oppimaisema (learning landscape).  Oppimaiseman käsitteeseen liittyvät esimerkiksi joustava tila (flexi-space), hetkellisen kohtaamisen tila tai tarvetila (just in time -space) ja koulutusideologian paljastava ydintila.

Maisema ei  tarkoita vain oppimisen tiloja ja paikkoja, vaan se on keskeinen käsite myös opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja toimintakulttuurissa. Maiseman olemukseen liittyy käsite avoimesta näkymästä. 

Mitä uutta maisema-ajattelu tuo?

Kun vakiintunut käsite (oppimisympäristö) alkaa muuttua toiseksi tai sen sisältöön nousee elementtejä, nousee kysymys, mikä on muuttunut ja miksi. Miksi oppiminen ei tapahdukaan enää pelkästään ympäristössä? 

Kirjoittaja esittää käsitteen vaihdokseen useita syitä. Vanhasta  puuttui  lähes kokonaan systeeminen ja yhteiskunnallinen lähestymisote. Muutos kohti oppimaisemaa liittyi tarpeeseen luoda tiloja niin kutsuttujen 21. vuosisadan kompetenssien syntymiselle. Käsitteen vaihdoksen taustalla on  siis työelämäpainotteisuuden arvon kasvu.

Toisalta muutos liittyy myös kriittiseen pedagogiikkaan, jossa pohditaan ihmisen ja tilan vuorovaikutusta.  Koulu on muutakin kuin tietyn ikäluokan oppimisen paikka. Tila on myös vallankäyttöä.

Muutos liittyy myös  pedagogisen ajattelun muutokseen. Oppimista ajatellaan kokemuksena, jolle tulee tarjota vaihtelevia ja monipuolisia maisemia. Opettajan rooli  muuttui oppimisen ohjaajaksi ja yksin työskentelijästä yhteisopettajaksi. Tämä  asetti tilojen suunnittelulle ja käytölle uusia vaatimuksia. Muunneltavuus, joustavuus, läpinäkyvyys ja rajattomuus ovat keskeisiä käsitteitä uusimmassa, erityisesti pohjoismaisessa oppimisympäristöjen suunnittelussa.  

 Jo 1900-luvun alussa John Dewey esitti ajatuksen, että lapsen tarpeiden kunnioittamisen tulisi näkyä näkyivät yhteisten atriumtilojen suunnitteluna pitkien kapeiden käytävien sijaan. (Itse kytken Deweyn ajatteluun myös  hyvinkin kauas historiaan ulottuvan pyrkimyksen oppia myös muualla kuin koululle tarkoitetussa tilassa.  Tähän liittyy mm. Suomessa 2010-luvulla toteutettu Oppimisen kaikkiallisuus-hanke)

 Tänään ideaa laajennetaan niin, että  tilojen tulisi kuulua paitsi  myös koko yhteisölle, kuten esimerkiksi kirjastot kuuluvat kaikille. Erityisesti korkeakouluissa tilojen tulisi  olla läpinäkyviä, muuteltavia, avautuvia ja niiden tulisi tukea sosiaalisia suhteita ja joustavia aikatauluja.  

Entä näyttö oppimisympäristön tai - maiseman vaikuttavuudesta?

Erityisesti kehityspsykologinen käsitys lapsesta on kyseenalaistanut  pienen lapsen mahdollisuudet toimia jatkuvan määrittelemättömyyden ja joustavuuden tiloissa.

On myös tutkittu jonkin verran lasten omia kokemuksia.  7–14-vuotiaiden suomalaisten ja espanjalaisten koululaisten käsityksiä hyvästä kouluympäristöstä on mm. tutkittu. Heidän toiveensa kertovat turvallisuudentunteen tärkeydestä. Lapset korostavat kodikkuutta ja viihtyisyyttä, jota voidaan luoda kalusteilla, väreillä ja luonnon läsnäololla,.

Niinpä kirjoittajan mukaan oppimaiseman käytännön toteutukset pienten lasten oppimisympäristöissä saattavat olla ongelmallisia. Samoin tulisi pohtia, onko oppimaisema käsittekään sopiva, kun puhutaan alemmista kouluasteista, saati varhaiskasvatuksesta. Myös puhe siitä, että tilat tukisivat oppimista ja tutkimusta akateemisella (kaan) tasolla on tyhjää, koska asiasta ei ole oikeastaan  tutkimusnäyttöä. 

Niinpä.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Kiitos napakasta katsauksesta. Yksi asia pysyy: oppiminen tapahtuu aina jossain tilassa (ellei mielen tilassa :-)). Paluuta ikivanhoihin koulutilamalleihin ei varmaan nähdä.  Mutta ehkä kannattaa etsiä fiksuja kompromisseja. Luoda lisää mahdollisuuksa oppia eri paikoissa. Mutta myös koulussa. Koulun sisälle kannattaa varmasti rakentaa joustavia, muunneltavia tiloja.  Mutta ei vain niitä Eräiden ruotsalaisten oppimisympäristötutkijoiden mukaan avoimien tilojen lisäksi voidaan rakentaa turvaa ja läheisyyttä tuovia saaria, kotipesiä.  Lopulta kysymys on myös siitä, että johtava periaate ei saa olla kulujen säästö

Mm. tämä artikkeli löytyy tästä linkistä.  

Aikamatkalla Wordpressiin. Osa 5: Koulukeskustelua

PÄÄTIN   viime kesänä  aika ajoin julkaista  uudestaan blogilastuja ensimmäisestä noin vuoden ajan 2006-2007 pitämästäni wordpress- blogista.

TÄMÄ viides,  uusittava lastu on julkaistu 21.10. 2006 - siis about 14 vuotta sitten. Siinä 52-vuotias Martti pohtii koulutiloja. Tai tarkemmin niiden puutetta.

MUUTAMA kommentti lopussa tyylin perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.

Koulukeskustelu Vantaalla

MEIDÄN perhe asuu Espoossa, mutta aika usein käymme kaupassa Vantaalla. Usein poimin mukaan Vantaan Sanomat, ja kurkistelen, mitä itänaapuriin kuuluu. Valitettavan usein ikäviä asioita. Joskus samansukuisia kuin Espoossakin.

2000-LUVUN isoja juttuja koulukeskusteluissa on, että koulutilat ovat nousseet opetuksen järjestelyjä johtavaksi periaatteeksi. Kun monessa kaupungissa on innostuttu järjestelystä, jossa vasen tasku (kiinteistövirasto) laskuttaa oikeaa taskua (kaupungin omat koulut jne.) vuokrilla, päädytään välillä ihan absurdeihin tilanteisiin. Lakkautetaan kouluja, joiden kiinteistöt on juuri korjattu ja jätetään ne seisomaan tyhjinä.

VANTAALLA varsinkin säästetään "seinistä"- niin olen ymmärtänyt. Juuri nyt keskustelua käydään Päiväkummussa. Päiväkummun koulun vanhempainyhdistys oli kutsunut "Pakkosiirto vai paviljonki -tilaisuuteen" paikalle hallintoihmisiä: Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, suunnittelija Eila Tanninen, aluerehtori Airi Kansanen ja Päiväkummun koulun rehtori Tapio Lahtero kuuntelivat vakavina 200 paikalle tulleen vanhemman kysymyksiä. Oppilaat eivät mahdu kylän kouluun, ja niinpä vaihtoehtoja on kaksi: Joko osa oppilaista pakkosiirretän kouluihin, joissa on "puolityhjiä luokkia". Tai sitten koulun pihalle siirretään nyt käyttämättä oleva paviljonki (Espoon kielellä parakki).

KYSEHÄN on rahasta. Tilanahtaus tulkitaan ohimeneväksi. Muissa Koivukylän alueen kouluissa tilaa kuulema on. Paviljongin siirtäminen ja vuokraaminen maksaa. Jos oikein älysin, oppilaiden kävelyttäminen naapurikouluihin tulisi paljon halvemmaksi. On auki, siirrettäisiinkö lapset yläkouluun Havukoskelle vai naapurialakouluun Kytöpuistoon. Tilanahtaudesta päästään myös, jos Päiväkummun ekaluokkalaiset aloittavat koulutiensä Tarhapuistossa. (Aika hyvä veto!)

VANHEMPIEN mielestä paras vaihtoehto on, että Päiväkumpuun tuodaan paviljonki. Hei arvostavat yhteisöllisyyttä, jota kylän oma koulun heille edustaa.”Päiväkummussa on ainutlaatuinen kyläyhteisön henki. Paviljonki on pieni kustannus siihen nähden, mitä tämä kylä antaa nuorille.” 

JOSTAIN syystä näissä kiistoissa aina tunnutaan unohtavan, että oppilaat ja opettajat eivät ole vain paketteja, joille pitää etsiä jokin säilytyspaikka. Kouluyhteisö on parhaimmillaan toisiinsa liittynyt joukkue, joka haluaa säilyä hengissä omana heimonaan. Muutoksilla on aina inhimillinen puolensa. Tällä arvokentällä aidosti kysytään lapsen ja työntekijöiden kantaa. Joku vanhemmista kysyikin lehden mukaan: ”Mitä hyötyä kaupungillle on hajottaa motivoitunut työyhteisö?”

ASIAN PUIMINEN JATKUU. Koivukylän kouluverkkoa käsitellään seuraavan kerran koko alueen vanhemmille tarkoitetussa yhteisessä vanhempainillassa tiistaina 24. lokakuuta. Opetuslautakunnan käsittelyyn asia on tulossa marraskuun puolivälissä. Vantaa on avannut asiasta myös keskustelupalstan sivuilleen.

21.10.2006

Perästä kuuluu, sanoi  torvensoittaja

YHÄ  ajankohtainen teema - myös Espoossa.  Oppilasmäärät kasvavat.  Iso joukko kouluja on sisäilmaongelmien vuoksi kaukanakin kotoa väistötiloissa usein juuri parakeissa. Koulut kuntoon - hankkeessa on varauduttu satsaamaan 10 vuodessa miljardi euroa rakennusten kunnostamiseen. Korona-pandemia paisuttaa tilojen tarvetta.

Samaan aikaan rahat loppuvat. Investointeja on lykättävä.  On siirryttävä ns. standardikouluihin. On rakennettava yhä isompia kouluja. On mahdutettava yhä suurempia ryhmiä luokkatiloihin...

Korona-pandemia innostaa joitakin tahoja  ratkaisemaan tätäkin ongelmaa ns. hybridimallilla, jossa osa oppilaista kävisi vuorollaan koulua kotoa käsin. Myös pandemian jälkeen? 21. vuosisadan vuorolukuna?

Espoon koulutilasuunnitelmasta - kriittisesti

ENSI keskiviikkona  Espoon opetus- ja varhaiskasvatus-lautakunnan listalla  on  erittäin merkttävä asia: virkamiesten valmistelema selvitys koulujen sijoittamisesta käytössä oleviin tiloihin. Mutta samalla yhdistellään ja lakkautetaan kouluja. Ja sijoitetaan korjaus- järjestykseen. Kokouksesta tulee lämmin ja pitkä!

AAMUN Helsingin Sanomat on julkaissut jutun asiasta. Maija Aallon kirjoittaman jutun otsikko on:

Koulumylläys suututti Espoossa ensin asukkaat, sitten poliitikot – ”Tällaisen koulujen viskelyn sinne tänne ymmärtäisi ehkä sota-aikana”. Espoon suurimmissa puolueissa löydetään korjatustakin esityksestä paljon sanomista.

Aalto on haastatellut neljän puoleen  edustajia. Kaikki puolueet ovat pettyneitä ja kriittisiä. Eivätkä vain poliitikot Yli 1 500 espoolaista vaatii kuntalaisaloitteessa kaupunkia luopumaan koulukorjauksissa investointikatosta kokonaan.  Tässä pikapoiminnat jutusta:

• On hieno periaate, että koulua pitää voida käydä terveissä tiloissa 
• Suunnitelmaa ei purematta niellä 
• Lähikoulujen pitää sijaita lähellä
• Koulumatkojen tulee olla turvallisia 
• Pienten koulujen lopettaminen on kipupiste
• Merisaappaan erityiskoulun lopettaminen on uhkarohkeaa
• Lukioiden siirtoja pitää harkita tarkkaan.
• Karkako sisäänpääsyraja lukioihin 
• Etelä-Tapiolan lukion siirto olisi virhe
• Matinkylä tarvitsee lukion ja sille paikan
• Ovatko pitkät vuokrasopimukset viisaita?
• Investointikaton on voitava joustaa 
• Koulujen korjaamiseen pitää etsiä lisää rahaa
• Tapiolan alakouluista  pitää tehdä pysyviä ratkaisuja pian.
• Suunnitelma voidaan vielä palauttaa valmisteltavaksi

SUUNNITELMA etenee Ovalan kokouksen jälkeen maaliskuussa  kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto maaliskuussa. Tämän vuoden talousarvioon suoraan liittyvät ja syksyllä auki jääneet asiat etenevät valtuustoon asti. 

Espoon suurkouluhankkeesta

Kuvakaappaus Hesarin sivuilta.

KUTEN lehdistä on voinut lukea, Espoossa kuohuu tai ainakin kuplii.

Vakavasta koulutilapulasta kärsivät kaupunki suunnittelee  (en kirjoita  päättänyt koska asiaa ei ole käsitelty poliittisissa elimissä;  suunnitelmaa on käsitelty vasta kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa kesäkuussa)  vuokraavansa  tilat jättikoululle Otaniemestä Aalto-yliopiston alueelta YIT Rakennus Oy:n  ja HGR Property Partners Oy:n omistamasta vanhasta toimistokiinteistöstä. Osoite on Tietotie 6. Monille vanhemmille suunnitelma on  tullut yllätyksenä.

Rakennus on kahdeksan-kerroksinen. Vuokrattavia neliöitä olisi noin 25000. Niihin mahtuisi jopa 2500 oppilasta. Kokoluokaltaan koulu olisi Suomessa ainulaatuinen.

Vuokrakulut olisivat kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi on arvoitu, että muutostyöt, joilla  tiloja muokattaisiin opetuskäyttöön sopiviksi,  maksavat noin 70 miljoonaa. Kyse olisi pitkäaikaisesta sopimuksesta.

Kesällä kerrottiin, että Otaniemeen siirtyisi kaksi luokiota. Syyskuussa suunnitelmia tarkennettiin, ja Tietotielle siirtyisi vuonna 2019 Olarin lukion ja  ruotsinkielinen Mattlidens gymnasium. Lukioiden siirtymistä ei ole vastustettu. Sen sijaan melkoinen kohu nousi kun kuultiin, että kolmas sinne siirtyvä koulu oli vasta kaksi vuotta sitten oman, uuden koulurakennuksen saanut  englanninkielinen Espoo International School.

EIS:n huoltajat ovat lähestyneet mm. opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseniä huolestuneina, pöyristyneinä jopa raivoissaan. Miksi he vastustavat koulun siirtoa? Kokosin saamistani kirjeistä seuraavat argumentit:

• Tapa, jolla tilahanketta on viety eteenpäin, on ala-arvoinen. Lähtökohtana on ollut vain ja ainoastaan neliömetrit.
• Tieto tiedotustilaisuudesta oli  epämääräinen: ”Sivistystoimessa on valmisteilla ehdotus, joka toteutuessaan tarkoittaa merkittäviä muutoksia opetuspalveluissa Matinkylä-Olarin alueella. Ehdotus esitellään asukastilaisuudessa, joka järjestetään tiistaina 5.9. klo 18:00-20:00 Olarin koulun ja lukion auditoriossa, Olarinniityntie 4.”
• Paikalla ei ollut teknisen toimen edustajia
•  Lasten koulumatka olisi hankala, jopa turvaton. Suurpellosta ei ole metroyhteyttä Otaniemeen, Pienet koululaiset joutuisivat ensimmäisestä luokasta alkaen matkustamaan pitkiä matkoja kaupungin alueella ja vaihtamaan bussia. Tai vanhemmat joutuisivat kuljettamaan. Monista osista kaupunkia  ei ole mahdollista tulla kouluun pyöräillen tai  tai kävelen.
• Koulun koko on  liian suuri. Yli 2000 oppilasta. Myös se pelottaa, että ekaluokkalaiset ovat lukiolaisten seassa.
• Itse koulurakennus on  toimistotalo, jota ei ole rakennettu kouluksi.
• Rakennus on kahdeksankerroksinen. Lapset viettäisivät tauot portaikossa? Koulupihaa ei olisi?
• Siellä ei ole erikoistiloja, esim. liikuntasalia.
• Toimistokiinteistön tontilla ei ole ulkoilumahdollisuuksia eikä luontoa.
• Ulkoliikuntatunnit on järjestettävä Otaniemessä 1,6 km tai Tapiolassa 2,5 km päässä.
• Oppilailla ei olisi välituntipihaa.
• Vahvistamattoman tiedon mukaan edellinen käyttäjä Tieto  joutui luopumaan tiloista sisäilmaongelmien vuoksi. Nykyinen omistaja kieltää väitteet.
• Opinmäen koulu maksoi  50 miljoonaa. (EIS:lle räätälöidystä koulusta tehdään nyt väistötila "käymälä" MH?)
• Vuokra- ja korjaustyöt maksavat 10:ssa vuodessa 130 miljoonaa. Sillä rakentaisi useita kouluja,
•  Monet perheet ovat  ostaneet asuntoja EIS-koulun lähialueilta juuri koulun vuoksi. He kokevat itsensä petetyiksi.

Kuvakaappaus Länsiväylästä

LISÄKSI suurkouluhankkeen huonona puolena olisi, että toteutuessaan se merkitsisi  Matinkylään suunnitellun Meri-Matin lukion rakentamisen lykkääntymistä – ehkä jopa peruuntumista. Tuntuu oudolta, että yksi keskeinen osa Espoota jäisi ilman omaa lukiota (jollei mukaan lasketa Espoon Steinerkoulun lukiota). Haasteena on myös näin suuren - kolmesta itsenäisestä ja erikielisestä koulusta koostuvan- kokonaisuuden tilojen ja arjen hallinta. Konkreetisti: Miten esim. järjestetään 2500 oppilaan ruokailu kun lounasaika on silloi, kun se on?

HANKKEELLA on toki positiivisiakin puolia. Vuokraamalla saataisiin  tervettä väistötilaa- jos  ilat ovat terveet. Kiinteistön omistajat ovat remontoimassa rakennusta, muun muassa uusimassa ilmanvaihtoa. Miksi he uusisivat tervettä ilmanvaihtoa? Vuokratiloissa myöhemmin paljastuvien ongelmien korjaaminen olisi  vuokranantajan vastuulla. Vuokratiloissa - joihin yhä jäisi ilmeisesti väljyyttä- voitaisiin lisätä englanninkielisten oppilaspaikkojen määrää. Ehkä samalla voitaisiin myös lisätä lukiopaikkoja- koska nyt lukioiden sisäänpääsyyn vaaditaan Espoossa todella korkea keskiarvo, muistaakseni 8,7.(korjaus oikeasti 7,8)

SUURkouluhanke on vasta suunnitelma. Päätöksiä sen toteuttamisesta ole vielä tehty. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee asiaa 20. syyskuuta ja ruotsinkielisestä opetuksesta vastaava Svenska rum -lautakunta 28. syyskuuta. Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että lautakunnassa suuri osa - mm. sen puheenjohtaja- vastustaa hanketta tässä muodossa. Lautakunta on mm. vasta päättänyt, että Meri-Matti-hanke etenee. Valtuustoryhmistä sosialidemokaatit ovat kertoneet mediatiedotteessaan  vastusvavansa hanketta Espoon kansainvälisen koulun osalta. 

Taistelu koulutiloista tiivistyy Espoossa

EILEN ilmestyi Länsiväylän välissä nelisivuinen demarien liite: Espoon ruusu.

JO etusivulla julistetaan, että valtuustolle tarjottu talousarvioesitys niistää palveluita ja että koulutus on jälleen kerran leikkausten kohteena.

Koulutilat loppuvat !!!

Esityksessä ei ole otettu vakavasti  opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan  syvää huolta:  koulutilat loppuvat Espoossa viimeistään syksyllä 2020, jollei asiaa ruveta viivyttelemättä korjaamaan.

Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 350 oppilaalla.  

Keski- ja Pohjois-Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 680 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 150 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski- Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa nopeasti. 

Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 880 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 250 oppilasta lisää. 

Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 740 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto- Henttaan alueella. 

Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 490 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 200 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Väestöennuste ei ota vielä täysin huomioon Otaniemen asuntokaavoitusta.

Että tällaisilla keinoilla vastataan tilapulaan?

Tilakeskus on kaivanut esiin seuraavia tapoja ratkoa hyytävää tilapulaa tilanteessa, jossa investointikatto on asetettu nykyiselle (aivan liian alhaiselle) tasolle.

(1) Muutetaan toimintatapoja niin, että tiloja voi käyttää tehokkaammin.
(2) Siirretään palveluita muualle (kuin kouluihin?).
(3) Siirretään alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun.
(4) Ohjataaan oppilaaksioton keinoin   oppilaita sinne missä on vapaata kapasiteettia.
(5) Toimipisteiden vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä.
(6) Säätämällä ryhmäkokoja  voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen.
(7) Löydetään  Leppävaaran ja Tapiolan suuralueille pysyviä, kustannuksiltaan edullisia ja tarpeen tullen väistöön käytettäviä tiloja. Tällaisina tiloina toimivat jo nyt Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt.
(8) Suunnitellaan ja toteutetaan vastuullisella elinkaarta jatkavia korjauksia, jotta hätäväistöjä ei tule.
(9) Kehitetään edelleen siivouksen, kiinteistönhoidon ja ylläpidon toimintaa kohti aiempaa ennakoivampaa ja elinkaarta jatkavampaa huoltotoimintaa.
(10) Uudistamalla tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessiaan Tilapalvelut vastaa aikataulupaineisiin ja nopeuttaa toimintaansa niin, että hankkeet valmistuvat ohjelmoidun mukaisesti.
(11) Tilapalvelut-liikelaitos kehittää yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluihin tilamalleja/ tyyppiratkaisuja, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman mukaisiin vaatimuksiin ja mahdollistavat kustannustehokkaat sekä ripeästi etenevät tilahankkeet. Tavoitteena on, että mahdollisesti syntyvissä hätäväistötilanteissa, meillä on käytettävissä valmiiksi luotuja tyyppiratkaisuja, jotka saadaan toimiviksi päiväkodeiksi ja kouluiksi lyhyellä toimitusajalla sekä voidaan tarvittaessa lunastaa kaupungin omistukseen.
(12) Tilapalvelut harkitsee nykyisten vuokralla olevien väistötilojen jatkokäytön ja lunastamismahdollisuuden kohdekohtaisesti tarpeen mukaan.
(13) Saunalahden koulun tiloissa nykyisin sijaitseva päiväkoti siirtyy vuonna 2017 valmistuvaan Paapuurin päiväkotiin ja koulu ottaa käyttöönsä näin vapautuvat päiväkodin tilat. Alueen kasvuun voidaan tarvittaessa vastata siirrettävällä lisärakennuksella,
(14) Karhusuon kohdalla mietitään leasing-ratkaisua.  Siirtokoulurakennus (616 hm2) säilyy alueella ainakin vuoteen 2020 asti ja lunastetaan kaupungin omistukseen.  Lagstadin koulun tilojen vapaata kapasiteettia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.
(15) Osa Kirstin koulun siirtokelpoisista säilyy Tuomarilan koulun väistönä.
(16) Leppävaarassa  väistötiloina käytetään rakennusaikana mm. Lintumetsän siirtokelpoisia tiloja ja Lintuvaaran, Postipuun sekä Lintumetsän koulun vapaata kapasiteettia.
(17) Perkkaan osalta: Tilapalvelut selvittävät vapaita tiloja ja muiden alueella olevien koulujen tilatarvetta ja mahdollisuutta yhteistyöhön tilojen käytössä. Tarvittaessa on mahdollista myös hyödyntää väistössä Monikon tiloihin 2020 siirtyvän korjatun Boställskolanin ja päiväkodin sekä Mäkkylän päiväkodin tiloja.    Tarkoitus on myös jatkaa toimintaa Perkkaan vanhassa koulussa, kunnes uusi koulu valmistuu.
(18) Matinkylä-Olarin alueella "tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää muiden alueella toimivien koulujen tilakapasiteettia ja Tilapalvelut selvittävät alueella olevia tilaratkaisuja aktiivisesti."
(19) Tapiolan osalta "Tilapalvelut käy läpi aktiivisesti Tapiolan ja Otaniemen alueen vapaita tiloja ja osallistuu koulu palveluna 2 vaiheen hankkeeseen. Aalto Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa on aloitettu neuvottelut mahdollisten yhtenäisen peruskoulun tilojen löytämiseksi alueelta.
(20) Lisäksi  seuraavia  väistötiloja voi hyödyntää tarvittaessa yli aluerajojen. Rehtorintien koulun tilat (yht. 5 590 htm2) vapautuvat väistötiloiksi kun Mainingin päiväkoti ja Jousenkaaren koulun väistöt siirtyvät korjattuihin kohteisiinsa. Kutojantien kiinteistössä (yht. 10 368,50 htm2) on väistötilaa käytössä lukion ja yläasteen väistöihin tarvittaessa. Järvenperän siirtokelpoiset tilat (1 335 m2) ovat nyt tyhjänä. Tilojen vuokrausta voidaan jatkaa edelleen.

Tilapalvelut myöntää, että  investointikaton noudattaminen "saattaa aiheuttaa kipeitäkin sopeuttamistoimia."   KYLLÄ.