Kesäloma alkaa!

 

Kuukauden kirja

Saari, Antti. (2021). Kasvatusteoria antiikista nykypäivään. Helsinki Gaudeamus

Pitkästä aikaa löytyi taas aikaa sulatella melko  uutta, aika vaikeaa  kasvatusalan teosta. Otsikko vaikuttaa ensin tosi selkeältä, mutta kirjan edetessä  tuota aivan keskeistä teoria-käsitettä ei oikein koe portin avaajaksi

Tietokirjailija itse esittelee teostaan:  Tämä on teos teorian historiasta… Kirja kertoo historiallisesta  kerrostumasta,  sarjasta arkeologisia kaivauksia. 

Matkan varrella tällaista  hieman yksinkertaista lukijaa helpottaa, jos lukee kirjaa arkisemmin vastaukseksi siihin, mihin ongelmiin tai tarkoituksiin kasvatuspohdintaa  on eri aikoina kohdistettu ja käytetty.  Saari erottaa seuraavat teorian aikakaudet:

1. Antiikki
2. Keskiaika
3. Uusi aika: metodikeskeisyys
4. Valistuksen aika
5. Empiirinen kasvatustiede
6. Kriittinen teoria
7. Kasvatustiede nyt

Kasvatusteoria  antiikin aikana

Jos oikein tekstiä luen, niin antiikissa kasvatus liittyi  todellisuuden katseluun. Pohdinnat vaativat ottamaan etäisyyttä arjesta, kuten askeetit tekivät. Kasvatus oli oman itsen kasvatusta,

Monet antiikin auktoriteetit: Sokrates, Platon,  Protagoras  ja Aristoteles halusivat ihmisen tuntevan itsensä. Uskon jumaliin rinnalle ja tilalle tuli usko järkeen kosmoksen hallinnassa.

Syntyi ajatus kaikkia (vapaita) kansalaisia koskevasta  kasvatuksesta: paideista. Koulu nähtiin vapauden tilana. Kasvavalla  ei ollut omaa kasvattajaa.Sofistit synnyttivät lääketieteellisiä, retorisia ja filosofisia kouluja ,joissa oltiin ja pohdittiin maailmaa yhdessä (ja rauhassa).

Sokrateen keskusteli on hyvä esimerkkin antiikin ajan metodi sta. Toinen on vaikka  Quintilianuksen  instituutio oratorion muistisäännöt.

Kasvatusteoria keskiajalla

Antiikin henkinen harjoittelu siirtyi  keskiajalle tultaessa erämaiden askeettiyhteisöjen kautta 300-luvulla kristillisiin luostareihin.  Luostariliikkeessä  maailma hylättiin ja  vetäydyttiin etsimään jumalaa. Luostarit olivat erittäin eristyneitä ympäristöjä.

Luostareissa jatkui antiikin stoalainen perinne. Maailmasta vetäydyttiin. Itsekasvatus jatkui. Kasvatusteoria keskittyi  kehittelemään ns. jatkuvia, hengellisiä harjoituksia. Materiaalina olivat kristilliset tekstit.

Luostareissa tarvittiin kouluja. (Köyhät) perheet lahjoittivat (hylkäsivät MH) lapsia luostareihin. Lapset  velvoitettiin  omistautumaan luostariin. Omasta omaisuudesta luovuttiin. 

Tekstien ulkoaoppimiseen luotiin metodeja. Luostarien kouluissa pidettiin lektioita, tekstiä luettiin  hiljaa ja ääneen yhä uudelleen ulkoa. Kävellessä. Levätessä.  Työtä tehtäessä.  Muistisääntöjä käytettiin.

Luostarien metodiikka jatkui vielä 1800-luvulla kansakoulunopettajaseminaareista. Herätys klo 5. Nopea kylpy.Aamupala. Opintoja kello 22:een. Tiukka kuri ja järjestys. Elämää omistettiin (itse)kasvatukselle kuten munkit ja nunnatkin. Opettaja tutki ja avasi sielunsa tilaa ja vahvisti kutsumustaam.

Teoria uudella ajalla:  metodikeskeisyys

Luostarien vaikutus heikkeni luonnollisesti 1500-luvulla alkaneen uskonpuhdistuksen myötä. Koulujen luonne alkaa muuttua. 

Jo keskiajalla oli syntynyt yliopistoja, joissa saatiin pätevyys muihinkin ammatteihin kuin papiksi.Yliopistoissa oli käytössä jo 1100-luvulla (käsin) kirjoitettuja tekstejä. Niihin lisättiin värejä,  kuvia ja sisällysluetteloita.  1400 luvulla oli keksitty kirjapainotaito.

Nyt aletaan organisoimaan myös pienten lasten kouluja. Esiin nousi klassisia pedagogeja. 

Nyt kasvatusteorian huomio on nimenomaan tehokkaasti organisoidussa koulutyöss 

Sisällöt: Petrus Ramus ideoi Ensyklopedia. Oppimäärällä oli kokonaisrakenne.  ikäänkuin miellekartta. 1600-luvulla Comenius loi oman pansofiansa.

Metodit: Petrus Ramus oli menetelmien yksinkertaistamisessa tehostamisen pioneeri  ja oikotien mestari.

Keskeisiä klassikoita olivat 1600-1800-luvuilla: Comenius, Pestalozzi ja Herbart.

Jesuiitat loivat systemaattisen opetussuunnitelman Radio studiorum.

Valistuksen kasvatusteoria: vapaus

Valistuksen aika 1700-1800-luvuilla oli yleispätevien  metodien jatkuvaa etsintää. Niitä etsivät mm. Pestalozzi  ja Fröbel. Pestalozzi oivalsi.että kirja ei riitä, tarvitaan myös esineitä.

Herbart loi metodia, jolla  ihmisen mieltä voisi ennustaa matemaattisella tarkkuudella. 

Samaan aikaan ns. massakoulutus  alkaa leviätä. Herbart ja hänen teoriansa muodollisista asteista saa Pestalozzin metodin rinnalla keskeisen aseman opettajakoulutuksen metodioppaissa,

Kasvatuksen teoriassa kiinostuksen  kohteet laajenevat sisällöistä ja metodeista. Kiinnostus suuntautui kouluun instituutiona; sen rakennuksiin, luokkiin, oppikirjoihin,  lukujärjestyksiin, oppiaineisiin,  opetussuunnitelmiin, tutkinnoihin.

Jo 1600-luvulla koulujärjestelmään kuului  eri asteita: pedagogio, triviaalikoulu,  lukio ja  akatemia. Oppikirjoja  tuotettiin eri oppiaineisiin.

1800-luvulla koulu imaisee  sisuksiinsa suuren osan kansalaisista.

Kasvatusteoriaa lakkaa tarkoittamasta sielua muokkaavaa itse kasvatuksellista toimintaa. Kasvatusteoria muuttuu metoditeoriaksi.  

Haastajia

Vuonna 1789 ranskan suuri vallankumous haastoi myös kasvatusteorian. Nyt esiin nousi oikeus kasvun vapauteen ja vaatimus lapsen oikeudesta  luonnollinen kasvuun (metodi. Rousseau). Emilellä oli  yksityisopettaja. Metodina olivat  otolliset tilanteet ja vapaus lapsuudessa. Tolstoi  syttyi vapauden ideaa ja käynnisti 1800-luvulla useita kouluja.

Toinen haastaja oli 1800-luvilla Immanuel Kant.  Kolmas saksalainen Humboldt, joka määritteli kasvatuksen päämääräksi  ihmisessä olevien sisäisten potentiaalinen täysimittaisen ja monipuolisen kehittymisen  sekä yksilölliksi että kansallisvaltion yksilöllisyydeksi.

Empiirinen  kasvatustiede

1800-luvun lopulla kasvatustiedettä haastoi  Thorndiken ajatus.  Oppiminen on yhdistelmistä ärsykkeiden ja reaktioiden liittämistä toisiinsa. Syntyy positivismi: ihminen oppii kuin eläin. Oppimista voidaan tutkia fysiikassa.

Nyt kyseenalaistetiin mm. Kantin epäkäytännölliset teoriat. Koulukasvatuksen tulisi perustua empiiriseen tietoon. Skinner loi behavioristisen teorian ja  opetuskoneet. 

Alkoi aika, jossa kouluista tehtiin tosielämän suuria laboratorioitaYV YV sokki tiukkoja standardeja vaadittiin Tyler rationale: tavoitteet ohjaa vaan menetelmiä materiaalia ja sisältöjä

Kriittinen teoria

1960- luvulla  levottomuudet  levisivät kasvatusteoriaan. Haastajia olivat vapauden ja kriittisyyden periaatteet. Marxilaisen kritiikki kohdistui epäoikeudenmukaisuuteen valtiokoneistojen ideologiassa. Kriittinen pedagogiikka (mm. Freire) nosti esiin vaatimuksen  sorrettujen vapauttamisesta. Lääkkeenä olisi kouluton yhteiskunta 

Kasvatusteoria  Nyt 

Nyt 2020-luvlla keskustelussa ovat nousseet uudelleen:  valistus .järjen ja yksilön vapaus. Koulu on  instituutio, joka herkistää arkisesta elinympäristöstä,  jakaa luokkiin ja pakottaa seuraamaan ennalta laadittua opetussuunnitelmaa

Antiikista saakka koulutukselle keskeinen asia on yhteiskunnan toiminnan ylläpitämisenen  ja muuttaminen.  Yhä opettajan, kasvattajan on ensin kasvatettava ja hillittävä hallittava itseään

Ja samalla: asiantuntijuuteen kasvamiseen kuuluu aina kasvatusta koskevien itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen.

Tämän lukuvuoden viimeinen kouluvaaripäivä

 

  T ässä sitä ollaan. Eilen oli lukuvuoden viimeinen kouluvaaripäivä ja samalla kevään 3. viimeinen koulupäivä. Vespalla koululle klo 8.15 ja samalla vekottimella kotiin 13.30. Välissä niin kivaa ja niin haikeaa. Ensi lukuvuonna "komennus" vaariksi ekaluokalle.

4b on ensi lukuvuonna 5b, ja se saa uuden luokanopettajan. Noora-ope siirtyy ekaluokkalle. Uudessa Aurorassa opettaja ei vedä luokkaa ykköseltä kutoselle.

Kotiluokkahuonekin vaihtuu sekä opettajalta että luokalta. Viikon alussa on seinät riisuttu oppilastöistä ja kaapit tyhjennetty  tavaroista. Lukuvuoden oppimisurakka oli käytännössä hoidettu, ja keskiviikkopäivä käytettiin työhön: vielä tekemättömien tehtävien viimeistelyyn ja hauskanpitoon. Edelliseen kaksi ekaa tuntia. Ja osa niistä riemukkaasti matematiikan kirjat mukana pihalla.  Mitä vängemmissä asennoista.

Sitten välitunnin jälkeen harjoiteltiin dataprojektorin avulla päättäjäispäivän (perjantai) yhteislaulut. Hyvin raikui kolme laulua. Kaksi aurolaisten omaa ja viimeisenä Sivuvirsi. Kouluvaarikin lauloi niin nostalgisissa tunnelmissa mukana.

Lounaaksi Kaitsu oli koonnut kaapeista kaikenlaisia herkkuja. Minä nautiskelin kalapuikkoja, perunamuussia ja tosi maukasta punasipulia hampurilaiskastikkeessa. Jälkiruuaksi kupillinen mehua.

Päivään mahtui aivan riemukas sessio. Noora näytti luokalle videopätkiä neljän vuoden yhteiseltä matkalla 1N:sta 4b:hen, ja lapset ulvoivat ilosta, kun tunnistivat itseään ja toisiaan mm. metsäretkiltä, Glimsistä, laulamassa joululauluja ja pitämässä nokkahuilukonserttia,  Saimme kuunnella myös uudelleen niiden oppilaiden tekemiä levyjä, jotka antoivat siihen luvan. Upeita laulajia.

Sitten alkoi pitkä välitunti.  Kouluvaari piipahti taukotuvassa

moikkaamassa talon muita aikuisia. Joku oli taas tuonut  kakkuakin.

 

Viimeinen tunti oli  enkkua. Koko luokka oli tällä kertaa yhdessä.  Tuokio päättyi hauskaan laululeikkiin (tietysti englanniksi), johon kuului köydenvetokisa ilman köyttä kahden joukkueen välillä.

Tunnelma koulussa oli taas mitä hyväntuulisin. Ja luokan värikynätkin tuli teroitettua. 

Sitten olikin jo  aika  kiittää lukuvuodesta.  Kouluvaari sai oppilailta söpöt kortit ja rehtorilta kahvipaketin Kiitos!

Kiitoksia  Auroran koulun väelle  ja  4B-luokalle tosi kivasta lukuvuodesta. Ja upeaa kesää! 

 

Auttaako luokalle jättäminen?

Voi olla, että tähän aikaan on jo myöhäistä pohtia nelosen antamisen = luokalle jättämisen päätöksiä. Mutta ajattelin kuitenkin jatkaa mediassa alkanutta keskustelua keskustelua ns. säälivitosista.

On tosi asia, että luokalle jää nykyääm noin 0,1–0,3 % peruskoululaisista (lähde: Tilastokeskus ja THL).Määrä ei ole suuri. Määrä on jo pitkään ollut laskussa.  25 vuodessa se on pudonnut puoleen. Kun vielä vuonna 2000 luokalle jäi yhteensä 3 333 oppilasta, vuonna 2019 luokalle jäi enää 1 539 oppilasta. 

Syitä on varmasti monia. Nostan esiin kaksi:

1.  muuttuneem ohjeistuksen  ja 2. muutoksen taustalla olevat perusteet.

Luokallejättämisen 50 vuotinen historia peruskoulussa.

Luokallejättämisen normitaista on säädöksissä ja miiden pohjalta laadiuissa opetussunnitelmissa.

1970-luvun POPS

POPSissa luokankertaaminen ja vastaavasti luokan yli hypääminen olivat yksi eriyttämisen keino.

Peruskoulun ensimmäisessä opetussuunitelmassa luokan uudellen käymisestä tuli   ”poikkeustoimenpide” (POPS,146), koska se on oppivelvollisuuskoulu.  Voimassa olleen peruskouluasetuksen (98§) mukaan kevättodistuksessa oleva heikko arvosana kuitenkin merkitsi ehtoja, jotka oli suoritettava kesän aikana. Ehdoilla pyrittiin nostamaan oppilaan suoritustasoa ainakin niin välttäväksi, että  hänen siirtonsa seuraavalla vuosiluokalle tulee mahdolliseksi  Ehtojen  antaminen pyrittiin peruskoulussa ennalta ehkäisemään tarjoamalla oppilaalle jo lukuvuoden aikana tukiopetusta. (POPS,143)

Jos heikkoja arvosanoja oli kolme tai enemmän, oppilas jäi ilman muuta luokalle. 

Uutta oli, että oppilas voitiin jättää luokalle myös huoltajan pyynnöstä yleisen koulumenestyksen vuoksi (PkA 99§).

1980-luvun OPS

Vuoden 1985 ops-perusteissa luovuttiin suhteellisesta arvostelusta (Gaussin käytä) ja.  arvioinnin piti olla hyvin yksilöllistä. Arvosanassa piti ottaa huomioon oppilaan edellytykset.

Luokallejättämiseen vaadittiiin hylätty arvosana kahdessa aineessa. Yksi heikko arvosana oli paikattava erillisessä tutkinnossa (joka järjestettiin kesällä). Ehdot-käsite korvattiin erillisellä tutkinnolla 

1990-luvun OPS

1990-luvulla luokan kertaamispäätös irroitettiin kokonaan arvosanasta neljä.  Luokalle voitiin  jättää myös ilman hylättyä arvosanaa, yleisen koulumenestyksen perusteella (yhdessä vanhempien kanssa) kuten jo 1970-luvulla. Erillisen tutkinnon (os. ehdot)  voi  suorittaa jo lukuvuoden aikana.

Siis: Oppilas voitiin  jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja eri aineiden opintoja hyväksytysti tai jos sitä oli oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena.  Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Jos lapsi aiottiin jättää luokalle, tuli  ”ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. ”Jos suoritusmahdollisuus annetatiin lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös.

Oppilas voitiin myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia- siis ilman ehtoja-  jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena.

2000-luvun OPS

Vuonna 1998 säädettiin uusi perusopetuslaki ja - asetus. Vuosiluokalle jättämisestä päättivät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voitiinjättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas sai  siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään.

Vuoden 2004 OPS-perusteissa haluttiin yhdenmukaistaa arvistelua erityisesti 9.luokan osalta. Kaikkiin aineisiin määriteltiin ns. kasin kriteerit.

2010-luvun  OPS

Vuoden 2014 ops-perusteita päivitettiin  arvosanojen 5,7,8 ja 9 osalta  päättöarviointiin (2020) .ja kuudennelle luokalle (2023). Näissä perusteissa arvioinnin tuli perustua asetettuihin taitotavoittesiin ja niiden kriteerikuvauksiin, jotka olivat  monen opettajan mielestä aivan liian löysät arvosanan 5 osalta.  

Ennen luokalta jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia annetaan yksi tai useampi lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Opettaja määrittelee erillisen kokeen sisällön ja suorittamistavat. 

VSOP

Tässö opsissa oli kuvattu myös eräänlainen VSOP-opiskelumall;  Oma opinto-ohjelma. Perusopetuksen opinnoissa voidaan nyt  edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä.  

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. 

Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. 

Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

Luokallejättämisen taustalla olevat perusteet

Yritin edellä osoittaa, että luokallejättämistä koskevissä säädöksissä on tapahtunut muutoksia.  Niitä on joustavoitettu ja ehkä jopa tehty tahallaan yhä enemmän poikkeukselliseksi, baikka oppilaat taidot eivät riitä  seuraavalle tasolleMiksi?  Kostan esiin kaksi syytä:

1. Oppilaan edun ensisijaisuus

Suomalaisessa  arvoasettelussa on ainakin juhlapuheen tasolla nostettu päätöksenteossa  esnisikaiseksi lapsen etu. Luokalle tulee jättää vain, kun se on aidosti oppilaan etu. Kun jää luokalle, oppilas menettää oman luokkayhteisönsä. Ratkaisu johtaa myös siihen, että hän menettää myös aikuistuttuaan yhden vuoden ansiotulonsa.

Siksi parempi vaihtoehto olisi riittävä tuki. Perusopetuslaki (628/1998) ja sen myöhemmät muutokset korostavat oppilaan oikeutta riittävään tukeen. Opetushallituksen ohjeet painottavat oppilaan kokonaisvaltaista arviointia: pelkkä heikko arvosana ei yksinään riitä perusteeksi luokallejättöön.

2. Luokalle jättäminen ei auta (toki vähäisen) tutkimustiedon perusteella.

Tutkimustietoa luokalle jättämisen hyödyllisyydestä ei ole kovasti kerätty.  Ehkä merkittävin tutkimus on ollut maailmankuulun tutkijan  John Hattien  esitämät johtopäätökset kuuluisassa Visible learning -teoksessaan  luokalle jättämisen (retention) vaikutuksista: 

"Luokalle jättämisellä on kielteisiä seuraamuksia, muttei myönteisiä vaikutuksia. Siksi sitä ei ole mahdollista suositella tutkimusten perusteella ratkaisuksi oppimisvaikeuksiin."

Apua tekoälylta

Lähetin CHATGPT:lle kysymyksen luokalle jättämisestä  Hän se /hän vastasi.

Luokalle jättäminen

Luokallejättäminen Suomen peruskoulussa on kokenut merkittäviä muutoksia vuosien varrella, erityisesti opetussuunnitelmien ja koulutuspoliittisten linjausten kehittyessä. Tässä on katsaus siihen, miten luokallejättäminen on muuttunut:

1. Vähentyminen ja viimeisen keinon käyttö

Aiemmin: Luokallejättäminen oli yleisempää 1900-luvun loppupuolella, ja siihen turvauduttiin herkemmin, jos oppilas ei saavuttanut oppimistavoitteita.

Nykyisin: Luokallejättäminen on poikkeuksellista ja nähdään viimeisenä keinona. Tavoitteena on tukea oppilasta eri tavoin, jotta hän voi edetä ikäluokkansa mukana.

2. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Nykykoulussa korostetaan varhaista tukea, ja käytössä on kolmiportainen tukimalli:

• Yleinen tuki: Jokaiselle oppilaalle kuuluva tuki (esim. eriyttäminen, joustava opetus).
• Tehostettu tuki: Yksilöllisemmät tukitoimet (esim. oppimissuunnitelma).
• Erityinen tuki: Laaja ja pitkäkestoinen tuki, johon sisältyy esimerkiksi erityisopetus.

Tämä järjestelmä vähentää tarvetta jättää oppilasta luokalle.

3. Yksilöllistäminen ja joustavuus

• Oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jolloin hän opiskelee yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaan.
• Myös osa-aikainen erityisopetus, tukiopetus ja pienryhmäopetus ovat yleistyneet.
• Opettajalla ja koululla on enemmän mahdollisuuksia sovittaa opetusta oppilaan tarpeisiin ilman luokalle jättämistä.

 4. Lakimuutokset ja ohjeistukset

Perusopetuslaki (628/1998) ja sen myöhemmät muutokset korostavat oppilaan oikeutta tukeen.

Opetushallituksen antamat ohjeet painottavat oppilaan kokonaisvaltaista arviointia: pelkkä heikko arvosana ei yksinään riitä perusteeksi luokallejättöön.

 5. Tilastollinen kehitys

Luokallejättöjen määrä on laskenut merkittävästi 2000-luvulla. Vuosittain luokalle jää noin 0,1–0,3 % peruskoululaisista (lähde: Tilastokeskus ja THL). Useimmin luokallejäänti tapahtuu 1.–3. luokilla tai yläkoulun nivelvaiheessa.

Yhteenveto:

Luokallejättäminen on harvinaistunut, ja nykyisin keskitytään ennaltaehkäisyyn, yksilölliseen tukeen ja oppimisen joustavuuteen. Opetusjärjestelmä pyrkii siihen, ettei yksikään oppilas jäisi jälkeen ilman tarvittavaa apua.

JATKOIN KESKUSTELUA  TEKOÄLYN KANSSA NÄIN_

Kiitos. Onko tutkittua tietoa siitä, onko luokallejättäminen auttanut koulunkäyntiä?

TÄSSÄ VASTAUS.

" Luokalle jääminen voi olla opiskelijalle hyödyllistä tai haitallista. Jos opiskelija on saavuttanut riittävän hyvin vuosiluokkansa tavoitteet, luokalle jääminen ei ole välttämättä hyvä ratkaisu. Jos opiskelija ei ole saavuttanut tavoitteita, luokalle jääminen voi antaa hänelle mahdollisuuden kerrata oppiaineita ja saavuttaa tavoitteet myöhemmin. 

Luokallejääminen voi kuitenkin olla haitallista, jos opiskelija kokee sen negatiivisesti. Tällöin luokalle jääminen voi heikentää hänen itsetuntoaan ja motivointiaan oppimiseen. Luokalle jääminen voi myös olla haitallista, jos opiskelija ei saa riittävää tukea opiskelussa tai jos luokka on liian raskasta hänen tasona. 

On tärkeää, että luokalle jäämisestä tehdään päätös vasta huolella harkiten oppilaan edun mukaista päätöstä. Opettajien ja rehtorin on hyvä keskustella oppilaan tilanteesta huoltajan kanssa ja pohtia, mikä olisi parhainta oppilaalle. Luokalle jäämistä voidaan harkita, jos oppilaalla on hylättyjä suorituksia, tai jos luokalle jääminen on hänen koulumenestyksensä kannalta järkevää. 

Luokalle jääminen ei ole enää niin yleistä kuin ennen. Perusopetuksessa luokalle jääneiden nuorten määrä on laskenut vuosituhannen alusta noin puolella. Sen sijaan vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on lisääntynyt. VSOP tarkoittaa, että oppilas voi suorittaa opintojaan omaan tahtiin ja ottaa opintoja siten, että hän pääsee eteenpäin. 

Luokalle jäämiset näyttävät tilaston mukaan painottuvan alakoulun 1. ja 2. luokka-asteille sekä yläkouluun. Selkeästi vähiten luokalle jäädään 4. ja 5. luokilla, jonka jälkeen määrät lähtevät jälleen selkeään nousuun.

Luokallejättämisen vaikutuksia oppilaan koulunkäyntiin ja hyvinvointiin on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta yleinen trendi on, että luokallejättäminen ei useimmiten edistä oppilaan pitkän aikavälin koulumenestystä – ja joissakin tapauksissa se voi jopa heikentää oppimismotivaatiota ja sosiaalista hyvinvointia.

Tutkimustietoa ja havaintoja

1. Kansainväliset tutkimukset

Monet kansainväliset pitkittäistutkimukset (esim. Yhdysvalloista ja Euroopasta) ovat osoittaneet, että luokalle jääneet:

• Suoriutuvat heikommin myöhemmissä opinnoissa.
• Ovat alttiimpia keskeyttämään koulun.
• Kokevat enemmän psykososiaalisia haasteita, kuten huonoa itsetuntoa tai kiusaamista.

2. Suomalaiset tutkimukset

Suomessa aihetta on tutkittu esimerkiksi Opetushallituksen, THL:n ja Helsingin yliopiston yhteyksissä. Keskeisiä havaintoja:

• Luokalle jääminen ei automaattisesti paranna oppimista, ellei mukana ole vahvaa tukea ja yksilöllistä opetusta.
• Usein oppimisen haasteet jatkuvat myös luokan uusimisvuonna.
• Luokallejäänti voi aiheuttaa sosiaalista eriytymistä, erityisesti jos oppilas kokee jäävänsä "ulkopuolelle" ikätovereistaan.

3. Tukitoimien vaikutus

• Oppilaat, jotka saavat tehostettua tai erityistä tukea, hyötyvät usein enemmän kuin ne, jotka vain jäävät luokalle ilman lisätoimia.
• On esitetty, että hyvin toteutettu tuki on tehokkaampi ratkaisu kuin luokallejättäminen.

Mitä sinä ajattelet?

Kasvun ja oppimisen lautakuntaan

 

Viikkoraportti 21

 

+)   Kesän makua jo. OpeUra. Perinnseura. Kasvun ja oppimisen lautakunta. Lepoaikaakin -)  Martin viimeinen valtuuston kokous. ? ) Jotain ihan outoa. Tavallisesti blogissa käyntejä on noin 300/päivä. Eilen yli 1400???

Maanantai 19.5. 

Sukelluksia vuoteen 2005. Lounaaksi kaupan lihapullia ja muussia. Illalla valtuustonkokous. Kotona jo klo 21. Ja Netflixistä kevyttä sarjaa.

Tiistai 20.5.

Eläke tilille.  Kiva keli.  Klo 12 OpeUran kokous Siltavuorella. Nyt alkoi sen projektin kesätauko. Lounas Sellon Chicosissa. Päkkärit.

Ja sitten  Selloon Perinneseuran kevättapahtumaan ja kevätkokoukseen. Hiukka myöhästyin ekasta. Ajoissa kotiin. Sain valmiiksi datapaketin Luokanopettajien vuosista 2002-2005.

Keskiviikko 21.5 . 

Laskujen maksua

Illalla kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous. Pitkä asialista. Jäi kirkkovaltuusto väliin.

Torstai  22.5 . 

Kalle 

Kouluvaaripäivä. Retki Villa Elfvikiin. Vespalla koulumatkat. Siskon-makkarakeittoa. Päikkärit. Kävin  kaupassa. Mukaan valmista pizzaa- Marju viimeisteli. Illalla Netflixistä Amandaa-.

Perjantai  23.5 . 

Toimelias päivä. Naputtelin perinneseuran ensi viikon esityslistaa ja muistiota Kotolan kokouksesta.  Ajeltiin Jumboon. Lounaaksi kiinalaista. Nyt oli pettymys. Illalla  Tähdet, tähdet.

 Lauantai 24.5 .

Pilvinen päivä. Sukeltelua vuoden 2007 ja 2008 Luokanopettajalehtiin. Pikkuajelu Mankkaalle. Lounaaksi niin hyvää paistia pippuri-kastikkeessa. Illalla  Sukeltelu jatkui. Pysäyttävä tanskalainen minisarja loppuun. Kyllä ne osaavat. Rikkaat vastaan köyhät 100-0. Murhassakin.

Sunnuntai 25.5.

Tärkeä päivä. Kunnallis-järjestön edustajainkokous jakoi luotta-

mushenkilöpaikat valtuustokaudelle 2025-2029. Sain paikan kasvun ja oppimisen lautakunnassa. Kiitos. 

Kotona päivälliseksi uusia perunoita ja pippuripaistia. Jäi vielä huomiseksikin. Lo 2000-luku vielö hieman kesken. Iltapalaksi Tähdet, tähdet. Mikko Töyssy voitti, On se äijä.

Muistio Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 21.5.

 Wanhalla kasvun ja oppimisen lautakunnalla oli keskiviikkona 21.5. viimeinen kokous.  Lista oli pitkä, ja mukana oli myös vaikeita asioita. Kokous alkoi klo 17.30 ja päättyi noin klo 21. Demareista paikalla olivat Martti ja  Kristiina.

ASIALISTA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 

OK

2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 

Kok.

3 Hannuksen siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvitys

ESITYS:  LTK hyväksyy Hannuksen siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvityksen liitteen jaselostuksen mukaisesti mukaisesti ja edellyttää, että tilat suunnitellaan Espoon päiväkotien suunnitteluohjeiden. LTK pyytää Tilapalvelut-liikelaitosta aikatauluttamaan ja ketjuttamaan rakennukseen väistävien päiväkotien korjaukset ja  Tilapalvelut-liikelaitosta tarkentamaan siirtokelpoisen päiväkodin valmistumisen väistötarpeen mukaisesti.

Pohdintaa:  talousarvioneuvotteluissa tehtin kirjaus 13 päiväkodin lisäämisestä investointiohjelmaan. Niiden tulee olla valmiit 2035. Tilapalvelut ehdottaa, että niistä 3 toteutetaan siirtokelpoisina (voidaan käyttää myös väistötiloina jo pian kun pysyvää rakennusta rakenmnetaan). Olisi ehkä valmis 2026.  Uudenlainen ehdotus.

PÄÄTÖS: Yksimielisesti.

4  Puolarmetsän siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvitys 

Samalla lailla kuin Hannus.

PÄÄTÖS: Yksimielisesti.

5 Koivuviidan siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvitys

Samalla lailla kuin Hannus.

PÄÄTÖS: Yksimielisesti. Lautakunta edellytti, että Hannuksen, Puolarmetsän ja Koivuviidan päiväkotien tilat suunnitellaan Espoon päiväkotien suunnitteluohjeiden mukaisesti. ja pyysi Tilapalvelut-liikelaitosta aikatauluttamaan ja ketjuttamaan rakennuksiin väistävien päiväkotien korjaukset. Lisäksi lautakunta pyysi Tilapalvelut-liikelaitosta tarkentamaan siirtokelpoisten päiväkotien valmistumiset väistötarpeen mukaisesti.

6 Pysyvä ratkaisu Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen järjestämiseen

ESITYS: LTK päättää perustaa Keran yläkoulun syyslukukauden 2026 alusta alkaen.Koulu toimisi uudisrakennuksen valmistumiseen saakka Kutojantien tiloissa. Rakennus olisi valmis vuonna 2030. Sinne voitaisiin sijoittaa myös alakoululaisia. Keran koulussa toimisi johtokunta

Kilonpuiston koulu toimisi sekä Kilonpuiston koulun että Kutojantien tiloissa  kunnes koulun oppilasmäärä ja sarjaisuus mahdollistaa koulun toimimisen pelkästään Kilonpuiston koulun tiloissa (lause: kohtuullisen ajan kuluttua).. Siirtymävaiheen jälkeen Kilonpuiston koulu toimii kolmisarjaisena yhtenäisenä peruskouluna- mutta ilmaisutaitopainotteinen opetus siirtyisi silloi Keran kouluun uudisrakennuksen valmistuessa. Perusteluna on, että uuteen rakennukseen tulee myös nuorisotla, ja nuiret voisivat käyttää ilmaisytaidon tiloja.

Niinikään Kutojantien tiloissa toimii Espoon yhteislyseon lukio vuoteen 2027 saakka.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos pitää huolta Kutojantien tilojen kunnosta, jotta ne ovat oppilaille ja henkilöstölle terveelliset ja turvalliset.

Autismiopetus jatkuu Kilonpuiston yhtenäisessä peruskoulussa. Keran koulussa toimii johtokunta.

Pohdintaa:  Alueella on paha pula yläkoulutiloista. LTK on tosiaan pyytänyt tällaista pysyvää ratkaisua. Tähän liittyy vaikeita juttuja: (1) Keran koulu aloittaisi toimintansa ilman omaa koulurakennusta. (2) Milloin uusi rakennus varmasti saataisiin? (3) Kutojantien tiloissa olisi kolmen koulun väkeä. (4) Tiloihin ollaan tyytyväisiä ja tyytymättömiä.  Epäillään myös niiden terveellisyyttä. Liikuntatiloissa puutetta.Kiinteistölle on sovittu tehtävän kesän aikana tiettyjä korjauksia. (5) Ilmaisupainotteisuus on Kilonpuistolaisille tärkeää.(6() Kilonpuiston vanhemmat haluaisivat koululle mieluummin siirtokelpoisen rakennuksen - mutta se on kallista.

PÄÄTÖS:  Pitkän, syvän ja hyvän keskustelun jälkeen lautakunta päätti palauttaa Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen järjestämistä koskevan ratkaisun uudelleen valmisteltavaksi.   Lautakunta pyysi päätöksensä tueksi vertailukelpoiset vaihtoehdot siirtymävaiheen osalta sekä tiedot Kutojantien tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Asia valmistelua tarkennetaan ja se tuodaan lautakunnalle uudelleen käsittelyyn myöhemmin.

7 Keran koulun, päiväkodin ja nuorisotilan tarveselvitys

ESITYS: LTK hyväksyy Keran yläkoulun, päiväkodin ja nuorisotilan uudisrakennuksentarveselvityksen liitteen ja selostusosan mukaisesti. LTK pyytää  Tilapalvelut-liikelaitosta varmistamaan hankkeen toteutumisensiten, että rakennus on käyttöönotettavissa elokuussa 2030.LTK edellyttää  että hyvän kasvu- ja oppimisympäristön tavoitteet ja mitoitukset huomioidaan suunnittelussa Espoon koulujen ja päiväkotiensuunnitteluohjeiden ja selostusosan mukaisesti. Jos esitettyyn laajuuteentehdään merkittäviä toimintaan vaikuttavia muutoksia, tulee ne tuoda Kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksyttäväksi. LTK pyytää Tilapalvelut-liikelaitosta laatimaan rakennushankkeen pedagogisen suunnitelman hankesuunnitelman pohjaksi yhteistyössä käyttäjän kanssa.

Pohdintaa:  Rakennuksesta tulee iso: 24 + 6  opetusryhmää.+ 6 päiväkotiryhmää.

PÄÄTÖS:  Lautakunta hyväksyi Keran koulun, päiväkodin ja nuorisotilan tarveselvitykset. Lisäksi  lautakunta edellytti, että hyvän kasvu- ja oppimisympäristön tavoitteet ja mitoitukset huomioidaan suunnittelussa Espoon koulujen ja päiväkotien suunnitteluohjeiden ja selostusosan mukaisesti. Jos esitettyyn laajuuteen tehdään merkittäviä toimintaan vaikuttavia muutoksia, tulee ne tuoda Kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksyttäväksi. Lautakunta pyysi Tilapalvelut-liikelaitosta laatimaan rakennushankkeen pedagogisen suunnitelman hankesuunnitelman pohjaksi yhteistyössä käyttäjän kanssa.

8 Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen

ESITYS: OPH on tehnyt muutoksia opsin perusteisiin ja määräyksiin.

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin.

9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön sekä kasvun ja oppimisen toimialan esikunnan viranhaltijoiden ratkaisuvaltaa koskevan delegointipäätöksen muuttaminen

ESITYS: Muutokset liittyvät muutoksiin tuen järjestelyissä.

PÄÄTOS: Hyvksyttiin,

10 Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan muuttaminen 1.8.2025 lukien

ESITYS: Sama asia kuin kohdassa 9.

PÄÄTÖS; Hyväksyttin.

11 Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalveluiden tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan muuttaminen 1.8.2025 lukien

ESITYS: Sama asia kuin kohdassa 9.

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin

12 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteiden muutokset 1.8.2025 alkaen

ESITYS: Tämäkin liittyy tuen uudistukseen, Tässä muutokset teknisiä.

13 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman muutokset 1.8.2025 alkaen

ESITYS: Tämäkin liittyy tuen uudistukseen, Muutokset ovat lähinnä termien päivitystä.

PÄÄTÖS: Hyväsyttiin,

14 Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämistä koskevien linjausten muuttaminen 1.8.2025 alkaen

ESITYS: Tämäkin liittyy tuen uudistukseen, 

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin,.

15 Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman tarkistaminen 1.8.2025 alkaen

ESITYS: LTK muuttaa  Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmassaäidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen osalta vuosiluokkien 1–3 suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden -oppimäärien, matematiikan vuosiluokkien 1-2 ja A1-kielten vuosiluokkien 1-2 opetuksen tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden vuosiluokkaistusta sekä Espoon näkökulmaa liitteiden mukaisesti. (Pienehköjä muutoksia, kun tuntimäärä muuttuu)

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin,

16 Englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakeminen ja koulutuksen järjestäminen

ESITYS: LTK päättää, että Espoon kaupunki hakee lukiokoulutuksen järjestämisluvan muutosta viimeistään 31.7.2025 englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämistä varten syyslukukauden 2027 alusta alkaen.

YO-tutkinnon voi suorittaa pian myös englanniksi.  Englanninkielinen lukiokoulutus aloitettaisiin lukuvuonna 2027–28 Espoon yhteislyseossa. Koulu saa tuolloin uuden raennuksen Kiviruukkin. Siitä tulee Espoon suurin lukio.

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin

17 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2025 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 1 tilanteessa 30.4.2025

ESITYS: Merkitään tiedoksi

PÄÄTÖS: Esityksen mukaan.

18 Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön vuoden 2025 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 1 tilanteessa 30.04.2025

ESITYS: Merkitään tiedoksi

PÄÄTÖS: Esityksen mukaan,

19 Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2025 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 1 tilanteessa 30.4.2025

ESITYS: Merkitään tiedoksi

PÄÄTÖS: Esityksen mukaan,

20 Päätökset ja kirjelmät

ESITYS: LTK  merkitsee tiedoksi valtuuston 28.4.2025 hyväksymän toivomuksen

PÄÄTÖS: Esityksen mukaan,

21 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen johtokuntien päätökset

ESITYS: LTK  ei ota käsiteltäväkseen esiteltyjä päätöksiä (pääasiassa henkilöstöasioita)

PÄÄTÖS: Esityksen mukaan.

22 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 15.4.2025 § 63 koskien lukuvuoden 2025–2026 enimmäisoppilasmääriä vuosiluokille 1–6

ESITYS: LTK hylkää lautakunnan 15.4.2025 § 63 päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein.

Huoltaja ei ole tyytyväinen ratkaisuun, jossa hänen lapsensa ei pääse muutaman sadan metrin päässä olevaan kouluun, vaan hänelle on määrätty koulupaikka  1,5 km:n päässä olevaan kouluun. Päätös edellyttäisi muutoksia ekaluokkalaisten määriin eri kouluissa.

PÄÄTÖS. Hyvän keskustelun jälkeen, oikaisuvaatimus hylättim.,

23 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 15.4.2025 § 63 koskien lukuvuoden 2025–2026 enimmäisoppilasmääriä vuosiluokille 1–6

ESITYS: Samalla lailla kuin pykälä 22.

PÄÄTÖS. Hyvän keskustelun jälkeen, oikaisuvaatimus hylättim.,

24 Oikaisuvaatimus 5.4.2025 lukion virka-apulaisrehtorin valinnasta 

ESITYS:  Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Hakija, jota ei valittu, katsoo että hänet on ohitettu ikänsä vuoksi.

PÄÄTÖS: Oikaisuvaatimus hylättiin. 

25 Oikaisuvaatimus 2.4.2025 peruskoulun virka-apulaisrehtorin valinnasta (ESPOO-032554-24)

ESITYS Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että asiassa on syytä epäillä syrjintää iän ja terveydentilan vuoksi

PÄÄTÖS: Hyvän ja surumielisenkin keskustelun jälkeen oikaisuvaatimus hylättiin. Koulutyön töytyy päästä käyntiin, Hakijalla on mahdóllisuus tehdä päätoksestä valitus. 

26 Salassa pidettävä oikaisuvaatimus kesälomahoitopaikasta, JulkL 24 §

PÄÄTöS: Oikaisuvaatimus hylättiin,

KOKO  DOKUMENTTIMÄÄRÄ löytyy tästä linkistä.