Tasan 16 vuotta sitten: Joko ops-prosessi alkaa?

TASAN 16 vuotta sitten 4.2.2007 tässä blogissa julkaistiin lastu: Ops-prosessi alkaa? Osa 1. 

Edelliset ops-perusteet oli otettu käyttöön vaiheittain, ja koko paketti oli valmis vuonna 2004. Siitä oli kulunut vasta kolme vuotta, mutta uutta alettiin jo haikailla. Blogilastussa muistellaan perusteiden synnytysaikaa ja  vaiheita. Milleniumin toista  ops-perustekirjaa saatiin kuitenkin odottaa lastun jälkeen vielä lähes 8 vuotta.  

Myös tänään  käydään keskustelua, pitäisikö nykyisten vuonna 2014 hyväksyttyjen  ops-perusteiden paikkailu ja korjailu jo lopettaa ja tuottaa jo uusi. Maailma kun muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Toisten mielestä tarvitaan ensin laaja parlamentaarinen työ, jossa uusitaan perusopetuslaki. Toisten mielestä nyt tarvitaan tauko.

Jos samaa vauhtia mennään nykyisellä, hieman yli 7  vuotta normina olleella vanhalla on kuitenkin  pärjättävä jopa vuoteen 2030 saakkaa. Tuolloin nykyopsista tulisi ylivoimaisesti pisimpään voimassa ollut ops-määräyskirja.

Tässä siis lastu 4.2. 2007

NYKYÄÄN OPETUSSUUNNITELMAN elinkaari on 10 vuotta. Itse olen opetellut opettamaan neljän opsin pohjalta. Ensimmäistä POPSIa tottelin 1977- 1984/86. Toista "Vihreää myrkkykirjaa" (POP 1984) oikeastaan 1986- 1995. Kolmatta koulukohtaista omaa opsiamme about 1995- 2002. Ja pilottina tostaiseksi uusinta kunta- ja koulukohtaista Perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuodesta 2002 alkaen. Ne, jotka eivät olleet pilotteja, ottivat uuden opsin käyttöön 2004 alkaen (viimeiset kai 2006). 

Nyt elämme siis Auroran koulun osalta tämän opsin seitsemättä vuotta, joten perälauta alkaa pian näkyä.

EDELLINEN 2000-luvun alun ops alkoi (1) perusopetuslain ja -asetuksen muutoksilla, jotka lyötiin lukkoon 1998. (2) Sen jälkeen valtioneuvosto teki tuntijakopäätöksen 2001. Ja (3) samaan aikaan kehitettiin Opetushallituksessa opsia eri työryhmissä.

HALLITUSOHJELMASTA voi lukea, että tämän hallituksen aikana tehdään varsinaisen ops-prosessin valmistelutyöt. Seuraava hallitus (2011-2015) tekee sitten tuntijakopäätöksen ja ministeriö/Oph opsin perusteet.

OPETUSHALLITUS on jo lähettänyt rexeille laajan kyselyn opetussuunnitelman laadusta. Se on meilläkin työn alla. Ja mediassa käydään jo sotaa uudesta tuntijaosta. Ei kai ole sattuma, että muutaman viikon sisällä agendalle nousee:

• lapset eivät liiku tarpeeksi (lisää liikuntatunteja)
• suomen kielitaito rapistuu (lisää tunteja kielille)
• suomalaiset eivät osaa oikeaa matematiikkaa (lisää tunteja matematiikalle)
• valinnaisutta on liian vähän (taito- ja taideaineille lisää tunteja)
• suomalaislapsilla on lyhyt koulupäivä (lisätään viikkotunteja)

Yksikään aineryhmä ei ole ilmoittanut, että sillä olisi liikaa tunteja. Jollei lasten koulupäivää pidennetä- mikä maksaa- Yhtälö on taas kerran muodostumassa mahdottomaksi.

6. luokan arvosanojen kriteeriluonnos

Opetushallituksen väki haluaa kuunnella kentän ääntä lukuvuoden 2021-22 aikana tehdyn kriteerityön tuloksista. Voimassa olevia kasin kriteereitä on täsmennetty ja kaikkiin oppiaineisiin on laadittu kriteerit myös arvosanoille 5, 7 ja 9. 

6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteerien luonnokset ovat vielä 23.9 asti kommentoitavina.  

Neljä kysymystä

Kommentoijille esitetään seuraavat kysymykset;

1. Mikä on näkemyksenne kriteeriluonnosten selkeydestä?

2. Ovatko osaamisen kuvausten jatkumot arvosanasta 5 arvosanaan 9 johdonmukaisia? Toivomme perusteluja

3. Miten mielestänne oppiaineiden arvosanojen 5 kriteeriluonnokset kuvaavat välttäviä tietoja ja taitoja?

4.  Yleisiä kommentteja kriteeriluonnoksista.

 

Uusilla kriteereillä pyritään yhdenmukaistamaan ja

helpottamaan opettajien arviointityötä. Omissa kommenteissani halusin kiinnittää huomiota lähinnä kolmeen seikkaan: 

• Onko arvosanoille asetettu vaatimustaso liian vaatimaton? Erityisesti toivon, että asiaa pohditaan arvosanan 5 osalta. Pärjääkö  osaamisella, jossa oppilas tarvitsee apua ja ohjausta lähes joka taidossa  7. luokalla? Oman opettajakokemukseni perusteella väitän, että moni 6.luokkalainen yltää taidoissa jopa uutta luovaan tasoon.
• Pitäisikö erityisesti taito-ja taideaineiden kohdalla näkyä jo  osaamista kuvaavissa lauseissa vahvemmin näiden oppiaineiden erityisluonne: taitoaineissa  taitavuus ja taideaineissa myös luovuus ja esim. tuotosten esteettisyys?
• Luonnospaketissa on yhteensä 215 sivua taulukoita. Uskon, että alakoulussa aineenopettaja selviää hyvin noin 15 tavoitteen arvioinnista, mutta luokanopettajille arvioitavia taitoja/per oppilas on yli 200. Jos todistusarviointi ei saa perustua opiskelun ohessa tehtyihin formatiivisiin havaintoihin - niinkuin on kirjoitettu- vaan etukäteen ilmoitettuihin näyttöihin, työmäärä on melkoinen. Jos olettaa, että yhden taidon validiin ja reliaabeliin arviointiin menisi 5 minuuttia oppilasta kohti, niin yhden oppilaan todistusarvosanojen määrittämiseen tarvittaisiin noin 1000 minuuttia eli 17 tuntia. Ja 30 oppilaan osalta tarvittaisiin 500 tuntia eli 100 kpl  5-tunnin koulupäivää. 

Tarkoitus on, että uusiin kriteereihin pohjautuva 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointi tehdään ensimmäisen kerran keväällä 2024 - ei siis vielä ensi keväänä. 

Tässä linkkejä  OPH:n sivustolle, josta löytää tarkempia ohjeita:

• https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/perusopetuksen-kuudennen-vuosiluokan-lukuvuosiarvioinnin-kriteeriluonnokset
• https://www.oph.fi/fi/oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-perusopetuksessa 
• https://link.webropolsurveys.com/S/D8605CE4B1E88077    (linkki kyselyyn)

Luento opsista uunituoreille luokanopettajaopiskelijoille

HIENO päivä. Sain taas  kerran palata itselle rakkaaseen luentoteemaan perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Kohdejoukkona olivat nyt uunituoreet Helsingin yli-opiston luokanopettaja-opiskelijat. 

Vedin volyntäärinä   "Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I"- kurssin suuryhmäopetukseen kuuluvan 90 minuutin ops-luennon.  Paikalla heitä oli hieman satakunta vastuuopettajineen. Tai tarkemmin.siis Zoomissa.  

NOSTALGIAA! Tällä teemalla sitä sai vuodesta 2015 alkaen reissata ympäri maata. Kun perusteissa oli  tekstiä about 500 sivua, kovin harva opettaja oli jaksanut lukea sitä muuta kuin kursorisesti. Minut tilattiin puhumaan selkosuomea. 

Itse sisältöhän on monessa suhteessa huikean  upea, ja se kantaa sisällään edelleen arvokkaimmat POPS I ja II: ajatukset. Toki moni asia on muuttunut. Jo näiden perusteidenkin voimassaolon aikana. Mutta ydin on pysynyt: Omaleimainen, ehyt persoona, yksilö ja yhteisön rakentava jäsen, jonka on saatava kasvaa täyteen potentiaansa.

Tasapaino tradition ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kanssa. Aineksia ja virikkeitä päälle, sydämelle ja käsille. Oppiaineita ja eheyttämistä.  Valinnaisuutta ja eriyttämistä. Menetelmällinen monipuolisuus ja oppilaan aktiivinen rooli. Demokratia.

NYT aikaa oli 90 minuuttia. Dioja oli 129. Puhepätkät olivat vartin mittaisia. Katsoimme muutaman videon. Opetussuunnitelma-käsitteeseen opiskelijoita johdatteli  7 minuutin videolla kolme maamme huipposaajaa: Ikäjärjestyksessä: Pertti Kansanen, Kari Uusikylä ja Riitta Jyrhämä. Toinen  video oli tehty Auroran koululla Jukka Jokirannan näytellessä vanhanaikaista opettajaa. 

Idea oli antaa opiskelijoiden makustella ihan omista lähtö-kohdistaan perusteissa tehtyjä valintoja. Zoomin Breakout-rooms-keskustelut ovat tähän tarkoituksen upeat. Luennon päätyttyä keskustelu jatkui omissa kotiryhmissä.

OLIN aikatauluttanut diat, ja koko aika tuli käytettyä. Ja Elviskin ehti lopuksi esittää loppulaulun:  https://www.youtube.com/watch?v=Xottawv7sb8

Kiitos, Kata, hienosta mahdollisuudesta saada omalta osalta innostaa nuoria tähän maailman upeimpaan ammattiin.

Opetussuunnitelma. Nyt.

EILEN keskiviikona 29.9. oli Opetushallituksen koolle kutsuma Pyöreän pöydän -teams-keskustelu pian alkavasta alakoulujen lukuvuosi-arviointia koskevasta kriteerityöstä. 

Mukana oli asiantuntijoita Opetushallituksesta, Oppiva-verkostosta ja Suomen Luokanopettajaliitto ry:stä. Yhteensä meitä oli lähes 60.

KOLMEN tunnin aikana kuultiin alustuksia, jakauduttiin porinaryhmiin ja lähetettiin chattiin omia ajatuksia siitä, mitä nyt kannattaisi tehdä. 

Aputyökaluna oli in.housespace Toimi. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja ystävällismielistä.

Poimin muistiin keskusteluista ja chatista seuraavia ajatelmia:

• Tärkeänä pidettiin, että kuudennelle luokalle laadittaisiin kriteerit arvosanoille 5-7-8-9. Myös 8-kuvaukset tulee päivittää.
• Kysyttiin: Miksi numero 10 jäi pois noista kriteerien määrittämisestä? 
• Yhteisiä kriteereitä kannatettiin. Niitä tarvitaan, jotta arviointi ei riipu koulusta ja oppilaan verrokkiryhmästä vaan hänen osaamisestaan. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, ettei arviointi "hämärry". Yhteiset kriteerit hyödyttävät myös  yhdysluokissa arviointia.
• Entä miten kriteereissä otetaan huomioon ns. painoalueet?
• Huoltajien tulee tietää, mihin arviointi perustuu. Arviointi ei saisi perustua kokeiden keskiarvoon. Tärkeä asia huomioida ja viestiä koteihin.
• 4.-luokalla olisi toivottu myös kriteereitä, mutta se ei onnistu, koska opsissa tavoitekuvausten nivelet ovat vain 2. ja 6. luokan jälkeen 
• Joillei 4.-luokalle niitä saada,  kunnat (tai seutukunnat) tulisi ohjeistaa hyvin selkeästi. miten paikallisen vuosiluokkais-tamisen perusteella voidaan 6.luokan kriteereistä johtaa arviointikriteerit paikallisesti myös alemmille vuosiluokille. Vuosiluokkaistaminen on ymmärretty kunnissa liian eri tavoin, ja siihen liittyy keskeinen haaste opettajien arviointityölle eri vuosiluokille. Kaikissa kunnissa vuosiluokkaistamista ei ole edes tehty.
• 2.-luokalle tultaneen tekemään ns. riittävän osaamisen kriteerit. Omasta mielestäni YES-juttu. 2.luokalla riittävän osaamisen määrittely tukisi myös sellaisen lapsen oikeutta saada ajoissa tukea, jonka osaaminen ei riitä.
• Luokan kertaamistakin kriteerien pohjalta kannatettiin, jos pulma on sen kaltainen, että ikä tai lisäharjoittelu siihen auttaa. 
• Jotta kriteerit palvelisivat parhaalla mahdollisella  tavalla arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja koulutyötä, niiden tulisi olla selkeitä. Liian tiukka kriteeristö voi toisaalta haitata pedagogista vapautta.
• Opetuskulttuurin muuttaminen, keskittyminen oppimisen tavoitteisiin ja oppilaaseen, tavoitteiden näkyväksi tekeminen oppilaan toiminnan kautta on tärkeää, ei testaamisen kautta.
• Itse nostin esiin taitotavoitteiden määrän kohtuuttomuun luokanopettajien osalta. Aineopettajien on arvioitava oppilaita taitoja 5 - 15 kpl. Jos luokanopettaja opettaa kaikki oppiaineet arvioitavia taitoja on yhteensä 100.
• Opettajat ja opetuksen järjestäjät tarvitsevat tukea arviointiosaamiseen.
• OPH:n mukaan kriteerien pitäisi valmistua niin, että ne otetaan käyttöön lukuvuonna 2023-2024
• Pöydän äärellä istuneet toivoivat, että kriteereitä myös kokeiltaisiin ennen kuin ne ovat normi. On myös tehtävä lapsivaikutusten arviointi.

TYÖ jatkuu nyt niin, että Suomen Luokanopettajat ry.sai tehtävän hakea luokanopettajia (ja erityisopettajia) OPH:n vetämiin ainekohtaisiin kriteerien kehittämispajoihin kriteerityössä jo aikaisemmin mukana olleiden asiantuntijoiden tueksi.

Muutama muu idea

OPS-perusteet herätti myös muuta keskustelua.. Sisältöjen opettamisesta ei olla päästy taitojen opettamiseen. S2-oppilaiden arviointi on ehdottomasti aihealue, johon tarvitaan tietoa ja tukea kentälle! Formatiivista arviointia ei välttämättä pidetä kovin tärkeänä kouluilla summatiiviseen verrattuna.

Vuoden 2014 version jälkeen on toteutettu useita muutoksia perusteisiin.  Esiopetus on tullut velvoittavaksi. Kielen opetusta on varhennettu. Luku 6 on uusittu. Numeroarviointi alkaa viimeistään 4. luokalla. Oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi ei saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana. Laajennettu oppivelvollisuus on astunut voimaan. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu on käynnistetty. Niinpä OPH on antanut ison joukon muutosmääräyksiä, mutta itse muuttunutta nomitestiä ei ole koottu yhdeksi julkaisuksi:

• Määräys koulukohtaisesta tasa-arvosuunnitelmasta 
• Muutosmääräys perusopetus ja lisäopetus, mukana VSOP 
• Muutosmääräys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen päättötodistus  
• Perusopetuksen arviointiluku,10.2.2020 
• Liite 1 perusopetuksen todistusmallit. 
• Muutosmääräys, perusteet 2014, luku 6, oppimisen arviointi. 
• Muutosmääräys eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
• Liite muutosmääräykseen eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
• Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 31.12.2020  
• Muutosmääräys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset lukuun 15 Vuosiluokat 7 ̶9 
• Muutosmäärys kappale 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut ja kappale 15.4.19 Oppilaanohjaus 
• Liite muutosmääräykseen koskien opetuksen järjestäjän ohjaussuunnitelmaa sekä oppilaanohjausta 

KIITOS hyvästä webinaarista. 

Suomen ensimmäinen opetussuunnitelma

SUOMEN ensimmäisenä opetus-suunnitelmana voidaan pitää  Kouluylihal-lituksen kiertokirjeeessä 3.3.1881 "kaikille kansakoulujen tarkastajille, johtokunnille sekä mies- ja naisopettajille maalla" lähettämiä Mallikursseja. 

Mallikurssit   täyttävät tänä vuonna 140 vuotta. Ne  laati kaksi virkamiestä kansakoulujen ylitarkastaja Uno Cygnaeus ja kansakoulujen ylitarkastajan apulainen Gustaf F.Lönnbeck.

KIERTOKIRJEEN saate (jonkinlainen alkuaihio opsin yleisestä osasta) oli nelisivuinen ja itse eri oppiaineiden kurssit mahtuivat 9 sivuun..

TUOHON aikaan vuoden 1866 kansakouluasetus koski varsinaisesti vain kaupunki-kuntia. Maalaiskunnat saivat perustaa kansakouluja   harkintansa mukaan. Maalla  myös yksityiset kuntalaiset tai yhteisöt saivat oikeuden perustaa valtionapuun oikeuttavan kansakoulun, mikäli kunta ei perustanut kouluja tarvittavaa määrää. 

Vuoden 1866 asetuksessa  määrättiin  kaupunkikoulujen oppiaineet.

• uskonto, 
• äidinkieli 
• historia 
• maantiede 
• laskento, mittausoppi,/muoto-oppi/pintain ja kappaleitten mittaaminen
• luonnontieto, 
• piirustus, 
• laulu, 
• voimistelu ja 
• käsityöt.  

Lisäksi opetukseen voitiin lisätä maanviljelyä, eläintenhoitoa ja muita hyödyllisiä aiheita kotipiiristä.  

Kansakouluasetuksen teksti oli  niukkasanainen. Itse opetuksen suhteen he olivat olleet vuoteen 1881 saakka varsin vapaita. Cygneus oli jättänyt myös menetelmäratkaisut opettajille. Koulun tasolla päätettiin pitkään oppituntien määrät, sisällöt ja jopa todistusten arvosanaskaalat.

Kiertokirje 3.3.1881

  

Kiertokirjeessä kuvattiin aluksi tilannetta:  

"... kun kansakoulun harrastus sillä ajalla myöskin on ehtinyt juurtua kansan tun­toon, näyttää huolenpito sen enemmästä kehittymisestä ajettuun suuntaan nyt vaativan, että sen opetusohjelmaa erityisemmin suunnitellaan, kuin tätä ennen on voinut tapahtua. Vaikka eri kansakouluille jyrkkä yhden-muotoisuus tässä ohjel­massa ei ole tarpeen, eikä sitä voi pitää suotavanakaan, vaatii kuitenkin jo muu­tamien yhteis-kunnallisten oikeuksien nauttiminen, joka perustuu läpikäytyyn kansa- koulukurssiin, että kansakoulujen oppi- ja harjoitus-aineiden laajuus ja suunta likemmin määrätään. ”

Mallikurssit kirjoitettiin määrittämään koulutointa, koska kansakouluasetuksen suuntaviivoja ei ilmeisesti oltu riittävästi  noudatettu. 

NYT tuntijako ja sisällöt määriteltiin. Tätä ennen apuna oli saattanut käyttää keisarin 11.5.1866 vahvistama seminaarin mallikoulun ”opetuskaavaa”. Myös tavoitteista sanottiin jo jotakin.

” Jokainen poika siis olisi jossakussa määrässä kasvatettava sotamieheksi, nimittäin urholliseksi ja nerolliseksi, tarkaksi ja järjestystä rakastavaksi, isänmaan eteen itsensä uhraavaksi, sekä kunnolliseksi yksinkertaisissa sotamiehen liikkeissä, pilkkaan ampumisessa, y. m. taitavaksi kansalaiseksi”. 

Neljävuotinen koulu jaettiin kahteen luokkaan, jossa kummallakin oli kaksi vuosiosastoa.  Kummallakin alempi osasto oli perustavana osastona,  toisena vuonna laajennettiin ennen opittua tietovarastoa. Taustalla oli idea ns. laajenevista piireistä.  Parillinen luokka oli kertausta.  Niinpä

” Kummankin luokan mo­lemmilla vuosiosastoilla voidaan siis ilman mitäkään haittaa harjoittaa opetusta rinnakkain ja yht aikaa, ja niissä aineissa, jotka ovat yhteisiä molemmille luokille, voi opetus suureksi osaksi siten tapahtua yht’aikaa ja rinnakkain kaikilla osastoilla. "

Tämä elpotti opettajaa. Hän pääsi hikoilemasta neljän läksykunnan opetuksessa samalla tunnilla ja voi supistaa työnsä kahteen.

Mallikurssien sisältö edellytti, että oppilaat osasivat lukea tullessaan kouluun. Maalla alkuopetus- johon kuului velvollisuus opettaa lapset lukemaan- oli kotien vastuulla.

Mallikurssit 1881

Tuntijako

Kansakoulutoimelle asetettiin opetusta ohjaavat viikkotuntimäärät. Suurin tuntimäärä oli äidinkielellä (lukeminen: yhteensä 26 tuntia,. uskonopilla yhteensä 24 tuntia, käsitöillä yhteensä 2o tuntia  ja laskennolla yhteensä 16 tuntia. Tuntijako oli suositus ei normi.

Oppiaineiden kurssit

Mallikurssit olivat opetettavien sisältöjen kokoelma, jossa lyhyesti kuvattiin myös opetuksen tavoitteet. Suurelta osin oppikurssit kuvattiin  viittaamalla johonkin yleisimmin käytettyihin oppikirjoihin. Useimpien aineiden kurssi mahtui puoleen sivuun,

Tässä muutamia otteita eri oppiaineisiin annetuista ohjeista:

Käsityöt

"Käsityön opetus tuli tapahtua helpommasta vaikeampaan. Yleistä kätevyyttä harjoittaessa oli tärkeää ”silmän, havaintovoiman ja kauneusaistin kehittäminen sekä käden harjoittaminen työasetta vapaasti käyttämään.”

Uskonoppi

"Ensimmäisen luokan kurssi piplianhistoriassa laajennetaan, jonkun laveamman oppikirjan, esim. ,,Kouluraamatun", mukaan, tahi suorastaan lukemalla raamatusta, varsinkin uudesta testamentista .... Rinnakkain tämän kanssa yleisimmät pääpiirteet raamatuntiedossa. Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon perustammen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. ,,Lastenraamatun", mukaan.."  

Maantiede

Alkaen kotiseudusta, Suomenmaan luonnollinen ja valtiollinen maantiede lyhyesti. Katsahdus maanosiin ja valtameriin. Europan luonnollinen ja valtiolli­nen maantiede. — Laajuutensa puolesta vastaava Erslev-Modeen’in oppikirjaa kansakouluille...

Yleinen historia

Pääasiallisesti elämäkerrallisten kertomusten kautta saatetaan oppilaat tun­temaan maailmanhistorian käännöskohtiin kuuluvat henkilöt ja tapaukset... joku kuva siitä, mitä kunakin aikakautena on ollut omitui­sinta, sekä joku käsitys ihmiskunnan kehittymisen pääpiirteistä aina meidän ai­kaamme saakka.

Kuvaanto

Se laji kuvaantoa, jota, asianhaaroihin kat­soen, saattaa ja täytyy kansakoulussa pääasiallisesti harjoittaa, on linjaalipiirustus, jonka erityisenä tarkoituksena on saattaa oppilaalle mahdolliseksi yksinkertaisem­pien rakennus- ja huonekalupiirustuksien käsittäminen ja laatiminen.  

Laulu

Lauluopetuksen pääasiallisella tarkoituksena kansakoulussa on puhdas ja tunnokas yksiääninen laulu. Suurinta huomiota pantakoon laulun sanoihin, ja valittakoon ainoastaan semmoisia lauluja, jotka uskonnollisen, isänmaallisen ja ru­nollisen sekä lapsille helposti käsitettävän ja miellyttävän sisällön ja vastaavan muodon kautta todellakin soveltuvat tähän.  

Voimistelu

"...voimistelun suureen merkitykseen ruumiilliselle kasvatukselle ja erinomaisena järjestyksellisenä sivistyksen välikappaleena, niinkuin myös siihen erityiseen tärkeyteen, minkä tämä aine nyt on saanut poikaoppilasten suhteen, yleisen asevelvollisuuden toimeen pantua. ” 

Käsityöt

” Silmän, havaintovoiman ja kauneus-aistin kehittäminen sekä käden har­joittaminen työasetta vapaasti käyttämään on pidettävä käsityö-opetuksen pää­ tarkoituksena kansakoulussa.” 

"Vasta ilmestyvässä erityisessä kiertokirjeessä on Ylihallitus tätä paitsi antava joitakuita määräyksiä, jotka koskevat tähän kuuluvia seikkoja.” 

 Menetelmät

Menetelmäohjeita oli joitakin

Äidinkieli (lukeminen)

Sisälukua, jonka tarkoituksena on: a) että lukeminen käy selvään ja on pahoista tavoista vapaa, b) että sisältö oikein käsitetään, c) että oppilaat sen oi­kein kertovat ja d) että lukemisessa lausunta vähitellen saa ajatuksenmukaisen äänenpainonsa.   

Kirjoittaminen

Ainekirjoitusta, pääasiallisesti kotitoimeksi.  

Uskonoppi

... piplianhistoriaan että katekismukseen: sopivia raamatunlauseita ja virrenvärsyjä ulkoa luettaviksi. 

Jonakuna tuntina viikon lopulla läpikäydään ja selitetään yksinkertaisesti Ja lyhyesti seuraavan sunnuntain evankeliumi. 

... Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon pe­rustaminen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. „Lastenraamatun“, mukaan. 

Suomen historia.

Isänmaan historiaa käytellään pääasiallisesti yhteydessä äidinkielen luke­ misen kanssa, siten, että lukukirjasta, sopivimmin „Maamme kirjasta*' (3:s—6:s luku), luetaan tähän kuuluvat kertomukset järjestetyssä jaksossa. Luokalla täten läpikäydyt lukukappaleet annetaan myöskin kotona luettaviksi ja vapaasti (s. o. ei sanasta sanaan) ulkomuistilta kerrottaviksi.  

 Laskento

Alkutoimitukset kokonaisilla luvuilla päässä ja taululla. ..

Alkutoimitukset tavallisilla ja kymmenmurto-luvuilJà. ...Pääasiallisesti harjoitellaan taululla ja käytetään nimitettyjä lukuja. 

Mittausopillinen muoto-oppi y. m. 

Opettaminen tapahtuu pääasiallisesti tehtäviä ratkaisemalla, joista sitten tietopuoliset väitteet johdetaan. 

 Luonnontiede ja sen käytäntä

Lukukirjasta tähän kuuluvia kertomuksia luettaessa I:llä luokalla, jolla tämä aine ei semmoisenaan vielä esiinny, on, niin paljon kuin mahdollista, myöskin ha­vainto otettava avuksi, siten että näytetään luonnollisia esineitä ja valmisteita, tehdään luonnon-opillisia kokeita, j. n. e.  

Yhteenvetoa 

Mallikurssien keskeinen tehtävä näyttää olleen paitsi yhtenäistää myös järkeistää opetusta ja myös helpottaa opettajan työtä. Monissa aineissa hänellä oli käytettävissä oppikirjat, joiden sisällöt oli myös ennakkoon tarkastettu. Erityisesti suosittiin narratiivisia kirjoja kertomuksineen. 

Oppiainevalikoima oli laaja. Asioita opittiin opetuksesta, lukemalla ja tekemällä tehtäviä. Opetettavia asioita havainnollistettiin ja kerrattiin.Taitoja opittiin tekemällä. Läksyillä oli vahva tehtävä.  Läksyjä ei pitänyt osata sanatarkasti vaan vapaasti. 

Haluatko vaikuttaa 6. luokalle laadittaviin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin?

ENSI keskiviikoksi 29.9. Opetushallitus on kutsunut joukon asiantuntijoita Pyöreän pöydän -Teams-keskusteluihin.  kuullakseen  näkemyksiä  6. luokan lukuvuosiarviointia koskevasta kriteerityöstä.  

Kuten muistamme perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskeva luku kuusi on jo uudistettu, ja 9. luokan päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön tämän lukuvuoden alkaessa.Uudistamisen tavoitteena on lisätä oppilaiden yhden- vertaisuutta ja selkiyttää arviointia ja siihen liittyviä periaatteita. 

Pyöreän pöydän ääressä ovat OPH:n asiantuntijat, 32 kunnan muodostama Oppiva-verkosto ja Suomen Luokanopettajat ry. Suomen Luokanopettajat ry:n tehtävänä on kutsua 10-20 luokan-opettajaa mukaan keskustelemaan ja tuomaan näkökulmia uudistustyöhön. Yhdistys on kutsunut minut yhdeksi oman tiiminsä jäseneksi. Tiimiämme vetää puheenjohtaja Marko Jokinen.

OPH ei ole vielä linjannut tarkemmin, mitä kaikkea tullaan tekemään:

• Tehdäänkö vain vähimmäisosaamisen kriteerit oppiaineittain 6. luokalle 
• vai useammallekin vuosiluokalle? 
• Tehdäänkö arviointikriteerejä useammille arvosanoille, kuten päättöarvioinnissa? 
• Entäpä sanallisen arvioinnin kriteerit?. 
• Millaisia kriteerien tulisi olla, jotta ne palvelisivat parhaalla tavalla arvioinnin oikeudenukaisuutta ja koulutyötä

Mitä mieltä sinä olet? Nyt on tilaisuus vaikuttaa tähän kehittämistyöhön! Vauhtia voit ottaa selaamalla päättöarvioinnin kriteereitä:

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20päättöarvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf

Tässä esimerkki yhden äidinkielen ja kirjallisuuden taidon arviointikriteeristöstä (klikkaamalla saa suuremmaksi).

Voit laittaa ajatuksiasi joko tähän blogiin tai emaililla marttifi@gmail.com

Luokanopettajilla on oma valmennuswebinaari 27.9. illalla, joten  kommentit pliis siihen mennessä. 

   

Aikamatka luokanopettajien arkeen ja juhlaan 40 vuotta sitten

SAIN toimia parikymmentä vuotta Luokanopettaja-lehden päätoimittajana.  Läksiäislahjaksi about vuonna 2013 sain nipun sidottuja Luokanopettaja-lehden vuosikertoja Pekka Varismäen päätoimittaja-ajalta. 

Liian harvoin on tullut käytyä niitä läpi. Ajattelin parantaa tapani, lukea niitä ja nostaa esiin kiinnostavia havaintoja.

ALOITAN ensimmäisellä kirjalla,j ohon on koottu ensimmäiset vain jäsenille toimitetut lehden. Ennen Luokanopettaja 2/1980:aa lehti oli jaettu suoraan peruskoulujen ala-asteiden opettajainhuoneisiin.

KAIKKIAAN tässä kirjassa on 10 lehteä, kaksi vuodelta 1980 ja neljä vuosilta 1981 ja 1982.

MILTÄ luokanopettajien arki ja juhla näyttivät noin 40 vuotta sitten? 

Pk-seutu oli vasta vuonna 1977 siirtynyt peruskoulujärjestelmään. Niin myös minä.  Vuosina 1980-82 toimin pääosan ajasta Tapiolassa Sepon koululla. Maaliskuun vuonna 1980 olin tosin vs. lehtorina kuukauden OKL:lla.

 Pieni kolmihenkinen perhe asui Niipperin koulun johtajaopettajan isossa asunnossa ja halvalla. Työ- ja keikkamatkat ajoin aluksi sinisellä VW 1302 sllä ja vuodesta 1981 alkaen punaisella FIAT 127:lla. Molemmat käytettyjä.

 

Luokanopettajalehdet vuonna 1980

Luokanopettajaliiton tavoite oli saada lisää jäseniä, ja siksi kaikissa 10 numerossa oli paljon edunvalvonta-asiaa.  Hyvä niin.

Luokanopettajat olivat palkkakuopassa.  Huolta oli stressistä. Lääkeeksi esiteltiin työnohjausta. Aineenopettajat vähättelivät luokanopettajien taitoa opettaa liikuntaa. Liikunnanopettajien pj. pyysi anteeksi.  

Väkeä kutsuttiin uskon- ja toivon vahvistuksen Luokanopettaja- päiville, joilla korvattiin VESOJA. Opettajia houkuteltiin äänestämään OAJ:n vaaleissa ja vaalien jälkeen kerrottiin, kuinka huonosti  kokouksissa kävi. 

Mutta lehdissä muutakin mm. muutakin: teemoja:  Ideoita jaettiin ilmaiseksi askarteluun, kuvaamataitoon, leikkeihin, liikuntaan, matematiikkaan, tekniseen työhön, äidinkieleen ja joulu- ja kevätnäytelmiksi Kollegoita houkuteltiin lähettämään julkaistaviksi omia käsikirjoituksiaan. 

Mukana oli myös  joitain kirjaesittelyjä, matkakuvauksia.viisaita ajatuksia ja muuten vakavaa tekstiä keventämässä mm. vitsejä. Vaikuttajien haastatteluja. Yksi mallikas koulukin esiteltiin: Siellä toimi hanuriorkesteri.

Muisteluksiakin oli. Näin vähän kauempaa katsellen materiaalia uskonnollisin päivänavauksiin oli aika paljon.Vuoden 1969 ohjeiden mukaan päivänavauksen tuli liittyä myönteisellä tavalla koulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatuksen. Kritiikkiä ei ollut.

Pedagogista teemoista näissä lehdissä käsiteltiin kerhotoimintaa, kokonaisopetusta, opetussuunitelmaa, oppilaan ohjausta,  tuntikehysjärjestelmää, vammaisia oppilaita. Ihanuusi juttu näyttää olleen leirikoulut. Vuonna 1979 pakolaisia oli otettu Suomeen Vietnamista 100 henkeä. Norssinopettajat kertoivat kuinka homma toimii

JA tietysti paljon oppikirjamainoksia.

SE, mitä ei ollut, oli teoreettisia kirjoituksia.

Luokanopettaja 2/1980

Tästä numerosta alkaen lehti jaettiin  vain jäsenlehtenä. Sen sai kun maksoi jäsenmaksun. Lehti oli nimenomaan järjestölehti. 

Värimaailma oli mustavalkoinen + ehkä yksi vöri. Mustavalkoisten, usein hieman epätarkkojen kuvin lisäksi tekstiä virkistivät Inger Sundbladin piirrokset.

Luokanopettaja 1/1981. 

Talven 1981 ensimmäisessä lehdessä pääkirjoitukseen asti mahtui syksyllä 1980  yllättäen ajankohtaiseksi noussut ylä- ja alasteen rajakysymys. Kuka saa ylittää ala-ja ylasteen rajan? Avaus oli tehty  ehkä yllättäen OAJ:ssa. Lehden tässä numerossa  Opetusneuvos Jukka Sarjala rauhoiteli : "Rajavetohäly on turhaa."

Luokanopettaja 2/1981

Vuoden toisessa numerossa kerrottiin, että voimassa olleen opetussuunnitelman selkeytystyö oli käynnistynyt.  Ei siis puhuttu vielä uudesta opsista. Työryhmissä oli myös luokanopettajia. Enpä olisi muistanut. Todellakin. 

Kun POPS oli ollut voimassa pk-seudulla vasta kolmisen vuotta, alettiin kirjoittaa ns. POPS- oppaita. Niillä lämmiteltiin väkeä siihen, että kohta tulee uusi ops. Se Vihreä Myrkkykirja tulikin sitten vuonna 1984.

Luokanopettaja 4/1981

Syksyn ensimmäisestä lehdestä nostan esille kaksi juttua.

OAJ oli syksy alussa järjestänyt Espoon dipolissa peruskouluseminaarin ”Kehittyvä peruskoulu”. En muista olleeni itse mukana. Siteeraukset kertoivat peruskoulukritiikistä. OAJ:n puheenjohtaja Voitto Ranne ärähti: 

” Koulu on voitava tehdä inhimillisemmäksi. Oppilaat on motivoitava ei vain sietämään koulua vaan uudelleen löytämään oppimisen ilo”

Opetusministeri Per Stenbäck esitteli uutta opetussuunnitelmien laatimis-ja viral-listamismenettelyä, 

"Tarkoituksena oli sallia paikkakuntakohtaista variointia opetussuunnitelmien sisällöissä ja samalla kannustaa kuntia ja opettajia aktiiviseen opetussuunni-telmatyöhön.  Näin opettajat provosoitaisiin pitämään itsensä ajan tasalla opetus-suunnitelman muutostarpeiden vuoksi."

Seminaarissa palattiin myös OAJ:n esittämään ylä- ja asteen rajan joustoon, jolloin aineenopettajat ja lehtorit voisivat tietyissä tilanteissa  opettaa ala-asteella ja vas-taavasti luokanopettajat yläasteella. Se ei saanut kovin myötämielistä vastaanottoa seminaarilta. 

Apulaisosastopäällikkö Jukka Sarjala  opetusministeriöstä totesikin: ” Kysymys ylä- ja ala-asteen rajasta on kaikesta päätellen ratkaistu lopullisesti.” 

Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho tunnusti tietoähkyn: 

”Tiedot vanhenevat, taidot eivät niin nopeasti. Uusiutuvan tiedon perässä-juoksemiseen me kaikki läkähdymme” 

Luokanopettajaliitto oli korostanut jo usean vuoden ajan opetussuunitelmien keventämisen välttämättömyyttä ja kiireet-tömyyttä opetuksessa,jutun kirjoittaja Liisa Rajala muistutti.

Luokanopettaja 1/1982

Vuoden 1982 ensimmäisestä lehdestä nostan esiin Erkki Haapojan jutun. Hänen mukaansa oli tehty työmäärätutkimus, joka osoitti, ettei ole sanottavaakaan eroa ala-asteen ja yläasteen opettajien työmäärässä ja -ajassa. Tuolloin oli valmistumassa opettajia, joiden koulutuksessakaan ei ole juuri eroa muihin peruskoulun opettajiin verrattuna. Joten perusteita palkkaerolle ei oikein ollut. 

Lehdessä kerrottiin myös, että Luokan-opettajaliitto oli antanut oman kannanottonsa peruskoulun kehittämis-ohjelmaan. Täytyypä kaivaa esille 

Lehdessä haastateltiin opetusneuvos Jukka Sarjalaa opetussuunnitelmasta. Hän oli esittänyt, että opetussuunnitelmalla on erilainen merkitys opettajille  ja toisaalta poliittisen vallan käyttäjille. Nyt tivattiin, että miten niin. Sarjala nosti esiin fiksuja ajatuksia.

" Opettajan ongelma on opetustapahtuma luokkahuoneessa: miten saadaan luokka saavuttamaan asetetut tavoitteet... Poliittisen vallan käyttäjä arvioi opetussuunnitelmaa sitä silmällä pitäen, miten tuo suunnitelma edesauttaa yhteiskunnallisten olojen muuttumista halutulla tavalla."

 " Nyt on muodikasta puhua tiedon määrän vähentämisen tarpeesta, vaikka jokainen tulevaisuutta tiedostava kansalainen aa-vistaa, että keskiverto-kansalaisen tiedon-tarve lisääntyy. Ongelmana on opetettavien tietojen pirstaleisuus  sekä oppilaiden heikko motivaatio."

Luokanopettaja 2/1982

OAJ:n vaalit oli pidetty. Valtuustoon oli saatu 53 luokanopettajaa. Se vastasi luokan-opettajien suhteellista osuutta. Luokan-opettajat halusivat kuopparahaa.  Ei saatu.

” Kuopan täytettä oli luvassa monille - lehtoreille, rehtoreille ja erityisopettajille; yläasteelle ja lukioon. Ainoat, jotka nyt saivat jäädä omaan kuoppaansa, olimme me tavallisest luokanopettajat. ” – Liisa Rajala

Professori Veli Nurmea haastateltiin opettajankoulutuksesta.  Keskustelua herätti, että erikoistuneet luokanopettajat pyrkivät kaikin voimin varsinkin suurilla kouluilla  opettamaan vain omia erikoistumisaineitaan. Nurmen mukaan se ei ollut tarkoitus, Tarkoituksena oli 196o-luvun opiskelijoiden toivomusten mukaisesti,  että opiskelijat olisivat voineet syventyä joihinkin opintoaiheisin tai oppiainesiin  

Kyllikki Romanin otsikkona oli kokonaisopetuksen avulla  opetussuunitelmaa eheyttämään. Parhaillan oli käynnistymässä 10-vuotiaan peruskoulun tarkastelu ja arviointi. Kirjoittaja toivoi ainekohtaisen suureksi paisuneen aineksen asettamista oikeisiin mittasuhteisiin.

Alkuopetukseen oli saatu vuonna 1979 uusi POPS- opas. Sen mukana tuli kouluhallituksen yleiskirje. Peruskouluasetusta tulkittiin siinä niin, että  opettajalla on oikeus  järjestää ensimmäisen ja toisen luokan kokonaisopetus tavanomaisesta tuntijaosta poiketen tarpeen mukaan. Kirjoittajan mukaan opetuksen integaatioon kiinnitettiin nyt huomiota peruskoulun kaikilla  luokilla.

Luokanopettaja 3/1982

OAJ:n Turun edustajainkokous oli keväällä pidetty. Se oli hyväksynyt opettajien joustavan käytön peruskoulussa, jotta päteviä opettajavomimia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti. Lehden mukaan se on tarpeen, kun opettajavirkojen ylläpitäminen on liian pienen oppilaspohjan tähden muutoin mahdotosta. Se meni siis kuitenkin läpi.

Pohjoismaisilla  luokanopettajapäivillä elokuussa Hanasaaressa oli kuultu norjalaisten opettajien kokemuksista tuntikenhysjärjestelmä, jota siellä oli noudatettu jo noin 10 vuotta. Apulaisosastopäällikkö Jukka Sarjala kertoi  Suomen tuntikehysjärjestelmäkokeilusta.

Ylijohtaja Yrjö Yrjönsuuren mukaan suomalaiset opettajat kokevat itsensä hyvin sidotuiksi tarkasti laadittuihin opetussuunnitelmiin, jotka kaiken lisäksi ovat käytännölle vieraita. Opetuksen pitäisi olla luovaa, itsenäistä  työtä. Kuulostaa yhä hyvältö.

Paljon kiinnostusta herätti  tansalainen esitys leirikouluista, Leirikoulu ei ollut siellä vain hauskanpitoa tai kesäloman jatke, vaan sen tarkoitus oli opettaa oppilasta näkemään maailma ja todellisuus koulun ulkopuolella.. Leirikouluista oli siellä maininta kunnan opetussuunnitelmasta. Jos opettaja-luokanvalvoja ei voinut itse osallistua leirikouluun, hänen on kuitenkin järjestettävä niin, että  hänen oma luokkansa voi osallistua. Leirikoulussa oli aina kolme opettajaa mukana. Edistyksellistä Seuraavassa lehdessä kerrottiinkin, että leirikouluaate leviää nopeasti Suomessa.

Luokanopettaja 4/1982

Pääkirjoituksessa pohdittiiin esille nousstta ajatustä yleisen työajan lyhentämisestä  40:sta tunnista 35. tuntiin. Mitä sen tarkoittaisi kouluissa.Lyhennetäänkö tuntia 40 minuuttiin?

Muistutettiin, että Vesokoulutus täytti 10 vuotta. Myös kirjailijana tunnettu Maija Liisa Dieckman jakoi pakinassaan vesokouluttajat eli kansanomaisesti  vesotaiteiliijat neljään ryhmään. 

1. Liituraitataitelijat. Pukeutuvat elegantisti, puhuvat uudissanoilla, neuvovat suunnittelemaan opetusta tarkan sekunttiaikataulun mukaisesti ja noudattamaan PTS:ää (Mikähän sekin muuten oli?)
2. Taiteilijataitelijat. Huoleton boheemi pukeutuminen ja  hiusten, parran ja intianpuuvillan ilmava leyhyntä. Puhuvat  sujuvasti Helsingin slangia. Neuvovat heittämään lukujärjestyksen ja  luovuutta kahlitsevat oppikirjat nurkkaan.
3. Virkamiestaiteilijat. Puhuvat  vaivattomasti kapulakieltä. Tiedustelevat kuuluuko ilman mikrofonia. Eivät kuule vastausta, ja jatkavat ilman Esittelevät virkansa puolesta  lainmuutossuunnitelmia,  komiteanmietintöjä,  tilastoja, vertailulukuja ja graafisia käyriä.  Runsaasti piirtoheitinkalvoja, jotka ovat hämäriä mutta täynnä.
4. Rivimiestaiteilijat. Suoraan opettajien riveistä tempaistuja. Eivät eroa kuulijoistaan pukeutumisen tai  puhekielen perusteella. Esittävät jokapäiväisen työn arkisia ratkaisuja. Liikkuvat liian lähellä kuulijoitten ajatusmaailmaa.  Ei yleensä pyydetä uudelleen vesokouluttajaksi.

TAISI olla niin, että VESOISTA ei kauheasti tykätty :-)

Vielä muutama helmi

JOSKUS ajatellaan, että kaikki älykäs on. keskitty vasta nyt. Kehittääkseni omaa nöyryytäni kirjasin oikein ylös pedagogisia ideoita, joissa on. vahva innovaatio haju. Ja silti ne on unohdettu.

• Erillinen tukiopetusmaterilaali ja ennakoivan tukiopetuksen idea. Weilin + Göös julkaisi matematiikkaa 1-6 luokille tukiopetusvihkosia.  Useita aiheita voitiin käyttää myös ennakoivaan tukiopetukseen
• Jaksosuunnitelma. Kentän opettajat, muistaakseni Pekka Varismäki, esitteli yksinkertaisen tavan jaksottaa oppaineita. Viikossa sai olla  korkeintaan 5 ainetta, Joka viikolla oli oma  pääteema.
• Linda Heiskasen oivaltamiseen tähtäävä luku- ja kirjoitusmenetelmö tavaamisen sijaan.
• Satudiat. Harjoittelukoulun rehtori Lauri Kauppinen esitteli tapoja käyttää monipuolisesti satudiasarjoja.,Opettaja kertoo/lukee sen ensin, sitten keskustellaan ja oppilaat kyselevät, sitten esitetään niin, että jokaisella  on oma osuus kerrottavavana. Lopuksi voidaan vaikka piirtää kuvaamataidon tunnilla…
• Usean oppiaineen yhteinen oppikirja: ”Elinympäristöni", 3-4 ja 5-6 luokat. Samassa kirjassa ympäristöoppi, kansalaistaito ja oppilaanohjaus. Kustantaja  Kunnallispaino haastettiin Mm. kilpailija Weilin+ Göös kertoi omien kirjojensa mainoksessa tehneensä  kyselyn opettajille:  Opettajat halusivat  omat oppikirja eri oppiaineita varten. Kolmen aineen paketti huoletti muuten myös Luokanopettajaliittoa. Näiden aineiden opetus oli tarkoitus aloittaa syksyllä 1981 kolmannella luokalla.Yhteensä aikaa liian vähän. Ja kuitenkin pitäisi antaa arvosana. Kutakin ainetta piti opettaa 19 tuntia lukuvuodessa..

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

TEKI hyvää lukea nämä 10 lehteä.  Ensinnäkin huomaa, kuinka maailma on. monella tavalla muuttunut, myös parempaan suuntaan. Sitten on asioita, jotka ovat entisellään, vaikkapa luokanopettajien ja aineenopettajien välinen palkkaero. 

LÄMMITTÄVÄÄ oli löytää lehdestä tuttuja nimiä, osa jo poisnukkuneita. Kiitos ajatuksista mm. Lauri Kauppinen, Pirkko Kiravuo, Raija Leppänen,.Liisa Rajala, Inger Sundblad , Merja Totro, Risto Vallivaara, Pekka Varismäki ja matematiikan koomikko Veteranfors.

LUPAAN jatkaa aikamatkaa.

Joko olisi draaman aika?

HANNA Sutela on vuosia  pitänyt  Erityistä draamaa -blogia.

Sutela pohtii kirjoituksissaan sitä, mitä draama on ja mitä se voisi olla perus-koulussa. Lisäksi hän esittelee  erilaisia painettuja ja sähköisiä materiaaleja sekä jakaa vinkkejä, joiden avulla opettajat voivat lisätä draaman käyttöä eri oppiaineiden opetuksessa. 

Blogi on luettavissa osoitteessa: draamakoulussa.com

SAIN pyynnön aloittaa hänen blogissaan uuden vieraskynä- artikkelisarjan. Oman juttuni otsikko on "Draaman aika?".  

Perusopetuksen opetussuunnitelma on ollut tapana uusia kymmenen vuoden välein. Edellisellä kierroksella 2010-luvun alussa oli huulilla, ettei kouluun saatu kahta uutta oppiainetta. Valtio-neuvosto päätyi kuitenkin hylkäämään molemmat esitetyt oppiaineet: draaman ja etiikan. Draaman asemaa haluttiin vahvistaa, mutta vain menetelmänä.  

Kirjoitimme tuolloin yhdessä TeT Tapio Toivasen kanssa palopuheen draaman puolesta Hesariin – muistelen, että se ei kuitenkaan ylittänyt julkaisukynnystä. Kaivoin tuon tekstin esille. Arvioimme siinä, kuinka draama täyttää uuden oppiaineen hyväksynnän kolme pedagogista kriteeriä. Päivitin jutun. Tässä linkki tuohon blogilastuun.

https://draamakoulussa.com/2021/04/03/vieraskyna-draaman-aika/

Perhe-elämätaitoja kouluopetukseen? Osa 1

TÄNÄÄN pieni, mutta silti liian suuri osa lapsista voi kotonaan huonosti. Syitä on paljon. Olisiko yksi syy se, että lapsille ja nuorille ei juurikaan opeteta kaikille yhteisessä koulussa taitoja, joita he myöhemmin isinä, äiteinä ja puolisoina tarvitsevat.

Perhe-elämätaidoista voi olla hankalaa puhua. Uudessa normaalissa yhdessä pysyvä perhe alkaa olla epänormaali, vanhan-aikainen?

Moralisoimatta ketään tai mitään, pohdin  miksi sellaiset kysymykset kuten. miten kohdata ihastuminen, rakastuminen, miten suhtautua rakastumisen tunteen hiipumiseen,  miten ratkoa parisuhteen ja perheen arjen haasteita  rakentavasta ja kestävästi  eivät ole yhteiskunnan kannalta niin tärkeitä, että niille pitäisi opetussuunitelmissa varata omaa aikaa. Minusta olisi. 

EIKÖ nykyopsissa siis anneta eväitä perhe-elämätaitoihin.

TEIN sanahaun nykyisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Kuinka monta osumaa eräisiin perhe-kasvatsutaitoihin löysin?

• Avioero -
• avioliitto 1
• ihastuminen -
• isyys - 
• kodin--alkuosalla kotikasvatukseen liityvää - 
• murrosikä 2
• parisuhde -
• perhekasvatus -
• rakastuminen - 
• rakkaus 1  
• raskauden ehkäisy - 
• seksuaali- 9
• uusperhe - 

PERHE toki esiintyy sanana opetussuunnitelmassa. Sen kanssa tehdään yhteistyötä. Eri kielissä opetellaan siihen liityvää sanastoa. Historiassa tutkitaan oman perheen ja suvun historiaa. Kemiassa tutkitaan kodin kemikaaleja. Uskonto opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Yhteiskuntaopissa tarkastellaan perhettä yhteiskunnan näkökulmasta  ja käsitellään mm.  perheiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä sekä työntekoa ja yrittäjyyttä perheen kannalta. Terveystiedon yhtenä teemana ovat perheen terveyskäsitykset.

Seksuaalikasvatusta ja lisääntymistä käsitellään YPIssä 3-6 -luokilla  sekä terveytiedossa - siellä myös murrosikää-  7-9-luokilla. Katolisessa uskonnossa pohditaan kirkon opetusta synnistä ja sen olemuksesta seksuaalisuuteen, 

Vähän väljemmin perhekasvatukseen liittyvät tunnetaidot. Niitä käsitellään useassa aineessa. Liikunnassa  ohjataan oppilasta...  säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. Ympäristöopin  ja uskonnon opetuksessa ja toiminta-alueittain järjestettävässä  opetuksessa harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Alkuopetuksen uskonnon  Hyvä elämä-sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä. Musiikissa kannustetaan oppilasta  tunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen.

ERÄISTÄ oppiaineista löytyy jo  haastavampiakin viittauksia perhekasvatukseen. Katolisessa uskonnossa pohditaan 7-9-luokilla kirkon opetusta synnistä ja sen olemuksesta yksilön, kirkon ja yhteiskunnan kannalta sekä seksuaalisuuteen, avioliittoon ja perheeseen liittyviä moraalikysymyksiä.  Ortodoksisessa uakonnossa jo alkuopetuksessa pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten ... rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin. Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen, anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin. 

LAAJA-ALAISISTA taidoista - jotka tietyllä tavalla  vastaavat entisiä aihekokonaisuuksia - osumia tuli kahteen: 
- L2: Oppilaita ohjataan arvostamaan oman perheensä ja yhteisönsä sekä muiden perinteitä ja tapoja.
- L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:  saavat mahdollisuuden … kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. … tuetaan tunnetaitojen kehittymistä.

Perhekasvatus aiemmin peruskoulussa

1970

PERUSKOULUN kolmessa ensimmäisessä opetussuunnitelmassa perhekasvatuksella oli - ei oppiaineen niinkuin usein kirjoitetaan- vaan  vapaaehtoisen aihekokonaisuuden status.

Ensimmäisessä opetussuunitelmassa POPS 1970 tavoitteena oli kasvattaa perheenjäseneksi. Sari Vesikansan väitöstutkimuksen  (2009) mukaan POPS-mietinnössä esitettiin, että perhekasvatukseen liittyviä kysymyksiä tulisi käsitellä jonkin verran kaikilla luokka-asteilla läpäisyperiaatteella. Viimeisellä luokalla tuli olla kaikille oppilaille yhteinen lasten hoitoa ja kasvatusta käsittelevä kurssi. Todellisuudessa opetus osoittautui toisissa tukimuksissa  hajanaiseksi. Puutteellisinta oli opetus lasten hoidossa ja kasvatuksessa. 

1985

PERUSKOULUN toisessa opetussuunnitelmassa vuoden 1985 POPissäa se jäi oppiainejaossa kotitalousopettajien tehtäväksi. Perhekasvatus oli  kuitenkin edelleen yksi vapaaehtoisista aihekokonaisuuksista.  Opsisssa annettiin vihjeitä mm. perhekasvatuksen toteutamiseksi. Muita olivat  kansainvälisyyskasvatus, ympäristökasvatus, kuluttajakasvatus, joukkotiedotuskasvatus, terveyskasvatus ja laillisuuskasvatus. Murroikää käsiteltiin kansalaistaidossa  5-6-luokilla ja  oppilanohjauksessa 7-luokalla.

1994

Perhekasvatus oli mukana vuonna 1993 tuntijakouudistuksen valmistelussa, mutta päätöksessä vähennettiin kotitaloutta yhdellä vuosiviikkotunnilla, eikä perhekasvatusta enää mainittu  säädöksessä erikseen.  

Peruskoulun kolmannessa opetussuunnitelmassa vuonna 1994  perhekasvatus oli silti  yhä yksi  ohjeellisiksi tarkoitettuja ns. aihekokonaisuuksia.Perhekasvatuksella tuettiin lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta ja luotiin  pohjaa perhe-elämässä onnistumiselle. Sitä  käsiteltiin lapsen ja nuoren kehitykseen luontevasti sopivissa yhteyksissä.  Perhekasvatuksessa oppilaan ajateltiin saavan valmiuksia toimia perheen jäsenenä.

Huoli perhekasvatuksen asemasa kuitenkin oli herännyt. Kansanedustaja Päivi Räsänen jätti vuonna 1996 toivomuslaoitteen perhekasvatuksen ja latenhoidon saamiseksi perukoulu oppiaineeksi. Aloitteessa hän kirjoittaa: 

" Nykyisin nuoret vanhemmat ovat usein vailla lastenhoitokokemusta sekä valmennusta vanhemmuuteen... Myös monet perheiden kriisit, kuten avioerot, yksinhuoltajuus ja työttömyys, aiheuttavat ihmissuhdevaikeuksia, ja perhe-elämäntaidot jäävät puutteellisiksi, koska hyviä malleja ei välttämättä ole. Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän valmentaa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä vanhempina."

Vuonna 1998 sivistysvaliokunta käsitteli hallituksen esitystä  koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Valiokunta katsoi, että perhe- ja ihmissuhdetaitoja tulee opettaa läpäisyperiaatteella kaikkien oppiaineiden yhteydessä ja erityisesti niitä tulee sisällyttää uskonnon ja elämänkatsomustiedon sekä yhteiskuntaopin opetukseen.

2004

VUODEN 2004 perusteissa perhekasvatus ei ollut enää itsenäinen aihekokonaisuus. Siitä oli tullut yksi kotitalouden sisältöalue. Terveystiedossa käsiteltiin seksuaalisuutta ja tunteita 7-9-luokilla.

AIHE alkoi kiinnosta sen verran, että lupaan palata tähän myöhemmin.