Lautakunnan kokous 7.5.

PÄIVITETTY PÄÄTÖKSILLÄ (punaisella)

Demareista paikalla Heini ja Martti.

KASVUN ja oppimisen lautakunnalla on vielä kolme kokousta ennen kesätaukoa: ti 7.5.2024, ke 22.5.2024 ja ke 12.6.2024. Niiden päätös- eväillä sitten koulut valmistautuvat ensi lukuvuoteen.

Edellisen kokouksen jälkeen KH otti käsittelyyn lautakunnan äänestämällä tehdyn päätöksen Lahnuksen koulun lakkauttamisesta ja perui sen. Upea!

Tämänpäiväisen kokouksen listalla oli  muutama mielenkiintoinen asia. Toimialan palveluverkkoperiaatteet-asiakirjassa on 13 sivua. Paljon myönteistä. Valitettavasti suuruuden ihannointi jatkuu. Uusien koulujen tulisi olla 4-sarjaisia, pelkkien yläkoulujen jopa 6-8-sarjaisia. Pienistä yksilöistä halutaan eroon. Myös päiväkotien ryhmäkoon  halutaan kasvavan uusissa tiloissa. Lukioihin halutaan kuhunkin 200 aloituspaikkaa.

PÄÄTÖS: Asiakohta poistettiin esittelijän pyynnöstä. Asiaan palataan, kun investointisuunnittelua koskevat päätökset on tehty.

Opetussuunnitelmiin ja tuntijakoon tehdään Opetushallituksen edellyttämät muutokset, jotka johtuvat hallituksen tekemistä tuntijakopäätöksistä.

PÄÄTÖS: Esityksen mukaan 

Sunan koulun väistöratkaisusta on tehty oikaisuvaatimus, ja lautakunta ottaa siihen kantaa, kuten muutamaan muuhunkin oikaisuvaatimukseen.

PÄÄTÖS: Oikaisuvaatimuksia jne.  ei hyväksytty- yhtä  virkavaalia lukuunottamatta.

Kuultiin myös selostus hemmasittareista (oppilaista, jotka eivät tule kouluun). Heitä on Espoossa noin 100, ei siis useita satoja. Kouluun kiinnittymisen parantamiseksi on keinoja, mutta uusia  tarvitaan. 

Linkki esityslistaan:

https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20241186

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta varhaiskasvatuksen osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin perjantaina. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin. 

Varhaiskasvatuksen laadun halutaan parantuvan. Kuinka temppu  tehdään? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen.

22.6.  

ESIOPETUS

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu päättyy vuonna 2025. Kokeiluryhmän seurantatut- kimusta jatketaan peruskoulun loppuun asti. Kokeilun päätyttyä hallitus arvioi kokeilun tulokset ja valmistelee jatkotoimet.

KIELTEN OPPIMINEN

Lasten kieltenoppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta alkaen vahvistamalla ja laajen- tamalla kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa. Koulutetaan lisää kielikylpyopettajia, jotta voidaan vastata lapsiperheiden kiinnostukseen kielikylpyjä ja kielisuihkuja kohtaan.

KOULUTUS (Perus- ja jatkokoulutus)

Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisätään yliopistoissa. Joka vuosi on koulutettava vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa molempien kansalliskielten tarpeet huomioiden.  (Onkohan rahoitusta kohdennettu?)

Hallitus turvaa jo alalla työskenteleville erilaiset mahdollisuudet pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin muunto- ja monimuotokoulutuksella.

Koulutetaan lisää kielikylpyopettajia.

OPPIMISEN TUKI

Oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja lapsen tarpeita vastaavasti.

Oppimisen tukea selkeytetään ja tuen ketju yhtenäistetään.

Hallitus selkiyttää sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa ja lisää varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta. 

OSALLISTUMISASTE

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta. Erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataus- taisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.  

PALVELUSETELIT/YKSITYISET JÄRJESTÄJÄT

Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus nostetaan hallituskauden aikana vähintään tasolle, jolla se oli vuonna 2011. Tämä toteutetaan korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa palataan ilmoitusmenettelyyn,

Hallitus uudistaa varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskevan lainsäädännön. Varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskeva lainsäädäntö siirretään opetus- ja kulttuuri- ministeriöön, kuten varhaiskasvatuslakia uudistettaessa oli tavoitteena. Hallitus arvioi lasten hoidon tukien kokonaisuuden huomioiden perheiden valinnanvapauden. Tavoitteena on, että yhä useampi perhe voisi valita erilaisten varhaiskasvatuksen muotojen välillä tasapuolisemmin.

RAHOITUS

(Kuntien indeksiä leikataan)

SEGREGAATION EHKÄISY

Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason.

TAVOITTEET

Laadukas varhaiskasvatus edistää oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellista tasa-arvoa. 

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

TYÖOLOT

Hallitus vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa kehittämällä työoloja ja varhaiskasvatuksen laatua. 

VALVONTA

Hallitus varmistaa, että varhaiskasvatusta valvotaan niin julkisesti kuin yksityisesti järjeste- tyssä varhaiskasvatuksessa.

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAT

Varhaiskasvatuksen johtajan tehtävässä toimiminen mahdollistetaan myös varhaiskasvatuksen sosionomi YAMK-tutkinnolla huolehtien riittävästä pedagogisesta ja didaktisesta osaamisesta.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Näillä poiminnoilla (kun ei oteta huomioon mahdollisia määrärahaleikkauksia), varhaiskasvatuksen rakenteet saavat rakenteineen olla  varsin ennallaan. Oppimisen tukea luvataan lisätä ja laatua nostaa. Tasa-arvorahaa  vakiinnutetaan. Opettajia koulutetaan lisää, mutta vaatimustasoa ilmeisesti lasketaan. Yksityisiä palveluja halutaan lisätä.

Tässä linkki OAJ:n nostoihin: linkki

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta korkea-asteen osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin perjantaina. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin.  

Korkea-asteella on myös tehtävä saada neljän seuraavan vuoden aikana oppimisen perusasiat kuntoon ja Suomen oppimistulokset ja koulutustaso nousuun.  Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030. Nostetaan Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä OECD:n kärkimaiden tasolle.

Kuinka temppu luvataan tehdä? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen erikseen yliopistojen  ja ammattikorkeakoulun osalta. Niitä halutaan ohjelmassa kehittää omina koulutusmuotoina.

19.6. klo 19

YLIOPISTO

AKATEEMINEN VAPAUS

Hallitus tukee akateemisen tutkimuksen vapautta sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua. 

ALOITUSPAIKAT

Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Uusia aloituspaikkoja suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkojen suuntaamisessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatusalan tarpeet sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet.  (Mutta onko kohdennettu rahaa?)

AVOIN KORKEAKOULUOPETUS

Vahvistetaan avoimen korkeakouluopetuksen roolia väylänä osaamisen kehittämisessä. 

Lisätään koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia periä nykyistä korkeampia maksuja, jotka vastaavat paremmin koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. (= Avoimen korkeakoulun opintopisteen hinta on nykyisin 15€. Nyt hintaa nostetaan. )

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni korkea-asteen duaalimallista.

OPPIAINEET

Myös pienillä akateemisilla oppiaineilla on oma paikkansa suomalaisessa yliopistomaailmassa.

JULKAISUT

Turvataan kotimaisten tieteellisten julkaisukanavien toiminta ja mahdollistetaan tieteellisten artikkeleiden avoin julkaiseminen niissä ja siten tutkitun tiedon saatavuus kansalliskielillä.

KOULUTUKSEN KASAANTUMINEN

Käynnistetään  toimenpidekokonaisuus  korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. (vuonna 2024)

KOULUTUKSEEN PÄÄSY

Korkeakoulutusta  suunnataan aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. (= Toisen korkeakoulututkinnon hankkimisen mahdollisuutta heikennetään. Tämä asettaa entistä enemmän painetta lukionsa päättäville miettiä, että kerralla pitäisi osua oikein) 

Arvioidaan aloituspaikkojen kohdentamista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville niin, ettei se tarpeettomasti hidasta koulutukseen hakeutumista tai heikennä alanvaihdon mahdollisuutta.  (vuonna 2024)

KOULUTUKSEN LÄPÄISY

Vahvistetaan koulutuksen läpäisyä. Arvioidaan  rahoitusmallia (kannustumia), jotta voidaan  varmistetaan että opiselijat valmistuvat tavoiteajassa. Alumniverkostoja ja ulkopuolista rahoitusta kehitetään.

KULTTUURIPERINTÖ

Hallitus turvaa kulttuuriperinnön säilymistä digitoinnin avulla.

LÄÄKETIEDE

Selvitetään ruotsinkielisesn lääketieteellisen koulutuksen osalta  yhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa nykyisten lääketieteellisten tiedekuntien puitteissa. 

OPINTOTUKI

Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opinto- lainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Selvitetään myös oppisopimuskoulu- tusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen.

Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustin- elementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.

POIKKITIETEELLISYYS

korkeakouluissa tuetaan ja vahvistetaan poikkitieteellistä, avointa akateemista keskustelukulttuuria ja ennakkoluulotonta innovaatioajattelua..

RAHOITUS

Rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tutkimusinfrastruktuurien rahoitusta lisätään osana tutkimusrahoituksen kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisärahoitus  tarkoituksenmukainen kohdentuminen   varmistetaan tarkoituksenmukaisesti  vahvistamalla tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) asemaa.

Tutkinto-opiskelusta tullaan siirtämään rahoitusta jatkuvan oppimisen pienten opintokokonaisuuksien rahoitukseen, joten tutkintokoulutuksen rahoitus tulee olemaan tiukkaa.

Asumistuen leikkaus heikentää korkeakouluopiskelijoden mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun. Toisaalta määräajassa valmistumiseen ohjataan rahoituksessa entistä tiukemmin. Mahdoton yhtälö?

TUTKINNOT

Tarkastellaan mahdollisuutta suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tutkinto osana yliopisto-opintoja.

"Minitutkinnot" (tutkinnon osat).  Aikuisopintotuki lakkautetaan. Kysymys kuuluu, ketkä jatkossa osaamistaan pystyvät kehittämään

ULKOMAISETOPISKELIJAT

Jotta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä edelleen kasvaisi, lisätään kannusteita jäädä Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Hallitus arvioi valtakunnallisen apurahajärjestelmän luomisen sekä nimellisen hakemusmaksun käyttöönottoa. 

Hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta.  ( Mutta johtaako siihen, ettei heitä tule?)

YLIOPISTOKESKUKSET

Turvataan yliopistokeskusten rooli alueellisessa koulutustarjonnassa ja TKI-toiminnassa.

YLIOPISTON TEHTÄVÄ

Yliopistoja kehitetään sivistysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Yliopistojen tehtävänä on myös löytää uusia ratkaisuja aikamme suuriin kysymyksiin (mm. digitalisaatio.

YLIOPPILASKUNTIEN JÄSENYYS

Hallitus selvittää ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista.

AMMATTIKORKEAKOULU

AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän nopeasti uudistuviin osaamis- tarpeisiin, tukea yritysten uudistumista ja nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa.

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina. Niillä on keskeinen tehtävä vastata osaajatarpeisiin eri toimialoilla. Tehtävänä on. myös vahvistaa   nuorten aikuisten koulutustasoa. 

AUTONOMIA

Autonomiaa tuetaan, mutta koordinointia tarvitaan. Yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaammin ottaen huomioon alueelliset ja kielelliset näkökohdat.

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni korkea-asteen duaalimallista.

JATKUVA OPPIMINEN

Hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloille.

PROFILOITUMINEN

Hallitus jatkaa korkeakoulujen profiloitumisen tukemistatukemista, jotta voimavarat käytettäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kannustetaan niitä löytämään tutkimusalat, joilla ne voivat tavoitella maailman kärkeä omilla vahvuusalueillaan. ja kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeakoulujen

RAHOITUS

(On hyvä muistaa, että  viime vuosina ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu huomattavasti)

SUOMEN JA RUOTSINKIELEN OSAAMINEN

Suomen ja/tai ruotsin kielen opettaminen maahan muuttaville ja jo muuttaneille vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. On varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen. 

TALENT BOOST

Hallitus edistää Talent Boost -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa vahvistetaan Suomessa vaadittavan ammattipätevyyden ja kansalliskielten koulutusta erityisesti työvoimapula- aloilla. Vakinaistetaan projekteissa kehitetyt ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutusten toimintamallit osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa.

TUTKINNOT

Kevennetään ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys olennaisilta osiltaan vastaavan suomalaisen tutkinnon kanssa. Sujuvoitetaan tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Näillä poiminnoilla (kun ei oteta huomioon mahdollisia määrärajaleikkauksia), korkea-aste saa rakenteineen olla  varsin ennallaan.. Mutta tehokkuutta haetaan yhä voimakkaammin. Lisää opiskelijoita. Ei kasaantuvia tutkintoja. Dualimalli säilyy.   

Tässä vielä linkki OAJ:n kantoihin.

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta 2. asteen osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin perjantaina. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin  

Myös 2.asteella aiotaan saada neljän seuraavan vuoden aikana oppimisen perusasiat kuntoon ja Suomen oppimistulokset ja koulutustaso nousuun. 

Kuinka temppu luvataan tehdä? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen erikseen lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta. Niitä halutaan ohjelmassa kehittää omina koulutusmuotoina.

Tätä blogilastua on päivitetty 22.6.

LUKIO

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni toisen asteen duaalimallista .

ERITYINEN KOULUTUSTEHTÄVÄ

Hallitus huolehtii, että erityisen koulutustehtävän lukioita on maassamme riittävästi molemmat kansalliskielet huomioiden.

LIIKUNNAN OPETUS

Hallitus selvittää ja arvioi mahdollisuuden toteuttaa liikunnanopetus viikoittaisena oppi- aineena koko koulutuksen ajalle.

MONIAMMATILLINEN TUKI

Panostetaan moniammatilliseen tukeen. Tukea on kohdistettava erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa.

OPINTOJEN OHJAUS

Panostetaan opintojen ohjaukseen

RAHOITUSMALLI

Tavoitteena on säilyttää kattava lukioverkko. Uudisetaan lukion rahoitukseen kuuluva pienten lukioiden lisä tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. 

(Lukioille on luvassa jonkin verran lisää rahaa.Vs. kuntien indeksiä leikataan))

TUKIOPETUS

Hallitus säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen.

YLIOPPILASTUTKINTO

Mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti rajatuin kriteerein.

Luodaan lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistetaan yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen lukiodiplomilla. 

AMMATILLINEN KOULUTUS

AIKUISTEN AMMATILLINEN  JA VAPAA KOULUTUS

Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. 

Ammatillisen koulutuksen ...rahoitusjärjestelmän on tuettava myös tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista. Koulutusjärjestelmän rahoituksen on kannustettava tällaisten opintokokonaisuuksien tarjoamiseen. Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jotta osaaminen vastaa tarpeeseen. Koulutuksen suuntaamisessa otetaan huomioon työvoimapoliittinen tarveharkinta.

Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Opintotukea on kehitetty pirstaleisesti koko 2000-luvun. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opinto- lainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Selvitetään myös oppisopimuskoulu- tusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen.

Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustin- elementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.

Tunnistetaan vapaan sivistystyön merkitys osaamisen lisäämisessä ja harrastamisessa. Hallitus kasvattaa omavastuuosuutta aikuisten harrastusmuotoisessa toiminnassa vapaassa sivistystyössä.

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni toisen asteen duaalimallista

ENGLANNINKIELINEN OPETUS

Englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään 

HENKILÖKOHTAISET SUUNNITELMAT

 Varmistetaan, että jokainen opiskelija saa lain edellyttämät henkilökoh- taiset suunnitelmat.

JATKUVA OPPIMINEN

Hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloille.

KOTIMAISTEN KIELTEN OPISKELU

Varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun.

KOULUTUS- JA OPPISOPIMUS

Hallitus edistää koulutussopimuksen ja oppisopimuksen  käyttöä. Selvitetään mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastamiseen opintojen edetessä.

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPPIAINE

Palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine tutkintojen perusteisiin.

LÄHIOPETUS

Hallitus turvaa riittävän lähiopetuksen määrän.

Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetuksen määrään. 

OPPIMISEN TUKI

Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulu- tuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus ...tarvittavaan oppimisen tukeen.

 RAHOITUSMALLI

Hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Koulutuksen järjestäjien kannustimia vahvistetaan.  Rahoitusmalliin luodaan kannusteita myös ohjata opiskelijoita suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia.

SUOMEN JA RUOTSINKIELEN OSAAMINEN

Suomen ja/tai ruotsin kielen opettaminen maahan muuttaville ja jo muuttaneille vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. Samalla on varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen. Säädetään velvoite jatkaa kielikoulutuksen antamista, jos koulutuksen kielitaitovaatimus esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa ei täyty.

TILAUSKOULUTUS

Hallitus avaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden myydä tutkintoon johtavaa koulutusta markkinoilla kansalaisille vastaavalla tavalla kuin korkeakoulutuk- sessa. Tilauskoulutuksella vastataan erityisesti osaajapulaan, kun tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan myydä markkinoilla.

TUTKINNOT

Kevennetään ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys olennaisilta osiltaan vastaavan suomalaisen tutkinnon kanssa. Sujuvoitetaan tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja.

TYÖPAIKKAOHJAUS

Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus riittävään...työpaikkaohjaamiseen.

URHEILUOPPILAITOKSET

Hallitus vahvistaa toisen asteen urheiluoppilaitosten asemaa. Vakiinnutetaan ammatil- listen urheiluoppilaitosten rahoitus.

YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA

Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Innostusta yhdistää lukio- ja amisopetusta ei ole (ns. nuorisokoulu).  Kaksoistutkinnoista ei mainita. Näyttää  siltä, että tämä hallituskausi  2. asteella mennään nykyopetus-suunnitelmilla - mikä varmasti sopii lukioille .  

Tukea ja ohjausta ja  lähiopetusta vahvistetaan amiksissa. Hyvä. Hienoa, ette sitä suunnataan erityisesti laajennettua oppivelvollisuutta suorittaville. Sisältöihin ei ilmeisesti puututa, lukuunottamatta amiksissa, joiden opseihin palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine. Sipilän hallituksen amisreformilla jatketaan. Amistutkintoja ei leikata. Hienoa, että yo.kirjoitusten rinnalla vahvistetaan toista tapaa antaa näyttö: lukiodiplomilla.

Opetusteknologiaan ei  puututa. Etäopetuksesta ei ole mainintaa. opetusmenetelmiin ei oteta kantaa.

Opettajien täydennyskoulutukseen ei ilmeisesti ole luvassa vahvistuksia.  

Kaikkiaan näyttää siltä, että ohjelma vastaa mediassa esitettyihin  huoliin myös siksi, että jos perustaitotasoa onnistutaan nostamaan peruskoulussa, se tukee myös  parempien tulosten saavuttamista toisella asteella.

Tässä vielä linkki OAJ:n kantoihin.

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta peruskoulun osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin eilen. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin  

Myös peruskoulussa aiotaan  saada neljän seuraavan vuoden aikana oppimisen perusasiat kuntoon ja  Suomen oppimistulokset ja koulutustaso nousuun. 

Kuinka temppu luvataan tehdä? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen.

19.6 klo 11

ARVIOINTIKRITEERIT

Osaamistakuu: määritellään vähimmäisosaamistaso jotta voi edetä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota kiinnitetään peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa.

ERITYISOPETUS

Huolehditaan erityisopettajien riittävistä koulutusmääristä. 

Oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti.  Tarpeellinen pienryhmäopetus sekä erityisluokissa annettava opetus on myös mahdollista.

ETÄOPETUS

Arvioidaan etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia nykyistä laajemmin perusopetuksessa tarkkarajaisesti säädettynä esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa. 

JOPO

Selvitetään mahdollisuus laajentaa joustava perusopetus toteutettavaksi jokaisessa kunnassa, jotta oppilailla on mahdollisuus saada suoritettua perusopetuksen oppimäärä.

KOULUKIUSAAMINEN

Vahvistetaan kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan. 

KOULUN JUHLAT

Kulttuuri: Koulujen kasvatustehtävään kuuluu varmistaa, että suomalainen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville. Tähän sisältyy myös koulujen juhlaperinteiden vaaliminen kevät- ja joulujuhlineen.

KOULUPIHAT

Kannustetaan kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi. s 206

KOULUVÄKIVALTA

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia. Hallitus vahvistaa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa. 

KÄNNYKÄT

Vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulu- päivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

LAATUKRITERIT

Arvioidaan  perusopetuksen laatukriteereiden päivittämistä. 

LIIKUNTA

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus kääntyy kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. s. 75

Vahvistetaan päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista. s. 210

Lisätään perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tuetaan kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöä työssään levittämällä toimivimpia käytäntöjä. Kannustetaan kuntia laajentamaan Liikkuvat-ohjelma kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin. s.211

LUOKAN KERTAAMINEN

Keskitytään perustaitojen ja -valmiuksien parantamiseen: Osaamistakuu: määritellään vähimmäisosaamistaso, jotta voi edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota kiinnitetään peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa. (Mitenhän tämä saadaan sopusointiin uuden oppivelvollisuuslain kanssa?)

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄT

Perusopetus säilyy jatkossakin kuntien järjestämisvastuulla.

OPETUKSEN TAVOITTEET: PERUSTAIDOT

Keskitytään perustaitojen ja -valmiuksien parantamiseen: Osaamistakuu: määritellään vähimmäisosaamistaso jotta voi edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota kiinnitetään peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa.

OPETUSMATERIAALIT

Laadukkaan painetun ja digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus varmistetaan molem- milla kansalliskielillä. s.79

OPPIAINEET

Mahdollistetaan kieltenopetuksen ja -opiskelun varhaistamisen, laajentamisen ja monipuolistamisen. Varmistetaan, että kieltenopetukseen on varattu riittävästi tuntiresursseja.

Sitoudutaan  LUMA-strategian toimeenpanoon, jotta oppilaiden luonnontieteellis- matemaattiset valmiudet vahvistuvat. Vahva teknillinen ja luonnontieteellinen osaamispohja on kriittistä elinkeinoelämän uudistumisessa, erityisesti tieteen ja tekno- logian murroskohdissa sekä nykyisessä, nopeasti kehittyvässä ja monimutkaistuvassa kansainvälisessä kilpailuasetelmassa. 

OPPILAAN OHJAUS

Hallitus vahvistaa oppilaanohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden erityisesti jatko- opinnot ja työllistymisen. s.76

OPPILASHUOLTO

Oppilas- ja opiskelijahuollolla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuke- misessa. Hallitus edellyttää kuntien ja hyvinvointialueiden tekevän tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon toimivuuden turvaamiseksi. Moniammatillisen tuen piiriin on päästävä matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Lisäksi henkilöstön toimivaltuuksia auttaa lapsia ja nuoria vahvistetaan. s- 76

OPPIMISEN TUKI

Oppimisen tuki uudistetaan. Uudistetaan kolmiportaista tukea koskeva  lainsäädäntö siten, että turvataan riittävä tuki sekä vähennetään opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. 

Oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen muodot ovat valtakunnallisesti yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset. Tarpeellinen pienryhmäopetus sekä erityisluokissa annettava opetus on myös mahdollista.

Selvitetään mahdollisuus laajentaa joustava perusopetus toteutettavaksi jokaisessa kunnassa, jotta oppilailla on mahdollisuus saada suoritettua perusopetuksen oppimäärä.

OPPISISÄLLÖT

Koulujen kasvatustehtävään kuuluu varmistaa, että suomalainen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville. Tähän sisältyy myös koulujen juhlaperinteiden vaaliminen kevät- ja joulujuhlineen.

Sitoudutaan  LUMA-strategian toimeenpanoon, jotta oppilaiden luonnontieteellis- matemaattiset valmiudet vahvistuvat. Vahva teknillinen ja luonnontieteellinen osaamispohja on kriittistä elinkeinoelämän uudistumisessa, erityisesti tieteen ja tekno- logian murroskohdissa sekä nykyisessä, nopeasti kehittyvässä ja monimutkaistuvassa kansainvälisessä kilpailuasetelmassa. 

PAINOTETTU OPETUS

Hallitus edistää urheilijoiden kaksoisuraa ja vahvistaa urheiluyläkoulujen... asemaa.

PERUSKOULUN KEHITTÄMINEN

Käynnistetään laaja-alainenn peruskoulun tulevaisuustyö peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Peruskoulua kehitetään pitkäjänteisesti tieto- ja tutkimusperusteisesti laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarvittavat lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä. 

RAHAA PERUSKOULUUN

Lisää rahaa   perusopetukseen (200 miljoonaa?). Siirrytään vakaaseen perusrahoitukseen. (Samalla leikataan valtionosuuksien indekseistä)

Vakiinnutetaan perusopetuksen tasa-arvorahoituksen määrärahataso.

Yksityiset koulutuksen järjestäjät nostetaan rahoituksessa samalle viivalle muiden kanssa.

RAUHAA PERUSKOULUUN

Oppilaille ja opettajille työrauha keskittyä oppimiseen ja opettamiseen. 

SEGREGAATIO

Vakiinnutetaan perusopetuksen tasa-arvorahoituksen määrärahataso.

Kannustetaan kuntia toteuttamaan painotettua opetusta segregaation ehkäisemiseksi. 

TASA-ARVON PERIAATE

Jokaisella on taustasta ja varallisuudesta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja tavoitella unelmiaan. s 75

TUNTIMÄÄRÄT

Kasvatetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2–3 vuosiviikkotunnilla erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. laajentamatta opetussuunnitelmaa. 

Varmistetaan, että kieltenopetukseen on varattu riittävästi tuntiresursseja

TURVALLISUUS

Turvallinen kasvu: Koulut pidetään turvallisen kasvun paikkoina.

TYÖRAUHA

Vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulu- päivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

VALMISTAVA OPETUS

Mahdollistetaan valmistavan opetuksen jatkuminen kahteen vuoteen tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi. Tälle varataan riittävä rahoitus.

Laaditaan perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet ja testaus, jonka läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. Laajennetaan valmistavan opetuksen rahoitus enintään kaksivuotiseksi. (s. 196)

VIERASKIELISET LAPSET

Edistetään vieraskielisten lasten kiinnittymistä myös ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. 

VIIKKOTUNTIMÄÄRÄMINIMI

Kasvatetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2–3 vuosiviikkotunnilla erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. laajentamatta opetussuunnitelmaa. 

YKSITYISET OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄT

Yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus nostetaan 100 prosenttiin ja yhden- mukaistetaan järjestäjien velvollisuudet. Varmistetaan, että järjestämisluvat mahdollistavat jatkossakin toiminnan pitkäjänteisen toteuttamisen. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Näyttää siis siltä, että tämä hallituskausi  peruskouluissa noudatetaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteita.   Tulevaisuustyö aloitetaan rauhallisesti - mikä on hyvä asia. Hallitus ei ole päättänyt aloittaa  laajaa koululainsäädännön uudistustyötä, se ei ilmeisesti tee isoja muutoksia oppiaineisiin eikä tuntijakoon (muilta osin kuin niiden 3 tunnin).

Sen sijaan tahtoa on selkeyttää kunkin oppiaineiden minimiosaamista, ja edellyttää se, jotta voi edetä luokalta toiselle. Eli tässä mielessä arviointikriteerityö täytynee käynnistää uudelleen.

Näyttää, että pedagogisesti ollaan keskittymässä perusasioihin; lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. Erikseen nostetaan esiin matemaattis-luonnontieteelliset aineet ja kielet. Taide- ja taitoaineista en löytänyt mainintaa- liikkumista lukuunottamatta .Opetusteknologiaan ei juuri puututa. Varmistetaan  kuitenkin laadukkaan painetun ja digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus. Etäopetuksen kokeiluun rohkaistaan harvinaisissa kielissä. Painotettua opetusta ja mm. kielikylpyä ja -suihkua kannatetaan. Muutoin opetusmenetelmiin ei oteta kantaa.

Hyvältä kuulostavat lupaukset rahoitukseen kasvuun ja hankerahoituksen väheneminen lukuunottamatta tasa-arvorahaa.  Tukea luvataan lisää ja fiksummin. Opettajille luvataan aikaa keskittyä opettamiseen. Halua sijoittaa maahanmuuttajia myös ruotsinkielisiin kouluihin riittää.

Opettajien täydennyskoulutukseen ei ilmeisesti ole luvassa vahvistuksia. Eikä kevennystä rehtorien työhön. Koulunkäynnin ohjaajista, yhteisökasvattajista ei ole mainintaa. Oppilashuoltoa käsitellään muualla hallitusohjelmassa. Koulurakennuksiin (esim. avoimiin tiloihin) eikä koulujen kokoon  oteta kantaa.

Kaikkiaan näyttää siltä, että ohjelma vastaa monelta osin mediassa opettajien esittämiin huoliin.

Tässä vielä linkki OAJ:n kantoihin.

Koulutuksen kehittäminen on tulevaisuusteko

Minulla oli ilo kirjoittaa yhden palstan koulutuspoliittinen juttu kansanedustajaehdokas Miapetra Kumpulainen-Natrin upeaan 4-sivuiseen vaaliesitteeseen.

Koulutuksen kehittäminen on tulevaisuusteko 

Peruskoulumme PISA-tulokset ovat heikentyneet. Totta, mutta eivät ne romahtaneet ole. Oppilaamme ovat yhä maailman parhaiden joukossa – keskitasoa halvemmalla  ja vähemmillä oppitunneilla.  

Meillä on mm. hyvinvointi- ja oppimisvelkaa. Mutta huolet on ratkaistavissa. On etsittävä luovia ratkaisuja tehdä asioita toisin, paremmin. Kuunnellaan koulu-väkeä ja tutkijoita. Mennään kouluihin, joissa opitaan ennusteita paremmin ja joissa voidaan hyvin. Otetaan niistä oppia. Levitetään tietoa.

”Jos uskot, että koulutus on kallista, kokeile tietämättömyyttä.”

– Robert Orben

Karsitaan paperityötä. Suojellaan opetuksen kaikkein tärkeintä: opettajan välittävää vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Vapautetaan rehtorit kansliasta johtamaan kouluistaan innostumis- ja onnistumiskeskuksia, joissa jokainen saa löytää omat vahvuutensa. Opetetaan kaikille koulun opetuskieli ja perustaidot. Autetaan ja tuetaan. Ei jätetä ketään.                                                                                          

Käännetään koulutuspolitiikan suuntaa kilpailusta takaisin kohti yhteisöl-lisyyttä, suorituskeskeisyydestä kohti hyvinvointia. Tähän tarvitaan viisaita näki-jöitä, rakenteita, mutta myös paluuta vahvempaan rahoitukseen.  

Martti Hellström                                                                                                                  Opetusnevos, vuoden koulutusvaikuttaja,                                                                                   kouluvaari, Espoo

YLE: Miksi Suomi hukkasi paikkansa koulutuksen kärkimaana?

YLE on  julkaissut aika perinpohjaisen lukupaketin kuvineen ja lisätietoinen virheistä, joita (ehkä) tehtiin. Sain olla pikkuisen apuna jutun teossa minua viisaampien rinnalla.

https://yle.fi/a/74-20016625?fbclid=IwAR0qSQo-Wyr5KJEqpVtwPu8HB5kJfpl6vzoy9FK-gxTh3LeWwC70qT9gYj4

Tässä jutussa isoiksi koulutuspoliittisiksi ratkaisuksi oli kirjattu seuraavat:

• 1972 Peruskoulu perustetaan
• 1982-88 Amis uudistuu isolla pensselillä
• 1990 Koulutoimentarkastajat häviävät Suomesta
• 1991 Koulutukseen ei enää korvamerkitä rahaa
• 1992 Koululaisten oppikirjoja ei enää tarkasteta etukäteen
• 1994 Jokainen peruskoulu saa päättää, millainen sen opetussuunnitelma on
• Lukiossa ei ole enää luokkia
• 1996 Ammattikorkeakoulut aloittavat toimintansa
• 1998 Kaksoistutkinto
• 1999 Vanhemmat saivat itse valita, mihin peruskouluun lapsi menee
• 2005 Korkeakoulujen opinto-oikeutta rajataan
• 2010 Yliopistolaki uudistuu
• 2014 Ensikertalaisuuskiintiö  tulee käyttöön
• Erityisluokien oppilaat siirtyvät valtaosin tavallisille luokille
• 2015 Esiopetus, eli niin sanottu nollaluokka, muuttui pokolliseksi
• 2017 Osalle ulkomaisista tutkinto-opiskeiljoista tulee lukukausimaksut
• 2018 Ammattikoulutus uudistuu
• 2019 Ylioppilaskoetta muutetaan
• 2020 Korkeakouluihin todistusvalinta pääväyläksi
• 2021 Kaikkien pitää käydä koulu 18 ikävuoteen asti.

 

KOPLAA kootaan

TÄNÄÄN kokoontui Espoon demarien valtuustoryhmä valmistautumaan uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen. Tarkoitus on 11.9. kuulla kunkin kokoukseen valtuustoryhmän seminaarin osallistuvan  tavoitteita seuraavalle neljälle vuodelle. 

Minä kokosin osallani ennen muuta "Koplassa" eli kasvun ja oppimisen lautakunnalle tärkeitä asioita. (Lyhenne on oma keksimäni, kunnes kuullaan virallinen :-))

Demarikoplaan kuuluvat - jos valtuusto niin nimittää-  lisäkseni Heini Saikkonen ja varoina  Jukka Kivimäki ja Kristiina Myller. Kaupunginhallitus päättänee  vielä, kuka KH:n jäsenistä tai varajäsenistä tulee lauta-kuntaan edustamaan KH:ta. Viime kaudella se oli demarien Jukka Vilske. 

OMAN missioni sanoisin näin:

"MINUA innostaa mahdollisuus puolustaa koulua ja sivistystä niiden kynsistä, joka ovat istuttaneet sydämensä paikalle säästöporsaan. 

Espoo  on  priorisoinut koulutusta pitkään. Satsaamme siihen enemmän kuin monet muut kaupungit. Emme siksi, että saisimme tänne parempia veronmaksajia, vaan siksi, että koulutus on tärkein keino muuttaa maailmaa paremmaksi. Espoon koulut: opettajat, henkilöstö, oppilaat ja kodit - ovat maailman kärkeä. On tulevaisuusteko sitoutua siihen, että opetuksesta ei leikata.

Espoo olkoon jatkossakin sivistyskunta.  Sivistyskunta satsaa lapsiin, nuoriin, kirjastoihin, taiteeseen ja  opetukseen. Sivistys-kunta turvaa palveluilleen terveelliset tilat. Sivistyskunta pitää hyvää huolta kaikista, ihan kaikista ja ennen muuta haavoit-tuvassa asemassa olevista."

KOKOSIN tähän blogiin muistiin asioita, joihin kannattaa kasvun ja oppimisen lautakunnassa tarttua kaksi käsin. Lastun lopussa on vielä aihio vuosikellosta neljän edellisen vuoden pöytäkirjojen pohjalta. 

"Kopla" - itsenantamani lempinimi- käsittelee )(näin oletan)  varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja taiteen perusopetuksen asioita. Espoo ei järjestä itse ammatillista opetusta, joten sen puolet asiat käsitellään Omnian elimissä.

Lautakunnan ensimmäinen kokous on 29.9.2021 klo 17.30.

Tärkeitä teemoja (päivitän)

• Asetettujen tavoitteiden toteutuminen
• Avoimet koulutilat - uhka vai mahdollisuus
• Dokumentointi-idiotismi
• Englanninkielinen opetus
• Esiopettajien aseman muutos ( OVTES >KVTES)
• Hallinto-ohjelman puutteet
• Heikkenevä lukutaito (oppilaat)
• Henkilöstöpula (erityisopettajat, psykologit, varhaiskasvattajat)
• Huumeongelma
• Kielikylpyopetus ja muu painotettu opetus
• Kiusaaminen ja väkivalta
• Kodin ja koulun yhteistyön kitkatekijät
• Koulujen itsearviointijärjestelmän raskaus
• Koulukuljetukset 
• Koulunkäynninohjaaja-resurssit
• Koulujen väistöt -  väistötilat- matkat- jne.
• Koulupudokkaat - vanhemmat ikäluokat-
• Kouluverkko- kuinka pienien koulujen käy
• Kymppiluokan käyneiden tuki
• Kristillisen koulun sopimus
• Laajennetun oppivelvollisuuden sisäänajo ja sen haasteiden ratkaisu
• Leppävaaran asukaspuisto (oli tarkoitus lakkauttaa)
• Leppävaaran urheilukio
• Lukion uusi ops
• Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö
• Lukioiden korkeakouluyhteistyö
• Lukiopaikkojen määrä/ Lukioon pääsyn keskiarvo
• Lumenkaatopaikka liian lähellä koulua
• Lähikoulu-projekti (inkluusio)
• Matinkylän lukio
• Niipperin liikuntasali
• Oman kielen opetus
• Opetussuunnitelmatyö (käynnistunee valtuustokauden aikana)
• Oppilashuoltotyö
• Oppilasmäärän kasvu (syksy -17:  930). vs. Tilat
• Oppimisen  ja hyvinvoinnin vaje
• Otaniemen koulu
• Pandemia- turvallisuus, käytänteet karanteenitilanteissa
• Rehtoreiden työmäärä
• Resurssileikkaukset 
• Siivouksen laatu
• Sisäilmaongelmat
• SOTE- Esimerkiksi koulujen oppilashuollon siirtäminen maakuntiin- niinkuin nyt suunnitellaan  heikentää oleellisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea.
• Suomi2- opetus
• Taloudenseurantaohjelman puuteet
• Tilavuokrien kohtuuton osuus 
• Työpahoinvointi
• Täyttölupakäytäntö  Korona-rahojen suhteen
• Uinninopetuksen rajoitus
• Vaara- ja uhkatilanteet
• Valmistava opetus
• Viisivuotiaiden esiopetus (tulossa?)
• Vow-kerhojen jatko pandemian aikana

Väistökoulu:

Jousenkaaren koulu (rehtorintiellä)

Kalajärven koulun luokat 7–10 (Järvenperän koulussa=

Kilon koulu (useissa paikoissa)

Kuitinmäen koulun luokat 4–6 (osa  Rehtorintiellä)

Laajalahden koulu (Otaniemi: Kivimiehen koulussa)

Pohjois-Tapiolan koulu (Otaniemessä)

Sepon koulu (Parakit, Pohjois-Tapiolan koulu)

Tuomarilan koulu (Kirstintie 11)

Leppävaaran lukio (Karanmalmilla, oma rakennus)

KOPLAN VUOSIKELLO (päivitän; Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

1990-luvun koulutuspolitiinen käänne Osa 2

VUONNA 1997 peruskoulu  täytti 25 vuotta. Luokanopettajaliitto järjesti sen kunniaksi 24.10. Kalas-tajatorpalla seminaarin provosoivalla teemalla:  "Onko peruskoulu romuttunut?" 

Kirjoitin Luokanopettajalehden pää-toimittajana jutun seminaarista vuoden 1998 ensimmäiseen numeroon. Silloinen liiton toiminnanjohtaja Sirpa Wass toimitti myöhemmin toimite-tuista esitelmistä kirjan, joka ilmestyi vuonna 1999.

JUONTAJINA olivat Jarmo Salomaa ja Pekka Leinonen,.

LUENNOITSIJA/kommentoija/ kirjoittajajoukko seminaarissa oli varsin vaikuttava. Tässä aakkosjärjestyksessä:

Erkki Aho Kirsti Ala-Harja Martti Hellström Vilho Hirvi Juhani Hytönen Anneli Kalajoki Anja Lehtijärvi Pekka Leinonen Jaakko Numminen  Aulis Pitkälä Jarmo. Salomaa John Schostak Kaarina Suonio Kari Uusikylä. 

LUIN nuo "paketit" nyt uudelleen lähes 25 vuotta vanhemmin silmin ja tiivistin itselleni 90-luvun lopun koulutuspoliittisista tunnelmia. 

Jo seminaarin - ja kirjan-  otsikko paljastaa, että ilmassa oli isoja jännitteitä. Osa liittyi rahaan ja lamaan- ja siinä vastakkain olivat valtio ja kunnat ja myös kunnat ja opettajat. Toinen jännite koski valmistumaisillaan ollutta, uutta perusopetuslakia ja sen taustaideologiaa, jota kutsuttiin uusliberalismiksi. Tässä vastakkain oli ennen muuta opetushallinto ja tutkijat, mutta osin myös eri hallinnon toimijat keskenään.

Raha: Valtio vastaan kunnat vastaan opettajat

Opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström yritti pehmittää jännitettä hurtilla huumorilla.

" Niin pienessä kuin suuressakin koulussa oli etuikkuna auki, peräikkuna myös, alkoi raju tuuletus, jossa kaikki irtain lähti, mutta koulutuksen perusrakenne kuitenkin säilyi paikoillaan.” 

90-luvun ops-uudistukseen hän oli tyytyväinen. Koulut voitiin kuitenkin jakaa viiteen ryhmään:

• Kisasta poisjääneisin
• Fuskaajiin
• Alkukrampeista kärsiviin
• Hyvässä vauhdissa oleviin ja
• Maaliin tulleisiin 

Oppilasarviointimme ei ollut hänestä kohdallaan.Yhdeksännen luokan  numeroilla ei ole katetta, koska opettajilla on eri skaalat.

OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanoi suorat sanat. 

" Harkitsemattomilla säästöillä pilataan koko peruskoulu. " 

Kangasniemi kritisoi kuntia. Lamaa käytetään hyväksi sielläkin, missä ei se ole tarpeen. Hän siteerasi Opetushallituksen tekemää selvitystä: Oppilailla on nälkä. He eivät pysy kärryillä. Opettajia on lomautettu jo viidettä vuotta. Epäpäteviä opettajia käytetään  säästösyistä. Ja muistutti, kuinka paljon yksi syrjäytynyt oppilas maksaa. Silloin noin 5 miljoonaa silloista rahayksikköämme markkaa.

KUNTALIITON Paavo Alanen puolusteli kuntia.

MyösVantaan sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä kritisoi valtiota.

" Peruskoulu on pahasti rapautunut. Julkista taloutta  tasapainotetaan nyt  kunnallis-talouden kustannuksella. Nyt raha ratkaisee. On elettävä sen kanssa, mitä saadaan."

Pitkälä riensikin sitten seminaarista suo-raan pakkolomaneuvotteluihin.

Opettajia huolestutti kaksi uhkaa: ajatus laskea luokanopettajien tutkinnon tasoa ja yhtenäiseen peruskouluun liitetty opetushallituksesta vuotanut ns. verkkokoulun idea. Siinä kouluja verkotettaisiin yhteen yhteisellä rehtorijärjestelmällä.- ja hallinto-työt voitiin teettää korvauksetta satelliittikoulujen  varajohtajilla.

Ideogia: Opetus-hallinto vastaan tutkijat

Opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi käytti oman puheenvuoronsa heti seminaarin alussa. Hän perusteli käynnissä olevaa ohjausjärjestelmän muutosta, jonka iskusanastoa olivat yksilöllisyys, vapaa-ehtoisuus, vallinaisuus, käyttäjä-demokratia... 

Näin omin sanoin tulkiten: Hirven message oli, että  vanhan peruskoulun juna meni jo, koska maailma on oleellisesti muuttunut. Pyrkimys tasa-arvoon ei peruskoulussa ollut onnistunut. (Myöhemminhän Pisa-tulokset sitten osoittivat ihan muuta).

Hänen mukaansa koulujärjestelmä on kehittynyt kolmessa vai-heessa. Se on. laajentunut. Sitten kohonnut ja vankistunut. Ja nyt se integroituu: Oppilaitokset yhdistyvät suuremmilksi kokonaisuuk-siksia ja opinto-ohjelma yhdistellään uudella tavalla.

Hirvi torjui kritiikkiä, jota oli esitetty koulutusta koskevaa lain-säädännön uudistusta kohtaan. Peruskoulua ei romuteta vaan uudistetaan. Olemme vain luopuneet yksinkertaisesta kasvatus- optimismista. 

" Siinä pyrittiin säilyttämään säilyttämisen arvoinen: Kansallisen koulutuspolitiikan ohjauskeinot, valtakunnalliset opetussuunni-telman perusteet, oppiaineiden tuntijako, koulutuksen rahoitus ja opettajien kelpoisuudet."

Opetuksen tutkijat katsoivat hänestä peruutuspeiliin,  eikä heillä ole mitään uutta tarjottavaa. Esityksensä hän päätti sanoihin;:

” Tutkijat tutkivat, päätöksentekijät päättävät, opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - toinen toisiinsa luottaen ja osaamistaan vaihtaen. Näin me kehitämme uudistuvaa - ei  romutettavaa peruskoulua rakkaan isänmaamme juhlavuotena.” 

Muistan, että hän poistui paikalta hyvin vihaisen ja hikisen näköisenä.

Tukea ajattelulleen Hirvi sai lähinnä Aulis Pitkälältä. Koko pohjoismainen hyvinvointimalli oli hänestä  arvioitava uudelleen. 

Pitkälä tunnisti maailman muutoksen:

" ”Globalisaatio vaikuttaa niin, että jokainen nuori joutuu valmis-tuttuaan kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla ja myöskin seutukunnat joutuvat olemaan kilpailukykyisiä maailman-laajuisesti.” 

TUTKIJOISTA professori Juhani Hytönen murehti peruskoulun katoavaa perintöä, sen kasvatuspäämäärään esitettyä muutosta.  Hän siteerasi POPSia, jonka mukaan:  

” Koulun ensisjaisena tehtävänä on tarjota aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimisen kokonaispersoonallisuuden kehittymiselle…”

… vastuu perheestä ja lähimmäisestä on laajentunut koko maailmaa koskevaksi. Teknillistyvässä maailmassa ihmiskunnan on muututtava demokraattisemmaksi ja inhimillisemmäksi.. ”  

1970-luvulla koulun tehtävä nähtiin voimakkaasti yhteiskuntaa kehittävänä. Nyt se, mitä koululta edellytetään on lähinnä muutosherkkyys muutoksiin, joita yhteiskunnassa on havaittu. 

Nyt on imetty ravintoa ”kyvykkään yksilön”- ajattelun pohjalta. Koulutuspolitiikassa oli korostettu viime vuosina yksilöä,  jous-tavuutta ja valinnaisuutta. Niihin vievät  koulupiirien poisto,  ja koulujen profilointi. Erityisesti häntä huolestutti VSOP:

" Vuosiluokkiin sitomaton opetus- on luokattomuutta. Siinä lapset pannaan opiskelemaan kykyjensä mukaisissa ryhmissä."

Siis tasoryhmät jo ala-asteelle.  Oikeus valita koulu, johtaa siihen, että kouluista  tulee yksiarvoisia yhteisöjä,  kun monella lailla samanlaiset ihmiset panevat lapsensa  samaan koulun ”marinoitumaan omassa liemessään,” Erilaisista ihmisistä koos-tuvalla yhteisöllä on arvokas kasvattava voima. 

Koulupuheessa näkyi kykenevien yksilöitten kasvattamisen ja taloudellisten intressien yhteys. Peruskoulun tehtävä on myös kasvattaa työelämään. Mutta myös  kansalaiskasvatus, yhteisöllisyyden huomioonottaminen ja hyvään yhteiskuntaan pyrkiminen. Yhteiskunnan tulisi käyttää koululaitosta myöskin kansalaiskasvatuksen foorumina, ei pelkästään työelämään valmistamisen foorumina, Hytönen päätti.

Myöskään luokanopettajien edustajat eivät kannattaneet liian vahvaa normien purkua.  Lähes kaikki koulutyön sisältöä koskeva päätösvalta oltiin  heidän mielestään delegoimassa  virkamiehille, koulujen ylläpitäjille ja markkinoille.

TOINEN tutkija, professori Kari Uusikylä aloitti vastaamalla Hirven syytökseen, että hän katsoo mielellään menneisyyteen, jos sieltä näkyy mm. John Dewey.

Uusikylä kritisoi sitä, että koulukasva-tuksen tavoitteet otetaan liike-elämästä ? Keskeinen käsite on nyt osaaminen, Niinikään hän kritisoi  kouluja kilpailuttavaa ja lasta ”asiakkaana” pitävää koulutuspolitiikkaa. Laadun-varmistusjärjestelmä oli hänestä absurdi käsite. Arviointi on hyvin mutkikas ilmiö.

" Lasta pitäisi kasvattaa kokonaisuutena." Kaikkia lapsia.

Ihmisten jakaminen priimaksi ja sekundaksi oli hänestä  paitsi  epäeettistä muutenkin kovin uskallettua. Opetuksen laatukäsikirjan mukaan olisivat tunkiolle joutuneet sellaisestkin poikkeusyksilöt kuin Einstein, Picasso Churchill, monista suomalaisista ministereistä  puhumattakaa

”Opetuksen laadulla on monet kasvot. Opettajien pitää huolehtia siitä, että kasvot ovat inhimillioset.”

Nummisen kritiikkiä 

Myös Hirven edeltäjä kanslipäällikkö Jaakko Numminen mietiskeli lakiluonnoksen eräitä yksityiskohtia. Mm.  kohtaa, jossa mahdollistetaan yksityiskoulut. Tekstin mukaan opetuksen järjestäminen perustuisi erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen, mutta kunnan ja opetuksen järjestäjän piti sopia asiasta. Valmisteluvaiheessa oli ehdotettu myös sisällytettäväksi säädös, joka mahdollistaisi myös yksityisen kyläkoulun perustamisen ja ylläpitämisen - siihen ei olisi enää tarvittu valtioneuvoston lupaa  

Tuolloin opetusminiserinä ollut Olli-Pekka Heinonen oli kuitenkin painanut jarrua: Hän päätti, ettei ostopalvelua oteta käyttöön perusopetuksessa.

Muita poimintoja

PÄIVÄN ANTI ulottui muuallekin kuin 1990-luvulle, josta nyt olen kiinnostunut.

Entisen Kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho muisteli taistelua peruskoulusta. 1960- 1970-luvut  olivat valtion roolin vahvistumista hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana ja keskitetyn suunnittelun ja päätöksenteon laajenemista. Vuosiin osui keskusvirastojen perustamisbuumi. Vasemmiston voima kasvoi, ja kommunistit hyväksyttiin täysivaltaisiksi kansalaisiksi. 

Vuonna 1985 peruskoulu oli hänestä kehittynyt aidoksi yhtenäiskouluksi ja antoi jokaiselle oppilaalle  yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

Kaarina Suonio, joka oli opetusministerinä 31.12.-1982- 31.5.1986, muisteli 1980-lukua. Se oli hänestä eräänlainen välivaihe, lyhyt askel  normien väljentämiseen, delegoinnin ensimmäinen aalto. Tavoitteena oli Meidän koulu. Jokainen koulu on omanlaisensa koulu, ainoa maailmassa.  Työmenetelmiä joustavoitettiin. Koulun ja ympäröivän yhdyskunnan välisiä  suhteita haluttiin lujittaa.

Tasokurssien poistaminen oli hänestä  1980-luvun suurin tasa-arvoteko. Se tuli kyllä poikien eduksi. 

Kansanedustaja Kirsti Ala-Harja kuvaili koulu-lainsäädännön uudistusta. Kokonaisuudistukseen kuului perusopetuslaki, lukiolaki ja laki amma-tillisesta koulutuksesta.  Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tukea elinikäistä oppimista ja niveltää koulutuksen eri osa-alueet, koulutusasteet  saumattomammin  toisiinsa.  Arvioinnin tarkoituksena oli myös lisätä oppilaiden huoltajien tietämystä koulutuksen tasosta ja parantaa edellytyksiä tehdä valintoja.

Filosofi  Osmo Kuusi katseli tulevaisuuteen. Laitteiden/koneiden älykkyys lisääntyy. Tiedonsiirtotekniikassa tapahtuu. valtava kehitys.  Vieraassa kulttuuripiirissä on selvittävä ja erilaisuus on hyväksyttävä,.

PS.

Tuosta seminaarista Sirpa Wass siis toimitti julkaisun, jossa on myös minun lyhyt juttuni. "Kullervosta". Varoittelin siinä syrjäytymisestä. Tässä linkki siihen: 

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/08/liikaa-kullervoja.html