Korkea-asteella on myös tehtävä saada neljän seuraavan vuoden aikana oppimisen perusasiat kuntoon ja Suomen oppimistulokset ja koulutustaso nousuun. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030. Nostetaan Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä OECD:n kärkimaiden tasolle.
Kuinka temppu luvataan tehdä? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulun osalta. Niitä halutaan ohjelmassa kehittää omina koulutusmuotoina.
YLIOPISTO
AKATEEMINEN VAPAUS
Hallitus tukee akateemisen tutkimuksen vapautta sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua.
ALOITUSPAIKAT
Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Uusia aloituspaikkoja suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkojen suuntaamisessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatusalan tarpeet sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet. (Mutta onko kohdennettu rahaa?)
AVOIN KORKEAKOULUOPETUS
Vahvistetaan avoimen korkeakouluopetuksen roolia väylänä osaamisen kehittämisessä.
Lisätään koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia periä nykyistä korkeampia maksuja, jotka vastaavat paremmin koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. (= Avoimen korkeakoulun opintopisteen hinta on nykyisin 15€. Nyt hintaa nostetaan. )
DUAALIMALLI
Hallitus sitoutuu pitämään kiinni korkea-asteen duaalimallista.
OPPIAINEET
Myös pienillä akateemisilla oppiaineilla on oma paikkansa suomalaisessa yliopistomaailmassa.
JULKAISUT
Turvataan kotimaisten tieteellisten julkaisukanavien toiminta ja mahdollistetaan tieteellisten artikkeleiden avoin julkaiseminen niissä ja siten tutkitun tiedon saatavuus kansalliskielillä.
KOULUTUKSEN KASAANTUMINEN
Käynnistetään toimenpidekokonaisuus korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. (vuonna 2024)
KOULUTUKSEEN PÄÄSY
Korkeakoulutusta suunnataan aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. (= Toisen korkeakoulututkinnon hankkimisen mahdollisuutta heikennetään. Tämä asettaa entistä enemmän painetta lukionsa päättäville miettiä, että kerralla pitäisi osua oikein)
Arvioidaan aloituspaikkojen kohdentamista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville niin, ettei se tarpeettomasti hidasta koulutukseen hakeutumista tai heikennä alanvaihdon mahdollisuutta. (vuonna 2024)
KOULUTUKSEN LÄPÄISY
Vahvistetaan koulutuksen läpäisyä. Arvioidaan rahoitusmallia (kannustumia), jotta voidaan varmistetaan että opiselijat valmistuvat tavoiteajassa. Alumniverkostoja ja ulkopuolista rahoitusta kehitetään.
KULTTUURIPERINTÖ
Hallitus turvaa kulttuuriperinnön säilymistä digitoinnin avulla.
LÄÄKETIEDE
Selvitetään ruotsinkielisesn lääketieteellisen koulutuksen osalta yhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa nykyisten lääketieteellisten tiedekuntien puitteissa.
OPINTOTUKI
Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opinto- lainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Selvitetään myös oppisopimuskoulu- tusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen.
Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustin- elementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.
POIKKITIETEELLISYYS
korkeakouluissa tuetaan ja vahvistetaan poikkitieteellistä, avointa akateemista keskustelukulttuuria ja ennakkoluulotonta innovaatioajattelua..
RAHOITUS
Rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tutkimusinfrastruktuurien rahoitusta lisätään osana tutkimusrahoituksen kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisärahoitus tarkoituksenmukainen kohdentuminen varmistetaan tarkoituksenmukaisesti vahvistamalla tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) asemaa.
Tutkinto-opiskelusta tullaan siirtämään rahoitusta jatkuvan oppimisen pienten opintokokonaisuuksien rahoitukseen, joten tutkintokoulutuksen rahoitus tulee olemaan tiukkaa.
Asumistuen leikkaus heikentää korkeakouluopiskelijoden mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun. Toisaalta määräajassa valmistumiseen ohjataan rahoituksessa entistä tiukemmin. Mahdoton yhtälö?
TUTKINNOT
Tarkastellaan mahdollisuutta suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tutkinto osana yliopisto-opintoja.
"Minitutkinnot" (tutkinnon osat). Aikuisopintotuki lakkautetaan. Kysymys kuuluu, ketkä jatkossa osaamistaan pystyvät kehittämään
ULKOMAISETOPISKELIJAT
Jotta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä edelleen kasvaisi, lisätään kannusteita jäädä Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Hallitus arvioi valtakunnallisen apurahajärjestelmän luomisen sekä nimellisen hakemusmaksun käyttöönottoa.
Hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. ( Mutta johtaako siihen, ettei heitä tule?)
YLIOPISTOKESKUKSET
Turvataan yliopistokeskusten rooli alueellisessa koulutustarjonnassa ja TKI-toiminnassa.
YLIOPISTON TEHTÄVÄ
Yliopistoja kehitetään sivistysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Yliopistojen tehtävänä on myös löytää uusia ratkaisuja aikamme suuriin kysymyksiin (mm. digitalisaatio.
YLIOPPILASKUNTIEN JÄSENYYS
Hallitus selvittää ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista.
AMMATTIKORKEAKOULU
AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän nopeasti uudistuviin osaamis- tarpeisiin, tukea yritysten uudistumista ja nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa.
Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina. Niillä on keskeinen tehtävä vastata osaajatarpeisiin eri toimialoilla. Tehtävänä on. myös vahvistaa nuorten aikuisten koulutustasoa.
AUTONOMIA
Autonomiaa tuetaan, mutta koordinointia tarvitaan. Yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaammin ottaen huomioon alueelliset ja kielelliset näkökohdat.
DUAALIMALLI
Hallitus sitoutuu pitämään kiinni korkea-asteen duaalimallista.
JATKUVA OPPIMINEN
Hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloille.
PROFILOITUMINEN
Hallitus jatkaa korkeakoulujen profiloitumisen tukemistatukemista, jotta voimavarat käytettäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kannustetaan niitä löytämään tutkimusalat, joilla ne voivat tavoitella maailman kärkeä omilla vahvuusalueillaan. ja kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeakoulujen
RAHOITUS
(On hyvä muistaa, että viime vuosina ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu huomattavasti)
SUOMEN JA RUOTSINKIELEN OSAAMINEN
Suomen ja/tai ruotsin kielen opettaminen maahan muuttaville ja jo muuttaneille vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. On varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen.
TALENT BOOST
Hallitus edistää Talent Boost -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa vahvistetaan Suomessa vaadittavan ammattipätevyyden ja kansalliskielten koulutusta erityisesti työvoimapula- aloilla. Vakinaistetaan projekteissa kehitetyt ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutusten toimintamallit osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa.
TUTKINNOT
Kevennetään ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys olennaisilta osiltaan vastaavan suomalaisen tutkinnon kanssa. Sujuvoitetaan tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja.
Näillä poiminnoilla (kun ei oteta huomioon mahdollisia määrärajaleikkauksia), korkea-aste saa rakenteineen olla varsin ennallaan.. Mutta tehokkuutta haetaan yhä voimakkaammin. Lisää opiskelijoita. Ei kasaantuvia tutkintoja. Dualimalli säilyy.
Tässä vielä linkki OAJ:n kantoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti