Torstaina klo 12-13 yhdellä SuomiAreenan lavoista; Raatihuoneenpuistossa suomalainen teollisuus, tarkemmin kemianteollisuus halusi esitellä huoliaan amiksista valmistuvien taitotasosta. Alan osaajatarve kasvaa jatkuvasti. Kemianteollisuuden asettamat kunnianhimoiset hiilineutraalius-tavoitteet vaativat mm. uuden teknologian innovointia ja niiden käyttöä prosesseissa. Ne vaativat entistä enemmän kyvykkyyksiä ammattiosaajilta.
Minun lisäkseni paneeliin oli kutsuttu oikeita teollisuuden ja amiksen asiantuntijoita: pitkään osaamiskysymysten kanssa työskennellyt kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala (kok.), Ammatillisen koulutuksen johtajaverkoston SADO ry:n puheenjohtaja ja Omnian johtava rehtori Maija Aaltola, Bolidenin vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Heikkilä sekä Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen.
Paneelin veti Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen. Hän piti huolta että aikataulu piti. Se piti.Oli hienoa päästä kuuntelemaan läheltä asiantuntijakeskustelua. Hyvin yksimielisiä oltiin siitä, että suomalaisen osaamisen taso on laskenut jo pitkään. Ja siitä, että yritysten huoli osaajien taitotasosta on kasvanut. Ja että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt.
Totta. Peruskoulua on siis kehitettävä. Tarkensin, että peruskoulussa osaaminen laskee keskimääräisesti. Oikeasti se laskee nimenomaan heikoimmassa segmentissä. Se tarvitsisi apua ja tukea, jota nyt ei saa.
Keskustelijat olivat tyytyväisiä moneen Orpon hallituksen koulutus-poliittisista tavoitteista. Niistä on apua, jos on rahaa.
Ongelmia on myös amiksissa. Amisreformin jälkeen opiskelijat laativat kukin oman opintopolkunsa ja opiskelevat hyvinkin itsenäisesti. Osaaminen arvioidaan näytöillä asteikolla 1-5. Alin taso ei takaa vielä, että perustutkinnon suorittaja on osaaja. Osa saa sen. Kuitenkin työnantajan on voitava luottaa esim. siihen, että sähköasentajaksi palkattava osaa tehdä työnsä turvallisesti. Osaamisen taso kannattaa kysyä ja varmistaa työpaikalla.
Pääosa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on nykyään aikuisia, jotka tavoittelevat toista tai jo kolmatta ammattia. Niinikään iso osa on maahanmuuttajia, joilla osaavat suomea vain heikosti.
Yhdeksi ratkaisuksi Maija Aaltola ehdotti tilauskoulutusta, jossa yritys pääsee tarkemmin määrittelemään opiskelijoiden osaamisen laatua.Saatoin vähän suututtaa joitain osallistujia, kun muistutin, että amis-pedagogiikka on upeaa, mutta hyvin vaativaa. On kyettävä ottamaan vastuuta omasta opiskelusta. Mutta tällä hetkellä amiksiin ei ehkä hakeudu riittävästi tähän pystyviä. Koko Suomessa 2/3 peruskoulusta valmistuvista menee lukioon. Amikseen menevät heikoimmin peruskoulussa pärjänneet. Esitin, että vikaa on myös meissä aikuisissa. Miten me puhumme lukiosta ja amiksesta? Amis on tarpeen- naapurin kakaroille ja luusereille. Niinkö? Kuitenkin Suomen kansainvälinen kipailukyky tarvitsee ammattilaisia, joilla on sekä isot kädet että iso pää.
Aivan yksimielisiä oltiin siitä, että nuoria pitää pystyä tukemaan - niin kouluissa kuin työpaikoilla paremmin, jotta työelämävalmiudet saadaan riittävälle tasolle – ja ylikin.
Päivä oli tulikuuma, mutta puiston penkeillä jaksoi istua kymmeniä kuulijoita. Kerran yleisö oikein ablodeerasi, kun kerroin oman näkemykseni: Koulun perustehtävä on antaa hyvät eväät elämään jokaiselle, ei vain työelämään, vaan myös omaan elämään, ei vain elämään joskus aikuisena vaan juuri nyt. Siksi koulussa pitäisi oppia perutaidot vaikka korvasta vetäen, mutta siellä pitäisi olla tilaa ja aikaa opetella myös niitä asioita, joita itse haluaa osata.
Lukiolaisten liiton pj. Ella Siltanen komppasi: nuoret haluavat elää muutakin kuin työtä varten.
Kaikki olivat samaa mieltä, että ei kovin nuorena voi olla varsinkaan näin muuttuvassa maailmassa edellytyksiä lyödä ammatinvalintaa lukkoon. Monella panelistilla mm. ministeri Sari Multalla oli ammatti vaihtunut useita kertoja, eikö hänellä ollut teininä mitään aavistusta, mitä itsestä "lopulta"tulee.
Yksi syy siihen, että niin suuri osa nuorista haluaa lukioon, onkin se, että saa aikaa miettiä, mitä haluaa. Maija Aaltola totesi hienosti, että sitä voi miettiä myös amiksessa ja vaikka vaihtaa alaa.
Teemalistalla oli myös kysymys kännykkäkiellosta. Kännykkä on osa digitalisoituvaa maailmaa, ja sen välineistö on liiankin moninkertaista ja aikaa syövää myös aikuisille, totesi Hanna-Leena Heikkilä. Onko vaihtoehtoa, jos haluaa pysyä mukana? En käyttänyt puheenvuoroa, mutta minusta digi on upea vehje, ja sitä pitää käyttää, kun ja vain kun se tuo lisäarvoa oppimiseen.
Kemianteollisuus julkisti tilaisuuden yhteydessä 10 tärkeintä toimenpidettä, jolla suomalainen osaamistaso sen mielestä saadaan nousuun ja teollisuuden osaajapulaa ratkaistua.
10 kohdan korjaussarja:
1. Luokanopettajakoulutukseen pakolliseksi riittävä määrä luonnontieteellis-matemaattista (LUMA) koulutusta. Hallitusohjelmassa mainittu LUMA-strategia tulee toteuttaa kiireellisesti.
2. Teknillisten alojen ammatillisen koulutuksen LUMA-opetusta on lisättävä osana yhteisiä tutkinnon osia. Teollisuus tarvitsee osaajia, jotka ymmärtävät teollisten prosessien lainalaisuudet.
3. Ammatillisen koulutuksen vetovoima tulee saada kasvuun. Oppilaiden ohjauksen laatuun tulisi panostaa siten, että ammatilliseen koulutukseen soveltuvat kyvykkyydet tunnistetaan entistä paremmin ja autetaan opiskelijaa hakeutumaan hänelle sopiville aloille.
4. Ammatillisia tutkintoja tulisi joustavoittaa siten, että ne vastaavat entistä paremmin työelämän tarpeisiin.
5. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä pitää entisestään parantaa, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Ilman jatkuvaa ja laadukasta vuoropuhelua – ja pitkäjänteistä strategista yhteistyötä – koulutus ei kehity tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavaksi.
6. Nuorten ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon.
7. Sekä lukioihin että ammatillisiin oppilaitoksiin on saatava lisää moniammatillista yhteistyötä, esimerkiksi opinto-ohjausta ja kuraattoreja.
8. Suomeen tulee luoda rekrytointistrategia kansainvälisten ammatillisten osaajien saamiseksi teollisuuteen.
9. D-viisumi tulee laajentaa koskemaan myös ammatillisia osaajia.
10. Englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestämislupa tulee myöntää automaattisesti, mikäli elinkeinoelämä ja koulutuksen järjestäjä sitä yhdessä hakevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti