10 käskyä kaiken maailman vaikuttajiile

TÄNÄÄN julkistettiin klo 14.30  vuoden 2023 koulutusvaikuttaja: Rikoksia ennaltaehkäisevä Etelä- Karjalan ankkuritoiminta. Upeasti valittu. 

Juuri sitä ennen sai vuoden 2022 koulutusvaikuttaja Martti käyttää puolen tunnin puheenvuoron. Nyt teemana oli retoriikan aarteet.

Tämä oli hyvinkin viimeinen kerta, kun alustan/luennoin/esiinnyn  Educassa. Ja kyllä minä olen ajatuksiani saanutkin siellä esitellä aina vuodesta 2006 alkaen.

• 2006: Forum Dynamo. Viisas ote muutokseen. Ylen teemalle taltioitu muutosluento
.Ja sama myös jalkapallokentän kokoisessa Educan pääsalissa.
• .2007: Hommissaa Ylen osastoll; Haasattelin Ylen pääjohtaja Mikael Jungeria "Opettajat kysyvät"-osuudess median ja lasten suhteesta. Varattu 15 minuuttia meni nopeasti. 
• 2008: oli tuore kirja "100 sanaa opetuksesta" näytillä Educassa.  Osallistuin myös PRO-REXI pa-neeliin. Peter Johnsson veti sen napakasti, ja osallistujat olivat avainhenkilöitä: Eeva-Riitta Pirhonen (OPM), Pasi Sahlberg, Liselotte Eskelinen (KL), Olli Luukkainen (OAJ) ja aina yhtä fiksu Irmeli Halinen (OPH). Kaikki olivat samaa mieltä: Suomalaiset rehtorit ovat kansainvälistä huippua. 
• 2009:  Esitelmä  "Opettajien olohuoneessa". Paikalla oli mukavasti hyväntuulisia kuulijoita. Olivat oikein ystävällisiä.
• 2010:  Koulun kerhotoiminta. Ja toinen teema Tulevaisuuskasvatus. Kolmas: Viisas ote muutokseen.
• 2012:  Opettajan huoneessa . Lo-liiton kouutuspoliittisen ohjelman julkistus. 
• 2013: Minulla oli kunnia vetää perjantaina Suomen rehtorien ”Paukkuvatko nivelet?”-paneeli.
• 2014: Väkivalta-tilanteiden pedagoginen hallinta.
• 2016: YTO-kirjan esittely. Yhteistoiminnallista oppimista yhdessä Pasi Sahlbergin ja Peter Johnssonin kanssa. Yhdessä oppiminen- teos pähkinänkuoressa
• 2017: Kolme sessiota. Keskustelu  varhaiskasvatuksen asiantuntijan Saija Keski-Heikkilän kanssa pedagogisesta johtamisesta.  Ja alustus: 100 tips för läroplaner .Mitä on hyvä johtaminen  SOOl:in seminaarissa.  
• 2018: Saku Tuomisen, minun ja J.J. Salon sessio "Koulusta vuonna 2030”
• 2019: Mukana  Otron vetämässä paneelissa: Mihin tarvitaan vaihtoehtopedagogiikoja sekä  puheejohtajana vammaisjärjestöjen 45 minuutin paneelissa, jonka teemana oli kaikille yhteinen koulu.
• 2023;  Vuoden 2022 kouluvaikuttaja- tunnustuksen vastaaotto ja nyt
• 2024. 10 käskyä kaiken maailman vaikuttajille.

10 käskyä

Tässä puheenvuorossa  demosin klassisen retoriikan syviä viisauksia rakentamalla oman esitykseni niiden oppien pohjalle.  Halusin antaa ajatuksellisia eväitä vaikutustyön kehittämiseen. Vaikuttaminen on vaikuttamista toisiin: heidän ajatteluunsa, päätöksiin ja tekoihin.

Ensin annos teoriaa: retoriikan kolmio: puhuja- tarkoitus- yleisö - ja tilanne  (joka on muuten didaktisen kolmion äiti) Sen  keskeinen ohje on: tavoite on aina  sopeutettava yleisöön ja situaatioon (vrt. didaktisen vapauden oikeutus). 

Sitten Aristotelen kolme ponttia: ethos, pathos ja logos ja  niiden rikas keskinäissuhde. Ja kaupan päälle idea paketti keinoista, joilla niissa onnistuu.

Kun teoria oli sulatettu, esittelin oman mallini: Puheen roadmap:  Tätä luentoa rakentaessani minulle kirkastui kokonaiskuva, kuinka esitys kannattaa rakentaa. Esnsin tarvitaan itselle tärkeä aihe. Sitten edetään datankeruun (ideakartta) kautta isoksi kuvaksi,  ja lopulta idea rysäksi, jossa iso kuva jäsennettään ja kuinka sitä rikastetaan kielellisillä keinovalikolla (metaforat).

Sen jälkeen napakka tiivistys, kuinka kirjoittaa kekseliäästi mielipidekirjoitus ja kuinka selvitä hengissä 2020-luvun vihapuhetta ja maalittamista täynnä olevasta dialogista mm. somessa.

Ja lopuksi ne 10 käskyä, joita antamaan olin kutsunut retoriikan taitureita aforismeineen aikaa yli 2000 vuoden takaa. Kiitos Aristoteles, Branson, Fullan, Hemingway, Lec, MacKay, McGinnis, Oikotie, Parson, Socrates, 

Viimeinen, Pirjo Ståhlen voimalause tiivisti kaiken sen, mitä olin  puhunut 67 dian tuella.

Oli upeaa saada pitää tämä puolen tunnin  puheenvuoro. Educa on kuin Ruotsin laivan seisova pöytä. Valittavaa riittää. Upeaa, että Tieto-lavan ääreen jaksoi vielä tähän aikaa päivää tulla väkeä, niitä joille maistuu haaste kehittyä vakuttajana-

 Opin taas huikeasti itse retoriikan ystävien viisauksista.  

Vaikuttamistyö  vaatii opettelua, itsensä hölskyttämistä, oman ajattelun kirkastamista ja vimmaa ymmärtää maailmaa paremmin ja malttia kommunikoida tahdikkaasti.

Vaikuttamistyö ei foorumeilla on huikea mahdollisuus elää mielekästä elämää ja  tehdä maailmasta siltoja rakentamalla ja kompromisseja etsimällä kaikille  yhä parempi.

Simppeli malli yleisönosastoon kirjoittajalle

OLEN mukana TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön toiminnassa. Jos korona olisi saatu kuriin, olisimme järjestäneet jo moneen kertaan yhden illan  koulutussessioita fiksun yleisönosasto-kirjoituksen laatimisesta. 

Kun pandemiaa ei ole saatu vielä haltuun, ajattelin kuitenkin esitellä koulutusta varten laatimani simppelin mallin. En luottanut pelkkään omaan retoriikan osaamiseeni, vaan luin toistasataa hyvää yleisönosastokirjoitusta ja etsin niistä rakennetta, jota harvemminkin kirjoittava voisi käyttää tekstinsä "luustona". 

Kaikki kritiikki otetaan nöyrästi vastaan.

Yleisönosastokirjoituksen "luusto"

(Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi)

Fiksu mielipidekirjoituskoostuu kahdesta pääosasta: Otsikosta ja itse leipätekstistä. Ingressiä (johdattelevaa tiivistystä) niissä ei käytetä.

OTSIKKO kirjoitetaan viimeisenä, ja se näyttää olevan nykyään aina kokonainen lause verbeineen: kirjoituksen keskeisin väite tai kysymys. Usein jutun hyväksyvä toimitus haluaa muokata sitä. Printtimediassa otsikkoon yhä tiivistetään keskeisin message. (Sosiaalisessa mediassa keskinen viesti piilotetaan, ja otsikko  transponoidaankoukuttavaksi tyyliin: "Demareilla on vastaus vaikeaan kysymykseen.") Jotta lukisit sen.

LEIPÄTEKSTIN karkea perusrakenne on 1) johdattelu ja 2) oma näkemys. Useimmissa lukemissani kirjoituksissa johdattelu oli napakka kuvaus jostain aikaisemmasta mielipidekirjoituksesta, uudesta laista tai uutisesta. Esim näin:

• Tänään vietetään….
• LL kirjoitti eilen ansiokkaasti 
• MM kysyi...

Toinen vaihtoehto oli lähteä suoraan - viittaamatta aikaisempiaan kirjoitukseen.- kuvaamaan teemaa. Lyhyissä jutuissa rakenne saattoi olla 1) ongelma ja 2) ratkaisu tai useita.

Sen jälkeen: oma joko kannatus- tai vastustuskanta 

Kirjoituksissa  on yleensä kolme vaihtoehtoa: Se tukee tärkeää asiaa, ampuu alas törkeän asian tai suhteuttaa asian eri puolet.

Kaikissa kolmessa  tyypissä esitettiin ensin oma kanta ja sitten se perustetiin. 

Tuki ilmaistiin esim. näin:

• Olen itsekin samaa mieltä/kokenut samaa  
• Kiitän lämpimästi MM:ää 
• Olen samaa mieltä kuin SS
• On totta, että 
• Kysymys on todella aiheellinen/ajankohtainen
• Voin avata, miksi/miten.. (selittelee)

Vastustus esitettiin esim. näin:

• Toisin kuin VV kirjoitti, en ole..
• Ei pidä paikkaansa + perustelut
• Oikaiseelisätiedolla/0milla kokemuksilla
• Hämmästelee; kuinka juuri tämä puolue, joka on aina...

Jos kirjoittaja haluaa yhtä aikaa sekä tukea että torjua teemaa, hän täsmentää aikaisempaa väitettä esim. näin:¨

• On totta,  että ... mutta… 
• Kirjoittajalta  jäi huomaamatta…
• Yksi tärkeä  asia jäi vähemmälle huomiolle
• Tilanne on toinen toisaalla 
• Olen yllättynyt yksipuolisuudesta…
• Olen samaa mieltä siitä…. mutta (lähdetään siitä mikä on yhteistä)
• Ongelmia on … mutta myös onnistumisia   (kompromissia)

Lopetus

Yleisönosastokirjoitus päättyi yleensä  kertamaan kirjoittajan  kantaa. Mukana saattoi  olla: 

• Kiitos vielä asian esiinnostajalle
• Vaatimus: Me kiukkuiset ja syvästi pettyneet vanhukset vaadimme vastausta... On kohtuutonta
• Kehotus, että joku tekee jotain
• Kaino toivomus
• Hämmennyksen ilmaus: Miten kukaan tuossa asemassa...

Ja sitten annettiin vielä ohje, mitä pitäisi juuri nyt tehdä.

Ja luonnollisesti tekstin loppuun tuli oma nimi ja   uskottavuutta lisäävät tittelit.

"Koristeet"

SEKÄ kirjoituksen alussa että lopussa oli useissa jutuissa  eräänlaisia koukuttajia. 

Alussa ne olivat usein kuvauksia konkreeteista sattumuksista, joko kiitos, hämmennys tai moite

Lopussa ne saattoivat olla:

• Laulun pätkä
• Sitaatti
• Huudahus” Digipalvelut kuuluvat kaikille” - loppunosto; ”Sitä saa, mitä tilaa”
• Alussa sanotun kertaus
• Kohottava lopetus. "Yhdessä selviämme tästäkin."

Onnittelupuhe

 

VOI käydä niin, että saan pitää alkavalla viikolla eräälle pitkäaikaiselle työtoverille oikein onnittelupuheen.  Upeaa.  Jollei nyt koronaviirus sotke sitäkin tilaisuutta. 

Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa, joten eikun kaiveleman vinkkejä omista muistiinpanoista ja netistä. 

Niitä löytyikin, ja pääosin hyvin samansuuntaisia. 

TIIVISTIN ne itselleni käskyiksi:

10 onnittelupuheen valmistelun KÄSKYÄ

TIIVISTIN ne itselleni käskyiksi:

KÄSKY:

Valmistaudu. Mieti, mikä on perusmessage?  Mistä haluat onnitella? Miksi juuri sinä onnittelet? Mikä on opetus - kuulijoille? Mitä  tunteita on tarkoitus herätellä? Iloa? Uskoa tulevaan? Vahvistaa ylpeyttä yhteisistä saavutuksista? Voimaannuttaa? Keitä muita on paikalla?  Mitä kuuntelemisen arvoista tarjoat heille?

KÄSKY

Tee itse puheesta tarina, jossa on muutama keskeinen pointti. Ne ovat puheen pilarit. 3  pointtia... Juoni. Draaman kaari. Kronologia? Konkretiaa. Esimerkkejä. Viriiliä kieltä.

KÄSKY

Jäsentele puhe: 1. ALOITUS: 1.1. Puhuttelu ensin yleisö, sitten kohde. 1.2. Esittely: Miksi sinä?  

2. VIESTI: 2.1. Onnittelemisen syy 2.2. Muistelukset, aiemmista ajat- Tämä hetki, tärkein- Tulevaisuus - Ohjeet.  

3. LOPETUS: 3.1. Yhteenveto. 3.2. Onnittelun toistaminen. 3.3. Mahdollinen lahja.

KÄSKY

Alkuun kysymys, kohottava ajatus, sitaatti. Muista aloituksessa:  Huomio ensin koko yleisöön luomalla katseita sinne tänne. Suuntaa katse sitten puheen kohteelle. "Hyvä juhlaväki ja varsinkin ..." Imartele yleisöä häpeilemättä. Korosta: on kunniatehtävä. On hienoa olla tässä tänään…Esittele  itsesi. Miksi sinua pitäisi kuunnella? Missä ominaisuudessa onnittelet? Oletko lapsuuden ystävä, kollega tai esimies vai onnitteletko jonkun puolesta? 

KÄSKY

Kerro  mukavia/tärkeitä asioia onniteltavan elämästä, persoonallisuudesta, harrastuksista, elämänvaiheesta, yhteisestä muistosta. Muistan, kun …olet  aina ollut ….Älä kirjoita  itsellesi liian tärkeää roolia  hänen tarinassaan. Upota sankarin tarinaan yhteisiä, tunnevoimaisia muistoja. Etsi tarinaan  LOCUS COMMUNIS- ydin, josta kaikki voivat olla sama mieltä. Muista ne pilarit. 

Tärkeintä puheessa on aitous; se, että se todella kertoo puhujan ja onniteltavan välisestä suhteesta, ja kertaa matkan varrella elettyjä unohtumattomia hetkiä ja  yhteisesti koettu mukavia muistoja.

KÄSKY

Siirry nykyhetkeen. Mihin on tultu? Mihin on päästy?  Korosta hetken ainutlaatuisuutta. 

Siten katse tulevaisuuteen? Mitä on edessä? Anna joitain fiksuja ohjeita? Toivottavasti tulevaisuudessa…

KÄSKY

Kiitokset. Kiitos työstäisi ja siitä että olet....

Valmista lopetus hyvin. Ytimekäs lopetus viimeistelee kokonaisuuden. Palaa alkuun. Sido yhteen.  Loppukevennys/kohotus? Puheen loppuun voi käyttää sopivaa runoa, aforismia tai muuta keventävää ajatelmaa.  

Onnentoivotus. Mahdollisen lahjan luonnehdinta tai perustelu ja sen ojentaminen. Onnittelun kertaaminen.  ... Mutta nyt….  haluan onnitella ja toivottaa aurinkoista juhlapäivää sinulle ja teille kaikille. 

KÄSKY

Kirjoita puhe. Hio kieltä.  Harjoittele se.  Puhe puhutaan, ei lueta. Elävästi, pliis. Avainsanat.

KÄSKY

Kokonaiskesto max 5 minuuttia.

KÄSKY

Pukeudu tilaisuuden vaatimalla tavalla. 

Tarinan valta

Päivitetty 25.2.2018

UPEA, mykistävä teos:

Torkki, Juhana. (2014). Tarinan valta. Kertomus luolamiehen paluusta Helsinki: Otava

Luin kirjan. Ja kymmeniä siitä tehtyjä arvioita. Kannatti. Muistiinpanoja kertyi yli 15 sivua.  Ja muiden itseäni älykkäämpien analyysit avasivat kirjasta puolia, joita en olisi edes huomannut.

POIMIN tähän vain muutamia ajatuksia, joita en halua unohtaa.
Vakuutuin siitä, kuinka vaikuttava hyvä tarina on.
Torkki antaa perusteltuja ohjeita sille, joka haluaa vaikuttaa toimii hän median, markkinoiden tai  politiikan piirissä, kuinka upea tarina kirjoitetaan.
About puolet kirjasta hän myös varoittaa siitä, kuinka tarinan tehovoimaa, tarinoiden ylivoimaa suhteessa tietoon,  käytetään manipuloimaan mieltämme.

Hyvä, vaikuttava tarina

Olemme aina valmiita kuulemaan kertomuksen, jossa joku ihminen uskoo unelmaansa - tai jossa jonkun unelma särkyy. Tarinat täyttävät Torkin mukaan tänään uskontojen jättämän aukon.

Tarinoiden vaikutus ja vetovoima perustuvat evoluution aivoihimme pakkaamiin ominaisuuksiin. Hyvä draama tuottaa meissä mielihyvää ja nautintoa – kuin seksi tai herkullinen ateria. Vetovoima johtuu kuulema dopamiini-hormonista, keskushermoston välittäjäaineesta, joka aiheuttaa mielihyvän tunteita ja osallistuu tunteiden säätelyyn. Torkin sanoin: Tarina on ihmisen vanhin ja alkuperäisin huume.

Järki ja tieto ovat aina paljon ohuempia kanavia vaikuttaa massoihin kuin tunteisiin vetoava tarina.

TORKIN asiantuntemus vakuuttaa. Hän  hallitsee paitsi alan auktoriteettien ajattelua, osaa myös avata sitä meille muille. Erityisen ansioikkaita ova kuvaukset Aristotelen ja Freytagin teoriamalleista.

Kirjasta saa hienoja neuvoja vaikuttavan tarinan kirjoittamiseen. Nyt  kun tarinat ovat muotia - mm. Espoo on sellaisen kirjoittanut -  on riemastuttavaa lukea Torkin kaksi neuvoa yrityksen tarinan rakentamista varten (sen sijaan, että luulee  voivansa itse kirjoittaa sellainen) :
- Ensimmäinen koskee asiakkaita. Yrityksen tulisi kohdella asiakkaita niin, että ne kertovat yrityksen tarinaa eteenpäin. Ja hehän kertovat, joka hyvää tai pahaa siitä, kuinka heidät on kohdatti. Kirjassa esimerkkionnistujana esitellää verkkokenkäkauppa Zappos.
- Toinen neuvo koskee yrityksen työntekijöitä. Yrityksen tulisi kohdella  työntekijöitä niin, että heillä on aihetta olla  ylpeitä yrityksestä.

Kaikille muille(kin) sopinee Torkin tiivistys tarinan kerronnan Bartheuksen teoriasta :
1. Rakenna mielekäs juoni, jossa jännite aluksi kasvaa ja lopuksi purkautuu.
2. Rakenna verevät, mielenkiintoiset henkilöhahmot.
3. Kuvita tapahtumien ympäristö – miltä näyttää, tuntuu, maistuu, tuoksuu.
4. Säännöstele jännitettä, pitkitä kerrontaa sopivasti.

Warning

NOIN puolet kirjasta on varoittelua. Tarinat ovat paitsi upeita myös vaarallisia. Niissä asioita yksinkertaistetaan. Syy-ja seuraussuhteet eivät ole aina tosia.

Tarinat ruokkivat väestön heimoontumista. Ihmisillä on Torkin mukaan sisäsyntyinen tarve ”vainoharhaiseen ja mustavalkoiseen maailmankuvaan”.  Ihmismieleen kuuluu  taipumus jakaa asiat kahtia. On olemassa hyvä ja on olemassa paha, välimaastoa ei ole. Mitä suurempi tietotulva, sitä mieluummin aivot jäsentävät asiat kahteen. Esimerkkinä Torkki käyttää perussuomalaisia.

Myös yritykset osaavat käyttää häikäilemättä tarinnallisuuteen liittyvää tietoa hyväkseen. Torkki tekee  tarkan  analyysin Applen  lokakuussa 2011 kuolleen  Steven  Jobsin tarinankerrontataidoista.  Tavallisen kuluttajan tavoin pukeutunut Steve Jobs rakensi tuotejulkistukset tunteisiin vetoavaksi tarinaksi. Virallisesti meneillään oli tuote-esittely. Käytännössä seduktio, eli harhautus.

ERITYISEN huolissaan Torkki on median tarinakiimasta. Aiemmin lehdistön rooli oli välittää objektiivista tietoa kansalle. Niistä maksavia on liian vähän. Niinpä  nykyään kirjoitetaan yleisöä takuuvarmastia  kiinnostavia tarinoita, jotka vastaavat heidän käsityksiään. Klikkaukset netissä ovat tuoteseurantaa.

Torkki kertoo konkreetin oman kokemuksena. Hän oli puhumassa ”merkittävän sanomalehden” toimittajille  ja korosti esityksessään  objektiivisen ja asiapitoisen tiedonvälityksen merkitystä. Hänen jo poistuessaan paikalta tilaisuuden järjestäjä tuli selvittämään, mistä olikaan ollut kyse: ”Olemme järjestäneen koko tämän seminaarin aivopestäksemme lehtemme toimittajia pois vanhanaikaisesta, objektiivisesta journalismista.”

Media osaa  käyttää tarinateoriaa ja draaman lakeja omassa uutisoinnissaan. Ensin esim. poliitikko nostetaan lukijoiden suosikiksi ja sitten hänet uhrataan. Siltä varalta, että media hyökkää kimppuun, Torkki antaakin uhrattaville  neuvon:

Tunnusta ja myönnä kaikki se, mitä sinusta väitetään ja mikä on totta. Tunnusta myös se, mikä ei ole totta mutta mitä sinusta väitetään. Ole syvästi järkyttynyt omasta kunniattomuudestasi. Näyttele roolisi loppuun saakka. Älä missään tapauksessa puolustaudu tai selittele.

Myös polititikot  osaavat käyttää  tarinan voimaa väärin. Puheisiin piilotetaan ikiaikaiste tarinoiden arkkityyppejä (esim. Daavid ja Goljat, Tuhkimo...) Torkki analysoi äätävän älykkäästi monien presidenttien puheita. Mm. Obaman, jonka puheista hän löytää taidolla kirjoitettuja tuntesiin vetoavia elementtejä (jotka muistuttavat yllättävästi mm. elokuvan Starwars repliikkejä) ja ei juuri lainkaan sisältöjä. Niillä luotiin huikean positiivinen mielikuva presidentistä.

JOKU asioita paremmin tunteva arvioi Torkin kirjaa about näin. Se on sekä hyvä että omaperäinen. Siinä, missä se on omaperäinen, se ei ole hyvä. Siinä, missä se on hyvä, se ei ole omaperäinen.

Voi olla, mutta minä suosittelen kirjan lukemista.