EKOAY: Koulutus on investointi ei kuluerä

 

ESPOOLAISTEN opettajien oma ammattiyhdiistys pitää kiitettävästi yhteyttä poliittisiin päättäjiin. Se on.  vasta lähettänyt oman kannanottonsa  sekä eri puolueiden yhteiselle neuvottelutoimikunnalle että kasvun ja oppimisen lautakunnalle. Ajoitus on aivan oikea.

Espoon kaupunginjohtaja on nimittäin juuri antanut oman esityksensä vuoden 2025 talousarvioksi,  ja poliittiset ryhmät valmistautuvat keskinäisiin neuvotteluihinsa. Mm. meillä demareilla on tänään oma budjettikokouksemme Puikkarissa parin tunnin kuluttua.

Budjettineuvotteluissa on eri vuosina pystytty paikkaamaan esityksen puutteita noin neljälla .- muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla (siis sote-aikaan). Koko budjetti on ihan toista luokkaa:  Verotulot jo ovat yli 860 miljoonaa (jos nyt oikein luen). Siksi on tärkeää tietää, mihin rahaa eniten tarvitaan. Koulun osalta sen tietävät opettajat ja rehtorit parhaiten.

Poimintoja EKOAY:n kannanotosta

Kannanotossaan yhdistys muistuttaa Espoo-tarinasta (os. kaupungin stratregia MH) , jossa Espoo tavoittelee  Suomen johtavan oppimiskaupungin asemaa, jonka oppimistulokset ovat Suomen parhaat.  

Tarinassa luvataan edistää oppilaiden oppimista  eriyttämisellä sekä riittävällä oppimisen tuella.  Parhaillaan valmistellaan oppimisen tuen lakimuutoksia. Laissa tullaan määrittelemään, kuinka monta oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta saa olla samalla luokalla yhden opettajan opetettavana.  (Lautakunnalle on kerrottu, että meillä useissa luokissa on nyt enemmän MH.)

Yhdistys muistuttaa myös, että oppilasmäärä Espoossa kasvaa edelleen, erityisesti yläkouluissa ja lukioissa. Ja että suuri osa uusista oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Kotouttamisessa  ja jatko-opinnoissa on  erittäin tärkeää oppia opetuskieli ja vahvistaa oman äidinkielen osaamista. Keinoina ovat valmistava opetus ja S2-opetus. Niihin tarvitaan rahaa 

Ongelmakohtia

Yhdistys muistuttaa, että tarinassa luvataan säilyttää perusopetuksen lisätunnit, ns. Espoo-tunnit, vähintään nykytasolla. OPKM on lisäämässä tuntijakoasetuksen minimeihin kolme tuntia suomen kieleen ja kirjallisuuteen sekä matematiikkaan. Käydyissä keskustelussa on kuitenkin ilmennyt, että nämä valtion rahoittamat lisätunnit aiotaankin  Espoossa ottaa ns. Espoo-tunneista (ts. minimituntimäärän jo ylittävistä tunneista, ja näin  espoolaislasten tuntimäärä ei lisääntyisi nykyisestä toisin kuin muualla Suomessa MH.) 

Oppimisen tuen muutos  tarkoittaisi sitä, että ryhmäkokoja pitäisi  pienentää. Myös opettajia tarvitaan lisää (ja siihen lisää palkkarahaa MH). Valtio on luvannut myöntää lisörahoitusta tuen toteuttamiseen. Päättäjien tulee yhdistyksen mukaan  huolehtia, että valtion myöntämä lisärahoitus kohdistuu tuen toteuttamiseen, eikä valu muualle esimerkiksi tilavuokriin. (Ongelmana on se, että tukeenkaan osoitettu lisärahoitus ei ole opetukseen korvamerkittyä MH)

(Toisin kuin budjettiesityksessa yhdistyksen mukaan MH) ryhmäkokoja ei voida kasvattaa. Resursseilla on turvattava jakotunnit. 

Tällä hetkellä oppilaisiin käytettävä rahasumma ei  yhdistyksen mukaan riitä. Nousevat tilavuokrat, ruokapalvelu- ja puhtaanapitokulut pienentävät opetuksen rahoitusta niin, että oppilaisiin käytettävä rahasumma tosiasiallisesti pienenee. Opetukseen käytettävän määrärahan pitää kasvaa oppilasmäärän kasvaessa ja  oppilaiden moninaistuessa  sekä perusopetuksessa että toisella asteella. 

Kelpoisten opettajien saatavuudesta ja pysyvyydestä  on huolehdittava kilpailukykyisellä palkkauksella,  työolosuhteilla  ja satsaamalla digitaalisiin oppimisympäristöihin. Koulutilojen on oltava asianmukaiset ja riittävät. Koulujen  peruskorjauksia ei voida jättää odottamaan talouden nousua.  

"Joka vuosi koulutuksesta halutaan leikata. Voitaisiinko vihdoinkin nähdä koulutus kuluerän sijaan investoin-tina tulevaan? Espoo-tarinassa näin jo linjataan. Nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin",

 päättää yhdistyksen puheenjohtaja Anu Vilkki mainion kannanoton.

EKOAY:n vaikuttajaseminaarissa

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys EKOAY järjestää perinteisen syksyn vaikuttajaseminaarinsa tönö viikonloppuna Haikon kartanossa. Tilaisuuteen oli saatu EKOAY:n hallituksen ja opettajien lisäksi poliitikkoja: espoolaisia kansanedustajia ( Inka Hopsu, Pia Kauma ja Mia Laiho), valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen sekö kasvun ja oppimisen lautakunnnan. jäseniä: Marika Räf, Ira Hietanen-Tanskanen. Martti Hellström. Eero Kling ja Noora Koponen. Kauniaisista mukana oli mm. Satu Mollgren.Tärkeää hallintoväkeä oli myös mukana:  toimialajohtaja Harri Rinta-aho, perusopetuksen johtaja Juha Nurmi, aluepäälikkö Kaisa Alaviiri sekä vastuualuepäällikkö Miia Loisa-Turunen.

Launantaipäivän ohjelma Haikossa oli seuraavanlainen:

• Aamupala (kokoustarjoilu)
• Ohjelman aloitus
• Puheenvuoro: Marika Räf, Espoon kaupunginvaltuutettu, kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja.

Marikan puheenvuoro oli lkaunis opettajuuden ja näiden vaikuttajaseminaarien ylistys. Puheeseen sisältyi yllättävuutinen; Marika ei asetu enää kuntavaaleissa tämän lautakunnan puheenjohtajaksi/ehdokkaaks?i. Iso menetys.

• Kutsuvieraiden esittely, juontajana Jukka Sarpila, EKOAY:n koulutusjaosto.

Valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen. avasi budjettineuvottelujen Roadmappia.

Kansanedustajat esittelivät itsensä ja kertoivat arvostavansa tätä yhteistä toimintatapaa.

Samoin me muut poliitikot (kuva kaapattu EKOAY:n sivustolta).

Hallinto esittäytyi myös, ja kehui yhteistyön henkeä.: Harri-Rinta-aho , Juha Nurmi ja myös Kaisa Alaviiri ja Miia Loisa-Turunen .Eläkkeelle pian siirtyvää Harria kehuttiin, eikä syyttä.

• Puheenvuoro: Nina Lahtinen, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja ( ks. alla)
• Lounas (oli kalaa ja lihaa)
• Deitit (tarkemmin. alla)
• Kahvit ja iltainfo (kokoustarjoilu)
• Majoittuminen (ja iltaohjelma) -karkasin tästä

Ajankohtaiskatsaus

OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen piti huikean upeasti tiivistetetyn ja esityksen tunnin alustuksen.

Kuulimme Pisa-tulosten laskeneen. Kuulimme tuoreista tutkumuksista, joiden mukaan erityisesti 1 sukupolven maahanmuuttajalasten osaamisen taso on huolestuttava. Saimme tietoa Orpon hallituksen opetuksen tuen uudistuksesta., joka on totta viimeistään syksyllä 2026. Kyseessä on tosi radikaali uudistus. Sekä Tulevaisuuden koulu- hankkeesta.

Deitit

EKOAY.n 2000-luvun alusta - Hannu Suntion aloitteesta muuten - järjestämien vuorovaikutustapahtumien perusidea on ollut luoda foorumi dialogille. Deitit oli tällä kertaa suunniteltu uudella tavalla. Kutsuvieraat oli jaettu kolmeen ryhmään, jotka kiersivöt kuuntelemassa yhteensä yhdeksässä teemapajassa opettajia.

Oman ryhmäni teemoja olivat turvallisuus, pienryhmät, lähikouluperiaate, S2-opetus, koulua käymättömät oppilaat sekä VSOP-opetus.

Yhteenvetoa

Tämän päivän iltaohjelma ja huomisaamun jäivät minulta väliin. Varasin itsekkäästi aikaa ihan omalle perheelle. Kiitos mahdollisuudesta olla mukana. Omiin muistiinpanoihin kirjasin ylös luennosta ja keskusteluista seuraavia päivän timantteja: (mukana myös omia huuteluita :-)) 

Asiaa oli valtavasti, joten saatoin ymmärtää joitain asioita myös väärin.

• Hallitusohjelmassa kehitetään opetusta myös resursseilla.. Rahaa olisi tulossa kolmeen lisätuntiin ja mm. tuen järjestelyihin.
• Uusi tukiajattelu jakaa tuen ennalta ehköisevään, ryhmä- ja oppilaskohtaiseen. 
• Ennalta ehkäisevä on esim. tavallinen tukiopetus.
• Ryhmäkohtainen tarkoittaa mm. tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta ja erityisopettajan antamaa tukea (koko luokalle) - (Mahdollisesti myös joustavat ryhmät kuten klinikkaopetus ennen vanhaan)
• Erityinen tuli on erityisopettajan antamaa tukea,
• Jatkossa samassa (tavallisessa) opetusryhmässä ei voisi olla kuin 5 erityisopettajan antamaa (oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta). Resurssit on luvattu. (Mutta ovatko ne oikeasti korvamerkittyjä, pohdin). Keinoja:oppilaiden jakamisen kahteen luokkaan, yhteen luokkaan kaksi opettajaa. Jakotunnit. 
• Yksilöllisitäminen on viiimeisiä keinoja. 
• Edelleen säilyy mahdollisuus päästä erityisluokkaan. Sille asetetaan myös maksimikoko (oli huolimaton kirjaamisessa - se on joko 8 tai 10)
• Tuen. paperi-idiotismi kevenee.Suunnitteluun ja päätökseen ei enää tarvita oppilashuolion väkeä (kuin poikkeustapauksissa). Pöätöksen tekijöö ei ole möäritelty. Voi olla rehtorikin,
• Tukeen liittyvä käsitteistö ja ajattelutapa muuttuvat. Jatkossa ei enääi puhuta erityisopetuksesta vaan erityisopettajan antamasta tuesta.
• Tulossa on ns. myös oppimistakuu (osaamisen vöhimmäistavoitteet määritellään). Tämö on vielä kesken.
• Poissaolojen estämisen keskeinen keino on yhteisöllisyyden vahvistaminen. (Näin väitin ) Mielenkiintoinen ajatus keskusteluissa: Osa ihmisistä erakoituu aina.
• Vismaan (?) on tulossa automaattihälytys, kun tietty poissaolotuntimäärä ylittyy
• Koulukiintiestöt tulisi suunnitella aistiystävällisiksi. Myös erityisluokissa pitäisi opettajien mielestä olla oma erillinen sivutila.
• Kännykkäasia on edelleen hallituksen listalla,

Terveisiä Harakanpesästä

 

 <    KUVAKAAPPAUS Twitteristä. Kuvassa näkyy kolmen "koplan" edustajia.

Espoon ja Kaunaisten opettajien ammattiyhdistys jatkoi jälleen keskiviikkona  hienoa perinnettään kohtauttaa opettajien edunvalvojat, opetuksen korkeat viranhaltijat ja poliittisen päättäjät. 

Kolmen tunnin sessiolla oli muutama tärkeä teema, ja kaikilla osallistujilla isot korvat.

TEEMA 1: Koulujen määrärahatilanne 2022

EKOAYn edustajat konkretisoivat hienosti koulukohtaista budjettia osin fiktiivisen  "Niukkalaakson" koulun  hienosti analysoidulla esimerkillä.  Tässä koulussa kaava tuotti tunneittain laskettuna  rahaa 1740 €. Se on 100 € vähemmän kuin viime vuonna. 

TEEMA 2 Milainen olisi Unelmalaakson koulun tilanne ?

EKOAYn edustajat konkretisoivat myös toiveensa, jotka kuulostivat hyvin kohtuullisilta:  Kotouttaminen - Pätevät opettajat - Opettajan ammatin houkuttelevuus - Riittävä tuki-  Työ, jota jaksaa tehdä.

Paikalla oli virkamiesjohtoa:  Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuoripalveluiden johtajat ja kolme aluepäällikköä. 

Paikalla oli poliittisia päättäjiä: KH:n puheenjohtaja, kolme kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsentä Espoosta ja pari Kauniaisista.

Ilmapiiri oli tosi koulutusmyönteinen.  Toimialajohtaja korosti kotouttamiseen merkitystä. Peruskoulun johtaja kertoi, että erityisiuokkia ei olla ajamassa alas ja lupasi, että erityisen tuen malleja kehitetään yhdessä koulujen kanssa.  KH:n puheenjohtaja  luopasi panostusta opetukseen. Espoon lautakunnan puheenjohtaja korosti opettajien kuulemisen tärkeyttä. Itse nostin esiin 3 asiaa. a) Kannattaa köydä tutustumassa koulujen arkeen, b) Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. Sille on  saatava aikaa karsimalla mm. paperi-idiotismia. c) Väkivaltaisten oppilaiden kohtaamiseen on löydettävä ratkaisut.

Kaikki osapuolet kehuivat toisiaan, kuinka hienosti opettajien lakko Espoossa hoidettiin.

JA SITTEN SYÖTIIN PÄIVÄLLINEN

Eikä sekään ollut hullumpi.

Poliittisen päättäjien puolesta hieman nolottaa että tästä vaikuttajaryhmästä niin harva pääsi paikalle. 

EKOAY:n perinteinen vaikuttajaseminaari - toisen kerran satamassa

 

ESPOOLAISTEN ja Kauniaislaisten opettajien ammattiyhdistys  on saanut hallinnon ihmiset ja poliitikot tuleman järjestämiinsä seminaareihin. Niitä järjestetiin laivaristelyinä  ainakin vuodesta 2008 alkaen aina vuoteen 2019 saakka.  

EKOAY:n hienon konseptin idean isä on EKOAY:n  ja EKPYN pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Suntio. 

Yhteistyötapahtuma vietettiin tänä syksynä Koronan vuoksi toisen kerran maissa, Hotelli Clarionissa, satamassa. Meitä oli paikalla monta erillissalilista ja teamsin kautta vielä lisää.. 

Uudelta kasvun ja oppimisen  toimialalta oli mukana toimialan johtaja Harri Rinta-Aho, perusopetuksen kohtaja Juha Nurmi, toisen asteen ja nuorisopalvelujen johtaja Tapio Erma sekä aluepäälliköiden edustajana Leena Lakovaara.

Poliittisista puolueista paikalla/etänä oli kokoomus (4), vihreät (2), demarit (1). Missäs muut luurasivat?

EKOAY:stä oli paikalla lähes koko hallitus, luottamusmiehiä ja yhteysopettajia.  OAJ:sta paikalla oli  erityisasiantuntija Tuomo Laakso, joka piti napakan luennon ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. 

Tapahtuman juoni eteni näin:

• 10.00  Tervetulosanat  Veera Hietaranta, EKOAY:n koulutusjaoston pj 
• Ajankohtaiset asiat Anu Vilkki, EKOAY:n pj 
• 10.25  OAJ:n puheenvuoro erityisasiantuntija Tuomo Laakso
• 10.55 Tauko  
• 11.10  Kutsuvieraiden esittely Yhden minuutin esittelyt 
• 11.40  Päättäjädeitit : Opettajilla oli mahdollisuus tavata etänä kutsuvieraina olevia päättäjiä ja virkamiehiä. 
•  12.50-13.50  Lounas 
•  14.00   Erillisohjelma kutsuvieraille Aiheina mm. opetuksen rahoitus, oppimisen tuki ja oppivelvollisuuden pidennys
• 16.00  Välipala ennalta ilmoittautuneill.Välipalan aikana yöpyjät voivat majoittua hotelliin 

Mistä opettajat olivat huolissaan?

Tänä syksynä pääteemana  oli rehtorien ja opettajien kohtuuton kuormitus.  Merkittävä osa opettajista harkitsee alanvaihtoa myös Espoossa. 

Kovimmalla ovat olleet luokanopettajat, jotka eivät selviä muuttuneen oppilasaineksen ja erityisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Inkluusio ei toimi jos se on vain säästäkeino.  Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin. Luokkakoot ovat liian suuria. Opettajat kokevat väkivaltaa. Elat ovat tukossa papereiden kanssa. Sijaisia ei saada. Kuntarekry ei toimi. Psykologeja ei saada palkattua. Opettajilla on riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä). Iltapäivätoimintaan tarvitaan erityisopetuksen osaamista.

Rehtoreiden tulisi saada olla tukemassa opettajia. Nyt hallinnon ohjelmat tekevät rehtoreista kansliatonttuja ja HR-sijaisia.

Oppimateriaaleihin ei riitä raha. 

Lukioväkeä huoletti lukioverkon epäselvyys. Muita, onko meillä riittävästi lukiopaikkoja omille oppilaille.

Pohdimme ratkaisukeskeisesti ongelmia. Voitaisiinko turhaa paperoityötä vähentää? Voisiko suunnitelmia ajoittaa vuoden eri osiin?  Pitäisikö täydennyskoulutus fokusoida nyt erityisopetuksen osaamiseen? Vuokrakuluja on vähennettävä. Pitäisikö jo opettajankoulutuksessa vahvistaa erityisopetuksen osaamista? Kuinka se saataisin osaksi opettajankoulutusta?

Yksittäisenä vakavana huolena opettajat nostivat esiin erään uuden koulurakennuksen tilaratkaisut. Äänieristys ei toimi,. Luokkiin joudutaan kulkemaan toisten luokkien kautta. Esitettiin väite, että melkoinen on opettajista on lähtenyt koulusta.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Jälkeen esiin nousi tuttuja huolia, joihin ei ole saatu vieläkään helpotusta. 

Ovatkohan nämä allaolevat niin usein esillä olleet huolet jo ratkenneet? Ainakaan ne eivät nyt nousseet esille:

• Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
• Case Saunalahti
• Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
• Kiky ja sen ohjeistus
• Kotikulttuurien muutos
• Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
• Työsuhdeasuntojen pula
• Työterveyshuollon palveluiden alasajo
• Väistöihin liittyvät työ
• YS-ajan käyttö

TYÖ jatkuu.

Huomenna opettajille esittäytymään

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjestää TEAMS-kuntavaalitilaisuuden lauantaina 13.3. kello 10.30-11.30. 

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

10.30 – 11.00 Ehdokkaiden esittely samassa TEAMS-kokouksessa

Jokainen  ehdokas saa esittäytyä yhden minuutin verran.  

11.00 – 11.30 Ehdokkaat keskustelevat ryhmissä opettajien kanssa

Ehdokkaat on jaettu 5 ryhmään. Niissä jokainen saa tuoda esille omia kantojaan koulutukseen liittyvissä asioissa. 

Opettajatkin on jaettu  etukäteen 5 ryhmään. Puolen tunnin aikana he saavat myös vaihtaa ryhmää.  EKOAY:n hallituksen edustaja jakavat puheenvuoroja.  

Ryhmät ovat seuraavat:

1. Keskusta + Kristillisdemokraatit 

• Tommi Virtanen (Keskusta), 
• Linda Kupila (Keskusta), 
• Kaarina Järvenpää (Kristilliset), 
• Hannu Laaksonen (Kristilliset) 

2. Kokoomus  

• Pekka Lempiäinen, 
• Henrik Vuornos, 
• Eero Kling, 
• Satu Mollgren, Kauniainen
• Virva Wahlstedt, Kauniainen

3. Perussuomalaiset + Vasemmisto + Ruotsalainen kansanpuolue 

• Henna Kajava (Perus), 
• Mika-Erik Walls (Vas), 
• Mari Rummukainen (Vas), 
• Krister Holmlund (RKP) 

4. Sosialidemokraatit 

• Martti Hellström, 
• Helena Tommola, 
• Hannu Suntio, 
• Helena Tiitinen-Levijoki, 
• Markku Sistonen 

5. Vihreät  

• Saara Hyrkkö, 
• Inka Hopsu, 
• Aki Saariaho, 
• Timo Kilpiäinen 

 

EKOAYN yhteistyötapaaminen

Terveisiä TEAMS-sessiosta!

Espoon ja Kauniaisen opettajien ammattiyhdistyksellä on vuosikymmenien perinteet yhteistyöstä päättäjien ja virkamiesjohdon kanssa. Huippujuttu on ollut vuosittainen Itämeren laivaseminaari, joka järjestettiin viimeisen kerran syksyllä 2019. Lokakuussa 2020 oltiin vielä satamassa turvaetäisyyksillä saman pöydän äärellä.  Nyt teamsitellään.

Siis tänään oli 90 minuutin teams-yhteistyötapaaminen. Paikalla oli EKOAY:n ja sukon johtoa sekä poliitikkoja Kokoomuksesta, SDP:stä, Vasemmistosta ja Vihreistä .Oli valtuutettuja ja ovalan porukkaa. 

Jutun juoni eteni niin, että ay-väki nosti esiin opettajien huolia, ja muut ottivat kantaa ja heittivä myös kehittämisdeioita.  Täysin yksimielisiä oltiin, että kouluilla on tosi isoja ongelmia. Koronavuosi on ollut tosi rankka. Oppilashuollon väkeä ei saada. Hyvää keskustelua käytiin siitä, että nykyinen tapa jolla koulut saavat budjettinsa ei ole reilu. Keskeneräisinä käyttöönotetut hallinnonohjelmat tekevät rehtoreista kansliatonttuja.

Tarvittaisiin lisää resursseja, mutta samaan aikaan Espoon talous on lujilla ja vielä lujemmalla, jos sote ajetaan läpi nykymallilla. Ovala on tehnyt lisäbudjettiesityksen. Peukkuja sille. 

Yli puolet ajasta keskusteltiin   Lähikoulu-projektista. Kuinka kaukana tai ainakin hämmentäviä olivatkaan hankeväen, kentän ja poliitikkojen näkemykset pilotin ja siitä tehdyn väliraportin todellisuusvastaavuudesta. Huh.  

Sanoin ääneen- varmaan turhan vahvasti kuten usein teen–että minulle oli syntymässä kuva, että jos esitetty kritiikki hankeen puutteiden poisjättämisestä raporista on totta, niin raportti on feikki, ja sehän olisi  uskomatonta. Sitten Teams kuumeni täysin :-)

Sitten loppui aika.  

EKOAY:n perinteinen päättäjäseminaari - nyt satamassa

EKOAY on pystynyt siihen, mistä monet muut ay-järjestöt voivat nähdä vain märkiä unia. Se on saanut poliitikot tuleman järjestämilleen laivaristelyille ainakin vuodesta 2008 alkaen.  

EKOAY:n hienon konseptin idean isä on muuten EKOAY:n  ja EKPYN pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan demarijäsen Hannu Suntio. Idea on saattaa espoolaiset ay-opettajat (yhteysopettajat + EKOAY:n hallitus), opetustoimen johto  ja poliittisten puolueiden koulupoliitikot  vuoropuhelun keskenään. 

EKOAY:n yhteistyötapahtuma vietettiin tänä syksynä Koronan vuoksi maissa, Hotelli Clarionissa, satamassa. Meitä oli paikalla salillinen ja teamsin kautta toinen mokoma. Lähelle tulleet olivat turvavälien päässä ja naama laputettuna.  Klo 13 tarjottiin maukas lounas. Klo 15 oli kahvit. Vakavaa keskustelua espoolaiskoulujen tilanteesta käytiin klo 16.30 saakka. Osa porukasta jäi vielä päivälliselle, joka tarjoiltiin klo 17.30.

Sukosta oli lukiolinjan päällikköä lukuunottamatta koko johto opetustoiminjohtajasta kolmeen aluepäällikköön.

Poliittisista puolueista paikalla olivat kokoomus (4-5), vihreät (1), demarit (3), persut (1) ja vasemmisto (1).

EKOAY:stä oli paikalla lähes koko hallitus ja luotamusmiehiä. Yhteysopettajien osuus oli ilmeisesti ollut aamupäivällä. OAJ:sta paikalla oli neuvottelujohtaja Petri Lindroos.

Kaksi pääteemaa olivat: raha ja vahvistuva lähikoulu-hanke. Keskustelun virikkeeksi luettiin opettajien kirjoittamia  kuvauksia koulun arjesta.  Tässä muutamia nostoja:

• Erityisluokan oppilaat haluaisivat itse olla pienryhmässä;  he arvostavat  siellä saamaansa jatkuvaa tukea.
• Huoli kasvavasta väkivallasta. Vantaan tapahtumat olisivat voineet sattua Espoossa. Raha ei voi olla turvallisuutta tärkeämpää!
• Jäljellä olevan rahan seuranta ei toimi.  Rahat haluttaisiin käyttää opetukseen eikä viime tipassa tehtäviin ostoksiin.
• Oppimateriaalien taso on heikentynyt.
• Puutteita on resursseissa: avustajista, erityisopettajien ja oppilashuollon tuesta. 
• Ryhmät ovat liian suuria, jopa 32 oppilasta
• Uupumisesta ja alanvaihtosuunnitelmista puhutaan yhä useammin.
• Yleisopetuksen luokat eivät ole enää yleisopetusluokkia. Suomenkieliset oppilaat voivat olla jo vähemmistö.  Luokissa suurella osalla on jo asikirjat. Luokat ovat liian heterogeenisia.

SUKON väki kertoi, että lähikoulun vahvistamispilotista on saatu hyvää palautetta mukaan vapaa-ehtoisesti lähteneiden koulujen rehtoreilta. Paikalla olleet opettajat kertoivat jonkin verran muuta: alun resursseja on leikattu. Tuki ei ole ollut riittävää. 

VAIKKA Espoo on satsannut hyvin opetukseen, huolta rahan kohdentumisesta on. Tieto taksikyytien korkeasta hinnasta yllätti monet meistä. 

Perusopetuslinjan päällikkö  ja  kehittämispäällikkö kertoivat, että Espoossa on 700-800  taksikyytiä käyttävää lasta. Taksikuljetus maksaa 4000-5000 €/lapsi. 12:lla tällaisen kuljetuksen hinnalla voidaan palkata 1 opettaja tai kaksi koulunkäyntivustajaa. Koko kunnassa takseihin menee 5 miljoonaa vuodessa.

SUKON väki korosti lasten oikeutta käydä lähikoulua ja saada tuki omassa koulussaan.  Perusopetuslinjan päällikkö muistutti, että lähikouluajattelun taustalla on YK:n lasten oikeuksien julistus. Heterogeenisyys ei saa olla peikko. Se on inhimillinen ominaisuus.  Ja nyt olisi kysymys vain niistä lapsista, joilla on oppimisen vaikeuksia. Opettajien osaamistakin voidaan kehittää.

ERITYISESTI kokoomus-poliitikot olivat huolissaan  oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksista  Espoon mahdollisuuksiin satsata jatkossa koulutukseen. Persuedustajaa huoletti vieraskielisen lasten määrän kasvu. Espoolle keinoksi hän ehdotti sosiaalisesta  asumisesta tinkimistä. Vihreät olivat huolissaan siitä, jatkuuko ns. koronatuki kouluille vielä ensi vuonna .Ja pettyneitä siihen, ettei veroprosenttiin saada korotusta.

DEMAREIDEN Markku Sistonen  onnitteli EKOAY:ta hienosti onnistuneesta  tapaamiskonseptista. Hän avasi nyt sovittua 5 vuoden talouden tasapainotusohjelmaa. Siinä ei ole vielä sovittu mitään ensi vuoden budjetista tai investointiohjelmasta. Ne neuvottelut käydään erikseen, kun kaupunginjohtajan johdolla tehtävä budjettisesitys julkistetaan 29.10.  Itse nostin esiin huolen siitä, ovatko todella korkealla virkahierakiassa olevat budjettiestyksen valmistelijat oikeasti sitoutuneet poliittisten ryhmien tekemään neuvottelutulokseen.

Eräs keino tasapainottaa taloutta olisi  vaikuttaa sisäisten vuokrien ja maankäytön hintatasoon, joka on Espoossa aivan liian korkea. Myös Sukon väki vahvisti ongelman. Oppilasmäärän kasvun vuoksi luvatusta 5 miljoonasta menee  opetustoimenjohtajan mukaan vuokrien nousuun 4.6 miljoonaa.

KESKUSTELUN päätteeksi EKOAY:n puheenjohtajat ehdottivat, että poliitikot kävisivät kouluilla seuraamassa koulun arkea. Paljastivat, että minä olen niin tehnyt.

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

OSALLISTUN maanantaina 5.10 toiseen vähän samanlaiseen OAJ:n  Rexissä järjestämään opettajien päivän tilaisuuteen. 

Siksi halusin vielä vertailla esiin nousseita  teemoja aikaisempina vuosina esiin nostettuihin. Kuten alla olevista aakkosista huomaa, työmaata riittää vielä.  Mutta se on ilahduttavaa, että joidenkin huolien osalta on ilmeisesti edistytty, koska niitä ei nyt noussut esille.

Tuttuja huolia, joihin ei ole saatu vieläkään helpotusta

• Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
• Inkluusioon liittyvä pilottikokeilu
• Jakotuntien puute
• Koulujen turvallisuus; Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin.
• Lasten huonovointisuus
• liian suuret luokkakoot
• Mukana on väkivaltaisia lapsia, jotka purevat, lyövät....  
• Opettajien jaksaminen
• Opettajien riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä
• Pula oppilashuollon työntekijöistä.
• Tilavuokrat/tilapalvelut/liikelaitokset
• Uusi normaali : jopa enemmistö opetusryhmän oppilaista ei osaa suomea. 

Huolia, joita ei nyt tässä keskustelussa nostettu esiin, ja jotka ovat voineet helpottua

• Asiakirjatyö
• Case Saunalahti
• Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
• Kiky ja sen ohjeistus
• Kotikulttuurien muutos
• Kouluverkko
• Leikkaukset - mm. lukioon
• Lukioverkon epäselvyys
• Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
• Suomen kielen osaamisen (mm. maahanmuuttaja äidit)
• Toimimaton tietotekniikka
• Työsuhdeasuntojen pula
• Työterveyshuollon palveluiden alasajo
• Väistöihin liittyvät työ
• YS-ajan käyttö

 

Terveisin Itämereltä

ITÄMEREN risteilyillä on mm. sellainen maine, että se mitä laivalla tapahtuu, se laivalle jää. Nyt, kun sitä on taas turvallisesti kotona ja selailee (vasta nyt) kaikkia niitä huolenaiheita, joita näissä EKOAY:N yhteysopettajien ja päättäjien yhteisissä seminaareissa on vuodesta 2008 alkaen nostettu vakavasti esiin, kiukustuu. Vaikka keskustelujen ilmapiiri on ollut tosi rakentava,  pääosa opettajien  vuosien varrella esille nostamista ongelmista ei ole kadonnut mihinkään. Rinnalle on vain tullut lisää (ks.  blogin lopussa oleva taulukko).

SILTI mielelläni ja täydestä syystä kiitän järjestäjiä jälleen hienoista puitteista. Kiitos koulujen yhteysopettajille, jotka jaksavat  (yrittää) palauttaa päättäjiä (ja virkahenkilöitä) koulun todellisuuteen.
Kiitos Espoon virkahenkilöille, joita oli paikalla  avoimin mielin kymmenkunta. Tukistus espoolaisille puolueille. Meitä oli paikalla tasan kaksi varsinaista valtuutettua, yksi KH-tason vaikuttaja, kaksi Ovalan varsinaista jäsentä ja yhteensä 4+1. Noloa. Erityisesti valtuuston suurin ryhmä saisi hävetä. Kauniaisista oli 1.

Huolen aiheita 2019

Kirjasin ylös  (jälleen kerran) niitä huolen aiheita, joihin opettajat toivoivat, että me poliitikot  aikuisten oikeasti puuttuisimme. Huolien aiheet olivat aakkos-järjestyksessä:

Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
Inkluusioon liittyvä pilottikokeilu
Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
Kotikulttuurien muutos.
Leikkaukset - mm. lukioon
Opettajien jaksaminen
Opettajien riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä)
Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin.
Pula oppilashuollon työntekijöistä.
Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
Suomen kielen osaamisen (mm. maahanmuuttaja äidit)
Työterveyshuollon palveluiden alasajo

Keskusteluissa pohdittiin, että meillä on nyt uusi normaali, johon aikanaan saatu opettajankoulutus ei enää yllä. Uusi normaali on sitä, että jopa enemmistö opetusryhmän oppilaista ei osaa suomea. Mukana on väkivaltaisia lapsia, jotka purevat, lyövät.... Oppilaita, jotka jo ekaluokalla haluavat saada valita, tulevatko edes luokkaan.

" Meillä on pahimmat ekaluokalaiset koskaan."

Koulu ei pysty  yksin vastaamaan siihen kulttuuriseen muutokseen, mitä kodeissa tapahtuu. Vaikka pääosa lapsista voi hyvin ja saa opinnoissa hyviä jopa maailman parhaita tuloksia,  yhä kasvava osa lapsia "elää kuin pellossa." Tarvitaan vahvaa yhteistyötä sosterin kanssa.

Ratkaisuehdotuksia 2019

Me poliitikot pyysimme konkreetteja –  jopa hintalappuistettuja – ehdotuksia korjausliikkeiksi. Nämä kirjasin ylös:

* Digihankaluuksiin: Datanomiopiskelijoille kouluista työharjoittelupaikkoja.
* Huomio johtamiskulttuuriin. Johto käymään koulun arjessa. Aitoa opettajien kuulemista hankkeita käynnistettäessä.
* Kiinteistöjen hoito: Omat vahtimestarit ja talonmiehet.
* Koulun johtamisen vahvistaminen: Koulun tasolle lisää apulaisrehtoreita.
* Levottomuus ja väkivalta: Lapset/aikuiset indeksit pienemmiksi. Ryhmäkoot pienemmiksi. Lisää aikuisia. Koulutettuja koulunkäyntavustaja. Jakotunteja. Satsausta varhaiskasvatukseen ja jo siellä saatavaan tukeen. Lakimuutoksia, jotta väkivaltaa käyttäneeltä oppilaalta voitaisiin evätä oikeus koulunkäyntiin useammalta kuin yhdeltä päivältä (toki tukitoimin)
* Määrärahat: Järkiperäistetään liikelaitosmallia (mm. tuottotavoitteita)
* Opettajien jaksaminen: Karsitaan turhaa paperityötä. Suosittaan R-opettajien klinikkatyyppistä toimintamallia.
* Oppilaiden pahoinvointi: Lisää koulukuraattoreita, koulupsykologeja, nuorisotyönekijöitä.
* Osaaminen: vahvistetaan modernin erityisopetuksen osaamista.

Hienoja asioita

On kuitenkin hyvä kirjata ylös myös asioita, joista voimme olla ylpeitä:
* Espoolaiskouluilla on hieno myönteinen maine. Niissä tehdään hienoa työtä, jopa ihmeitä.
* Espoolaiset arvostavat koulutusta, ja siksi resurssitilanne on edelleen hyvä.
* Aikanaan Hannu Suntio  kehittämä konsepti risteilystä on ainutlaatuinen. Ja uusi soihdun kantaaaksen ottanut sukupolvi hoitaa homman edelleen upeasti.
* Tukholman kaupunginteatterin soppateatteri on paras paikka viettää  lauantain keskipäivä Tukholmassa. Kiitos perinteestä Jukka Kuittinen!
* Ja sunnuntai kotona on hyvä pysäkki. Nyt siihen osui vielä Ukki- ja Mimmipäivä.


 LIITE: Huolenaiheita 2008- 2019

Kannattaa lukaista.

1=  Johtamisongelmat(EFQM, eriarvoisuus, kuuleminen)
2 = Sisäilmaongelmat
3 = määrärahat(säästöt
4=  Peruskorjakset
5 = Koulukäyntiavustajat
6 = virka- ja luotamushenkilöiden välinen luottamuspula
7= (liian opettajilta) vaativat vanhemmat
8 = Opettajien pahoinvointi  (2008: Jokela)/uupumus/työmäärä
9 = Rehtorin työmäärä
10 = Työsuhdeasuntojen pula
11 = Koulujen turvallisuus
12 = Nettikiusaaminen
13 = Kokonaisbudjetti
14 = Tilavuokrat/tilapalvelut/liikelaitokset
15 = Talonmiespalvelut
16 = Kodin ja koulun yhteisytöonhelmat
17 = 3-porraisen tuen lisätyö
18 = Asiakirjatyö
19 = Toimimaton tietotekniikka
20 = Esiopetuksen purku
21 = Väistöihin liittyvät työ
22 = Lasten huonovointisuus
23= Lukiovetkon epäselvyys
24 = Erityisluokkien jakotunnit, liian suuret luuokkakoot
25= Kiky ja sen ohjeistus
26= YS-ajan käyttö
27 = Kouluverkko
28 = Case Saunalahti

EKOAY:n Kannanotto vuoden 2020 budjettiesitykseen

Espoolaisten opettajien oma järjestö on hyvin huolissaan seuraavan vuoden opetuksen määrärahoista. Kannanottoa on aihetta kuunnella molemmilla korvilla. Siksi jaan sen mielelläni.  Martti


KANNANOTTO ESPOON VUODEN 2020 BUDJETTIESITYKSEEN

Suomenkielisen opetuksen budjetista vuodelle 2020 tulleet tiedot ovat hyvin huolestuttavaa luettavaa. Annettu budjettiraami pitää sisällään niin suuret leikkaukset, että kun huomioidaan aikaisempien vuosien toimintarahoituksen reaalileikkaukset, olisi kuntalaisille annetut lupaukset opetuksen määrästä ja laadusta syytä perua. Espoo sivistyksen kärkikaupunkina ei ole realismia.

Vuoden 2020 budjettiesitys kurittaa erityisellä voimalla lukioita, ja perusteluksi näyttäisi riittävän se, että kyseessä ei ole lakisääteinen tehtävä. Kuitenkin espoolaiset arvostavat lukiopalveluita erityisen paljon, sillä espoolaiset nuoret valitsevat lukion opiskelupaikakseen Suomen korkeimmalla prosenttiosuudella. Ensi vuonna opiskelupaikkoja on tarkoitus tarjota 300 enemmän kuin tänä lukuvuonna, mutta siitä huolimatta lukio-opetukseen on varattu vähemmän rahaa kuin kuluvana lukuvuonna. Yhtenä säästökeinona onkin esitetty, että lukioiden paikkamäärää ei lisätä, mutta näin toimittaessa rikotaan espoolaisille nuorille annettu palvelulupaus. Edes tämä ei riitä kattamaan säästötarvetta, joka ensisijaisesti syntyy tiloista ja tukipalveluista.

Mitä esitetyt leikkaukset tarkoittavat lukio-opetuksen arjessa? Vaikka leikkaukset eivät kohdistuisi pakollisten kurssien ryhmäkokoihin, sillä ei olisi merkitystä opiskelijalle, koska ylioppilastutkinto perustuu pakollisiin JA syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit laajentavat ja syventävät ylioppilaskirjoituksiin tarvittavia tietoja ja taitoja (esim. kertauskurssit). Tämän päivän espoolaisille lukiolaisille on erityisen merkityksellistä tulevaisuuden jatko-opintojen kannalta mitä ja miten heille lukioissa opetetaan. Ei tule harhautua ajattelemaan, että kurssit olisivat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa niiden pakollisuuden/valinnaisuuden perusteella vaan yhdessä ne muodostavat opiskelijan kannalta järkevän kokonaisuuden. Esimerkiksi muiden kuin A1-kielen opinnot koostuvat pelkästään syventävistä ja soveltavista kursseista ja ovat niitä, joissa kurssikoot ovat pienempiä. Onko espoolaisten päättäjien tavoitteena lopettaa kaikkien muiden vieraiden kielien kuin englannin opetus espoolaisissa lukioissa? Miten tämä sopii tähän saakka keskeisessä osassa olleeseen kansainvälisyysteemaan? Esitetty 600 kurssin leikkaus merkitsee noin 30 opettajan työvuoden vähentämistä eli 10 prosentin poistoa opetuksesta.

Perusopetuksen puolella leikkaukset kohdistuisivat ensisijaisesti niihin oppilaisiin, joilla jo ennalta tiedetään olevan suurin oppimisen tuen ja ohjauksen tarve. Sopeuttamistoimena esitetään, että lisää opettajia ei palkata, vaikka oppilasmäärä yhä kasvaa. Myöskään erityisluokkia ei enää perusteta tarpeeksi. Nämä yhdessä tarkoittavat sitä, että ryhmäkoot kasvavat entisestään. Avustajapalveluista ehdotetaan leikattavaksi massiivinen osuus. Espoo on lähtenyt tielle, jossa perusopetuslain takaama oppilaan oikeus saada tarvitsemaansa tukea vaarantuu. Ainoat menojen lisäykset kohdistuvat taas kerran kiinteistömenoihin eli opetustilojen vuokriin sekä muihin sivukuluihin.

On hyvä muistaa, että jokainen kuntapoliitikko tehdessään talouspoliittisia linjauksia, joita
virkamiehet osaamisensa varassa käytäntöön muokkaavat, on samalla myös kuntatyöntekijän esimies. Kun viimeiset kymmenen vuotta on oltu leikkauksien ja niiden uhkien alla, ja samanaikaisesti työn määrä ja vaatimukset ovat ainoastaan lisääntyneet, voisi kuvitella, että moni espoolainen opettaja toivoisi olevansa opetuskäyttöön tarkoitettu rakennus, sillä vain seinillä on meidän kaupungissamme rahallisesti annettu ehtymätön arvo ja turvattu tulevaisuus, jonka joskus toivoisi olevan totta opettajallekin.

Anu Vilkki                                Matti Kangasniemi
EKOAY:n puheenjohtaja          sihteeri

Kyllä. A Hard Dayś Night

Martti  työhuoneessa. 

KYLLÄ. Tänään oli ihan kova työpäivä. Kolme kahden tunnin sessiota huipputaitavien luokanopettajaopiskelijoiden  ryhmissä. Teemoina mm. Bildung, didaktiikka, curriculum, integraatio, käytöshäiriöt, opettajan lämpö, ryhmäytyminen, vuorovaikutustaidot... ryhmäytymisleikkeja, jigsawta, vertaisopettamista...

AAMULLA autoon klo 7.20 ja kotiin klo 18. Jännä, että aamuruuhkassa keskustaan ajaan vain vähän nopeammin kuin Lahteen!

ALKUVIIKOLLA kuuntelin viimeiset kolmen opettajaparin harjoittelutunnit. Työparitoiminta toimi kaikilla kuin VR:n vessa.

HIENOJA ja silti erilaisia luokanopettajia valmistuu tänä lukuvuonna ainakin 6 kpl Helsingin yliopistossa. Osa heistä painuu töihin vielä lokakuun aikana. Osa jatkaa vielä opintoja. Eettinen, lapsen parasta edistävä  asenne on ihan kaikilla  kohdallaan. Harmi, että didatikoille on reurssoitu vain 3 tuntia/harjoittelija ohjaukseen. Mutta onneksi ohjaavat kenttäkoulujen opettajan ovat tosi taitavia.

HARJOITTELU päättyy opiskelijoiden laatimaan  raporttiin. Omille harjoittelijoilleni olen luvannut tarjota  raportit luettuani kahvit ja ptrkutilaisuuden. Sitten se oli siinä.

PARIN viikon kuluttua alkaa periodi 2:n harjoittelu. Siinä minulla on kaksi harjoittelijaparia tutussa Torpparimäen koulussa.

ONNEKSI  huomenna saa nukkua pitkään. Iltapäivällä on vielä kaksi kaksituntista ryhmää. Perjantaina sitten toinen (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen) hattu päähän ja perinteiselle EKOAY:N päättäjäseminaariin Itämerelle ties kuinka monennetta kertaa.

MUTTA silti blogilastun päätteeksi linkki hienon musiikin pariin:
https://www.youtube.com/watch?v=fG2evigIJIc

Koulutuspoliittisia eväitä Itämereltä

TAAS turvallisesti kotona EKOAY:n "Koulutus- ja vaikuttamisseminaarista"  Tukholmassa, 6. - 8.10.2017. Hyvä reissu!

Laiva oli lastattu noin 100:lla ay-opettajalla. Mausteena oli mukana opetustoimen päälliköitä, OAJ:n asiantuntijoita sekä meitä poliitikkoja. Vahvin edustus viimeisistä oli demareilla (3). Meitä oli paikalla valtuuston vpj. Markku Sistonen sekä molemmat lautakunnan jäsenet minä ja Mika-Erik Walls.

Espoon kokoomukselta, persuilta, vihreiltä ja vasemmistolta oli paikalla yksi päättäjä - varhaiskasvatusjaostosta.  Harmi kyllä pääosa valtuustoryhmien puheenjohtajistosta loisti poissaolollaan. Kurjaa oli  erityisesti se, ettei neuvottelutoimikunnan pj. ollut paikalla - sillä hänhän vetää budjettineuvottelut.

TIUKKA ohjelma alkoi heti 15.45 lyhyillä tervetulo- ja muilla lyhytpuheenvuoroilla.Sen jälkeen opetuslautakunnan väki kohtasi rehtorit ja heidän huolensa. Niitä riitti. Työmäärä kasvaa- ja myös väsyminen. Väistöistä puuttuu ohjeet, eikä niistä aiheutuvaa lisätyötä ole korvattu riittävästi. Onko johtamiskulttuuri Espoossa jotenkin muuttunut? Luottamuksen sijaan meille kerrottiin epä-luottamuksen tunteesta.  Joustamisen sijaan on joustamattomuus lisääntynyt? Rehtoreille on tilattu digitaaliset kellokortit. Huh. Osallisuuden sijasta valmisteluun on tullut ylhäältä-alas ohjaus?

TEEMA syvensi OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomiston alustus suomalaisen rehtorin työtodellisuudesta. Sen sijaan, että rehtori saisi keskittyä lakisääteisiin tehtäviinsä, hänelle siirretään yhä enemmään puhtaasti hallinnollisia tehtäviä - mutta niiden hoitamiseen ei ohjata lisäresursseja.

Tuomisto esitetteli laskelmiaan rehtorien ja erityisesti luottamusrehtorien johtamistyöhön todellisuudessa käytössä olevan työajan määrästä. Karmein tilanne on pienen pariopettajaisen koulun luottamusjohtajalla, jonka työpäiviä on Vessin mukaan se 190+3, ja rehtorille säädetystä 36,25 tunnin viikkotyöajasta pelkästään opetukseen ja valmisteluihin menee viikossa noin 20 tuntia.

Rehtoreiden jaksamisen keskeiset tukitoimet ovat 1. koulusihteeripalvelut 2. apulaisrehtoriresurssi.

Lauantain ohjelma

Lauantain virallinen ohjelma alkoi klo 15.30. Vuorossa olivat päättäjädeitit. Opettajat kiersivät viidessa tuvassa kertomassa huoliaan Sukolle, aluepäälliköille, OAJ:lle ja kahdelle opetuslautakunnan ryhmälle. Huolia oli.
- 36 esiopettajan tilanne kouluissa
- esiopetusryhmien tilanne- kun yksikään lapsi ei puhu suomea
- lasten huonovointisuus
- lukioverkon epäselvä tilanne
- nuorten opettajien uupuminen
- resurssit- liian suuret luokkakoot, erityisluokkien jakotunnit
- sisäilmaongelmat (sähköä säästetään, ilmavaihto pois päältä)

Koonnassa kuultiin joka tuvan kuulumiset
- jokavuotinen budjettiteatteri
- koulujen turvallisuus
- kiky ja sen ohjeistus
- YS-ajan käyttö

SITTEN oli vuorossa päivän keynote-luento, jonka piti OAJ:n  erityisasiantuntija Jaakko Salo. Teemana oli  koulutuspolitiikka ja opettajuuden muutos. Suomalainen koulujärjestelmä on maailman tehokkain. Siis halpa. Salo oli  erittäin huolissaan suomalaisen koulun tulosten sekä tasa-arvon nopeasta ja rajusta heikentymisestä Suomessa 3-6 viime vuoden aikana.

–  Esimerkiksi viimeisimmässä Pisa-mittauksessa on  ensi kertaa havaittavissa isoja eroja Suomen eri seutujen välillä, Salo totesi. Erityisesti pääkaupunkiseudun koulut erottuvat edukseen verrattuna  muihin alueisiin.
– Suomessa perhetaustan ja oppimistulosten yhteys on ollut pitkään maailman pienintä.  Nyt Suomi on kuitenkin romahtanut OECD-maiden keskitasolle. Hälytyssireenien pitäisi soida Eduskunnan katolla!

Oppilaiden tuentarve kasvaa koko ajan, mutta tukea on yhä vaikeampi saada.

SALO oli koonnut myös opettajuutta haastavia muutostrendejä. Niitä todella riitti.

KELLO 18 alkoi vielä tunnin mittainen sessio: EKOAY:n ja poliitikkojen päättäjätapaamiset, joissa keskusteltiin kahdessa  ryhmässä. Teemoja olivat A. Työhyvinvointi ja koulun johtaminen ja B.  Riittävätkö rahat laadukkaan opetuksen järjestämiseen?

ME demarit olimme kaikki teeman A kimpussa. Ideoimme keinoja turvata opettajien ja rehtorien jaksaminen. Opettajien sairauspoissaolot ovat lähteneet hälyttävään kasvuun! Listasimme ampumatta mitään alas mm. seuraavia keinoja:
- budjettineuvottelut: otettava kasvava oppilasmäärä huomioon. Erityisluokkien jakotunnit todella tärkeitä
- pariopettauuden lisääminen
- sisäilmaongelmat (edelleen ilmanvaihto kytketään pois päältä
- turhien töiden aito karsiminen. "Työn riisunta".

Opetuslautakunta lupasikin ryhtyä valmistelemaan EKOAY:n ja lautakunnan yhteistä kyselytuntia.

JÄRJESTELYT toimivat upeasti. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Aikaa käydä Tukhomassa oli sitäkin. Itse olin kahdeksan hengen porukassa Jukka Kuittisen johdolla Soppateatterissa. Thanks, Jukka, jälleen kerran.

Lauantai-ilta päättyi  ala carte -illalliseen henkeä kohottavine puheineen. Lihansyöjille katettiin ainakin 20 cm:n pätkä sisäfilettä. Kun meni ajoissa nukkumaan, nousi sitten sunnuntaiaamunan ajoissa ja ehti vielä tankata Buffet-aamiaisen.

VAIKKA agendalla oli pääasiassa vaikeita asioita, ote oli dialoginen ja ratkaisukeskeinen. Lautakunnan väki ottikin koppia monista asioista, ja perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja,

Kaunis kiitos EKOAY:lle järjestelyistä ja erityisesti Heli Haarolle,  Jukka Sarpilalle  ja Veera Raiviolle ohjelman juoksutuksesta sekä Hannu Suntiolle koko konseptin ideoinnista.  Oli mukavaa tavata monta vanhaa tuttua ja vähän haikallakin niitä, jotka eivät nyt olleet päässeet mukaan. 

Opettajilla on Espoossakin aitoja huolia

Jutun lopussa  pieni  clipsi tapahtumasta

EKOAY- Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjesti lauantaina koulujen ja lukioiden yhteysopettajille koulutus- tapahtuman, jonka yhtenä pisteenä oli ns. vaalitori.

VAALITORI oli Paasitornin isohko seminaarihuone, jossa tapahtumaan osallistuneilla puolueilla oli kullakin oma pöytänsä. Paikalla olivat aakkosjärjestyksessä Keskusta, Kokoomus, Persut, RKP, Sosialidemokraatit, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Siis kaikki valtuustopuolueet. Meiltä demareilta standilla juttelemassa olivat Helena Haapsaari, Martti Hellström, Hannu Suntio ja Mika-Erik Walls.

Mikä opettajia huoletti?

Tapaasimme siis neljä opettajayhmässä.  Kussakin oli  aina noin 20 opettajaa, ja aikaa oli varattu ryhmä kohti noin 40 minuuttia. Aluksi opettajat jaettiin tasaisesti eri pöytiin, mutta aikaa oli myös jutella itseä kiinnostavassa seurassa.

Vaikka Espoossa monet asiat ovat hyvin, kyllä opettajilla oli aitoja huolia. Poimin niitä tähän aakkosjärjestyksessä:

• Digiloikkavaatimus tilanteessa, jossa laitteet eivät toimi
• Dokumentointi-idiotismi. Aika menee paperitöissä.
• Ela-opettajien tuki kuluu vääriin asioihin
• Epäluottamus?  Koko ajan uusia ohjeita. Kaikkea kontrolloidaan.
• Erityisluokkien jakotuntien leikkaaminen!!
• Esiopetusryhmien siirtäminen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön- maahanmuuttajalapset jäävät vaille riittävää palvelua
• Inkluusio tilanteessa, jossa koululla ei ole riittävää erityisopetusosaamista
• Kiky- kyykytys. Työmäärä jo nyt kohtuuton
• Kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajia, kantasuomalaisia on alkanut muuttaa pois.
• Koulujen sisäilmaongelmat ja niiden vähättely
• Lauantai-työpäivien ohjeistus (korvattavan päivän työjärjestys- jolloin myös opettajilla on eripituiset päivät)
• Liian isot ryhmät, joissa on lapsia,  joille ei saada apua
• Nuorten opettajien työuupumus. Työtä on liikaa. 
• Opettajien syyllistäminen tilanteessa, jossa lapsen avuntarve on niin suuri, että hän ei saa omassa koulussa riittävää tukea (jolloin koulun budjettia "sakotetaan")
• Opetusryhmien kasvu Kauniaisten lukiossa 
• Puuttuva lapsille välttämätön tuki
• Rehtoreiden liiallinen työmäärä  (tuntuu kouluissa)
• Sisäilmaongelmat
• Taideaineiden alasajo tuntijaossa
• Tukipalvelujärjestelyjen kohtuuton laskutus
• Voimattomuus ja keinottomuus väkivaltaisten oppilaiden kanssa
• Väistömuutot ja niihin liittyvät opettajille määrätyt tavaroiden pakkaustyöt, joista ei makseta asiallisesti.
• Väistöaikainen työajan kasvu (kyyditysten valvonnat)
• Väistötilojen sisäilmaongelmat. 

VAIKKA tällaisessa tapahtumassa ei juuri pyydettykään kiitoksia, sellaisiakin tuli. Mm. tuntikehystä kiitettiin. Tilannetta Espoossa kuvattiin paremmaksi kuin esim. Helsingissä.  KULPS nousi myös esiin.

Videoclipsi tapahtumasta