Kuukauden kirja: Kultainen kirja (1530)

Erasmuksen kirja on tosi pienikokoinen. Sivuja on
122.

JOULUKUUN kasvatusalan kuukauden kirja olkoon Erasmus Rotterdamilaisen "Kultainen kirja. Nuorten hyvistä tavoista", jonka turkulainen  Faros-kustannus Oy julkaissut vuonna 2005 uudelleen suomennettuna.

Alunperin kirja ilmestyi vuonna 1530 nimellä "De civilitate morum puerillum", vapaasti suomennettuna:  Nuorukaisten hyvistä tavoista.  Se kirjoitettin helppolukuiseksi ja nopeasti omaksuttavaksi. Teos käännettiin aikanaan 14 kielelle, suomeksi  jo vuonna 1670 nimellä Cullainen kiria. Kustantajana oli Johannes Gezelius.

Kysessä on tiettävästi ensimmäinen käytösopas, ja sitä pidetään eurooppalaisen tapakulttuurin lähtökohtana. Teos oli tarkoitettu Veeren ruhtinaan Henrik-pojalle, mutta myös soveltaen myös muille pojille - opastukseksi muun muassa opinnoissa ja käytöstavoissa.

Erasmuksen mukaan nuorten kasvatus koostui useasta osasta.  Tärkein tehtävä oli istuttaa  hurskauden taimia hauraaseen mieleen. Toinen tehtävä on opettaa rakkautta ja tietämystä  vapausta taiteista (siis trivium ja quadrium MH). Kolmanneksi oli tärkeää antaa ohjeita elämän velvollisuuksista ja neljänneksi harjoittaa hyviä tapoja pienestä pitäen. "On eduksi, että ihminen on kaikin puolin järestyksessä niin mielen ja ruumiin kuin eleiden ja vaatetuksen suhteen".

Kohtuullisuus, säädyllisyys, oikeudenmukaisuus ja kunnia olivat hyveitä, joita Erasmus tarjosi prinssille ohjeiksi. Erasmus varoitti öykkäröinnista, joka on muille kiusallista. Omahyväisyys ja rehenteleväisyys on syytä jättää kotiin. Sopiva käytös toteutuu itsesäätelyn ja -hillinnän kautta.  Mm.  pöytätavat opitaan  parhaiten juurruttamalla ne jo lapsuusiässä.  

Poimin  kirjasta  käytöstapoja, joihin tuolloin kiinnitettiin huomiota.

• alastomuus
• asento
• askellus
• hampaiden valkaiseminen
• haukotteleminen
• hengittäminen (ja kuorsaaminen)
• ilman päästäminen
• kampaaminen
• karkeat sanat
• keskeyttäminen
• kuorsaaminen
• käsien peseminen
• käsillä elehtiminen
• leikit
• meikkaaminen
• nauraminen
• niistäminen
• pidoissa 
• pukeutuminen
• pään ja korvien kaiveleminen
• ruokaileminen
• silmiin katsominen
• sylkeminen
• vanhusten kunnioittaminen
• virtsaaminen
• ylenantaminen 

Alastomuus

" Sellaisten ruumiinjäsenten paljastaminen, joihin luonto on liittänyt häpeän, pitäisi olla kaukana hyvästä käytöksestä. Jos  välttämättömyys kuitenkin vaatii tällaista toimintaa, se pitää tehdä säädyllisesti ja vaatimattomasti, vaikkei paikalla olisi ketään. Enkelit ovat aina lähellä..."

" Kun olet riisuutumassa tai nousemassa vuoteesta, muista  häveliäisyys ja katso, ettet paljasta toisen katseelle mitään, minkä tavat ja luonto ovat peitettäväksi tarkoittaneet."

Asento:

" Olkapäiden tulisi  olla tasapainossa, ei niin kuin laivan purjeet, joista toinen on ylhällä ja toinen alhaalla."
" ..ne, jotka laiskuudesta ovat omaksuneet velton ryhdin, ovat taanneet itselleen kyttyräselän.."
" ... Eikä käsiä ole soveliasta pitää selän takana, sillä niin toimivat ainoastaan varkaat. "
" Istuminen polvet toisistaan erillään tai seisominen jalat haarallaan tai ristissä on rehentelijöiden tapa."
"Jalkojen siirteleminen istuessa on typeryyden merkki."

Askellus

"Askelluksen ei tulisi olla sen paremmin raukeaa kuin hätäistäkään, sillä edellinen on heikkouden, jälkimmäinen raivokkuuden merkki."

Hampaiden valkaiseminen

" Hampaiden... valkaiseminen jauheella sopii vain tytöille."

Haukotteleminen

"Jos tunnet tarvetta haukotella etkä pysty kääntymään syrjemmälle tai siirtymään pois, peitä suusi liinalla tai kämmenellä ja tee sittem ristinmerkki."

Hengittäminen

" Osoittaa huonoa käytöstä hengittää äänekkäästi sieraimillaan, sillä se on suuttumuksen merkki. Sitäkin pahempaa on kuorsata kuin  raivopää..."

Ilman päästäminen:

" On niitä, jotka kehottavat nuorukaisia hillitsemään ilmavaivojaan puristamalla pakaroitaan yhteen. Mutta ei ole hyvien tapojen mukaista aiheuttaa itselleen sairautta, jotta yrittäisi vaikuttaa kohteliaalta. Jos joudut antamaan periksi, tee se yksin. Mutta jos et, kuten vanha sanaparsi sanoo, peitä ääni yskäisyllä."

Kampaaminen

" Hiusten tulisi olla sievät, mutta ei niin laitetut kuin tyttöjen kampaus."

Karkeat sanat

" Rehdin nuorukaisen ei pitäisi omaksua karkeita sanoja kielenkäyttöönsä."
" Jos asiat vaativat jonkin häpeällisen ruumiin osan mainitsemista, siihen tulisi viitata  hienotunteisella kiertoilmauksella."

Keskeyttäminen

" On moukkamaista keskeyttää puhuja ennenkuin hän on lopettanut kertomuksensa"

Käsien peseminen

" Älä koskaan  istu pöytään pesemättä käsiäsi ja puhdistamatta kynsiäisi liasta, joka niihin on tarttunut, sillä muutoin sinua kutsutaan likasormeksi."

Käsillä elehtiminen

" ..elehtimein käsillä kertoo heikosta tasapainosta."

Leikit

" Jos kamppailet kokemattomia vastustajia vastaan ja voitat kerran toisensa jälkeen, anna toisinaan päihittää itsesi; se tekee leikistä hauskempaa.

Meikkaaminen:

" Poskia ei pidä pullistella, eikä niitä kannata tärvellä ihomaalilla kuten narrit."

Nauraminen

" Hörönauru ja kohtuuton hilpeys...on sopimatonta... Nauraminen yksinään tai vailla selvää syytä lasketaan joko tyhmyydeksi tai mielenvikaisuudeksi."

Niistäminen + muuta:

"Sieraimiin ei saisi kerätä räkää."

" Sopimatonta on  pudistella päätään ja heilutella hiuksiaan, yskiä tarpeettomasti, rykiä, samoin kuin raapia päätään, kaivella korviaan, niistää nenäänsä, sivellä kasvojaan aivan kuin pyyhkisi pois häpeää, hieroa takaraivoaan ja nostella hartioitaan. "

Pidoissa

" Kun pyyhit käsiäisi, pyyhi mielestäsi samalla kaikki huolet, sillä on huonotapaista  olla pidoissa surullinen ja levittää murhettaan muihin."
" Jos juhlat kestävät kaummin kuin on lapsille sopivaa ja alkavat muuttua irstailuksi, poistu paikalta, kun olet kylläinen, joko vaivihkaa tai pyydettyäsi luvan."

Pukeutuminen:

Erasmus kannatti täyspukeutumista. Vaatteiden tarkoituksena on kaunistaa ja verhota ruumista.
Paidassa ei saa olla virtsatahroja, eikä iho kaipaa tatuointeja. Puhtaus kuuluu luonnostaan sivistyneeseen käytökseen.

" Vaatteen tehtävä on verhota se, mikä on siveetöntä näyttää muiden silmille."
" Sivistynyt huolettomuus sopii nuorille."

Ruokaileminen:

" Kieltydy kohteliaasti, jos sinut kutsutaan kovin kunnioitetulle paikalle."
" Vanhempien ihmisten ja toipilaiden on soveliasta nojata toisella tai molemmalla kyynärpäällä pöytään."
" Älä koske ensimmäisenä ruokaan."
" Sinun ei tulisi ottaa ...kaikkea... vaan tyytyä siihen annokseen, joka edessäsi on."
" Pureskele ruokasi ennenkuin juot."
" Epäkohteliasta on ... tuijottaa herkeämättä toista ihmistä."
" Naiselle hiljaisuus on viehättävä ominaisuus, mutta  vielä viehättävämpi se on lapsille."
"Jotkut pikemminkin hotkivat kuin nauttivat ruokansa, aivan kuin ne, kuten sanonta kuuluu, jotka kohta joutuvat kaltereiden taakse. Tällainen ahmiminen on tyypillistä varkaille. Jotkut ahtavat kerralla suuhunsa niin paljon, että heidän poskensa paisuvat kuin palkeet. Jotkut avaavat pureskellessaan leukansa niin ammolleen, että ääntelevät kuin siat. Jotkut taas hengittävät niellessään niin raskaasti, että tuntuu kuin heitä kuristettaisiin. Ei ole kohteliasta eikä turvallistakaan juoda tai puhua suu täynnä ruokaa."
" On töykeää tarjota toiselle jotakin sellaista, jonka itse olet puoliksi syönyt. Yhtä karkeaa on kastaa puoliksi syöty leivänpala uudelleen keittoon ja vastenmielistä sylkäistä ulos pureskeltua ruokaa ja pudottaa takaisin lautaselle. Jos olet syönyt jotakin, jota et pysty nielemään, sinun pitää hienotunteisesti kääntyä poispäin ja heittää se jonnekin....Älä heitä luita tai muita jätteitä pöydän alle lattiaa roskaamaan tai paiskaa niitä pöytäliinalle, puhumattakaan siitä, että laittaisit ne tarjoiluastialle. Laita ne lautasesi reunalle tai astialle, joka on annettu nimenomaan tähteitä varten."

Silmiin katsominen:

" Kun kohtaat toisen ihmisen, katso aina silmiin, sillä silmät paljastavat mitä sinä olet. Ohi katsojalla eivät useinkaan ole puhtaat jauhot pussissa. Levolliset ja kunnioittavat silmät kertovat omistamastasi kauneudesta. Julmat silmät viittaavat vihaisuuteen, julkeat röyhkeyteen ja levottomat mielipuolisuuteen. "

Sylkeminen

" Sylkiessä käänny poispäin, ettet pärski toisten päälle... Liman uudelleen nieleminen on siivotonta..."

Vanhusten kunnioittaminen
"... on noustava seisomaan vanhusten edessä."

Virtsaaminen:

" Virtsan pidättäminen on haitaksi terveydelle, mutta hyvät tavat edellyttävät tarpeen tekemistä yksinäisyydessä. "

Ylenantaminen

" Vetäydy syrjään, jos olet antamaisillasi ylen. Oksentaminen ei ole sinänsä rumaa, mutta ylesyömisen jälkeen se on häpeällistä."

Yhteenvetoa

En ole ihan varma, kumpi on vaikeampaa: elää uuden ajan alun tapojen vai nykyisen tavattomuuden mukaan.  Mainio on kuitenkin yhä  Erasmuksen ohje: Samalla kun on itseään kohtaan vaativa on annettava auliisti anteeksi hairahdus muille.

"  On sellaisia, jotka korvaavat muilla avuillaan käytöksensä karkeuden. En siis tarkoita sitä, ettei voisi olla hyvä ihminen, vaikkei osaisikaan käyttäytyä. Mutta jos toveri tekee virheen tietämättömyyttään asiassa, jolla on seuraamuksensa, on kohteliasta neuvoa häntä kahden kesken."

Lyhyesti Erasmus Rotterdamilaisesta  

Erasmus (1466- 1536) oli Euroopan johtavia renessanssihumanisteja ja oman aikakautensa kuuluisin oppinut.

Hänen nimensä oli alunperin Gerrit Gerritzoonsin.  Gerrit oli  katolisen papin ja lääkärin tyttären  avioton poika.

Vanhempien kuoltua, hän opiskeli luostarissa ryhtyäkseen munkiksi,  mutta siirtyi sitten eri ruhtinaiden palvelukseen.  Erasmus oli ensimmäinen, joka elätti itsensä vapaana kirjailijana. Kirjapainotaito oli juuri keksitty.

Suomalainen Mikael Agricola oli Erasmuksen oppilaita.

Perusopetus, tapakasvatus ja käyttäytymisen arviointi

Päivitetty ja tehty korjauksia 16.12.
OPETUSHALLITUS järjestää vuosittain perusopetuksen tapakasvatusviikon. Hieno juttu. Lehdistöpuffeissa korostetaan, kuinka tärkeää tapakasvatus on. Syksyllä 2013 todettiin, että "Tapakasvatus on yksi sekä esi- ja perusopetuksen että toisen asteen opetuksen tärkeimmistä kaikki oppiaineet läpäisevistä kokonaisuuksista."

Vuonna 2015 todettiin: " Perusopetuksen tapakasvatusta tukee eri oppiaineissa annettu opetus, mutta myös hyvä, toiset huomioonottava käytös oppituntien ulkopuolellakin."  Upea juttu.

Valtioneuvoston asetus määrittelee perusopetuksen yhdeksi tavoitteeksi kasvatuksen hyviin tapoihin. Se on kaikkia vuosiluokkia, oppiaineita ja opettajia sitova tavoite.

Uuusista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kasvatusta toisten ihmisten kanssa elämiseen ja hyviin tapoihin käsitellään monesta eri näkökulmasta. Hyviin tapoihin liittyviä osia löytyy  mm. laaja-alaisen osaamisen tavoitteista.  ”Oppilaita kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja”.

Tapakasvatus näkyy uudessa opetussuunnitelmassa osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Opetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin kuuluvat muiden muassa yhteistyö, vastuullisuus sekä kasvu hyviin tapoihin. Seitsemästä laaja-alaisesta osaamisalueesta jokaisessa eli Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Monilukutaito (L4), Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) sisältävät tapakasvatuksen elementtejä, jotka heijastuvat kaikkiin oppiaineisiin. Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön, hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen.

Opetushallituksen http://edu.fi/tapakasvatus- sivuilla kerrotaan tapakasvatuksesta: "Tapakasvatus ilmenee uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esimerkiksi opettajien ohjauksena ja kannustuksena toisten kuuntelemiseen, yhdessä tekemiseen ja yhteisten sääntöjen luomiseen, tieto- ja viestintäteknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön sekä vastuunottoon oppimisympäristön viihtyisyydestä ja ilmapiiristä.  Koonta tapoihin kiittyvistä tavoitteista  löytyy tästä linkistä.

Myös oppiaineista löytyy laaja-alaista osaamista tukevia tavoitteita kunkin oppiaineen omasta näkökulmasta.  Tapa-kasvatus-sivuilla sanotaan, että oppiaineista kotitalous, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, terveystieto, liikunta, uskonto ja elämänkatsomustieto sekä äidinkieli ja muut kielet vahvistavat erityisesti tapakasvatusta.

Aikuisten antaman mallin ja selkeiden odotusten tulisi vahvistaa oppilaissa arvostavaa suhtautumista ja hyvää käytöstä toisia ihmisiä ja myös muuta ympäristöä kohtaan. Arvoperustassa nostetaan esiin rakentava vuorovaikutus, toisia kunnioittavasta tapa toimia, toisen asemaan asettuminen jne. Arvoperustassa todetaan, että ”Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään ja toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen.” Oppimiskäsityksen kuvauksessa todetaan, että oppilaita ohjataan ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen kuvauksessa todetaan, että yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä.  Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan.

Tein vielä tähän koonnan edu.fi- liitteessä esitellyistä hyviin tapoihin liittyvistä taidoista (jälleen tulkitsen)
- asianmukaisen käyttäytymisen taito (työelämä)
- eettisesti kestävä  tvt:n käyttötaito
- empatiataidot
- hyvät tavat, noudattaminen
- hyvät ja turvalliset tvt:n käyttötavat
- ilmapiiristä vastuun ottaminen
- kiusaamattomuden taito
- kuunteleminen
- myönteinen vuorovaikutus
- oikeudenmukaisuus
- omien velvollisuuksien ja vastuun ymmärtämisen taito
- rakentavan mielipiteiden ilmaisun taito
- ratkaisujen etsimisen taito  koulun yhteisöissä.
- ristiriitojen käsittelytaito
- ryhmässä toimimisen taidot (työskentelytaito?)
- sosiaaliset taidot
- syrjimättömyyden taito
- sääntöjen noudattaminen
- taito kunnioittaa
- taito luottaa
- tekijänoikeuksien (kunnioittaminen)
- toisen asemaan asettuminen
- tunnetaidot
- vastavuoroisuus
- vastuullinen toiminta liikenteessä
- vastuunotto tehtävistä (työskentelytaito?)
- vastuunottoon itsestä, kavereista ja lähiympäristöstä
- vastuunotto viestinnästä
- vuorovaikutustaidot
- yhdessä toimiminen
- yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu (työskentelytaito?)
- yhteistyö  (työskentelytaito?)
- ystävällisyys

MAININTOJA on siis enemmän kuin mitä itse hakusanoilla löysin. Mutta edelleen olen sitä mieltä että perusteissa liikutaan tapakasvatuksen osalta kovin abstraktilla tasolla: ylläolevat lainaukset ohjaavat kasvatusta - minusta - päämäärinä ja periaatteina. Koulun arjessa, erityisesti koulun monikulttuuristuessa, olisi todella tärkeää päästä konkreettisiin tavoitteisiin. Niitä etsin perusteista, ja etsin tässä lastussakin. Tässä vielä omat löytöni:

Tapakasvatus

Tein pdf-versioon haun tapakasvatus-sanalla. Osumia oli tasan 3. Perusteiden 549 sivulta löytyi seuraavat maininnat:
- Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.
- Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa.... mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja 
tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet 

- Saamen kielen opetuksessa olin osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta.

Tapa

TEIN myös haun sanalla tapa. Näyttää siltä, että tapakasvatuksesta ollaan kiinnostuneita lähinnä uskonnon opetuksessa ( Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus/ tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuoden juhlien perinteet ja tavat...) sekä  viittomakielessä  (Opetuksessa keskeisiä ovat kieli, kirjallisuus ja kertomusperinne, perinteet, tavat, taide ja historia)

Käytös

Kun ei oikein tapakasvatusta löytynyt, tein haun käytös- hakusanalla. Osumia löytyi laaja-alaisen osaamisen kuvauksista:
-  L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.
- L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. (Koulutyössä oppilailla on tilaisuuksia harjoitella ajanhallintaa, hyvää käytöstä sekä muita omaan ja yhteiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia toimintatapoja;  itsestä huolehtiminen ja arjen taidot todetaan, että kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen ja että oppilailla tulee olla koulussa mahdollisuus kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan sekä kasvaa huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeys. )
- L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen.
- L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys. (Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys).
- L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen –kuvauksessa puhutaan siitä, että osallistuessaan oppilaan oppivat ilmaisemaan näkemyksiään rakentavasti ja toimimaan yhteistyössä, kunnioittamaan toisten näkemyksiä ja ratkaisemaan ristiriitoja.

Uskonnontunneilla kannustetaan käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa. Lisäksi islamin tunneilla pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisia käytöstapoja, perehdytään islamilaisiin käytöstapoihin. YPIssä ..  harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa. Terveystiedossa ohjataan tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään ja oppilas oppii nimeämään useita tunteita sekä osaa antaa esimerkkejä tunteiden ja
käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisen säätelystä.

Luvussa 5.1. todetaan, että laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Lisäksi oppilaita opastetaan  käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Luvussa 6 muistutetaan, että oppilaan  käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle.

Käyttäytymisen arvioinnista

Arviointi-luvussa todetaan, että käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon (1) muut ihmiset ja (2) ympäristö sekä (3) noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä.
Oppilaille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee perusteiden mukaan  aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin.  Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Opetuksen järjestäjän on siis linjattava käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä.

Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Käyttäytymisen tavoitteet

Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat siis  (1) koulun kasvatustavoitteisiin, (2) yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja (3) järjestyssääntöihin.

Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn (mutta ei siis toimintakulttuurin linjauksiin ja järjestyssääntöjen laadintaan?). Oppilaille sen sijaan  tulee järjestää mahdollisuus osallistua koulun järjestyssäännön valmisteluun (PoL 47 a § 1mom).

MITÄ nämä käyttäytymisen tavoitteet voisivat olla?  Tein nettihaun, ja kaivoin esiin arviointikriteereitä (osa on vuoden 2004 perusteiden aikaisia) 12 lähteestä:  Ahvenisto, Aurora, Eno, Juankoski, Kaunianen, Mikkeli, Mukkula, Oulu, Raisio, Savonlinna, Teuva, Utajärvi ja Viikki. Kokosin seuraavan listan tekijöistä, joita oli mainittu arvosanojen 4-10 kriteereissä. Olen vaihtanut punaiseksi kriteerit, jotka ovat minusta "laittomia" joko siksi, että ne kuvaavat työskentelutaitoja (jota arvioidaan oppiaineiden yhteydessä) tai jotka viittaavat oppilaan luonteeseen/persoonaan/temperamenttiin.


HYVÄN KÄYTTÄYTYMISEN TAITOJA

Mitä oppilas tekee/osaa tehdä?

aiheuttaa toisissa mielihyvää, antaa työrauhan muille ja myös itselleen, auttaa apua tarvitsevia, edistää/ osallistuu työrauhan ylläpitämiseen/oppimisilmapiiriä/koulutyötä, hallitsee itsensä
huolehtii opiskeluvälineistään/ oppimisympäristöstä/  tehtävistään/velvoitteista/ yhteisestä työ- ja elinympäristöstä omalta osaltaan, hyväksyy erilaisuuden, innostaa tovereitaan myönteiseen käyttäytymiseen, jättää kengät niille tarkoitettuun paikkaan, kannustaa toisia, kantaa oman vastuunsa  koulutyöstä myös silloin, kun opettaja on poissa, kantaa vastuun  tekemisistään, kantaa vastuuta omasta koulunkäynnistä/ koulunkäynti sujuu,  kertoo aikuisille kaikista kiusaamistapauksista, joita näkee, kontrolloi omaa käytöstään, korjaa omaa käytöstään, käy koulua säännöllisesti, käyttäytyy hyvin/ koulun sääntöjen mukaan/ käyttää asiallista kieltä/ jokaisesta hänen omaa nimeään, noudattaa  aikuisten antamia ohjeita/ hyviä käytöstapoja/ ihmisten yhteiselämän yleisiä pelisääntöjä/ järjestyssääntöjä/ ohjeita/ sääntöjä/ yhteisiä sopimuksia, odottaa vuoroaan, osallistuu opetukseen, ottaa huomioon tilanteen vaatimukset käyttäytymisessään, ottaa välineet mukaan, pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja lainaksi saamistamme koulun tavaroista, pitää oman pulpettinsa ja luokkansa siistinä, puhuu toisille kauniisti, puuttuu  rakentavasti epäkohtiin, joita huomaa ympärillään, pyytää anteeksi, jos toimii typerästi, rakentaa yhteishenkeä, ratkaisee ristiriitatilanteet rakentavasti, selvittää poissolot, seuraa opetusta, siistiä työnjälkeä, sopeutuu  kouluyhteisön jäseneksi, sovittaa tekonsa, tekee  koululaiselle kuuluvat tehtävät, erityisesti läksyt,  tervehtii, toimii  aktiivisesti työrauhan ylläpitämiseksi/ aktiivisesti yhteisön ja opiskeluympäristön ja kestävän tulevaisuuden hyväksi/ moraalisten periaatteiden mukaisesti/ ohjeiden mukaan/ oman  ryhmänsä ja kouluyhteisön suhteen parhaaksi/ yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tulee kouluun ajoissa, työskentelee ryhmän jäsenenä, vaalii ympäristöä vaikuttaa myönteisesti muihin oppilaisiin/ oppimistilanteisiin/ sopuun/ työskentelyilmapiiriin /yhteishenkeen /yhteistyöilmapiiriin ja ylläpitää työrauhaa.

Millainen hän on?

aktiivinen, asiallinen, avulias, empaattinen, huolellinen, huomaavainen, kohtelias opettajille, henkilökunnalle ja kavereille, luotettava kouluyhteisön jäsenenä, myönteinen, oikeudenmukainen, 
oma-aloitteinen työskentelyssään, rehellinen, reilu kaikille, yhteistyökykyinen, yhteisvastuullinen
ja ystävällinen


Miten hän suhtautuu asioihin (asenteet)

arvostaa omaa ja muiden työtä/ oppimisympäristöään, erottaa oikean ja väärän/ soveliaan ja sopimattoman, hyväksyy säännöt/ymmärtää  sääntöjen merkityksen, kunnioittaa muita/ toisen ihmisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta/ toisten työtä,  ottaa huomioon turvallisuuden/ muut
Suhtautuu  myönteisesti ihmisten perusoikeuksiin, kanssaihmisiin, koulunkäyntiin/ koulutyöhön/ kouluyhteisöön /muiden koulunkäyntiin/ saamaansa ohjaukseen/ toisten tarpeita ja tunteita kohtaan/ yhteisiin sopimuksiin, suhtautuu vastuullisesti yhteiseen omaisuuteen, yhteisiin asioihin, suvaitsee erilaisuutta ja tulee toimeen toisten kanssa  

HUONON KÄYTTÄYTYMISEN TAPOJA

Mitä hän tekee?

aiheuttaa epäsopua/ mielipahaa/ vaaratilanteita, ei välitä mitä muut ajattelevat käyttäytymisestä,
häiritsee, kiilailee, kiroilee, kiusaa/on mukana kiusaamisessa, käyttäytyy huonosti, käyttää  huonoa/sopimatonta kieltä, myöhästyy, ottaa toisten tai koulun omaisuutta, pinnaa/on pois luvatta
rikkoo järjestyssääntöjä/ sääntöjä, syrjii (ops-perusteet), syrjäytyy kouluyhteisöstä, tappelee, tönii, törmää pulmiin yhteistyössä, uhkailee, vaikuttaa kielteisesti työskentelyilmapiiriin/ yhteishenkeen / yhteistyöilmapiiriin ja vahingoittaa oppimisympäristöä. Koulunkäynti ei suju

Millainen hän on?

arvaamaton, edesvastuuton, ei koulun kurinitokeinoin ojennettavissa oleva, epäasiallinen, karkea, loukkaava, passiivinen, piittaamaton, törkeä, vaaraksi itselleen ja muille, väkivaltainen ja välinpitämätön.

Miten hän suhtautuu?

asennoituu kielteisesti koulunkäyntiin / yhteisiin sopimuksiin /kouluyhteisöön negatiivisesti.

Mitä hän tarvitsee/mitä hänelle pitää tehdä /Mitä hänelle kertyy

Aikuisen valvontaa, erityistoimenpiteitä, huomautuksia, kurinpitorangaistuksia, neuvontaa, ohjausta ja välittömiä oppilashuollollisia toimenpiteitä ja niiden seurantaa.

PS. Seuraavassa blogilastussa pohdin vielä käyttäytymisen arvioinnin skaalaa.