Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, toukokuuta 31, 2007

Teatteria teatteria



RONJAn näki Aurorassa 1280 katsojaa. Esityksiä oli kenraaleineen kahdeksan. Neljä miehitystä, ja siksi kaikki esitykset toivat tarinaan uusia kerroksia. Keskiviikkona aikuisväki piti tietysti karonkan. Enkä häpeä kertoa, kuinka ylpeitä olimme itse tuosta produktiosta. Moni aikuinenkin oli pysähtynyt pohtimaan Lindgrenin sadun syviä kerrostumia. Ja lapset olivat niin upeita. Rooleissa olleille lapsille jaetaankin todistusten mukana kunniakirjat.



TORSTAI-iltana minulla oli mahdollisuus seurata kansainvälistä huippumusikaalia Mamma Mia. Abban upea musiikki oli saatu luontevaksi osaksi juonta. Juoni oli kevyt, hauskakin. Näyttämäliikunta oli häikäisevää. Vauhti oli uskomaton.

KAKSI HIENOA esitystä samalla viikolla. Taide synnyttää energiaa.

maanantaina, toukokuuta 28, 2007

Ronja tulee Auroraan osa II



ELÄMÄ ON LAIFFII, siteeraan suomalaista kansanfilosofia. Tänään tuntui todella siltä. Oli Ronjan teatterileiripäivä. Koko koulu valmistautui tiistain ja keskiviikon esityksiin. Portaatkin muuttuvat metsäksi. Pekan pikapaino painoi pikaisesti Ronja-julisteet.



RONJA on upea tarina ystävyydestä, rakkaudesta, hyvästä ja pahasta meissä kaikissa. JJ:n kanssa saimme hymyt naamaan, kun kuulimme, että Ryhmäteatterin Tuntematon käyttää kuollutta Rokkaa kertojana ensi kesänä. Me ehdimme ensin !!! Tässä Ronjan sovituksessa Pietu kertoo elämää suuremman tarinan.



TÄNÄÄN neljä miehitystä veti läpimenot. Toinen toistaan upeammin. Musiikki ja valot! Tanssit! Puvut! Lavastus. Tällä elää pitkään.



RONJAN tarinassa on koko elämä. Myös kuolema kuuluu siihen. Tummat sävyt sopivat paremmin aikuisten näyteltäviksi.

sunnuntaina, toukokuuta 27, 2007

Promovendina osa II



PITKÄ JUHLAKAUSI päättyi siis lauantaina promootio-tanssiaisin Vanhalla. Olimme niiden joukossa, joiden oli onnistunut varata virallinen kuvausaika ennen juhlien alkua. Ensimmäisenä tanssivat kunniavieraat oman poloneesinsa ja sitten tohtorit omansa. Se oli hauskaa. Maistereilla oli huomattavasti vaikeampi tehtävä: tanssia noin kahdeksanosainen franseljeesi. Tämän jälkeen sai tanssia vanhoja tansseja tanssikortin mukaan. Kuntomme oli tähdätty cicapoon, ja sehän sujui. Muutaman nestetankkauksen, valssien ja maukkaan salaatin antamalla voimalla lähdimmekin hyvillä mielin ajoissa kotiin.

lauantaina, toukokuuta 26, 2007

Promovendina osa I



VIIKKO 21 on ollut paitsi tärkeä kouluviikkoa, myös juhlava promootioviikko. Maanantai-iltana oli toiset tanssiharjoitukset, ja ainakin tohtori-poloneesissa jalat pysyivät perässä siksi hyvin, että tämäniltaisissa tanssaisissa seisomme rivissä. Promootiojuhlallisuudet päättyvät tanssiaisiin Vanhalla. Joidenkin osalta tarkka päätöshetki on tosin sunnuntain puolella auringon noustessa.




JUHLIEN SARJA alkoi varsinaisesti toissapäivänä torstaina yliopiston juhlasalissa aktiharjoituksilla klo 15. Niissä otetiin tuntumaa promootion asemointiin ja annettiin tarkat ohjeet sekä pukeutumisesta että aktin erikoisuudesta: neljän tunnin seisomisesta selviämiseen. Pyörtymisten suhteen annettiin ehdoton nollatoleranssi: kukaan ei saa pyörtyä.

KLO 16.30 YLIOPISTON rehtori otti sitten tohtoripromovendit vastaan ja tarjosi kuohujuomaa ja pientä suolapalaa.



SEN JÄLKEEN siirryttiin tilausbusseihin, jotka veivät juhla-asuiset promovendit seuralaisineen Kaapelitehtaalle Miekanhiojaispäivällisille. Kaapelitehtaan sali oli sisustetty komeasti, ja istumajärjestysta ohjasi plaseeraus, jossa pöytiin oli sijoitettu riemumaistereita, professoreita, tohtori- ja maisteripromovendeja. Omaan pöytääni osui mm. professori Jarkko Hautamäki ja hänen vieraansa Moskovan yliopistosta. Ruoka oli maukasta, ja ohjelmaan kuului hyvin valmisteltuja akateemisia puheita, joiden ominaisuuksiin kuuluu taito jakaa juttu kolmelle kielelle. ja tietysti ilta huipentui miekan hiontaan oikealla maalaistahkolla.

EILEN oli sitten tärkein päivä: itse promootio. Promovendit asetettiin jonoihin aakkosjärjestyksessa yliopiston käytävillä. Kulkueessa marssittiin sitten juhlasaliin etukäteen tarkasti määrätyille paikoille. Minulle osui tyhjä arpa - jouduin seisomaan eturivissä. Joka liike näkyi. Mutta toisaalta sitä myos itse näki.

KUVA: (Meri Siippainen, lainattu Helsingin yliopiston sivuilta).

Maisterit tulivat yksi kerrallaan parnassolle, ja saivat hiuksilleen seuralaisensa ompeleman seppeleen. Itse laskin, että vauhti oli hyvä, noin 11 sekunttia/maisteri. Tohtoreilla aikaa meni hieman enemmän, kun heille ojennettiin sekä hattu että miekka.
Silti aikataulu piti, ja Maamme laulun jälkeen kulkue lähti kirkkoon lähes tunnin etuajassa. Tuo muutaman sadan metrin matka on tavallisesti kuvaajia kiinnostavin osa promootiossa. Nyt medialla taisi oli kiinnostavampia uutisia.

JUMALANPALVELUS oli ekumeeninen ja kolmikielinen. Saarnassa pohdittiin logosta, tieteen ja uskonnon suhdetta. Ekumeenisuus näkyi tai paremminkin kuului ortodoksisen kuoron moniäänisenä lauluna.

KUVA ( Jorma Hellström). Promovendi on sitten saanut virallisen luvan käyttää arvomerkkejä: tohtorin hattua ja miekkaa.

JO 15.15 OLIMME valmiit noutamaan diplomimme. Ja sitten oli muutaman tunnin tauko. Oli mm. keksittävä, kuinka miekan saa pysymään oikein päin vyöttömässä frakkihousussa. Onneksi äidillä oli silkkisiä mustia nauhoja, joiden avulla ongelma ratkesi luovasti. Ja teki oikein hyvää lepuuttaa hetki jalkojaan. Sitten vaihdettiin musta liivi valkeaksi, ja mattakengät kiiltäviksi. Matka Lallukasta Finlandiatalolle taittui leppoisasti jalkamiehenä.

KUVA: Lainattu sivulta www.finlandiatalo.fi


KLO 19 TOHTORIPROMOVENDIEN piti olla seuralaisineen Finlandia-talolla. Vuorossa oli promootiopäivällinen. Vieraat oli plaseerattu lähes 60 pöytään, ja kussakin istui 12 juhlijaa. Tällä kertaa professorit oli sijoitettu omiin pöytiinsä. Ateria oli monipuolinen, ja juomia tarjottiin riittävästi. Ohjelmassa oli kuorolaulua, runoja, akateemisia puheita ja vastapuheita. Me poistuimme jälleen ennen kahvia klo 23.

TÄNÄ AAMUNA suuri osa promovendeista lähti klo 10 veneretkelle. Me jäimme monien suositteluista huolimatta kotiin. Eikä pelkästään sateen vuoksi. On vain tosi mukava pitää pieni tauko ennen klo 19 alkavia tanssiaisia. Ehtii käydä kaupassa. Saunassa. Jne.

keskiviikkona, toukokuuta 23, 2007

Hyvä paha opettaja osa II

STT:N KAUTTA levisi eilen uutinen: Eläkeläisrehtorille uusi tuomio oppilaiden kiusaamisesta

UUTISEN KAUTTA saa aiheen palata kysymykseen pahoista opettajista. Usean vuoden kestäneessä oikeusjutussa edettiin jälleen yksi askel, kun Nummipusulalaisen kyläkoulun entiselle rehtorille tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 200 euron sakot, minkä lisäksi hän joutuu maksamaan tuhat euroa korvauksia kahdelle entiselle oppilaalleen. Juttu oli palautettu Lohjan käräjäoikeuteen. Turun hovioikeus oli kumonnut aiemmin langetetun tuomion käsittelyvirheen takia. Nyt oikeus totesi miehen syyllistyneen ala-asteikäisten oppilaittensa nöyryyttävään ja alentavaan kohteluun vuosina 2000-2004. Mies röyhtäytti, itketti ja konttautti oppilaitaan, oikeus totesi. Ex-rehtori on nykyisin työkyvyttömyyseläkkeellä.

OLEN SEURANNUT tapausta jo vuosia. Ex-rehtorilla on omat nettisivut, joilla hän kertoo omaa katkeraa tulkintaansa prosessista (http://kotisivu.dnainternet.net/poroila/). Hän myönsi STT:n uutisen mukaan oikeudessa teot mutta piti niitä kasvatuksellisena menetelmänään. Bloginsa mukaan Poroila ei ole myöntänyt tekoja.

Tässä kristallisoituu ylipäätään kiusaamistapausten selvittämisen syvä vaikeus. Vastakkain on usein kaksi aivan erilaista tarinaa, jotka pahimmassa tapauksessa ovat kertojilleen tosia. Kiusaamistapauksissa lähtökohta on aina kiusatun subjektiivinen kokemus, kyse on siis mielikuvista ja tulkinnoista. Toiminta on kiusaamista, kun kiusatun kielteiseksi kokema teko toistuu ja kun kiusaajan ja kiusatun välillä on epäsuhta. Kiusatuksi syytetyn teon hyvältäkään kuulostava tarkoitus ei yleensä riitä argumenttina muuttamaan asiaa.

AIVAN yhtä vaikeita selvittää ovat monet koululaisten keskinäiset kiusaamistapaukset. Niissä saattaa olla useita osallisia. Ilkeitä tekoja tehdään molemmin puoli. Kyse on ryhmäilmiöstä, erilaisista ihmissuhteiden vääristymistä, joiden alkulähde voi olla lapsille itsellekin vaikeasti kuvattava. Alan olla yhä vakuuttuneempi, että suomalaiskouluissa ja myös meillä Aurorassa olisi entistä enemmän koulutettava opettajia ryhmäprosesseihin ja käytettävä aikaa luokan ryhmäytymiseen ja hyvän luokkahengen rakentamiseen. Meillä on liian kiire opettaa.

ON SURULLISTA, että ihmiset kiusaavat toisiaan. Aikuisten osalta kiusaamisen on rikos. Kunpa asioihin osattaisiin puuttua ajoissa, ettei kenenkään työura päättyisi oikeudenkäynteihin niin, että samalla menee terveys. Kaikki hyväkin mitätöityy. Yhtä surullista on, että niin moni aikuinen ei kykene tarkastelemaan omaa toimintaansa pelkäävän lapsen silmin.

maanantaina, toukokuuta 21, 2007

Viikko täynnä iloista toimintaa



UPEA VIIKKO. Eilen sunnuntaina ilma oli kuin hunajaa. Perinneyhdistys Aurora- ainoa yhdistys, jonka hallitukseen kuulun-oli mukana järjestämässä mukavaa toukokuista tapahtumaa. Myimme kirjoja. Paikalla oli myös Kiion Mikon puuhapaja, joka oli tosi suosittu. Tapasin monia oppilaiden vanhempia ja oppilaitakin. Juttelin lautakunnan varapuheenjohtaja Marjo Matikan kanssa. Yhdistyksellämme oli myös kevätkokous, mutta Auroran dataprojektori sai edustaa siellä minua:-)



TÄNÄÄN maanantaina alkoivat Ronjan läpimenot. Klo 11-12 jutun veti läpi ykkösmiehitys ja klo 12-13 kakkosmiehitys. Sali on valmis. Nina ja ihana "vanha" TS-lehtorimme Leena olivat tekemässä pukuja ja nukkeja. Koteihin lähti kutsu, ja julisteen stailaus aloitettiin.

ILTAPÄIVÄLLÄ oli TIP-hankkeen valmisteluryhmän viimeinen kokous. Asia on torstaina lautakunnan listalla. Saimme hankesuunnitelman pitkälti valmiiksi.

PÄIVÄ venyi iltaan, sillä klo 20-21.30 olivat toiset Porthaniassa tanssiharjoitukset promootiota varten. Tuli jano. Ja nälkä. Söin maailman parhaan porilaisen Bottan edessä olevasta nakkikioskista.

Frakki on lainattu. Hattu ostettu ja miekankin pitäisi tulla juhlasaliin. Torstaina on promootion harjoitukset, ja kemut jatkuvat sunnuntai-aamuun saakka. Edessä on siis viikko täynnä iloista toimintaa.

lauantaina, toukokuuta 19, 2007

Hyvä paha opettaja

KUVA: Uusikylä, Kari 2006. Hyvä paha opettaja. Jyväskylä: Minerva Kustannus.

UPEAN SUNNUNTAIN AAMIAISEKSI ahmin kasvatustieteen professori Kari Uusikylän vuosi sitten ilmestyneen puheenvuoron opettajuudesta. Uusikylä tarttuu yhteen didaktiikan vaikeimmista kysymyksistä: millainen on hyvä (ja paha) opettaja. Hänellä on mahdollisuudet onnistua tehtävässä toisaalta perinpohjaisen lukeneisuutensa, toisaalta yli 500:lta opettajaksi opiskelevalta keräämänsä koulumuistoista kertovista teksteistä koostuvan empiirisen aineiston avulla.

HYVÄÄ ei tässä rajata didaktiseksi kysymykseksi opetustaitavuudesta vaan tarkastelu ulotetaan rohkeasti välittämisen kentälle (pedagoginen suhde) hyvän ja pahan kysymyksiin. Valinta on viisas. Se korostaa opettajan usein pelkiltä oppimistuloksilta piiloon jäävää merkittävää vaikutusta oppilaisiin. Uusikylän mielestä opettajan suhde oppilaaseen on kaikkein tärkeintä. Tämän suhteen avainkäsitteitä on pedagoginen rakkaus.

Käsite on vaikea. Kyse on siitä, että hyvän opettajan toimintaa ohjaa pedagoginen eetos, hän pyrkii toimissaan edistämään oppilaidensa tasapainoista kasvua hyviksi, ahkeriksi ihmisiksi, jotka erottavat käytännössä hyvän ja pahan, oikean ja väärän. Tähän liittyy kysymys opetuksesta ja kasvatuksesta. Uusikylän mukaan kouluopetus on aina myös koulukasvatusta, koska koulunkäynti vaikuttaa oppilaiden minäkuvaan, tunne-elämään ja mielenterveyteen. Tietojen oppimisen rinnalla tapahtuu simultaanioppimista; oppilas muodostaa käsityksiä itsestään, lahjoistaan, pystyvyydestään, luonteenpiirteistäåän ja asemastaan suhteissa muihin oppilaisiin.

OPETTAJA on tärkeä, ehkä tärkein ihminen pienen koululaisen elämässä heti omien vanhempien jälkeen. Hän jättää jälkensä oppilaisiin. Kouluissamme on Uusikylän mielestä paljon hienoja opettajapersoonallisuuksia. Kukaan ei kuitenkaan ole läpikotaisin hyvä - eikä paha. Opettajallakin on oikeus olla joskus väsynyt ja huonotuulinen. Jokainen tekee virheitä. Mutta opettajissa on myös niitä, joille joku muu ammatti sopisi patemmin. Uusikylästä ainakin yksi piirre tekee opettajasta ehdottomasti alalle sopimattoman: Se on tietoinen tai tiedostamaton halu nöyryyttää, alistaa ja nolata oppilaita. Paha opettaja jättää vakavat jäljet oppilaisiin. Hän vaikuttaa teoillaan oppilaan mielenterveyteen, minäkuvaan ja opiskeluhalukkuuteen kielteisesti. Vaikutus voi olla ohimenevä, lievä tai elinikäinen.

MILLAINEN on Uusikylän mielestä hyvä opettaja? Uusikylä täydentää kasvatusoppineiden näkemyksiä nuorten ihmisten kuvauksilla. Lista on pitkä. Kenenkään ei kuitenkaan tule ajatella, että Uusikylä vaatisi opettajaa olemaan kaiken aikaa yli-ihminen, jolla on nuo kaikki hyvät ominasuudet. Ne vain tulivat mm. haastatteluissa esiin.

JÄSENSIN teoksessa eri lähteistä poimittuja piirteitä eräänlaiseksi merkitysrakennelmaksi. Erotin siinä kahdeksan elementtiä.

(1) IHMISENÄ hyvä opettaja on * aito* empaattinen* esteettinen * huumorintajuinen* hyvämuistinen * ilomielinen* kiltti* kärsivällinen* nöyrä* persoona* positiivinen* terve* tietoelämältään vireä* tunne-elämältään tasapainoinen* tunneälykäs* velvollisuudentuntoinen* ystävällinen kaikille.

Hänellä on omakohtainen kristillinen usko (Martti Haavio). Hän pyytää anteeksi. Hänellä on siveellinen ihanteellisuus ja tahdonvoimaa.

(2) AIKUISENA hyvä opettaja on kypsä * moraalisesti kehittynyt* sosiaalisesti ja eettiisesti kehittynyt* viisas* äidillinen*

Hyvä opettaja antaa turvaa, poistaa pelkoja, tyydyttää lasten perustarpeita ja ymmärtää oppilaita.

(3) OPETTAJANA hyvä opettaja on *innostunut* kasvatusoptimisti* kiinnostunut oppilaiden ideoista ja oppilastöistä* kriittinen vaihtuvia muoteja kohtaan * luova* monipuolinen/vaihtelee opetustapojaan *

Hän antaa oppilailleen arvostavaa palautetta ja kiitosta, kannustaa ja valaa uskoa. Hän järjestää oppilaille onnistumisen elämyksiä. Hänellä on herkkä silmä oppilaiden vaikeuksille. Hän hallitsee opetusmenetelmät. Hän joustaa tarvittaessa suunnitelmistaan. Hän tukee jokaisen itsetunnon kehittymistä. Hän käyttää aikaa yhteisten pelisääntöjen sisäistämiseen. Hän tietää, mitä opettaa/hallitsee oppisisällöt. Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan. Hän välittää ja auttaa.

(4) HYVÄN OPETTAJAN OPETUS on * ilmapiiriltään turvallista* kiireetöntä*

Hyvä opettaja opettaa selkeästi pieninä annoksina välillä harjoitellen ja oppilaille palautetta antaen. Hyvä opettaja arvioi oppilaiden omaa edistymistä.

Hyvä opettaja selittää (5) OPPILAIDEN EPÄONNISTUMISIA yrityksen puutteella. Hän hyväksyy senkin, ettei oppilas aina yritä parastaan.

(6) LUOKKANSA JOHTAJANA hyvä opettaja on * humaani* hyvä auktoriteetti* läheinen* oikeamielinen/oikeudenmukainen* toverillinen*

Hän estää kiusaamista. Hän kohtelee oppilaita hyvin. Hänellä on kurinpitokykyä. Hän osaa pitää opiskelurauhan yllä. Hän vaatii työrauhaa.

HYVÄN OPETTAJAN (7) SUHDE OPPILAISIIN on kaikki hyväksyvä* kaikista välittävä* läheinen* lämmin* tahdikas* toverillinen* ystävällinen*

Hän kohtaa oppilaat erilaisina ihmisinä.

HYVÄ OPETTAJA ON (8) AMMATTILAISENA *itsensä kehittämiseen kykenevää * yhteistyöhön halukas ja pystyvä*

Hänellä on kutsumus työhönsä ja pedagoginen eetos. Hän kuuntelee ja kunnioittaa vanhempia, mutta tekee silti ratkaisunsa itseåäisesti.

........................................................................................
MILLAINEN ON PAHA OPETTAJA?

(1) IHMISENÄ paha opettaja on ajattelematon * tunneälytön.

Hän ei myönnä koskaan olevansa väärässä. Hän kehuu itseään ja lapsiaan. Hän kiroilee ja saa raivokohtauksia

PAHA OPETTAJA ON AIKUISENA (2) kaksimielinen ja seksistinen.

(3) OPETTAJANA paha opettaja on * aikaa haaskaava * arviointikyvytön* epäjohdonmukainen * hidas* yhden opetustavan vanki*

Hän halveksii oppilaiden töitä. Hän valittaa oppilaille oman työnsä raskautta.

Pahan opettajan (4) OPETUKSESSA ilmapiiri on pelottava.

Opettaja antaa liikaa ohjeita ja tarpeettomia selityksiä. Hän kilpailuttaa oppilaita ja vertailee oppilaita toisiinsa. Hänen opetuksessaan tehdään äkkiarvaamattomia siirtymiä.

PAHA OPETTAJA selittää (5) oppilaiden epäonnistumisia heidän lahjatomuudellaan.

(6) LUOKANJOHTAJANA paha opettaja on pelottava hirmu * arvaamaton* puolueellinen* sadisti* väkivaltainen*

Hän alistaa. Hän huutaa ja käyttää häpeärangaistuksia. Hän jakaa rangaistuksia umpimähkään. Hän kiusaa ja sallii kiusaamista. Hän nimittelee, nolaa, nöyryyttää, pelottelee, sortaa, syrjii, uhkailee.

HUONON OPETTAJAN (7) suhde oppilaisiin on epäilevä* halveksiva * kevein perustein leimaava* kylmä* luokitteleva* persoonaa mitätöivä* tahditon*

AMMATTILAISENA (8) hänellä on ennakkoluuloja sukupuolen tai älykkyyden suhteen.

.......................

SE, MILLAINEN OPETTAJA oppilaalle osuu, ei ole pikkuasia. Paha opettaja tuhoaa pahimmillaan lapsen itsetunnon, istuttaa häneen lahjattomuuden, häpeän ja huonommuuden tunteen. Pahan opettajan käsissä kasvaa katkera aikuinen. Hyvä opettaja sen sijaan rakentaa itsetuntoa ja tuottaa oppilaille iloa ja ehkä kiitollisuuttakin.

Kari Uusikylän kirjasta on aineksia monelle. Sekä nille, jotka rakentavat opettajuuttaan. Että niille, jotka haluavat eheytyä kouluajan traumoista.

perjantaina, toukokuuta 18, 2007

Hyvän opetuksen 10 tunnuspiirrettä



PITKÄSTÄ aikaa tuli tilaisuus tarttua ammattikirjaan. Kansasen Pertti lainasi minulle jo syksyllä Hilbert Meyerin teoksen "Was ist guter Unterrich", jotta saisin tuntumaa saksalaiseen didaktiikkaan. Oikein ostin sanakirjankin, mutta vasta nyt toukokuun puolivälissä ehdin käydä kirjan kimppuun. Meyerin teokset ovat kuulema Saksassa hyvin suosittuja, ja didaktiikka siellä vielä voimissaan. Meillä psykologia tekee rynnäköitä päästääkseen opetusta hallitsevaksi tiedetaustaksi.

MEYERIN teoksessa pohditaan didaktiikan aivan keskeistä kysymystä: Mikä on hyvän opetuksen salaisuus. Kysymys ei ole helppo, sillä vastaajan on pohdittava, keille, missä aineissa, mihin tavoitteisiin pyrittäessä ja millaisissa oppilaitoksissa (tarhoista yliopistoon) hänen ratkaisunsa on hyvää. Rohkeasti Meyer esittää kuitenkin, että tunnuspiirteitä, joille löytyy sekä teoreettista perustelua että empiiristä näyttöä, on 10.

NÄMÄ 10 hyvän opetuksen tunnuspiirrettä ovat karkeasti suomennettuina:
1. Opetuksen selkeä strukturointi. Kyse on luokan hallinnasta (classroom management). Hyvässä opetuksessa on selkeät roolit, säännöt, rituaalit jne.
2. Aidosti opetukseen käytetyn ajan suuri osuus. Tässä toisessa tunnusmerkissä on kyse tutusta Time On Task- ajattelusta. Hyvässä opetuksessa opettaja antaa oppilaille hallinnollisesti luvatun määrän aikaa opetella tiettyjä asioita, ja oppilaat myös käyttävät ajan siihen. Oppilaat ovat tarkkaavaisia ja tekevät töitä.
3. Oppimista edistävä ilmapiiri. Hyvässä opetuksessa oppilaat ja opettaja kunnioittavat toinen toisiaan. Heillä on yhteiset tavoitteet ( vrt. Paul Hellgrenin käsite me-intentio), ja oppilaat ovat sitoutuneet opiskeluun.
4. Sisällöllinen selkeys. Opetuksessa on selkeä punainen lanka.
5. Merkityksiä antava kommunikaatio. Sillä, mitä opiskellaan, on merkittävyyttä (mielekkyyttä) oppilaille. Oppilaat otetaan mukaan suunnitteluun ja heitä pyydetään arvioimaan, miten hyödylliseksi he opittavat asiat arvioivat.
6. Menetelmien monipuolisuus. Opetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä, mm. koska oppilaat ovat erilaisia.
7. Yksilöllisyyden edistäminen. Hyvässä opetuksessa on vapautta, kärsivällisyyttä ja aikaa. Opetusta eriytetään ja eheytetään. Huomiota kiinnitetään erityisesti riskiryhmiin.
8. Älyllinen harjoittelu. Hyvässä opetuksessa harjoitellaan hallitsemaan erilaisia oppimisstrategioita.
9. Läpinäkyvät suoriutumisodotukset. Hyvässä opetuksessa tavoitteet tehdään näkyviksi, ja niissä otetaan huomioon oppilaiden suoriutumisedellytykset.
10.Virikkeellinen opiskeluympäristö (luokka, välineet, tilat). Meyer nostaa tässä esikuvaksi Maria Montessorin.

SUOMALAISET didaktiikan tutkijat olisivat varmaankin varovaisempia. Ehkä meillä ei siksi tällaisia listoja julkaistakaan. Kaikki 10 tunnuspiirrettä tuntuvat kyllä ihan järkeviltä. Meyerin tunnuspiirrelista on lisäksi sellainen, että se sopii sekä perinteiseen että uudempaan ns. avoimeen opetukseen. Jotenkin lista jää kuitenkin hajanaiseksi. Olisi helpompaa ottaa tällainen lista käyttöön, jos sen takana olisi joku elementtejä perusteleva teoreettinen jäsennys. Täytyy maistella ja funtsia. Palaan asiaan.

torstaina, toukokuuta 17, 2007

Ronja tulee Auroraan


KUVA: Tein lomapäivän kunniaksi julisteen kevätnäytelmäämme.

AURORAN koulun "kummallisuuksiin" kuuluu jokavuotinen koko koulun näytelmä. Olemme tuottaneet niitä syksystä 1989 alkaen. Tämän lukuvuoden päättymistä juhlimme esittämällä oman versiomme Astrid Lindgrenin ihanasta sadusta Ronja Ryövärintytär. Olemme saaneet kirjailijan perikunnalta luvan projektiin, kunhan esityksemme eivät ole julkisia, eikä niissä kerätä pääsylipputuloja eikä esityksiä taltioida.

Esityksestä näyttää tulevan noin 30-40 minuutin mittainen- ja se on hyvä pituus. Olen sovittanut ja ohjannut jutun yhdessä luokanopettajamma Jukka Jokirannan kanssa. Hän myös näyttelee näytelmän aikuispääosan: Kalju-Pietun kaikissa miehityksissä. Tavattoman ylpeä olen myös siitä, että sinikarhuopettajamme Uma Jutila on säveltänyt näytelmään Sibelius-tietokoneohjelmaa käyttäen (huom! verottaja) upean musiikin. Rock-osuudet ovat harjoittaneet luokanopettajamme Risto Schiray ja Jukka Sarpila. Tanssiryhmän on valmentanut luokanopettaja Mirja-Riikka Kilponen. Kuoroa ovat harjoittaneet koko kevään Uma Jutila ja Mirja-Riikka Kilponen.

Rooleissa nähdään tällä kertaa sekä Auroran opettajia että oppilaita. Kaikkiaan lavalle nousee lähes 200 lasta neljässä eri miehityksessä. Ja perinteiseen tapaan koko koulu osallistuu tavalla tai toisella projektiiin.

Oppilaittemme vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset olemme toivottaneet sydämellisesti tervetulleiksi seuraamaan Ronjan ei-julkisia esityksiä. Emme kerää pääsylippumaksuja. Ronja on osa Auroran koulun 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.

Viikon edunvalvontaurateko?



KUN UUSIA haasteita tarjoutuu, on pakko osata myös luopua tai ainakin ohentaa rankasti jotain vanhasta. Itse olen tänä keväänä selkeästi vähentänyt opettajien edunvalvontaan käyttämääni aikaa. Siksi olikin oikein mukavaa, kun Luokanopettajaliiton tiedottajana sain alkaneen viikon sunnuntaina läpi mediaan LO- hallituksen laatiman tiedotteen. Se julkaistiin ainakin Ylen teksti-tv:ssä ja netti-uutisissa. Jossain koulussa tekstitv:n tätä sivua pidettiin kuulema koko päivä opettajainhuoneessa päällä :-). Vaatimus palkankorostuksen ohjaamisesta luokanopettajille esitetiin myös OAJ:n valtuustossa, ja jokainen voi arvata, millainen kuhina siitä syntyi. Arvata siksi, että tällaisista asioista Opettaja-lehtemme ei varmaankaan kerro.

" Luokanopettajat vaativat reilua palkankorotusta

Luokanopettajaliitto vaatii uuden hallituksen naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkankorotuksen kohdistamista luokanopettajille. Luokanopettajat ovat perusopetuksessa selvästi heikoimmin ansaitseva opettajaryhmä.

Luokanopettajaliitto on sitä mieltä, että nyt on aika korjata luokanopettajien palkkaus tehtävien vaativuuden, vastuullisuuden ja koulutuksen edellyttämälle tasolle.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Yleisopetuksen opettajista 14 800 ansaitsi vuonna 2005 vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Luokanopettajat täyttävät tämän ryhmän. Luokanopettajat ovat selvästi hallitusohjelmassa kuvattu alipalkkaryhmä. Palkkauksen vääristymä voidaan korjata kerralla kohdentamalla opettajien palkankorotukset luokanopettajille.


Matti Sippola
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry."

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.5.07

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA I ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli lähes 18 000. Tammikuun 12.sta päivästä alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin (Tästä uudesta ei näe kävijämääriä). Niinpä päivitän blogiaiheet alustan mukaan kahdessa ryhmässä.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.5.-2007

• Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Aurora 50 v (26.1) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • Erityisopetus (18.2) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4) • Fundamentalisti (1.2) • Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4) • Itsearviointi (13.1 11.4. )• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • Kantelu (22.1.) • JET (4.2) • Kehittämiskeskustelut (15.5.) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• Kodin ja koulun yhteistyö (30.3) • Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Kööpenhamina (1.5) • Lapsen hinta ( 1.3) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3.) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3) • Lähikoulut (4.2.) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1)• Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opetushallitus (8.4) • Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5) • Oppitakuu • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Peter Johnson (27.3) • Promootio ( 23.4) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 )• Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. ) • Ryhmäkoko (4.4) • Saneeraus (254.1.) • Sari Sarkomaa (16.4) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5.) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Timo Kettunen (24.3) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 ) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) •Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • WSOY (28.1) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Ympäristöteko ( 24.2)

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007

Johtajuus muutoksessa

KUVA: Helsinki-Jyväskylä ATR:lla 4o minuuttia ja nopeammankin.

TIISTAINA oli sitten "Johtajuus muutoksessa"- rehtorireseminaarin toinen läpiveto-nyt Jyväskylässä. Seminaari pohjautuu kansainvälisen huippuasiantuntijaryhmän laatimaan ohjelmaan "School Leader Development: Building 21st Century Schools. Tavoitteena on vahvistaa oppilaitosten johtajien valmiuksia vastata 21. vuosisadan opetukselle asettamiin haasteisiin tilanteessa, jossa maailma, tekniikka, oppilaat ja oppimisen tavat ovat muuttumassa. Keskeinen kysymys on, kuinka koulut pysyvät tietoyhteiskuntakehityksen vauhdissa, vai onko niillä jokin muu vaihtoehto? Seminaari toteutettiin yhteistyönä Jyväskylän seutukunnan ja Microsoftin kansainvälisen Partners in Learning -projektin kanssa.

Suuren maailmaan tyyliin kouluttaja oikein lensi edestakas. Ja on se ihan perusteltua, että työmatkaan kuluva luppoaika on jossain suhteessa itse työhön tarvittavaan aikaan.

KUVA: Datafisherin Markku Pelkosen taittama työkirja oli painettu monivärisesti vahvalle paperille.

Materiaalin lokalisointi ei ollut pelkkää suomentamista. Monessa mielessä suomalainen koulukulttuuri on ihan omanlaisensa. Kaksipäiväinen ohjelma oli tiivistetty jyväskyläläisiä ajatellen seitsemään tuntiin, mikä asetti melkoisia paineita työtavoille. Metodinen clue: omien ennakkokäsitysten pohdinta, uusien haasteiden esittäminen ja nähdyn reflektointi oli toteutettava monipuolisesti, että porukka ei uupuisi. No, siihenhän Fullanin seminaareista oli saatu eväitä. Samalla osallistujat saivat menetelmällisiä eväitä käsitellä teemaa myös omassa yhteisössään. Tekniikka toimi tällä kertaa hyvin. Clipsit näkyivät ja kuuluivat.

Itse olin varsin tyytyväinen. Myös suullinen palaute oli oikein ystävällistä. Monet kertoivat arvostavansa mahdollisuutta pysähtyä pohtimaan isoja asioita kollegojen kanssa. Arki on siihen liian hektinen. Ylimääräisiä työkirjoja vietiin apulaisrexeille. Tämä vaihe toukokuuta on kuitenkin kouluttautumisen kannalta ongelmallista. Paikalle pääsi lopulta 26 rexiä, ja loppuun asti pystyi viipymään tusina. Virkistävä vuosilomapäivä ja samalla kevään viimeinen koulutuskeikka. Hyvä niin.

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Lukuvuodelle 06-07 arvosana 8,5



TÄNÄÄN oli iloinen koulupäivä. Aamutuimaan oli palaveri, jossa suunniteltiin yhteistyötä ekaluokkalaisten iltapäiväkerhon ja Auroran TIP-hankkeen kanssa. Tilaisuutta veti taitavasti Terttu Akselin.

SITTEN ehdin pitää kaksi palautevarttia opettajille. Tarkoitus on, että käyn jokaisen opettajan kanssa vuoden henkilökohtaisesti läpi ja samalla pohdimme ensi vuotta.

SIESTALLA opettajanäyttelijät oli kutsuttu Ronjan harjoituksiin. Vedimme koko jutun läpi ja voi että Uman säveltämä musiikki on koskettavaa. Hanna-Leena suunnitteli hienon ppt-ohjelman huomiseen erityisopetuksen seminaariin, jossa hän ystävällisesti tuuraa minua. ja Mirde oli tehnyt hienon ppt-esityksen ekaluokkalaisten vanhempainiltaan.

KLO 13 alkoi sitten kolmen tunnin lukuvuosiseminaari 2006-07. Lapset oli päästetty kotiin. Seminaari jakautui kahteen osaa. Osan I nimi oli "Jäähyväiset lkv:lle 2006-2007". Olin rakentanut saliin flap-sivuista lukuvuosiradan, jonbka avulla opettajatiimit tekivät aikamatkan pian päätyvään lukuvuoteen. Tehtävänä oli purkaa vuosi kokemuksellisesti. Millainen jälki tästä lukuvuodesta jää? Etsimme sekä huippukohtia että haasteita. Lisäksi tiimit kävivät läpi johtokunnan hyväksymän lukuvuosisuunnitelman ja haravoivat asioita, joita täytyy jatkaa ensi lukuvuonna.

OPETTAJATIIMIT olivat tyytyväisiä tähän vuoteen. Vuoden väri taisi olla " harmaa arjen hopea". Jos vuosi olisi ollut tv-sarja, sen nimeksi sopisi "Täydelliset naiset". Ensimmäinen osa päättyi arvosanan 4-10 antamiseen tälle lukuvuodelle. Keskiarvoksi tuli 8,5. Alin arvosana oli 7 ( 1 kpl).

SITTEN syötiin Immun tekemää pizzaa. Hain lisäksi salaatteja.

SEMINAARIN toisen osan nimi oli "Tervetuloa uusi lukuvuosi". Kävimme läpi perustietoja oppilasmääristä jne. Ensi lukuvuoden tiimeissä ideoitiin sitten ensi lukuvuoden asioita. Syksystä tulee komea. Suomi täyttää 90 v. Aurora 50 v. Ideoimme pitkää juhlajaksoa joka huipentuisi Myllykylän kansakoulun kuusijuhlaan vuonna 1957. Ensi lukuvuoteen kuuluu myös eheytetty koulupäivä ja oppimiskeskustoiminta. Mahdollisesti saamme käynnistää uuden Comenius-hankkeen.

POHDIMME myös viikon rakennetta. YT-istunnot päätettiin säilyttää ke-aamussa. Torstai-aamuna jatkunee tukiopetus. Perjantain toinen tunti on koko koululle yhteinen äi-tunti. Katsomustunteihin keksimme yhteistä ohjelmaa. Lukuvuoden aloitamme taas vapaaehtoisella kesäseminaarilla ennen lukuvuoden alkua. Pystymme rahoittamaan sen kuluja oppimiskeskuksille myönnetyllä erityismäärärahalla.

ENSI LUKUVUODESTA tulee tosi upea.

sunnuntaina, toukokuuta 13, 2007

Flooran päivää akateemisesti

KUVA: Perinteinen Kaisaniemen ravintola

OPISKELUAIKOINA en osallistunut käytännössä lainkaan osakuntaelämään tai ylioppilaiden järjestötoimintaan. Niinpä monet akateeemiset perinteet jäivät minulta kokematta. Tänään oli sitten tilaisuus kuroa yhden kokemuksen verran aukko sivistyksessä umpeen.

Ikäänkuin verryttelynä parin viikon päässä odottavaan promootioon, vuoden 2007 promootioon osallistuvat valitsivat tänään aamulla yleiseksi seppeleensitojattariksi vararehtori Hannele Niemen tyttären. Valinta julkistettiin Vanhan edessä, ja sieltä kulkue valkiolakkeja taivalsi Mikonkadulle, josta tilausratikka vei juhlakansaa Toukolan puistoon piknikille. Flooran päivän perinne ulottuu 1800-luvulle, ja sen yhteydessä on mm. laulettu ensimmäisen kerran Maamme. Nytkin paikalla pidettiin muutama hauska puhe, laulettiin ja hieman paleltiin.

KLO 14 alkoi sitten Flooran päivän lounas Kaisaniemen ravintolassa. Paikalla oli parisensataa promovendia puolisoineen. Ohjelmassa oli puheita, airuita, musiikkia, yhteislaulua ja tietysti ruokailua.

NYT sekin on sitten koettu.

lauantaina, toukokuuta 12, 2007

Olipa päivä!!!

KUVA: Perjantaityöpäivää vietettiin tällä kertaa valtuustoitalolla ja kaupungintalolla.

HUH! Tässä on nyt joku aika juostu pää kolmantena jalkana, ja eilen alkoi tuntua, että liian moni asia katuu päälle yhtä aikaa. Iltapäivänokosetkaan eivät auttaneet, vaan jopa päinvastoin. Ymmerstan rexi totesi terävästi, että ennen reksintappoviikot loppuivat joskus. Nyt tuntuu, että ei lainkaan.

TOUKOKUU on tavallisestikin kovaa aikaa. Kun samaan aikaan usean opettajan tulevaisuuden suunnitelmat yllättäen elävät vielä tässä vaiheessa, jossa pitäisi jo päästä suunnittelemaan seuraavaa vuotta, tuntuu, että happi loppuu.

ON TÄSSÄ omaakin syytä. Pitäisi kai uskoa, ettei ole enää nuori, joka voi hoidella yhtä aikaa sen seitsemää hommaa. Varsinkin oppimiskeskuskonseptin prosessointi vei aamupäivän ja voimat. Pitäisi muistaa pitää niitä lepopäiviä. Ja pitää kuormitus tasaisena. Mistä karsia? Maanantaiksi pitäisi saada veroilmoituskin valmiiksi.

EI PERJANTAI yksinomaan raskas päivä ollut, vaan myös oikein mukava. Pitkään pitkään jatkunut JET-prosessi on nyt lopulta ohi. Saimme kahvit ja ruusut oikein kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, ja juhlapuhujana oli kehittämisjohtaja Erkkilä. Todistuskin tulee kuulema perässä. Ja kahden kuukauden kuluttua se kuuluisa näyttömappi.

perjantaina, toukokuuta 11, 2007

Viikin normaalikoulussa

KUVA: AURORAN opettajien johtoryhmä teki eilen opintomatkan Helsingin yliopiston harjoittelukouluun, joka toimii v. 2003 käyttöön otetuissa Viikin upeissa tiloissa. (MH)

SUOMALAISEN peruskoulun upeiden pisa-tulosten takana on korkeatasoinen opettajankoulutus. Suomalaisen opettajankoulutuksen erikoisuuksia on harjoittelukoulujärjestelmä. Opettajaksi opiskelevat pääsevät meillä harjoittelemaan opetusta erityisesti harjoittelun ohjaukseen erikoistuneissa yliopistojen alaisissa normaalikouluissa. Näissä opettajat ovat huippuluokkaa- esim. meidän Sirpa Wassimme on tämän ja ensi lukuvuoden niissä hommissa.

KOULURAKENNUS on komea ja useakerroksinen. Samassa rakennuksessa on alakoulu, yläkoulu ja lukio- ja ensi syksystä alkaen myös esikoulu. Luokkahuoneet ovat standardia väljempiä, ja ne ryhmttyvät usein kolmen luokan soluiksi joilla on oma yhteinen aulatila vessoineen. Piirtoheittimet on korvattu dokumenttikameroilla- mutta smart-boardeja heillä ei ollut käytössä. Luokkien seinillä on oppilaiden töitä, ja tilaa jakavia sermejä käytettiin.

AIMME kiertää luokissa. Koululla oli upea iso auditorio, jossa parhaillaan harjoiteltiin kevätjuhlaa. Wassin luokka hallitsi jo hyvin countrytanssin. Jumppasaleja oli kaksi, ja toisessa oli saunakin. Aulat ja käytävät olivat väljiä. Käytävillä oli koneita oppilaita varten. Kuvataiteen luokassa (ateljee) oli tietysti macceja. Opettajilla oli omia työhuoneita, ja neuvottelutiloja riitti.

KUVA: Upein näkemämme luokka oli kansainvälisestikin arvostetun Mervi Wäreen luokkaa. Katsokaa: oma roolipukutanko! (MH)

KOULULLA oli kertakaikkisen upea kirjasto, jossa oli parhaillaan pystytettynä satuteltta. Siellä kutoset lukivat Topeliuksen satua pienille oppilaille. Hieno idea! Vaikka koulussa liikkuu päivittäin yli 1000 ihmistä, tunnelma oli rauhallinen ja iloinen. Koululounaan valmistaa Amica, mutta tällä kertaa emme jääneet maistamaan pinaattikeittoa. Rakennuksessa oli myös komeita taideteoksia, joita sai tarkastella eri kerroksista. Värimaailma oli hillitty.

KUVA: Oppaanamme toimi alaluokkien rehtori Pirkko Manner

VIIKIN normaalikoulun alakoulussa oppilaita on noin 400. Luokat ovat kooltaan pieniä: oppilaita on noin 24. Yläkoulussa vielä vähemmän noin 16. Maahanmuuttajia on jo 12 %. Erityisluokkia koulussa ei vielä ole. Aamuhoito klo 7.30-10 on vanhemmille ilmaista. Iltapäivähoito sen sijaan maksaa.

OLI MUKAVA nähdä vanhoja tuttuja- talossa on nimittäin yhä porukkaa, jonka kanssa sain tehdä töitä lähes 20 vuotta sitten, kun harjoittelukoulu oli Haagassa. Ja yhä porukassa oli vielä kaksi lehtoria, joiden luokissa sain itse harjoitella opetusta.

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Hieno hieno työpäivä

TÄNÄÄN oli hieno, hieno työpäivä. Aamuinen yt-istunto oli levollinen. Vaikka on toukokuu kenelläkään ei ollut kiire, ja asialistakin oli käyty jo puoli yhdeksään mennessä. Sitten vaan nautimme yhdessäolosta.

SIXMIXIllä oli avointen ovien päivä. Paikalla oli about 10 vanhempaa seuraamassa projektityöskentelyä. Näin avoimien ovien päivät pitäisi toteuttaa.

TN-tunti sope-poikien kanssa sujui siivillä. Outin upea työ kantaa hedelmää. Ihanaa, että talossa on opettajia, joilla on iso sydän. Ja niin surullista luovuttaa tuollainen helmi toiseen kouluun.

RUOKATUNNILLA oli aikaa iskeä kättä monen oppilaan kanssa. Kunpa aina olisi samalla lailla aikaa kohdata oppilaita.

JOKIRANNAN Jukan kanssa saimme taas työstää Ronjaa. Upeaa. Ronjasta tulee tällä porukalla uskomaton esitys. Olen 100 % varma.

MATIKAN TUNNILLA olin auttamassa kolmea tyttöä "retriitissä". Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä upeammilta hetket oppilaitten kanssa tuntuvat.

ILTAPÄIVÄLLÄ valmistauduimme vielä huomiseen Sixmix II -vanhempainiltaan. Jukka ja Ripa ovat tehneet uskomattoman upeaa työtä. Olen ihan varma, että vanhemmat tajuavat sen.

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Terveisiä Turusta

OPPILAITOSJOHDON peruskurssin vetäminen pääosin uransa alkuvaiheessa oleville rehtoreille vetää nöyräksi. Opekon konseptissa sama kouluttaja vetää kaikki yhdeksän koulutuspäivää- ja paljon siitä, millainen kuva rehtorin työstä heille syntyy, riippuu siitä, kuinka kouluttaja pystyy ammatin upeat puolet avaamaan.

AVASIN maanantaina kolmannen oman rehtorikurssini Turussa. Paikalla oli neljännessata kurssilaista. Ensimmäisen lähiopetusjakson tavoitteena on ennen muuta käynnistää ryhmäytymisprosessi. Vauhtia ja toimintaa riitti. Palautteen mukaan kokonaisuuteen jäi sekavuutta. Niinpä. Pyrin käyttämään mahdollisimman vuorovaikutteisia ja prosessimaisia työtapoja. Ne vaativat osallistujilta paljon. Kaikkien iloisin olin sessiosta, jossa kokeneimmat rexit opettivat nuoremmille virkaveljilleen tuntikehyksen ja lukkarintekoa pedagogisen johtamisen välineenä. Työtapana oli roolileikki. Nuoremmat olivat toimittajia, jotka tekijät lehtijuttua ao,aiheesta. Lopuksi päätoimittaja veti toimituskunnan kokouksen, jossa toimittajat briefasivat omia juttujaan. Riemukas tehttäcä, jonka opin Efekon johtotiimikoulutuksessa.

sunnuntaina, toukokuuta 06, 2007

Opettajaksi uudella tavalla




TÄNÄ KEVÄÄNÄ valitaan opiskelijat luokanopettajan koulutusohjelmaan ihan uudella tavalla. Aikaisemmin alkukarsinta on tehty ennenmuuta yo-papereiden perusteella, ja parhaista ylioppilaista on sitten kutsuttu parisataa/koulutuslaitos soveltuvuustestiin. Suomessa opettajan ammatti on hyvin suosittu, ja meillä valitut ovat koulujensa parhaita. Hyvä, muttei pelkästään. Ehkä kuuden laudaturin tyttö ei aina ole paras opettamaan kouluvaikeuksista kärsiviä. Ehkä hän ei edes ymmärrä, että oppiminen voi olla vaikeaa? Siksi kouluihin haluttaisiin paitsi koulumenestyjiä myös muissa tarkeissä taidoissa- ennen muuta sosiaalisissa taidoissa taitavia opiskelijoita. Ja ehkä myös lisää miehiä.

NYT tehdään valinta siis toisin. Jokainen korkeakoulukelpoinen hakija saa osallistua ns. VAKAVA-kokeeseen huomenna 7.5.2007 klo 14 - 16. Koe on monivalintakoe, ja hakijat on jaettu useisiin kymmeniin eri saleihin. Kokeeseen on pitänyt lukea erikseen tätä varten painettu kirja " Samalla viivalla". Siinä on viisi aikaisemmin julkaistua artikkelia. Luin ne myös itse ja hieman hämmästelen artikkelien valintaa. Osa edellyttää sellaista tieteenfilosofista tajua, joka minusta syntyy vastaa vuosien opiskelun jälkeen jos silloinkaan. Viittaan nyt erityisesti Tapio Puolimatkan artikkeliin kvalitatiivisen tutkimuksen totuuskäsityksistä. Mutta ehkä näin on haluttu varmistaa, että myös ajattelussaan kaikkien lahjakkaimmat tulevat mukaan II-vaiheeseen.

VALINNAN I vaiheen tulokset julkaistaan 28.5.2007. Parhaiten testissä pärjänneet saavat sitten kutsun valintakokeen II vaiheeseen . Soveltuvuuskoe järjestetään 12.–14.6.2007 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla. Soveltuvuuskoe koostuu haastattelusta ja ryhmätilanteesta. Haastattelussa selvitetään hakijan motivoituneisuutta ja soveltuvuutta koulutukseen sekä koulutettavuutta opettajan ammattiin. Ryhmätilanteessa arvioidaan hakijan sosiaalisia taitoja, kommunikaatiokykyä ja esitystaitoa. II vaiheen perusteella luokanopettajan koulutukseen valitaan sitten Helsingissä yhteensä 100 opiskelijaa. Valinntajärjestys perustuu kolmeen osioon: kokeeseen, haastatteluun ja ryhmätehttävään.

HUOMENNA Helsingin kaduilla kulkee satoja jännittyneitä nuoria. Pidetään heille peukkuja.

LISÄTIETOA:
http://www.helsinki.fi/behav/vakava/samalta_viivalta.pdf
http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/luokanopettajanvalinta_2007.htm

lauantaina, toukokuuta 05, 2007

Viikon teemana muutos

KUVA: Sixmixin oppilaat esittelevät viidesluokkalaisille projektityötapaa

JOISTAKIN VIIKOISTA muodostuu ihan itsekseen teemaviikkoja. Viikko 17 oli sellainen, ja viikon epiteetiksi tuli muutos. Toukokuu on se aika kouluvuodesta, jolloin valmistaudutaan jo kovasti seuraavaan lukuvuoteen. Ja se tuo aina muutoksia.

OPETTAJAT vaihtuvat? Kysymysmerkki siksi, että minulle rehtorina on vielä auki, kuinka moni opettaja lopulta vaihtuu. Taloon tulee joka tapauksessa ainakin kaksi uutta opettajaa: Toinen sope-luokalle ja toinen (pitkään perhevapailla ollut) ekaluokalle. Kolme tehtävää odottaa vielä hakuunpanoa. Ensemblestä väistämättä myös lähtee opettajia muihin kouluihin, jos oikein vinhasti tuulee, niin peräti seitsemän. Se olisi ennätyksellisen suuri vaihdos. Kesäkuussa sitä on viisaampi.

Kun henkilökuntaa vaihtuu, vaihtuu monen luokan opettaja - myös siksi, että opettajia sijoitetaan eri luokkiin. Uudet ekaluokat tulevat, ja kuutoset lähtevät. Siitä seuraa ketju, jossa noin puolelle luokista tulee uusi luokanopettaja.

Itse asiassa opettajavaihdoksia oli ihan tällä viikollakin. Aivan ihana määräaikainen opettajamme Julia päätti perjantaina pestinsä Jukka Jokirannan viidennellä luokalla, ja JJ palaa hommiin ensi maanantaina.

Opettajien lisäksi koulun toimintaan vaikuttaa myös muun henkilökunnan pysyvyys. Joitain muutoksia on joka tapauksessa tulossa koulunkäyntiavustajien joukossa.

MUUTOS tuntui tällä viikolla koulussa muutoinkin. Olemme vuoden ajan kehitelleet pariopettajajärjestelmää, ja valmistautuneet ottamaan sen käyttöön myös ensi vuoden kuudensilla. Tästä syystä olemme keränneet sixmixin vanhemmilta palautetta vuodesta, ja se esitellään ensi viikon torstaina viidensien ja kuudensien luokkien oppilaitten vanhemmille. Edellisenä päivänä kiinnostuneilla vanhemmille on järjestetty tilaisuus tulla seuraamaan suurluokan työtä.

Viidennen luokan oppilaita on valmisteltu asiaan heitäkin. Perjantaina sixmixin tehotyttökolmikko esitteli molemmille luokille yhden projektinsa (Matka maailmanympäri), ja lapset saivat keskustella työtavasta. Tunnelma oli ihan innostunut.

Samaan aikaan Ripan ja Jukan lisäksi myös kaksi muuta opettajaparia suunnittelee meillä tiivistä yhteistyötä: tarkoitus on, että yksi ekaluokista ja startti sekä kaksi kolmatta luokkaa astuvat samaan suuntaan.

KÄYTÄNNÖN lisäksi muutosta on tullut tällä viikolla tarkasteltua myös teoreettisesti. Alkuviikkon iltahetket menivät Fullanin muutosmallia käsitelleen luennon valmistelussa- ja torstaina sitten paketti oli tulikasteessa. Eikä se ihan tähän lopu: ensi viikolla olen maanantain ja tiistain vuosilomalla kouluttamassa Turussa rehtoreita, ja muutoksen hallinta on sielläkin agendalla. Ja seuraavalla viikolla Jyväskylässä. No kukin harrastelee lomapäivinään itselleen energiaa tuovia asioita. Ja lomat on kuulema pidettävä:-)

MUUTOSVASTUSTUS tulee näissä tilanteissa tutuksi ja tärkeäksi käsitteeksi. Kaikki merkittävät hankkeemme synnyttävät sitä. Turvallisen iltapäivän kokeilu herättää paitsi innostusta myös kiukkua mm. edunvalvonnan piirissä. Samasta syystä minuun on oltu yhteydessä kehitysvammaisten lasten ryhmäintegroinnista. Se on kuohuttanut myös erään päiväkodin esioppilaita niin, että heidät kutsuttiin katsomaan paikan päälle, mistä on kysymys. Pariopettajuus suurluokassa hermostuttaa joitain vanhempia kovastikin.

MIchael Fullanin mukaan muutosvastustuksen kohtaaminen on johtamiskysymys. Kyse on siitä, kuinka ylipäätään erimielisyyteen suhtaudutaan. Siedetäänkö erilaisuutta? Onko se uhka vai mahdollisuus? Fullanilta kannattaa oppia se, että muutoksen vastustaminen on normaalia ja hyödyksi. Hyvä muutosvastustus nostaa esiin uusia näkökulmia. Ideaa voidaan parantaa. On myös huonoa muutosvastustusta, juuttumista omiin negatiivisiin tunnetiloihin. Muutos on tunnematka. On viisautta osata erottaa hyvä ja huono vastustus toisistaan.

Tärkeä fullanilainen oivallus on myös se, että ihmisen käsitykset muuttuvat vasta kokemuksen myötä. Siksi tarvitaan keskustelua ja tilaisuuksia saada tuntumaa uuteen.

torstaina, toukokuuta 03, 2007

100 sivistystoimenjohtajaa

KUVA: Fullanin muutosmallin 8 ajovoimaa


OLIN tänään vuosilomalla ja opettelemaani tapaan virkistäytydyin kouluttajana. Nyt koulutettavana oli vaativa yleisö: 100 sivistystoimenjohtajaa Kuntatalolla. Seminaarim järjesti Kuntaliitto, ja teemana on Microsoftin tuella Michael Fullanin muutosjohtamisen malli. Mukana oli monta tuttua: Näin mm. Espoon Kaisun, Jyväskylän Markku Suotamon, Heinolan Pirjon...

20 TUNNIN koulutusta oli puristettu kahden viime viikon aikana neljään tuntiin. Oli karsittava ja valittava osioita. Markku Pelkosen tiimi suomensi osioita ja piti vimpan päälle huolta siitä, että tekniikka toimii. Videoleikkeet kuuluivat, ja jokaiselle oli painettu 60-sivuinen työkirja. Kati soitti koneita ja minä suuta. Fullanilaisittain jokainen opetti toisiaan, loppupuolella pidettiin perinteisempiä miniluentojakin. Osallistujat kävivät vilkasta keskutelua. Konseptin kehittelyn vuoksi he myös täyttivät palautelomakkeen, ja varmaan sitä piakkoin kuulee, kuinka homma toimi heidän mielestään.

ITSE olen edelleen fullanilaisesta muutosmallista innoissani. Toivottavasti onnistuimme välittämään "valoa", sillä jostain syystä tässä maassa muutoksia toteutetaan koko ajan ihan päinvastaisella tavalla. Ilmeisesti me muutosta tutkineet emme pysty vakuuttamaan ihmisiä siitä, että kaikissa tutkimuksissa esiin nousevat periaatteet: osallistaminen, kuunteleminen jne. toimivat myös oikeasti. Asia palasi taas mieleen, kun Helsinki julkaisi uusimman version lakkautettavista kouluista. Nyt niitä on seitsemän. Mikä määrä murhetta, huolta ja laskenutta työmotivaatiota tämän prosessin hinnaksi tulee vielä ennen lopullisia lakkautuspäätöksiä?

tiistaina, toukokuuta 01, 2007

Terveisiä Tanskasta osa II

KUVA: Raatihuone (M.Hellström)

KÖÖPENHAMINA oli huhtikuun lopulla viehättävän kaunis kevätkaupunki. Vierailija saattoi ihailla kaupungin komeita vanhoja rakennuksia, toreja ja satamaa. Merkkiliikkeitä riitti niille, jotka halusivat kaivella alennustavarapinoja. Lupaavin esine oli laulava Elvis-kynä, mutta se osoittautui myyjänkin mielestä hirveäksi.

Ihmiset olivat iloisia ja monenrotuisia. Ja kummallisen aikuisia. Kaduilla ei näkynyt nuorisolaumoja. Humalaisia hortoili pääkaduilla vain kuriositeetiksi saakka. Sen sijaan polkupyöräilijöitä sai varoa. Viilettivät hurjaa vauhtia ja pääosin ilmaan kypärää. Busseja oli selvästi vähemmän kuin meikaläisessä maisemassa. Eikä raitiovaunu kolistellut kelloaan.



KUVA: Turistille kaupungissa riittää nähtävää. Erityisesti Tivoli ja vahakabinetti Elviksineen olivat minulle mieleen. Tivolissa oli perjantai-iltana ilmainen rock-konsertti, jossa esiintyi Dr. Hookin entinen laulaja.


Lisää tietoa Kööpenhaminasta löytyy mm. osoitteista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kööpenhamina
http://www.city.fi/lehti/article.php?id=364