Tuntijaon "koeponnistus" Auroraan

AAMUJUMPPANA koeponnistin uuden tuntijaon Auroraan. Perusoletuksina (huom. vain oletus!!) oli (1)  että luokille olisi tunteja 19-19-23-24-25 ja 26  (2) että en oleta Espoon antavan tuon enempää.  En katsonut, kuinka yläluokkien kävisi.

Millaisia havaintoja tein?

(1) Taulukon tunnit eivät  riitä tavoiteltuihin viikkotuntimääriin, jollei jo 1-6-luokille valuteta valinnaisuuteen tarkoitettuja tunteja (4/9). Tämä söisi valinnaisuutta yläkoulusta (Sinne jäisi kuitenkin 5 + myöhemmin määriteltävät mahdolliset 3 = 8 valinnaistuntia sekä Taito- ja taideaineiden valinnaisuudesta 5 yhteensä 13).

(2) Tässä mallissa opetukseen tulisi aika isoja  muutoksia: a) A1-kieli (englanti) alkaisi jo tokaluokalla ja sitä opetettaisiin 1 tunti enemmän. b) historia ja yhteiskuntaoppi alkaisi jo neljänneltä, ja sitä opetettaisiin alakoulussa kaksi tuntia enemmän.  Uutta olisi se, että B1-ruotsia opiskelisivat kaikki kuudennella. A2-kieli alkaisi kevyemmin neljännellä (se jatkuisi yläkoulussa 7 tuntia) - ja se olisi esim. saksa (tai vaikkapa kiina- meillä on talossa senkin kielen osaaja).

(3) Tässä mallissa taito- ja taideaineiden välystä ei ole siirretty liikuntaan vaan kolmeen muuhun T&T-aineeseen, jotta tavoileltu luovuus ei vähenisi.  Liikunnan osuus kasvaisi kuitenkin yhdellä. Tällä mallilla  taattaisiin myös käsityölle kaikilla luokilla perinteinen kaksi tuntia.

(4) Jos mallia vertaa Auroran nykyiseen tuntijakoon, edellisten lisäksi kävisi seuraavasti:
- äidinkieli ja kirjallisuus menettäisi siis 2 vvt
- matematiikka vähenisi 2 vvt
- luonnontieteelliset aineet menettäisivät 1 vvt
- katsomusaineet menettäisivät 1 vvt
- oppilaanohjaukseen varaamamme 2 vvt menetettäisiin.
- luokkien T&T-painotuksesta luovuttaisiin
- taito- ja taideaineiden uusi yhteenlaskettu minimi olisi 41. Siinä on yhden tunnin vähennys.
- ruotsin tuntimäärä putoaisi meillä kuudesta kahteen.

Taulukossamme on kuitenkin jakamatta 4 valinnaisuudelle korvamerkittyä tuntia. Jos ne valitaan kunnan tai koulun  tasolla, ne voidaan suunnata mm. äidinkieleen ja matematiikkaan. Tällöin aidosti häviäjiä olisivat meillä:
- ruotsi (4 vvt)
- oppilaan ohjaus (2 vvt)
- katsomusaineet ( 1 vvt)
- luonnontieteelliset aineet (1 vvt)
- A2-kieli (1 vvt)
- ja luokka-asteista alkuopetus, joka menettäisi 2 vvt

Voittajia taas olisivat
- historia ja yhteiskuntaoppi (+ 2 vvt)
- englanti (+ 1vvt)
- liikunta (+1 vvt)
- ja luokka-asteista 4. luokka, jolle tässä mallissa tulisi + 1vvt

Muiden aineiden asema ei muuttuisi.

Päätös uudesta tuntijaosta on siis tehty

KUVAA klikkaamalla avautuu opkm:n tuntijakotaulukko pdf-muodossa.

Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi peruskoulu

HALLITUSOHJELMAN mukaisesti Suomella on nyt saanut  uuden perusopetuksen tuntijaon, joka astuu voimaan vuonna 2016. Ohjelman mukaan tuntijaon tuli  (1) vahvistaa  taito- ja taideaineiden opetusta, (2) liikuntaa sekä  (3) yhteiskunnallista kasvatusta, (4) arvokasvatusta ja (5) ympäristökasvatuksen asemaa sekä  (6) oppiaineiden välistä yhteistyötä ja (7) monipuolistaa  kieliohjelmia.

KATSOTAAN vähän  lastun  alussa olevaa tuntijakotaulukkoa (minimiviikkotuntimääristä)
(1) esitys vahvistaa  taito- ja taideaineiden asemaa niin, että  kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Minimituntimääriin tulee yksi tunti lisää musiikkiin ja kuvataiteeseen. Vahvistuksena voi pitä sitäkin, että kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen (ts. sitä voidaan valita valinnaisena aineena).
(2) esitys vahvistaa liikuntaa niin, että se saa kaksi viikkotuntia lisää
(3) esitys vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta niin, että historia ja yhteiskuntaoppi saa kaksi tuntia lisää. Yhteiskuntaoppia aletaan opettaa jo alakoulun historian yhteydessä.
(4) esitys EI vahvista arvokasvatusta, katsomusaineiden tuntimäärä putoaa yhdellä.
(5) esitys EI vahvista ympäristökasvatuksen asemaa ainakaan tuntimäärien osalta.
(6) esitys  vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä lähinnä luonnontieteelisten aineiden osalta. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan nimittäin 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna.
(7) esitys  monipuolistaa  kieliohjelmia.  Ruotsin kielen opetus (B1-kieli) aloitetaan jatkossa jo kuudennella luokalla. Tavoitteena  on, että kunnat velvoitetaan järjestämään valinnaisen vieraan kielen opetusta (A2)- mutta siihen saataisiin lisärahoitusta. Kieliohjelma vahvenee myös niin, että vapaaehtosia kieliä saa ottaa minimituntimäärän päälle- ja niihin on mahdollisesti luvassa erillistä valtionapua.

Bonuksena on draaman ajaminen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin menetelmäksi.

MONELLE on varmaan pettymys, että tässä vaiheessa perusopetuksen kokonaistuntien määrä ei kasvakaan. Oppilaille taataan tässä vaiheessa 222 tuntia opetusta. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013. Valtioneuvosto edellyttää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi.

TUNTIJAKOTAULUKOSSA ei ole näkyvissä eri vuosiluokkien minimiviikkotuntimääriä. Nettitietojen mukaan tuntimääriä olisi tasattu eri luokkien kesken.  (huom! epävarmaa tietoa -en enää löytänyt lähdettä)  ne olisivat seuraavat:
- 1-2. luokka 19 tuntia
- 3. luokka 23 tuntia
- 4. luokka 24 tuntia
- 5. luokka  25 tuntia
- 6. luokka  26 tuntia
- 7. luokka  29 tuntia
- 8. luokka  29 tuntia
- 9. luokka  30 tuntia.

MISTÄ esillä olleista muutoksista  luovuttiin? Alunperin haluttiin aientaa A1-kielen opetusta jo kakkosluokalle. Sellaista päätöstä ei nyt tehty. Alunperin valinnaisuutta haluttiin leikata enemmän, nyt leikkaus on vain yksi tunti. Valinnaisuutta (joko kunnan, koulun tai oppilaan tasolla) on  nyt 9 tuntia- näistä alakoulussa kuusi. Myöhemmin (ehkä tulee kolme valinnaistuntia lisää)

Entä mitä tämä tarkoittaa Aurorassa?

JOTTA voimme vertailla uutta ja vanhaa tuntijakoa, tehdään  oletus, että Espoo noudattaa vuonna 2016  minimituntimääriä:

ALKUOPETUS:

• Alkuopetuksessa annettaisiin opetusta kummallakin luokalla 1 tunti viikossa vähemmän
• Matematiikkaa ja ypiä  olisi tunti vähemmän.
• Musiikkia ja kuvataidetta olisi yksi tunti vähemmän (jollei ns. välystä suunnattaisi niihin)
• Käsityötä tulisi kummallekin luokalle 1 tunti lisää

3.-6.-LUOKAT

• Opetusta annettaisiin  4. luokalle 1 tunti enemmän.
• Historiaa ja yhteiskuntaoppia opetettaisiin 2 tuntia enemmän
• Englantia opetettaisiin 1 tunti enemmän.
• Liikuntaa 1 tunti enemmän.
• Matematiikkaa opetettaisiin 1 tunti vähemmän.
• Musiikkia opetettaisiin 1 tunti vähemmän
• Äidinkieltä opetettaisin 2 tuntia vähemmän.
• Kuvataidetta 2 tuntia vähemmän
• Käsityötä 3 tuntia vähemmän
• Valinnaisuutta jäisi max 6 tuntia.
• Oppilaanohjaus loppuisi (nyt 2 vvt)
• Ruotsin opiskelu siirtyisi meillä vuodella myöhemmäksi , 6.lle, mutta nyt kaikille.
• A2-kieli vaihtuisi, ja se alkaisi ehkä jo kolmannelta.

Yhteenvetoa

VANHAN ja tulevan tuntijaon vertailu on tosi vaikeaa a) koska VN tekee osan päätöksistä vasta myöhemmin ja b) koska esim. Espoon kaikki päätökset puuttuvat. Mutta jos näillä tiedoilla pitää ottaa kantaa tuleeko opetuksesta parempaa , niin sanoisin, että:

• Englannin opetus vahvistuisi
• Liikuntaa tulisi 1 tunti enemmän
• Ruotsi tulisi kaikkien oppilaitten ohjelmaan
• Lisäksi tarjolle tulisi uusi vieras kieli (saksa?)
• Meillä laskisi äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan tuntimäärät (huoli!)
• Taito- ja taideaineiden tuntumäärä laskisi huomattavasti (huomaa kuitenkin mahdollinen valinnaisuus). (huoli!)
• Katsomusaineiden tuntimäärä laskisi yhdellä.
• Käsityön tuntimäärää siirtyisi alkuopetukseen. (huoli!)
• Oppilaanohjaus loppuisi oppiaineena.

Linkkejä

• 4uutisten clipsi: Gustafssoniin  haastattelu
• Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
• Valtioneuvoston tiedote

Perusopetuksen tuntijakopäätös siirtyy syksyyn?

Viime syksynä Auroran 5b-luokka pohti tuntijakoa
oppilaiden näkökulmasta. Tuntijakotaulukko julkaistiin
Hesarissa.

PERUSKOULUA uudistetaan monella eri taktiikalla. Perinteinen  on muuttaa ensin hieman lakeja tai asetuksia, ja kun ne ovat muuttuneet, muutetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja sitten paikallisia opetussuunnitelmia. Siis tekstejä. Arkeen asti muutokset eivät aina ulotu.

Kaksi vuotta sitten (2010)  uudistettiin perusopetuslakia erityisesti erityisopetuksen osalta. Opetushallitus paransi perusteita, ja kunnat omia suunnitelmiaan. Espoossa uusien ops-tekstien piti olla valmiina päättyneen lukuvuoden alussa. Tekstien mukaan kaikkien tulee saada heti kaikki tarvitsemansa tuki. Monessa kunnassa proopuska on proopuska ja praktika ja praptika.

TÄMÄN opsin "paikkailun" lisäksi jo muutaman vuoden ajan on haluttu uudistaa  perusopetuksen kasvatuspäämäärää (tavoitteet) ja eri aineille tuohon päämäärään käytettävissä olevaa aikaa. Edellinen päätös oli vuodelta 2001. Viime kesänä tehtiin ensimmäinen yritys tarvittavaksi valtioneuvoston päätökseksi, mutta se kaatui. Ehdotus oli varsin radikaali, ja se olisi toteutuessaan tuonut kouluun uuden oppiaineen: draaman.

Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on tehnyt uuden pohjaesityksen, joka on saanut melkoisesti kritiikkiä.  Päätös on luvattu ennen kesää, mutta tänään HS vahvistaa huhuja, että päätös voi siityä syksyyn. Erityisesti kiistaa hallituksessa on siitä.
- kuinka paljon valinnaisuutta tuntijakoon olisi aihetta jättää
- millaisten kielten opetusta erityisesti tuetaan ja monipuolistetaan
- tavoitteena on ollut vahvistaa taito- ja taideaineiden ja erityisesti liikunnan asemaa. Kuinka se tehdään?
- pitäisikö uskonnon tuntimäärää leikata.

Työryhmän esitys on varsin maltillinen. Suomessa on  ehkä maailman lyhyimmät koulupäivät- mutta varaa lisätä viikkotunteja ei taida olla. Eri luokka-asteiden välille on ehdotettu tuntien siirtoa. Kielen opetus alkaisi jo tokaluokalla? Taito- ja taideaineiden osuutta lisättäisiin hieman alaluokilla?

NÄHTÄVÄKSI jää. Mikään kiirehän tässä ei ole. Jos tavoite on, että opetussuunnitelmat ovat valmiit syksyllä 2016, niin aikaa ops-työhön on syksylläkin vielä neljä vuotta.

Tuntijakoesitys ei innosta!

HELMI-MAALISKUUN taitteen pikaäänestyksen aiheena oli Opkm:n työryhmän tuntijakoesitys. Nykyinen perusopetuksen tuntijako hyväksyttiin vuonna 2001. Tuntijakoa yritettiin uusia jo kesällä 2010 , mutta tuolloinen Timo Lankisen työryhmän esitys ammuttiin  hallituksessa alas.

BLOGIN pikakyselyssä uudesta tuntijaosta annettiin yhteensä 45 ääntä. Mielipiteet jakautuivat. 4 oli sitä meitä, että uusi tuntijako on selvästi parempi kuin vanha.  7 oli sitä mieltä, että uusi on hieman  parempi. Komsii, komsaa äänesti 16. Hieman huonompana uutta piti 13  ja selvästi huonompana 5.

TULKITSEN tulosta niin, että uusi esitys ei enemmistöä oikein innosta. Jos unohdetaan komsiit, niin plussaa näytti 11 ja miinusta 18. Loppusaldo siis -7.

Mitä lisäarvoa uusi tuntijako toisi? 

Tarkastelen esitystä espoolaisittain, ja alakoulun kannalta. Ja olettaen, että Espoo pudottaa tuntimäärät minimiin.
+ luonnontieteellisten aineiden kokoaminen YPIKSI vähentää silppua
+ historian tuntimäärä kasvaisi 1 tunnilla. Tämä on selkeä parannus
+ korvamerkitty resurssi harvinaisiin kieliin. Hyvä juttu.

Mitä heikennyksiä uusi tuntijako toisi?


- Oppilaiden päivä lyhenenisi  ensimmäisellä luokalla, viidennellä ja kuudennella luokalla tunnin.  Ei hyvä.
- Matematiikan tuntimäärä tippuisi meillä peräti 2 tuntia. Vaarallista.

Mitä olisin toivonut?

* Olen itse draama-ja etiikka oppiaineitten kannattaja. Tässä suhteessa olin  innostuneempi Lankisen esityksestä. Kalliisiin uskonnon tuntimääriin ei uskallettu koskea.
* Alakouluun olisi tarvittu luokan oma tunti
* Viikkotuntimääriä olisi tullut lisätä
* Aihekokonaisuuksien opetuksella olisi tarvittu tuntijaossa aikaa.

Millä ei ole minulle väliä?

* Englannin tuntimäärä lisääntyisi 3. luokalla yhdellä tunnilla. Tarvitaanko?
* Liikuntaa tulisi yksi tunti  lisää. Koska se tulee käytännössä ekalle, en tiedä lisäarvosta.

Summa summarum

PÄÄDYN lopputulemaan, joka yllättää minut itsenikin. Minusta  tuntijakoa ei kannattaisi lainkaan uusia. Mitään todella innostavaa uutta ei ole uskallettu esittää.  Jos tuntijako uusitaan, edessä on valtava määrä opetussuunnitelmien uudistustyötä. Onko se järkevää?

Uusi tuntijako Aurorassa- mitä se merkitsisi?

HUOM! Lisäys 25.2.12. Työryhmän tuntijakotaulukossa oli virhe (ks. edellinen lastu), jonka vuoksi alaluokilla ei olekaan aihekokonaisuustuntia.  3-6-luokilla olisi liikkumavaraa yhteensä 7  tuntia (4  niistä taito- ja taideaineiden sisällä).

"KOEPONNISTIN" tuntijakoesityksen uudelleen ym. syystä 25.2. Miten uusi tuntijako vaikuttaisi Auroran koulun tuntijakoon?Pudotin  excell-taulukkoon tunnit, ja eipä paljon liikkumavaraa jäänyt.  Jos tällä mennään, muutokset ovat seuraavat:

(1) Oppilaiden päivä lyhenee 1-luokalla, viidennellä ja kuudennella luokalla tunnin (Espoo on antanut opetusta yli minimien).  Ei hyvä
(2) Äidinkielen tuntimäärä olisi ennallaan, 3-6-luokilla tuntimääärät keskenään vaihtuisivat.
(3) Englannin tuntimäärä lisääntyisi 3. luokalla yhdellä tunnilla. OK
(4) Espoossa matematiikan tuntimäärä putoaisi 2 tuntia.  Ei hyvä
(5) Ypiin kuuluvien aineiden  tuntimäärä laskisi 1:llä tunnilla.  Ei hyvä
(6) Historian tuntimäärä kasvaisi 1 tunnilla. OK
(7) Taito- ja taideaineiden yhteismäärä putoaisi 3 tuntia (44>41) Ei hyvä
(8) Musiikin tuntimäärä putoaisi kahdella, käsityön tuntimäärä putoais yhdellä (3.lk) Ei hyvä
(9) Käsityön tuntimäärä säilyisi ennallaan, 3-6-:lta siirrettäisiin 1 t alkuopetukseen. HMMM
(10) Liikuntaa tulisi yksi tunti  lisää (ekalle).  HMMM
(11) Taito- ja taideaineissa olisi liikkumatilaa 1 tunti kaikilla luokilla 3-6.  Niillä voitaisiin  paikata 3. luokan käsityön leikkaus, ja pehmentää musiikin tuntimäärän pudotusta.  Tai jatkaa luokan painotusta (jos valinnaisuus ei ulotu oppilastasolle- riippuu opsista).
(12) Lisäksi liikkumatilaa jäisi yhteensä kolme  tuntia. Oma valintamme oppilaanohjaus saattaisi säilyä. OK

BLOGIN oikeassa reunassa on  gallup.  Onko uusi tuntijako edistys parannus vai ei?

Tuntijakotyöryhmä jätti esityksensä!

Korjaus 25.2. -12 klo 9.43 Virhe selvisi. Työryhmän esityksessä taulukko on  kahdessa eri
muodossa. Asetustekstin yhteydessä olevasta versioista ( s. 56) on  poistettu 1-6-luokilta aihekokonaisuustunti, joka on sivulla 30.

PERUSKOULUUN  halutaan lisää taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Sllaisia muutoksia halusi  peruskoulun tuntijakoa pohtinut työryhmä, joka jätti juuri  esityksensä opetusministeri Jukka Gustafssonille. Työryhmä  noudatti näköjään tiukasti   hallitusohjelman tahtoa. Sen  mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena oli  vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Tuntijakotaulukko (s. 30, virheellinen)

HUOM! Lisäys 24.2. -12  klo 8. Taulukossa näyttäisi olevan virhe. Myös alakouluun on sijoitettu 1 tunti aihekokonaisuuksille.  Kuitenkin aihekokonaisuustuntien määrä näyttäisi olevan yhteensä 1-9 luokilla 1.

Tsekkasin samalla liikkumavaran:
- 1-2-luokilla tuntimäärä tulee täyteen (19-20).  Ei  liikkumatilaa. 
- 3-6-luokilla tulee palkeista 84 tuntia. Katto on 95:ssä.  Kun sinne pudotetaan 4 tuntia t+t-valinnaisia + 4 tuntia historiaa,  jää kunnan tasolla ratkaistavaa pudottaa sinne 1 valinnaisaine tai se aihekokonaisuusaika (jota ei pitäisi kai olla) tai lisätä 1 tunti johonkin aineeseen.

Nämä ymmärrän esityksen pääkohdiksi:

(1)  uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Alakoulussa koulupäivä ei siis pitene- paitsi toka- ja kuutosluokalla (ei kuitenkaam esim. Espoossa). Vastaavasti päivä lyhenee 7- ja 8-luokilla.
(2) Liikkumatilaa jää varsin vähän  kunnille. Jolleivat lisää tuntimäärää. Katkoskohdat on nyt sijoitettu perinteisesti.
(3) Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita (mutta valinnaisaineena esim. draama on mahdollinen)
(4) Oppiaineiden keskinäisen kisan opetusajasta voittajia ovat  taide- ja taitoaineet (= liikunta +1)  äidinkieli ja kirjallisuus (+1)  ja  yhteiskuntaoppi  (+1).  Yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5–6. Näin historian osuus palaa vanhaan 2-2:een.
(5) Taito- ja taideaineita opetetaan yläkoulussa ainakin kaksi tuntia kutakin. (Kotitaloutta kuitenkin vain kolme). Liikuntaan tulee peruskoulun aikana 1 tunti lisää.  Se korostuu alakoulussa. Alakoulussa tunteja voisi olla esim. 2-3 * 2-2-2-3. Tuntimäärä siis kasvaisi meillä.
(6) Itse tiedotteessa sitä ei sanota, mutta A1-kielen tuntimäärä kasvaa alakoulussa yhdellä.
(7) Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella halutaan järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta.
(8) A2-kielen tuntimäärä kuitenkin vähenee 12:sta 10:een koko peruskoulun aikana.
(9) Tuntijakon sisältyy valinnaisia aineita- jo alakoulussa 4 vvt.  Yhteensä valinnaisuus putoaa 13:sta 9:een. Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee.

(10) Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin sekä 1-6 että 7.–9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. 

(11) Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen 1.-6. vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Siis yhdeksi "aineeksi".

Hieno uutinen oli, että opetusministeri  lähettää esityksen  "nopealle lausuntokierrokselle". Tuntijakoa koskeva asetusmuutos on tarkoitus antaa vielä tämän kevään aikana.

Valtakunnalliset tavoitteet

Konkreetin tuntijaon lisäksi, työryhmä esitti perusopetukselle tavoitteet.  Näitä ovat (1) Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, (2) Tarpeelliset tiedot ja taidot (ajattelun taidot korostuvat). (3) Koulutuksellisen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Pikaluvulla en löytänyt niistä mitään sisällöllisesti vallan uutta.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/02/tuntijako_tiedote.html?lang=fi

Turvallisuutta kameroilla? Vai?

OPETUSHALLITUKSEN uusi pääjohtaja, Espoon sivistystoimenjohtajan virasta virkavapaalle jäänyt Aulis Pitkälä on antanut haastattelun sanomalehdille. Pääjohtajan haastattelu oli  Ilkassa otsikoitu "Kouluihin kamerat ja kulunvalvonta!" Turvallisuusongelma ratkaistaisiin  niin, että kameran taltioimia tapahtumia koululla seurattaisiin poliisi- tai paloasemalla. STT on sitten levittänyt uutista laajemmallekin ks. esim. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lehdet-opetushallitus-haluaa-kouluista-turvallisempia/729325

MIELENKIINTOISESTI valittu ulostulo maan yhdeltä korkeimmalta pedagogiikan virkamieheltä. Turvallisuusteema on huikean tärkeä. Kiitos sen esiinnostamisesta.  Valvontakameraratkaisusta en ole kuitenkaan varma.  En usko, että Ala-Härmän kaikkia yllättänyttä puukotusta olisi kyetty estämään valvontakameroilla.  Opetusryhmän oppilaiden keskinäisiin suhteisiin olisi pitänyt puuttua paljon  aikaisemmin. Tässäkin tapauksessa kyse oli mutkikkaasti koulu- ja vapaa-ajalla vuosia jatkuneesta pennalismista ja kaveripiiristä ulossulkemisesta (ostrakismista).  Puuttua on ehkä väärä sana. Koulussa tulisi tehdä kaikki, mitä voidaan,  tuollaisten sosiaalisten vääristymien syntymisen estämiseksi.

Väkivallan ja kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan  minusta  pedagogisen hyvinvoinnin työkaluja. Meillä on hienoja valmiita opetusohjelmia tähän tarkoitukseen mm. Lions Quest ja KiVa-tunnit. Se, mitä ei ole, on aikaa, jolloin  luokka yhdessä opettajan kanssa opettelee elämisen taitoja, puhuu tunteista, arvoista, opettelee ratkomaan ihmissuhdeongelmia (ja tässähän draama olisi oikea aarre).  Tarvitsemme  kouluihin ilmapiiriä, jossa jokainen oppilas on arvokas ja kaikkeen toisen ihmisarvoa loukkaavaan puututaan. Aseennetta, jossa lapsi on tärkeämpi kuin oppikirjassa vuorossa oleva kappale.

Ennen vanhaan kansakoulussa oli ns. luokan oma tunti ja oppikoulussa luokanvalvojan tunti. Nyt tuollaista aikarakennetta ei enää ole. Suomen Vanhempainiliiton tuore tiedote vastaa hyvin myös minun näkemyksiäni.

Suomen Vanhempainliitto 

Tiedote 14.1.2012 

Suomen Vanhempainliitto esittää, että maamme hallituksen käsittelyyn tulevassa uudessa perusopetuksen tuntijaossa tuetaan aikaisempaa vahvemmin koulu- ja luokkayhteisön rakentumista. 

– Kaikilla perusopetuksen luokilla on otettava käyttöön luokan yhteinen viikkotunti. Tällä edistetään oppilaiden ryhmäytymistä, yhteenkuuluvuutta sekä avointa keskustelua. Ryhmättömät päiväkodit tai luokattomat koulut ja lukiot eivät edistä riittävästi kaikkien lasten sosiaalista pärjäämistä. Kuluvan viikon keskustelua kiusaamisesta emme saa taas ohittaa, toteaa toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.

Vanhempainliiton mielestä pelkkä koulujen kriisivalmiuksien vahvistaminen ei riitä.
– Toivomme opettajille tukea ja riittävästi aikaa oppilaiden kohtaamiseen. Emme saa vastata vellovaan turvattomuuden tunteeseen turvattomuutta lisäävin toimin. Koulujen lukkoja vahvistamalla, opettajien työnkuvaa laajentamalla tai koulun aidan korkeutta nostamalla ei esimerkiksi koulukiusaaminen lopu. Parempi on lisätä koulun yhteisöllisyyttä, tuoda kunnallinen ja seurakuntien nuorisotyö kouluihin, syventää kodin ja koulun vuorovaikutusta sekä nostaa opettajien työn arvostusta kelpoisuuksista kiinni pitämällä. On muistettava, ettei kiusaaminen rajaudu selväpiirteisesti kouluun tai vapaa-aikaan. Siksi yhteistä työtä tarvitaan, Kurttila päättää.

Tuntijako- kevään tärkein koulutuspoliittinen päätös

Tämän aamun Hesarissa oli myös lasten ajatuksia tuntijaosta. Hyvä 5b!

HESARI on jo muutaman viikon ajan tuottanut uutisia uudella tavalla: se on teettänyt kyselyitä, ja raportoi niitä osio  kerrallaan. Eilen oli vuorossa rasismiteema, tänään perusopetuksen tuntijako.

OPETUSPÄÄLLIKKÖMME oli ohjannut toimittajan meille, ja mehän autoimme häntä. 5b-luokan oppilaat saivat kertoa, mitä aineita he toivoisivat lisää, ja mistä voisi leikata.

Pääosin lasten lukkari säilyisi ennallaan. Se on aihetta todeta. Oppilaat olisivat halunneeet lisätunnin englantiin, fysiikka- ja kemiaan sekä historiaan.  Vastaavasti he olisivat olleet valmiita luopumaan yhdestä matematiikan, äidinkielen tunnista sekä luokan painotustunnista. Niinikään he olisivat pudottaneet vapaaehtoisen ruotsin tuntimäärän yhteen.

MEILLÄ aikuisilla ja myös Hesarin haastattelemilla aikuisilla oli hieman erilaisia toiveita. Aikuiset haluaisivat lisää liikuntaa, draamaa ja uuden oppiaineen etiikan. Aikuisten oli tosi vaikeaa keksiä, mistä vähennetään.  Ainoa selkeä vastaus oli uskonto ja ruotsi.

OLEN mukana espoolaisten rexien ryhmässä, joka tapaa perjantaina opetusministerin. Käymme tuolloin (toivottavasti) keskustelua myös tuntijaosta. Ryhmämme viesti on: alakouluun lisää tunteja. Osa tunneista koulun ja kunnan tasolla jaettavaksi erilaisiin valinnaisiin teemoihin. Pitkällä aikavälillä meidän pitäisi myös saada kaikille yhteinen arvokasvatustunti. Äidinkielen osaamisen on varmistettava. Suomi2 ei tue tätä tavoitetta riittävästi.

Seuraava ops-uudistus siirtyy?

Opetussuunnitelma on keskeisin kouluopetusta
ohjaava asiakirja.  

SUOMALAISKOULUISSA noudatetaan tällä hetkellä vuonna 2004 Opetushallituksen laatimien perusopetuksen  opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadittuja paikallisia opetussuunnitelmia.

Auroran ops on vuodelta 2005. Se on siis viisi vuotta vanha. Ensimmäiset oppilaat, jotka ovat käyneet koko peruskoulun nykyopsin pohjalta (kokeilukoulut), saavat päättötodistuksen yläkouluista keväällä 2013.

Hallitus halusi kuitenkin jo nyt muuttaa perusopetusta niin, että seuraavat  perusteet olisi saatu voimaan jo vuonna 2014.

Jotta perusteet olisi voitu uusia, olisi  hallituksen ensin  pitänyt  kyetä päättämään, mitä aineita ja kuinka monta tuntia viikossa oppilaille opetetaan.

Hallitus asettikin toissa vuonna työryhmän, joka kokoontui vuoden verran. Timo Lankisen johtama työryhmä julkaisi viime kesäkuussa oman ehdotuksensa. Siinä olisi hieman lisätty opetusta maaseutukunnissa. Kouluun olisi tullut kaksi uutta ainetta: draama ja etiikkaa. Erityisesti liikunnan tuntimäärää olisi nostettu. Oppilaiden mahdollisuuksia tehdä valintoja eri aiheiden välillä olisi lisätty. 

Esitys herätti vimmattua keskustelua. Erityisesti esitystä vastustivat vasemmistopuolueet, jotka kokivat sen uhkaavan koulutuspoliittista tasa-arvoa.

HALLITUS seisoi pitkään työryhmän esityksen takana. Sitten Keskusta irtautui esityksestä. Se näyttää yhtyneen vasemmisto-opposition kritiikkiin. Puolue vastusti esitystä myös taloudellisista syistä. Uudistus olisi vaatinut lisää rahaa kunnille, ja sitä rahaa ei nyt ollut. Mediassa nyt sitten  eri puolueet syyttelevät tapahtuneesta toisiaan.

Erityisesti demari-leirissä varmaankin juodaan nyt kuplajuomaa. Hallituksen rivit hajosivat rytinällä, ja vahva puolue Kokoomus joutui vuorostaan nöyrtymään. Keskinäinen kränä  saattaa valuttaa ääniä hallituspuolueilta oppositioon.

Lehtitietojen mukaan tämä Kiviniemen hallitus ei enää palaa tuntijakoasiaan. Varmaan niin. Oletan, että asia nousee kuitenkin uuden hallituksen työlistalle varsin pian. Ehkä tuntijaosta tulee   yksi vaaliteema. On toki mahdollista, että  aikataulukin  kurotaan kiinni. Jos päätös syntyy syksyyn mennessä.

OPETUKSEN uudistaminen ei kuitenkaan tähän pysäkkiin lopu. Ensi keväänä - joka tapauksessa- tartutaan "vanhan" opetussuunnitelman noin 50 sivuun, ja ne kirjoitetaan kunnissa uusiksi. Työ liittyy siihen, että erityisopetusta ruvetaan järjestämään toisin kuin tähän saakka. Tuki on jatkossa kolmiportaista yleistä, tehostettua ja erityistä.

Todella tärkeä viikko tuntijaon kannalta

EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Raija Vahasaloa oli pyydetty puhumaan Espoon ja Kauniaisten Opettajien Paikallisyhdistyksen syyskokoukseen. Minut taas oli pyydetty paikalle, koska olin  OAJ:n valtuuston jäsen. Monista kiireistä johtuen ehdin paikalle maistamaan hyvää salaattia ja kuuntelemaan Raijan  avauspuheen.

Pähkinänkuoressa anti oli seuraava:

• sora-asia: huumeidenkäytön vuoksi voidaan opiskelija jatkossa erottaa, tällaista valmistellaan.
• erityisopetusuudistus etenee. Oph:n johtokunta on käynyt läpi perustekstiä, ja haluaa sinne joitain muutoksia mm. tarkempaa ohjausta lomakkeisiin.  Perusteet tulevat voimaan varsin pian. Perusideana on, että tukea tarvitseva oppilas saa sitä varhain ja  suunnitelmallisesti. Se mihin oppilas sijoitetaan,  riippuu sekä oppilaasta että  luokan kokonaistilanteesta. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus perusopetukseen, erityisopetukseen ja mm. tukiopetukseen. Se ei vapauta tästä velvoitteesta,  ettei kunnalla ole rahaa.
• uhkasakko on tulossa  kunnille. Tämä voi tulla kysymykseen, jos kunta lomauttaa opettajia ja mm.  jos kunta antaa opetusta alle minimin.
• salassapitosäädökset muuttuvat niin, että nyt sosterilla on  lupa kertoa salassapidettäviä asioita pedagogille (vaikka vanhemmat kieltävät), jos se on välttämätöntä opetuksen järjestämiseksi.  Tieto myös seuraa lasta toiseen kuntaan.
• opettajan osaamista arvostetaan (joka asiaan ei tarvita psykologin lausuntoa)

ITSE kysyin tuntijaon tämän hetken tilanteesta. Siitä Vahasalo totesi seuraavaa:

• Kaikki ovat kannattaneet työryhmän tavoitteita, taustaosuutta ja  kansalaisen taitoja.
• Riitaa  on yksittäisten aineiden tunneista.
• Vain päätökset uusista aineista ja opetusryhmien ryhmäkoosta tulevat eduskuntaan. Hallituksen iltakoulu on tämän viikon keskiviikkona. Perjantain 29.10. kokoontuu hallituksen sivistuspolittinen ministeriryhmä, ja se  tekee päätökset uudista oppiaineista.
• Itse tuntijako on asetus, ja sen VN tekee keskenään.
• Opetuksen  sisällöt päättää  Opetushallitus.
• Nyt näyttää siltä, että etiikkaa ei pidetä tärkeänä.
• Draamasta halutaan vielä pitää kiinni. Liike-elämäkin kaipaa näitä taitoja.
• Tarkkuutta tarvitaan draaman opettajankelpoisuuksiin.
• Itse tuntijaon päättää hallitus. Vahasalon mukaan yläkouluun pitäisi saada myös kahdeksannelle luokalle kaikille yhteinen  mu-ku-kä- tunti.
• Valinnaisuus on tärkeää, sen avulla turvataan erikoisluokat.

TÄMÄN kuultuani jouduin poistumaan.

Kasvatuskeskustelua 1960-luvulla osa 1

KASVATUS on monelle opettajalle tuttu aikakauslehti. Minullakin on tallessa lähes kaikki sen numerot. Lehti syntyi vuonna 1970 kahden aikakauslehden yhtyessä. Toinen oli Kasvatusopillinen aikakauskirja ja toinen Kasvatus ja koulu.

Tämän kesän hobbyni on käydä läpi noita aikakauslehtiä silmäillen ja sattumia (erityisesti kasvatuksen historiasta) poimien. Maanantain ja tiistain urakkana oli 1960-luku. Mitä mielenkiintoista löysin?

Kasvatusopillinen aikakauskirja 1960-luvulla

Aurola, E. (1960). Kansakoulunjohtajan uusi tehtävä. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica, 47(3), 125-127

Aurolan artikkelista opin, kuinka tuore nykyinen ajatus rehtorista koulunsa pedagogisena johtajana sittenkin on. 1960-luvun alussa kansakoulun johtajille tuli velvollisuus käyttää aikaa (vapaatunneista) työtovereidensa opetuksen seuraamiseen. Aikaisemmin työn olivat hoitaneet kansakouluntarkastajat. Kuinkahan selviävät, Aurora pohtii. Tuohon aikaan sitäpaitsi koulunjohtaja valittiin määrävuosiksi.

Isosaari, J. (1960). Olai Wallin kansakouluntarkastajana. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica, 47(1), 3-9

Isosaari nostaa esille Olai Wallinin merkityksen kansakoulun historiassa. Cygnaeus löysi Wallinin Eskon kansakoulusta, nappasi miehen ja lähetti opintomatkalle maailmalle. Wallinista tulikin menestynyt seminaarinlehtori, jonka nimissä ilmestyi mm. ensimmäinen suomenkielinen opetusoppi.

Monesta syystä Wallin kuitenkin alkoi pyrkiä muihin tehtäviin. Syinä olivat talous-ja terveyshuolet sekä kuormittavat riidat. Niinpä Wallin siirtyikin kansakouluntarkastajaksi (1885-1896), ja oli siinäkin tehtävässä taitava. Hän mm. kannatti eheyttämistä ("kun toinen aine tukee toista..."), ideoi läksytöntä maanantaita, kehitti opettajien lainakirjastotoimintaa ja edisti koulupuutarha-aatetta. Wallin kuului myös niihin, jotka kannattivat vapaaehtoista kansakoulua.

Sorainen, K. (1962). Rousseaun kasvatusopillinen kritisismi. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica, 49(4), 219-224

Sorainen kuvaa artikkelissaan, kuinka J.-J. Rousseaun hyvin lapsikeskeiset ideat (mm. Emilestä) otettiin Suomessa vastaan. Aluksi ne hylättiin. Mm. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen kasvatusopin professori Lars Stenbäck tuomitsi Rousseaun vuonna 1855 vallankumoukselliseksi (eikä kai hän kovin väärässä ollutkaan).

Ymmärrystä Rousseau sai F. Peranderilta vuonna 1883. Rousseau edusti siirtymää kasvatusopillisesta dogmatismista. Hän ei suostunut kasvattamaan virkamiestä, ainoastaan ihmistä! Kasvatettavaa on ohjattava itse keksimään ja hankkimaan sellaista tietoa, mikä on hänen harrastuksensa mukaista. Tämä muuten johti F.J. Herbartin luomaan tasapainoisen harrastuksen käsitteen- ei pikku juttua. Muutoin Herbart ei oikein Rousseaun Emile-ideaa hyväksynyt. Hänestä Rousseau uhraa opettajan, tekee opettajasta lapsen alituisen seuralaisen.

Rousseau keksi lapsen.Tämä lapsen keksiminen aiheutti kopernikaanisen vallankumouksen pedagogiikassa, on W.Ruin kuulema sanonut. Lisäksi Rousseau keksi, että lapsi on yksilö.

Rousseau johti lapsen omista kehityslaeista kasvatusperiaatteensa: harrastus, havainto-, omatoimisuus- ja työperiaatteet.

Myöhemmin Rousseau harrasti itse asioita, joita tiesi paheellisiksi (mm. sävelsi). Hän puolustautui sanomalla, ettei välittänyt johdonmukaisuudesta! Soraisen mukaan Rousseaun ajattelu on auttamattoman ristiriitaista.

Somerkivi, U. (1964). Kappale koulurakennuksen historiaa. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica, 51(1), 97-101

Somerkivi pohtii artikkelissaan 1500-1600-lukujen yhtä pedagogista kysymystä: Olisiko luokat pidettävä samassa kouluhuoneessa, vaikka niillä olisi eri opettaja? Noihin aikoihin oppilaat jaettiin 3-4 ryhmään, mutta niitä opetettiin samassa tilassa. Joitain asioita opetettiin kaikille yhdessä. Tapana oli, että informatöörit opettivat yksilöllisesti nuorempia koulumestarin valvonnan alaisina.

Syy oli käytännöllinen: Usein vain yksi koulusali. 1600-luvulla kuitenkin esitettiin, että luokkahuoneita tulisi olla yhtä monta kuin luokkia. Melua riitti, kun monta opettajaa opetti yhtä aikaa. Jännästi tätäkin asiaa osaa selittää hyväksi: Järjestely opettaa keskittymään, koulumestari näkee koko koulun, opettaja ei unohda velvollisuuksiaan, rehtori pystyy valvomaan...). Se on kuitenkin muistettava, että tuohin aikaan koulunkäynti oli pääosin itsekseenopiskelua ja kuulustelua.

Harva, U. (1964). Kasvatuksen ideaalinen maailma. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica, 51(2), 121-126.

Harvan artikkelissa on pysäyttävä tulkinta 1960-luvun yhdysvaltalaisesta käänteestä pedagogiikassa. Venäläinen Sputnik kaatoi Harvan mukaan Deweyn aatteiden pohjalle luodun kasvatusjärjestelmän. Deweyn perusidea oli yhteiskuntaan sopeuttaminen. Nyt sen ajateltiin tukahduttaneen itsenäisen ajattelun ja luovan hengen. Harvan mukaan se esti eliitin syntymisen, jota ilman demokratiakaan ei pysy pystyssä. Oudon ajankohtainen ajatus (vrt. tuntijakoesitys).

Kasvatuksen päämäärästä minua viehätti Harvan oivallus: On arvioitava, mitä voidaan ja mitä ei voida saavuttaa. Humanistisen kasvatuksen tavoitteena on homo humanus- ei koskaan homo inhumanus, minkä sekä kreikkalaisuus että kristillisyys ovat ymmärtäneet. (Tässä tärkeä pointti kun hahmotetaan suomalaisen pedagogiikan ydintä

Lahdes, E. (1965). Yleisten didaktisten periaatteiden merkitysanalyysiä. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica. 52(2), 70-84.

Koska minua on pitkään kiinnostanut didaktisten periaatteiden käsite, innostuin tästä Lahdeksen artikkelista erityisesti. Siinä hän jäsentää mielenkiintoisesti yleisiä didaktisia periaatteita. Näiden pohjalle hän oivaltaa lapsinäkemyksen: siis havainnot lapsen psyykkisistä ominaisuuksista. Koskenniemen, Stöckerin ja Naeslundin hahmotelmista saan poimittua mainion kokonaisuuden:

Didaktisten periaatteiden ytimessä on lapsenomaisuus. Lapselle ominaisista piirteistä johtuu sitten, että opetuksessa olisi noudatettava seuraavia periaatteita (numerointi omani):

1. Havainnollisuus ( oppilaan kehitysaste mm. konkreettisuus, toki myös tiedon synty vrt jo Rousseau)

2. Elämänläheisyys (lapsen nykyhetken huomioonottaminen. vrt lapsi tässä ja nyt MH)

3. Aktiivisuus (toimintatarpeen tyydytys; fyysis-psyykkinen toiminta; harjoitus; Tähän liitty työn ja omatoimisuuden periaatteet MH)

4. Sosiaalisuus (sosiaalisen tarpeen tyydytys ja toisaalta koulun tehtävä ohjata ja hioa sosiaalista käyttäytymistä)

5. Kokonaisuus ( ei sirpaleisesti; tunti on kokonaisuus)

6. Tavoitteellisuus (motivaation merkitys; oppilaiden hyväksymä tavoite;

Motivaatio voi olla a) sisäinen (ajankohtaista, mielenkiintoista, tuttua) tai b) ulkoinen (kiitos, kilpailu, opettajan suhde oppilaaseen)

Itse lisäisin näihin vielä

7. Vaihtelevuus ( lapsen lyhytjänteisyys)

8. Eriyttäminen (lasten erilaisuus)

Iisalo, T (1969). Vanhan Turun akatemian pedagoginen seminaari. Kasvatusopillinen aikakauskirja. Acta Paedagogiga Fennica. 56(2), 81-88.

Iisalon artikkeli tarkastelee suomalaisen opettajankoulutuksen ensi askelia 1700-luvun lopulta. Tuolloin mm. Göttingenin seminaarin esimerkin innoittamana oivallettiin, ettei pelkkä yleisakateeminen koulutus riitä opettajalle. H.G. Porthan pitikin kuuluisat kasvatusopin luentonsa, joissa hän käsitteli sekä aineenhallintaa että pedagogista tietämystä.

Oli avartavaa taas huomata, kuinka opettajan ammatti on muuttunut. Vuonna 1806 aloittaneessa pedagogisessa seminaarissa kasvatettiin ja harjoitettiin taitavia koulunopettajia pedagogioihin ja triviaalikouluihin sekä kotiopettajia. Opettajat olivat noissa kouluissa luokanopettajia. Opiskeluun kuului luentoja ja ”omia opetusharjoituksia” sekä kuuntelua. Kuunteleva opiskelija oli nimeltään auskultantti.

Tuohon aikaan opettajan tehtävää ei kaavailtu pysyväksi elämänuraksi vaan muutaman vuoden kuluttua ikeestä vapauduttiin ja siirryttiin papin virkaan.

Muita pikkuhavaintoja

1960-luvun lopun lehden kirjoittajanimet ovat monesta tuttuja. Erkki Lahdes pistelee Matti Koskenniemeä. Pertti Kansanen esittelee kirjoja... Yllättävän vähän keskustellaan suunnitteilla olevasta peruskoulusta. Silmiin osuu artikkeli, jossa ideoidaan ns. runko-oppimäärää, joka sopisi kaikille (vrt. uusi tuntijakoesitys).

Neuvostopedagogiikan esittelylle annetaan tilaa. Sieltä löysin hauskan ilmaisun: Suomessakin on ns. puolipäiväkoulu. 2000-luvun kokopäiväkoulun idea löytyi siis 1960-luvun Neuvostoliitosta?

TIPistä juttua Hufvudstadbladetissa

KUTEN tiedetään opetumsinisteri on tehnyt ehdotuksen peruskoululaisen koulupäivän pidentämisestä. HBL:n toimittaja ja kuvaaja kävivät Auroran koululla tekemässä haastattelun aiheesta. TIPIn perusteella voi ehkä tehdä joitain johtopäätöksiä siitä, miltä pidemmät koulupäivät tuntuisivat.

Jutussa haastatellaan rehtorin lisäksi neljää 4b-luokan oppilasta: Juliaa, Maijaa, Oliviaa ja Saaraa.

Niille, jotka eivät halua lukea juttua ruotsiksi, pääasiat voi tiivistää seuraavasti:

• Kaikki Auroran oppilaat eivät ole lainkaan innostuneita päivän pidentämisestä (jutun otsikko toisi väittää toista). Oppilasparlamentin äänestyksessä 18 oppilasta halusi päinvastoin lyhentää koulupäivää. 10:n mielestä se oli nyt sopivanpituinen, kukaan ei halunnut enempää tunteja.
• Jos tunteja tulee lisää, niin mieluiten ne parlamentin mielestä saisivat olla liikuntaa, musiikkia tai käsitöitä. Kuitenkin lähes kaikkia aineita toivoi joku oppilas.
• Pidemmässä päivässä tulisi rehtorin mielestä olla valinnanvaraa, mitä oppilas valitsee. 90-luvulla Aurorassa oli esim. mahdollista ottaa kaksi extratuntia.
• Epäselvää on, miten lisätuntien rahoitus aikuisten oikeasti järjestettäisiin.
• Jutussa myös kuvaillaan TIPin toimintaa ja laajahkoa kerhopalettia. Lisäksi kerrotaan, että lautakunta joutuu piakkoin päättämään, supistetaanko iltapäivätoimintaan otettavien määrää- Päätös vaikuttaisi myös TIPPiin.
• Rehtori esittelee jutun lopuksi oman ehdotuksena, miten tuntijakoon saadaan väljyyttä ilman lisärahaa: lyhennetään tunnin kestoa 45:stä minuutista 40 minuuttiin.

Ks. lisää tämän päivän HBL:n sivuilta.