Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

sunnuntaina, lokakuuta 04, 2026

Terveisiä EKOAY:n Haikon seminaarista

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen koulutus- ja vaikuttamiseninaari pidettiin jo toisen kerran Porvossa, Haikossa 3.- 4.10.2026 Seminaarin. juuret ovat jo 90-luvulla pidetyissä yhteysopettajaseminaareissa Itämerellä,  joihin alettiin kutsua poliittikkoja ja  virkahenkilöitä 2000-luvun alussa. Tänään virkahenkilöitä ei ollut paikalla kun muutama. 



Poliitikkoja oli kaikista puolueista paitsi RKP:stä ja LiikeNytistä. Meitä demareira oli neljä: lautakunnasta Elina, Martti, Mikko ja  kapunginhallituksen vpj Markku Sistonen,

Itse pääsin osallistumaan lauantaina, kute. aika moni muukin.  Auto käynnistyi kello 8.30 ja perillä haikossa se oli  9.30. Kuppi kahvia ja sitten seuraamaan varsinaista ohjelmaa.




Nostoja aamupäivän ohjelmasta 



Seminaari  alkoi klo 10 puhenjohtaja Anu Vilkin puheenvuorolla.  Tavoittwena oli puhua turvallisesti  päivän pääteemoista:  oppimisen tuki ,vieraskieliset oppilaat sekä työrauha ja  turvallisuus ja etsiä ' niihin ratkaisukeskeisesti lääkkeitä,


Ensimmäisenä vieraista puhui Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Miia  Laiho. Hän kuvaili koulutuksen yleisiä haasteita niin valtakunnan kuin Espoonkin osalta ja rarkaisuista, joita nykyhallitus  ja Espoon kaupunki ovar niihin tarjonneet,.


Sitten kuultiin Kauniaisten kasvatus- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtajan Elina Moistion lyhyet terveiset. Kolmantena oli vuorossa Espoon suomenkielisen  perusopetuksen johtaja Juha Nurmi. Hän nosti esiin ylpeytensä espoolaisten koulujen tasosta. Ongelmia kuitenkin on;  oppimisen tuen uudistus on todella merkittävä ja on jotenkin poisopittava vanha kolmiportainen tuki omine termeineen. Espoon taloudenpitoa ohjaa tasapainotusohjelma. Sen mukaan  perusopetukseen ei tulla kohdistamaan säästöjä- siis itse opetukseen- mutta sen sijaan hallintoon saatetaan kohdentaa leikkauksia. Edelleen ihanteena on strategiaan /tarinaan kirjattu ajatus, että Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki, jossa jokaisen pitäisi päästä omaan parhaimpaansa. Segregaatio-ongelma  on tunnistettu, mutta sen korjaaminen on erittäin haastavaa. Lopuksi Nurmi kiitti ammattiyhdistystä rakentavasta yhteistyöstä. 


OAJ:n viestit


Ehkä mansikkana kakussa oli OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salon diaesitys,  joka tiivisti hienosti isoa kuvaa suomalainen koulutuksen tilasta. Kyllä kamerapuhelimet vllkkuivat. Salo nosti esiin merkittäviä koulutuksen laadun haasteita. Yksi keskeisiä on velkajarru,  jolla tavoitellaan 10 miljardin euron sopeutuksia, ja se tulee varmasti koskemaan myös koulutusta. Toinen haaste on väestökehitys;  lasten määrä vähenee. väestö ikääntyy ja moninaistuu. Kolmas haasre:  koulutustaso on kiistatta laskenut ja se on iso harmi, koska sillä on Salon mukaan suora yhteys talouskasvuun. Neljäs harmi:  osaamistaso on laskenut kuten Pisa-tutkimukset osoittavat. Suomessa laskee nyt sekä parhaimpien että heikimpien tulokset.  Kansainvälisesti vertailua on kuitenkin hankalaa,  sillä monessa maassa todella heikot oppilaat on rajattu pois Pisa-otoksesta. On iso joukko maita, joissa kaikki lapset eivät edes käy koulua. Maan sisällä Suoessa on eroja:  Mielenkiintoinen yksityiskohta oli tieto, että  suurissa kaupungeissa tulokset ovat parempia.

Entä sitten syyt? Miksi sitten tulokset laskevat? Salon mukaan sitä eivät selitä  uusi opetussuunnitelma, ilmiöopetus  eikä digitaalisuus - kun sitä   käytetään  fiksusti ja maltillisesti. Avoimet oppimisympäristöt eivät voi olla syy; niitä on 3-4 %  koulurakennuksosta. 


Entä ratkaisu?  Nyt tarvittaisiin tasapainoa yhä vaativamman toimintaympäristön ja opetuksena kokonaislaadun välille. Toimintaympäristö tulee yhä haastavammaksi, ja siksi opetuksen laatu tarvitsee lisää resursseja.  Tämä on ehdottoman tärkeää, koska koulutuksen ja talouskasvun välillä on selkeä yhteys-  Vaikka koulutuksen määrärahat  näyttävät nousseen ,  todellisuudessa varat menevät muuhun kuin itse opetukseen, ja opetukseen käytettävä raha on jokseenkin sama kuin vuonna 2010.


Erillisohjelma


Kello 11.30 kutsuvierailla oli vielä oma erillisohjelma, eräänlainen työpaja, jossa käytiin tiivisti ja avoimesti läpi opettajien työssään kokemia murheita, ja niitä kyllä valitettavasti riitti. Niiden taklaamiseen tarvitaan lisää rahaa. Akateemisen opetuskielen opettaniseen on voitava satsata. Tuen resurssi eivät jakaudu reilusti haastavien ja helpompin alueiden koulujen kesken. Oppimisen tuki ei vielä toii. Erityisesti huolta on oppilaskohtaisen tuen järjestelyissä ja mm. vanhempien vallassa tukipäätöksissä. 


Opettajiin kohdistuva väkivalta kasvaa. Keinoksia ehdotettiin MaPa-koulutusta, jossa  opitaan mm. pitämään raivokohtausta saanutta lasta turvallsesti kiinni. Käytin puheenvuoron, jossa ymmärrän kuinka tärkeää on osata suojata itseään. Mutta ongelman syy ei ole opettajan osaamisesssa vaan siinä, että toistuvasti väkivaltainen oppilas tarvitsee hoitoa. Esteeksi ei riitä, että sairaalakoulupaikkoja ei ole tarpeeksi. Niin on oltava, Opettajuutta ei pidä vääristää kohti vartijuutta.


Lounastauko


Seminaarin ohjelmaan kuului tunnin lounastauko. Se nautittiin ällä kertaa väljästi Kartanon ravintolassa. Tarjolla oli monipuolisesti salaattia,  muussia, riisiä,  lihapullia ja  kalaakin.


Iltapäivän ohjelma


Lounas kesti tunnin, ja sen jälkeen oli 3 deittiä, joissa kutsutut poliitikot ja virkahenkilöt kiersivät kolmessa ryhmässä kolmessa eri pisteessä kuuntelemassa ja keskustelemassa koulutyön kehittämisestä rakentavassa hengessä. Teemoja olivat väkivalta, oppimisen tuenjärjestelmä a vieraskieliset oppilaat ja segregaatio. 


Poimintoja oppimisen tuki-pisteestä


Oppimisen tuki herätti paljon keskustelua. Ryhmäkohtaiseen tukeen Espoossa käytetään luvattu määräraha, mutta opettajien mukaan oppilaskohtaisen tukeen saatava resurssi ei riitä. Osa opettajista koki, että kaikissa kouluissa ei noudateta lakia; jätetään kirjaamatta oppilailla tunnistetut haasteet, koska resursseja järjestää niihin tukea ei ole/ ei saada.  Huolta herättivät myös hyvinvointialueen monet uudet käytänteet.


Poimintoja vierakielisten oppilaiden ja segregaation pisteestä


S1- ja S2 -opetus (oppiaineet) herättivät paljon keskustelua. Opettajien mukaan S2- opetus on äärimmäisen tärkeää ja sitä ei pidä missään tapauksessa poistaa. Suunnitelmaa siitä, että valmistava opetus siirtyisi kokonaan isoon  perusopetusryhmään, pidettiin huonona ratkaisuna ja erityisen huonona silloin. kun luokassa valtaosa oppilaista ei osaa suomea - opetuskieltä . Esiin nousi myös muuttuneet yhteistyötavat oppilashuollon henkilökunnan kanssa. On yhä vaikeampaa saada arkisto apua esimerkiksi terveydenhoitajajalta vaikkapa onnettomuustilanteissa.


Poimintoja väkivalta-pajasta 


Väkivaltatilanteiden määrä on edelleen kasvussa, ja suurin osa niistä liittyy varsin pieniin oppilaisiin. Keinoksi on ehdotettu MaPa koulutusta  keskitetyistå määrärahoista. Siinä  saavutettaisiin taitoja rauhoittaa aggressiivisen oppilaan käytöstä. Itse olin vahvasti sitä mieltä, että väkivaltainen oppilas, joka raivokohtauksen saadessaan tarvitsee lähes tunnin verran neljän opettajan kiinnipitoa (jolloin heidän oppilaansa siirretään ylimääräiräiselle  välitunnille)  ei ole koulukuntoinen. Ongelmaa ei ratkaista kiinnipitokoulutuksella vaan tällainen oppilas tarvitsee hoidon eikä  opettajalla ole  siihen  osaamista Potilasta/asiakasta  ei rauhoita voimakeinoin  lääkäri eikä ambulanssin henkilökuntakaan. Opettajan professio on jotain ihan muuta. Ja siitä pitää pitää kiinni.


Takaisin kotiin


Yön yli jääville oli vielä tarjolla mahdollisuus käydä kylpylässä ja snauttia  mainio illallinen. Omalta osaltanu päivä päättyi Kello 16.15,  ja Martti hyppäsi autoon ja kiirehti kotiin.



Ei kommentteja: