Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
Kirjoja
perjantaina, marraskuuta 20, 2026
torstaina, marraskuuta 19, 2026
Kouluvaarin terkkuja
T änään oli torstai, ja kouluvaaripäivä saatiin sovitettua siihen. Tällä viikolla oppilasparlamentti oli haastanut pukeutumaan tietyllä tavalla. Torstain teemana on -ari. Tänään oli miesten päivä. Kouluvaari oli sankARI.
keskiviikkona, marraskuuta 18, 2026
maanantaina, marraskuuta 16, 2026
Viikkoraportti 46
:-) Moni asia hyvin. Perinneseuran syystapahtuma. Auton huolto...
:-( Kaksi varhaisaamua viikossa painaa.
Maanantai 9.11.
Tiistai 10.11.
Martin nimipäivä. Harjoittelua iltaa varten. lllalla perinneseuran syystapahtuma ja syyskokous. Sujui hyvin. Kuvassa Leenuska-ope kertoo kirjan taittoprosessista. Aikaisin kotona.Kylmä aamu. Siivouspäivä. Editoin MetaAi:n kanssa Tove Janssonin satukirjasa 25 minuutin mittaista lukuteatteriesitystä. Vedämme sellaisia Norpan kanssa Aurorassa joulukuussa, Sukeltelua marraskuuhun 2007. Päivälliseksi lammasta ja Lidlin perunakakkuja, Ennen unia Elämäni. biisiä.
sunnuntaina, marraskuuta 15, 2026
Tulossa Iso päivitys ops-perusteisiin tiukalla aikataululla
Dosentti Hannele Cantell on nostanut Facebookissa sekä Suomen Kuvalehden ja Ylen haastatteluissa esiin, että käynnissä oleva OPS-uudistus on paljon laajempi kuin pelkkä oppimisen tuen uudistus. Kun tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit muuttuvat kaikissa oppiaineissa, myös oppikirjat on käytännössä kirjoitettava uudelleen
Tuolloin Neuvostoliito laukaisi avaruuteen Sputnikin; ja Yhdysvaltoihin iski sputnik-shokki. Maassa irtauduttiin ns. uuden koulun oppilakeskeisistä deweylaisista metodeista, ja mm. uusittiin matematiikan ja luonnontieteiden opetus. Kun osaaminen oli heikkoa ja samalla avaruus-ja sotateknologinen kilpailija kiri ohi, vastaus oli vaatimustason nosto, selkeämmät tavoitteet ja perusaineiden vahvistaminen.
Suomi elää nyt aikaa, jossa jatkuvasti heikentyneistä oppimistuloksista (mm Pisa-tulokset) ja perustaitojen rapautumisesta kannetaan syvää huolta. Ensimmäisiä vastalääkkeitä oli kännykkäkielto ja toiveet palata paperikirjoihin. Ja seuraava lääkeannos on nyt käynnissä oleva opsin iso päivitys otsikolla osaamistakuu. Uudistus pohjautuu perusopetuslain muutokseen (619/2026). Laki tulee voimaan porrastaen 1.8.2027 ja 1.8.2028.
Jokaisella oppilaalla tulee olla riittävät perustaidot, jotta hän pysyy opinnoissa mukana. Vähimmäisosaaminen tullaan määritelemään kansallisesti, ja sen saavuttaminen on ehto luokalta toiselle siirtymiselle.
Missä mennään juuri nyt?
Opetushallituksen sivuilla on uudistuksen aikataulu (klikkaa, niin saat sen suuremmaksi).
Juuri nyt ollaan valmisteluvaiheessa. Opetushallitus (OPH) sorvaa uusia perusteita työryhmissä. Niissä on opetustyötä tekeviä ammattilaisia, mukana myös tutkijoita, opettajakoulutuksen asiantuntijoita, oppilaita, huoltajia ja sidosryhmiä. Tehtävänä on päivittää sekä yleista osaa, että oppiainekohtaisia osia.
Mitä muutetaan?
- Yleiset osat: Ei isoja muutoksia. Perusrakenne säilyy: oppiainejako
- Oppiaineiden tavoitteet:Tämä on suurin muutos. Jokaiselle oppiaineelle määritellään kansallisesti yhteiset, vuosiluokittaiset tavoitteet. Tavoitteita vähennetään ja selkiytetään. Vaatimustasoa ei lasketa.Tavoitteet muotoillaan niin, että ne sanovat suoraan, mitä oppilaan on tarkoitus osata tai ymmärtää.
- Työskentelyn tavoitteet kirjataan erillisinä sisältötavoitteista. Arvoihin ja asenteisiin liittyvät tavoite siirretään pois numeroasteikolla mitattavien tavoitteiden viereltä. Listataan vain tavoitteita, joiden saavuttamista voidaan mitata numeroilla.
- Ns.laaja-alaiset tavoitteet säilyvät.
- Sisällöt: Jokaiselle oppiaineelle määritellään kansalliset keskeiset sisällöt vuosiluokittain. Määritellään tarkemmin, missä järjestyksessä asiat opiskellaan. Painopiste siirtyy luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Eheyttämistä vähennetään: ei enää monialaisia oppimiskokonaisuuksia samassa laajuudessa kuin ennen.
- Arviointi: Tavoite on tehdä arvioinnista yhdenmukaisempaa koko maassa. Jokaiselle oppiaineelle tulee kansalliset arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Nykyisin vastaavia taulukoita on tehty vain 6. luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Arvosana 5 = vähimmäisosaaminen. Sen on tarkoitus syventyä ja vahvistua vuosiluokalta toiselle. Arvioinnin kompensaatioperiaate poistuu. Hyvä osaaminen yhdessä asiassa ei enää paikkaa toisen puuttumista samalla tavalla kuin ennen.
- Luokan kertaaminen: Lainsäädännössä on linjattu, että vähimmäisosaamisen taso on edellytys vuosiluokalta siirtymiselle. Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on suorittanut oppimäärään sisältyvät tavoitteet hyväksytysti. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yhden tai useamman oppiaineen tavoitteita ja suoritus on hylätty, hän jäisi luokalle. Tuki tulee ensin. Luokalle jättämisen ei ole tarkoitus lisääntyä automaattisesti. Kysymys ns. ehdoista on minulle auki.
- Todistukset. Arviointi perustuu numeroihin, mutta edelleen voi olla myös sanallisia todistuksia.
Mikä ei muutu?
- Arvioinnin kohteet säilyvät: oppiminen, osaaminen ja työskentely. Käyttäytyminen säilyy osana arviointikokonaisuutta.
- Opettaja arvioi jatkossakin.
- Paikalliset opetussuunnitelmat säilyvät, mutta niissä on jatkossa vähemmän paikallisesti päätettävää. Perustepaperi on keskeinen, sillä kunnat laativat omat OPS:nsa sen pohjalta.
Mitä hyvää voi seurata?
- Vähemmän kuntakohtaista tulkintaa, vähemmän arvailua siitä, mitä tällä luokalla pitää osata.
- Opettajalle: Vähemmän arvailua tavoitteista, yhtenäisemmät arviointikriteerit, selkeämpi pohja huoltajakeskusteluun. Kunhan /jos kriteerit ovat selkeät
- Oppilaille:Selkeämmät odotukset
- Huoltajille: On hyvä, jos selkeästi näkyy, mikä riittää vitosen todistukseen ja mitä lapsi tarvitsee päästäkseen seuraavalle luokalle.
- Kunnille / rehtoreille: Paikallista OPS-työtä on tarkoitus keventää, koska kansallinen ohjaus tarkentuu.
- Saadaanko selkeät kriteerit? Vielä nyt avoimena on, kuinka tarkkoja kriteerit lopulta ovat: liian yleiset eivät auta, liian yksityiskohtaiset kahlitsevat.
- Resurssit: Tämä on uudistuksen kriittinen kohta: paperilla selkeämmät tavoitteet eivät auta, jos ryhmät ovat isoja, tukihenkilöstöä on vähän ja eriyttämiseen ei ole aikaa.
- Tarvitaan kerralla yhtä aikaa uudet oppikirjat kaikkin aineisiin. Onko niihin rahaa? Nyt kirjoja kierrätetään.
- Oppikirjat kaikkiin aineisiin ja kaikille vuosiluokille pitäisi kirjoittaa uusiksi noin puolessatoista vuodessa. Se on tiukka tahti, kun perusteet valmistuvat vasta syksyllä 2027.
- Kun vähimmäisosaaminen sidotaan luokalta siirtymiseen, mutta tukea ei oikeasti lisätä, luokalle jääminen voi lisääntyä. OAJ:n viesti on ollut selvä: tavoite ei voi olla lisääntynyt luokalle jättäminen.
- Riittävätkö resurssit ja aika? Huoltajat ovat kuulemisissa nostaneet esiin opettajien ja ohjaajien määrän, osaamisen ja pysyvyyden. Opettajat taas toivovat aikaa yhteiseen suunnitteluun, tukemiseen ja selkeitä valtakunnallisia ohjeita.
- Jääkö hyvinvointi ja oppimisen rauha jalkoihin ? Osaamiskeskeinen uudistus lisää painetta, ellei samalla turvata rauhaa ja hyvinvointia. Oppilaat itse ovat korostaneet kuulemisissa kiireettömyyttä, empaattista läsnäoloa, taukoja ja rauhallisia siirtymiä. He kuvasivat arkea kiireiseksi, meluisaksi ja ahtaaksi.
- Huoltajilla on. huolta, saako lapsi oikeasti tukea ajoissa. Huoltajat painottivat ennakoitavuutta ja tuen konkreettista kirjaamista.
- Kunnille / rehtoreille:Vastuu tuen mitoittamisesta korostuu: selkeät kriteerit toimivat myös painostuksena järjestäjälle.
Yhteenveto
Opetusta halutaan uudistaa (tai pikemmin ennallistaa).Kyse on paluusta selkeämpiin tavoitteisiin, perusasioihin ja yhtenäisempään arviointiin. Varsinaisesti OPS-uudistus ei ole kurilaki, mutta julkisessa keskustelussa kuri, työrauha ja vaatimustaso kietoutuvat yhteen.
Tavoitteet halutaan selkeämmiksi, niiden määrää halutaan vähentää ja kohdentaa ne perusasioihin (kuten USA;ssa 1956: Takaisin perusasioihin). Avainaineet ovat matematiikka ja suomen kieli.
Tavoitteet sekä sisällöt halutaan vähemmiksi kansallisesti vuosiluokittain yhtenäisiksi. Eheyttämisen vähentäminen (MOK) ja perustaitojen korostaminen.
Arviointi halutaan kansallisesti yhtenäiseksi. Luodaan arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Vähimmäisosaaminen on luokalta siirtymisen ehto,
Kyseessä on syvä uudistus ja aikataulu on todella tiukka. Kesken prosessin vaihtuu hallitus ja valtion talous kiristyy edelleen.
Osa toimijoita on syvästi huolissaan, kaikki eivät.
Tämä blogilastu on kirjoitettu yhdessä tekoälyn (MetaAi) kanssa.
Äänestäminen kannattaa aina
Espoon Tuomiokirkko-seurakunnassa äänestää voi tänään seurakuntatalolla klo 20 saakka. Ehdokkaita on joka makuun.
lauantaina, marraskuuta 14, 2026
perjantaina, marraskuuta 13, 2026
torstaina, marraskuuta 12, 2026
Kouluvaarin keskiviikko
'
S yksyn kouluvaaripäivä osui pitkästä aikaa keskiviikkoon. Koulua käytiin klo 8.15- 13.30.
tiistaina, marraskuuta 10, 2026
maanantaina, marraskuuta 09, 2026
sunnuntaina, marraskuuta 08, 2026
Suomalainen koulu eilen, tänään ja huomenna
Sain noinviikko siiten kutsun vallan mainioon aivoriihityyppiseen keskustelutilaisuuteen, jonka järjesti HundrED yhdessä Melbournen yliopiston professori Pasi Sahlbergin kanssa.
Tavoitteena oli pohtia erittäin moniulotteisia ja haastavia kysymyksiä :epävarmasti ja rakentavasti:
" Muuttuuko suomalainen koulu liian hitaasti vai nopeasti? Miten laskeviin Pisa-tuloksiin tulisi suhtautua? Tarvitaanko digitaalisuutta ja tekoälyä enemmän vai vähemmän?
Tavoitteena oli avoin ja rakentava keskustelu, jossa oli tilaa myös epävarmuudelle. Kutsuvieraita saapui tilaisuuteen 38. Tutkijoita, opettajankouluttaija, luokanpettajaopiskelia, edunvalvojia, hallinnon osaajia, vanhempien edusta.jia.... Ihanan monta tuttua.
Paikalle ei kutsuttu mediaa. Tilaisuus käytiin ns Chatham House Rule -hengessä. (Meta AI.n muikaan se tarkoittaa:
" Kun kokous tai osa siitä pidetään Chatham House Rule -säännön alaisena, osallistujat saavat vapaasti käyttää saamaansa tietoa, mutta he eivät saa paljastaa puhujan tai puhujien henkilöllisyyttä eivätkä sidonnaisuutta, eivätkä myöskään kenenkään muun osallistujan henkilöllisyyttä.")
Tilaisuudessa otettiin joitain kuvia, ja niitä oli lupa julkaista.
Mitä opin?
Kuulimme neljä alustajaa .Pasi Sahlberg aloitti. Hän kertoi yleisellä tasolla, miten koulujärjestelmissä globaalisti menee Surullisen useat asiat heikkenivät muun muassa oppimistulokset, viihtyvyys, tasa-arvo...
On fakta, että koulujen onnistumisen taso heikkenee kaikkialla maailmassa. Monissa maissa ratkaisuksi on etsitty oppimistulosten testaamisesta. Mutta näyttöä siitä, että ne olisivat kääntäneet laskun nousuksi ei ole. Sen sijaan näyttöä siitä, että tällaisiin kansallisiin testeihin liittyy huikeasti negatiivisia sivuvaikutuksia.
Pasi nosti esiin ikävän totuuden: emme tiedä, mistä tulosta lasku johtuu.
Kuulimme myös yksityiskohtaista tietoa suomalaisen peruskoulun tuloksista: Totta, heikosti menee alaspäin ja nyt myös niin hyvillä kuin huonoilla oppilailla
Esiin nousi myösw seikka, joka unohdetaan keskustelussa: : on myös positiivisia tuloksia. Esimerkiksi Suomessa oppilaat pärjäävät luovuudessa huippuluokkaa. Ehkä meidän pitäisikin kiinnittää katsetta virheiden ja syyllisten esittelystä vahvuuksiin ja suunnata koulukeskustelua positiiviseen suuntaan.
Olennaista on löytää selityksiä siihen, mistä lasku johtuu. Yhteinen näkemys oli, että se ei ole yksin koulusi syytä. Kyse on laajemmasta, syvemmästä ja vaikeammasta ilmiöstä.
Ehkä maailma on muuttunut niin paljon ja niin nopeasti, että on kysyttävää, mikä on koulun uusi tehtävä tulevaisuudessa. Mihin koulua tarvitaan? Erityisesti tähän haastaa tekoäly. Tulkitsen keskustelua niin, että lähes kaikki näkivät, että tekoäly on sekä voimavara että uhka. Maailma muuttuu aivan huikea vauhtia, ja on pakko kysyä, mitä tällöin nuoruusvuosien koulussa pitäisi oppia.
Itse seison edelleen sen ajatuksen takana, joka on kirjattu peruskoulun ensimmäiseen opetussuunnitelmaan :
"Koulun tehtävä on antaa aineksia ja virikkeitä omaleimaisen kokonais- persoonallisuuden kehittymiselle."
Se tarkoittaa kasvua hyväksi ihmiseksi ja hyödylliseksi kansalaiseksi - oman elämänsä aikana. Tarvittava osaaminen on päivitettävä.
Kolmen tunnin keskusteluissa totta kai nousi esiin monenlaisia ongelmia tämän päivän koulussa- mutta myös innostavia positiivisia Ideoita, mihin suuntaan koulua kannattaisi kehittää.
Käytin itse pienen puheenvuoron, jossa siteerasin kouluhallituksen entistä puheen puheenjohtaja pääjohtaja Erkki Ahoa:
"Peruskoulu ei ole rikki, mutta se tarvitsee tuunausta: rauhaa, rakkautta ja rahaa."
Keskustelutilaisuuden aikana koko mielenmaisema siirtyi suomalaisen koulun puutteista valittamisesta upeisiin uusiin mahdollisuuksiin.
Kiitos että sain olla mukana.
Viikkoraportti 45
:-) Monta hidasta aamua. Viime viikon sunnuntain musa-afoa katseli 126 ihmistä,Vow, enkka.
:-( Kokoustahti liian nopea..
Maanantai 2.11 .
Tiistai 3.11.
Pilvinen päivä. Sukelluksia lokakuuhun 2014 ja kaupungin-johtajan talousarvioesitykseen. Seurakuntavaalien ennakko-äänestys alkoi. Ja jenkeissä välivaaliäänestys-Lounaaksi kebabbia. Maistui esikoisellekin. Ruusutorppaan kuuntelemaan opettajien budjetti-ideoita klo 16-.17. Ltk-trion lisäksi teamsillä Helena Tiitinen. Iltapalalsi sushia ja tv-viihdettä,Valoisa päivä. Pirjo 70v Kirkkonummella klo 14. Paljon tuttuja. Siellä monipuolinen lounas. Otettiin Tuula ja Rofa kyytiin mennen tullen. Kotiin Sellon kautta.Perinneseuran dioja. Elämäni biisiä. EED-asioita.
perjantaina, marraskuuta 06, 2026
Kouluvaaritorstai
Eilen oli torstai ja kouluvaaripäivä sopi siihen.





































