Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

keskiviikkona, helmikuuta 28, 2024

Espoon tie sivistyskaupungiksi: verkkolähetys 1

 



















Kamarineuvos Sampo Suihkon about 15 minuutin haastattelun voi katsoa Youtubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=LO16KLspbkg

sunnuntaina, helmikuuta 25, 2024

Viikkoraportti 8/2024







(+)  Kouluväellä Oli Etelä-Suomessa lomaviikko.        (-)Harmi,  että oli liukasta. Ja märkää. (+) Itselläkin oli ihanan väljää .


 Maanantai 19.2 

Kuiva, pilvinen. keli. Hyvä niin. Oli pakko lisätä hiekkaa jääpihalle. Vietiin Noora-kuopus Jumboon kiinalaiseen. Olipa hyvä lounas.
Valtuustoryhmän teams-kokous klo 17.30.  On tullutkin kutsu ensi viikon valtuuston kokoukseen. Ja illan lopuksi taas harmitonta poliisisarjaa.

 Tiistai 20.2 

Pilvinen  talvipäivä. 
Eläke tuli tilille. Ja patterilasku lähti maksuun. Marjut  Nooran kanssa Helsinkiin. Nouto pari tuntia myöhemmin. Perinneseuralle lähti ensi viikon kokouksen esityslista. Tulostelin TSL-dokumentteja huomiseen kokoukseen. Valmiit lihapullat pippurikastikkeessa Ja illan lopuksi taas harmitonta poliisisarjaa.

 Keskiviikko 21.2 

Putkirikko Espoossa. Hanavesi piti keittää.
OpeUraa ei tänään Siltavuorella. Tuli esteitä. Eikä pikkupojatkaan tulleet päivähoitoon. Tuli räkätautia. Nooh sitten omia hommeloita. Lounaaksi kotitekoista tortilla-lasagnea. Oli hyvää. 

TSL-opintojärjestön kokous klo 18. Vuoden ensimmäinen kokous. Hyvää pöhinää, vaikkei rahaa olekaan.

 Torstai 22.2 

Aamulla mukava tieto. Naputtelua muistiin vuodesta 1982. Sitten ajelulle Helsinkiin. 
Käytiin Otavan kirjakaupassa. Marjut osti 700 sivua. Sitten poikettiin Itikseen. Edellisestä kerrasta onkin aikaa.  Iso remontti jatkuu.  Lounaaksi salaatteja ja pizzanpaloja. Lidlistä "paperipurustin". Vow.
Illalla taas naputtelua. Ja harmitonta poliisisarjaa.

 Perjantai 23.2 

Kokovapaapäivä. Naputtelua. Rikoin typeryyksissäni laminaattilaitteen. Leffaan keskellä päivää. Rankka kuvaus opettajainhuoneesta.  Jäi shipsien syöminen kesken. Silti upea. Hain uuden laitteen. Sitä tarvittiin. Illalla valmistautumista huomiseen 75-vuotisjuhlaan.

 Lauantai 24.2 

Aamupäivällä rästejä. 
Nuoruuden ystävä Juha Syrjälällä 75-vuotisjuhlat. Sinne,  Malmille. Olipa kiva tavata tuttuja vuosien takaa.
 Sunnuntai 25.2 


Sukellusta vuoteen 1990. Oi niitä aikoja. Sitten TSL-pöytäkirjaa. Valmistautumista huomiseen Perinneseuran asiantuntijahaastatteluun. Ja valtuuston kokoukseen. Spaghettia. Kunnallisjärjestön selvittelytehtävä. Jukka Jokirannan kouluteatteriyhdistyksen apurahapäätökset.

perjantaina, helmikuuta 23, 2024

Erilainen elämänkerta


Tuominen, Saku (2023). Ettekö te tiedä kuka minä olen. Erilainen elämänkerta. Helsinki: Otava

Noloa. Olen unohtanut kehua tämän kirjan.  

Saku Tuomisella on aivan huikea tapa muistella tähänastista elämäänsä. Hän ei ole kiinnostunut kertomaan itsestään. Hän kertoo mieluummin ihmisistä, jotka ovat jättäneet hänen jäljen. Tehneet hänestä Sakun. Ja niitä ihmisiä on paljon perheenjäsenistä  kansainvälisiin guruihin. Eikä yhteen kirjaan mahdu määräänsä enempää.

Tuominen kirjoittaa   sattumuksista, mieleenjääneistä kohtaamisia sitä mukaa, kun ne tulevat mieleen. Ei siis kronologisesti.  Tarinat ovat  hauskoja, opettavaisia, noloja. Mutta aina tahdikkaasti. Ja  noloja juttuja hän kertoo myös itsestään.  Kirjasin itselleni vielä ylös hänelle mieleen jääneitä tai hänen itsensä  oivaltamia ajatelmia:

  • Onks se nii? Vai olisiko sittenkään?
  • Ennen mikään ei ollut paremmin.  Ainoastaan toisella tavalla.
  • Juo vettä, kävele hitaamminen, älä ärsyynny 
  • Luovuus on kyky luoda sellaista, mitä ei aiemmin ollut olemassa.
  • Teeskennelty nöyryys on ylimielisyyden korkein muoto.
  • Kaikkein upeinta on elämälle antautuminen
  • Koskaan ei ole liian aikaista tehdä hienoja asioita.
  • Jos haluat, että oppi menee perille, yksi hyvin valittu, oikea-aikainen lause riittää
  • Jos pidän jostain, kehun. Jos en, olen hiljaa. 
  • Vähemmän absoluuttisia totuuksia, enemmän makuasioita.

Bonuksena kirjaa avaa myös itse muistamisen ongelmaa, joka alkaa olla tässä iässä ajankohtainen:-)  Tuominen kysyy, miksi ihminen usein muistaa sivuseikoilta vaikuttavia asioita, kun taas tärkeät unohtuvat. Miksi muistamme jotain?  Mutta emme toista? Tuominen muistaa itsea aika paljon. Noin 477 sivun verran. Muistissa pysyneitä tuokioita  on paristaa,

  • Muistan minkä muistan,  unohdan sen minkä unohdan.
  • Sille, mitä muistan, en voi mitään.

Hieno, omaperäinen, uudenlainen elämänkerta. Kiitos.

Kirjoittajasta 

Saku Tuominen (s. 1967) on ollut luova johtaja (Zodiak Entertainment -yhtiössä Lontoossa),  tietokirjailija (ainakin 15 tietokirjaa),  tv-tuottaja (Broadcaster Oy), yrittäjä (925 -yhtiö). Venla-palkittuja tv-ohjelmia on useita mm. Hyvät, Pahat & Rumat,  Tanssii Tähtien Kanssa ja  Kokkisota. Tänään hän on perustamaansa kansainväliseen opetusalan kansalaisjärjestö HundrED.orgin luovana johtaja ja ravintola-alan aktiivi osakas ( mm.Savoyssa). Ja suosittu puhuja. Ja Oilersin jääkiekkoija + Oy HIFK-Hockey Ab:n hallituksen jäsen.

Itseään hän kuvaa itseään sanoilla: fiksuttelija, kyseenalaistaja, räksyttäjä, tekijä, yrittäjä ja ytimeltään ideoija.


keskiviikkona, helmikuuta 21, 2024

Espoon tie sivistyskaupungiksi



Tervetuloa Espoon perinneseuran verkkotapahtumaan maanan-taina 26.2.2024 klo 15.00!

Puheenvuoroja sivistyskaupungista – vieraana Sampo Suihko  

Espoon perinneseuran toiminnan teemana vuonna 2024 on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Järjestämme verkossa lyhyitä asiantuntijahaastatteluja vuositeemaan liittyvistä aiheista. Ensimmäisenä etävieraana on kamarineuvos Sampo Suihko, joka on toiminut vuosien ajan Espoon sivistystoimenjohtajana ja on tehnyt pitkään kotiseututyötä.

Voit liittyä mukaan osoitteessa https://meet.jit.si/perinneseura260224

Tallenteen tapahtumasta voi katsoa myöhemmin YouTubessa.

Voit lähettää ennakkoon teemaan liittyviä kysymyksiä Martti Hellstömille, marttifi@gmail.com, joka toimii tapahtuman juontajana.


sunnuntaina, helmikuuta 18, 2024

Viikkoraportti 7/2024








(+)  Hurja vaaliviikonloppu oli takana. Nyt väljempää. Kouluväellä tämän työviikon jälkeen Etelä-Suomessa huiluuviikko. Tulee tarpeeseen, ajattelen.  


 Maanantai 12.2 



Kouluvaarihommissa. Kotona hyvää lohikeittoa Sitten nokoset.  Postilaatikossa Etelä-Espoon demarien jäsentiedote. Hyvältä näytti painojälki.  Pikainen lautakunnan nettikokous lakon vuoksi. Jälkiruuaksi Kunnallisjärjestön puheenjohtajiston tuumauskokous.Sekin netissä.  Illalla telkkarista harmittomia sarjoja.

 Tiistai 13.2.

Ihanan hidas aamu. Sukellusta lukuvuoteen 2006-07. Mukaan Perinneseuran Museo-Leikki-tapahtumaan. Hienoja leluja. Sitten puhdistettiin korvat. Käytiin kaupassa ja ehdittiin ajoissa 
kirkolliskokousvaa-leihin. Olin ääntenlaskija ja  pöytäkirjan tarkastaja. Lumituiskussa kotiin.

 Keskiviikko 14.2.

Lunta tulikin yöllä. Siis lumitöihin. Sitten lounaalle tyhjenevän Entressen aasialaisen JuFu- ravintolaan. Ihan OK. Kauppaan. Päivänokosille.
Lautakunnan teams-kokous klo 17.30. Sitten taas harmitonta poliisisarjaa.

 Torstai 15.2.

Kello 10.30 Keilaniemeen kuuntelemaan juttua tekoälystä. Maukas lounas senioriseurassa. Sitten kotiin naputtelemaan pari blogilastua. Päivälliseksi kotitekoista linssikeittoa. Tuli kutsu helmikuun valtuuston kokoukseen.

 Perjantai 16.2.

Kokovapaapäivä. Lumi sulaa. Didrichsenissä nauttimassa erään pankin hankkimasta taiteesta ja Tapiolan turkkilaisessa lounaasta. Päiväunet. Naputtelua. Ja väkivaltasarjaa. 

 Lauantai 17.2.

Viivyin monta tuntia lukuvuoden 1999/2000 tunnelmissa. Lähteenä "kuolinsiivottava" Luokanopettajan päiväkirja ja kymmenkunta Aurora-lehteä.  Kyllä palasi mieleen tosi paljon kliffoja muistoja. Lounaaksi niin maistuvaa lammasta ja Lidlin maukasta perunapakettia.

Illalla loppuun Netflixin minisarja kokaiinialan kummitädistä. Sarja perustuu tosiatapahtumiin. Se on julma, niinkuin  huumekaupan todellisuuskin. Ja jälkiruuaksi levyraati.
 Sunnuntai 18.2. 

Leppoisa sunnuntai ja kaunis talvipäivä. Piha kuin luistinrata. Hiekottamaan. Vielä riitti toiseksi päiväksi lammastaa. Niin hyvää.

Sitten sukellus kevätlukukauteen 1988 - siis 35 vuoden taakse, jolloin oli sijaisena harjoittelukoululla. Naputin ylös muistiinpanot. Ja ennen unia vielä erikoinen palkittu leffa,

torstaina, helmikuuta 15, 2024

15 seniorirexiä + Tekoäly = totta











Espoossa toimii vireä eläkeläisrexien yhdistys. Tänään 15 seniorin ryhmä pääsi tutustumaan Otaniemessä Microsoftilla tekoälyn mahdollisuuksiin opetuksen ja oppimisen sekä laajemmin koulun toiminnan kehittämisessä. Asiantuntijana oli firman toimiala-asiantuntija Vesa Äyräs. Ennen kuin hänet kaapattiin liike-elämän, hän ehti toimia  itsekin yli 20 vuotta Espoossa rehtorina. Vesa oli myös  vastuussa 2010-luvun puolivälistä alkaen fullanilaisen NPDL-hankkeen tulevaisuustaitojen  jalkauttamisesta.


Tänään Vesa on maan johtavia tekoälymiehiä. Hän tartutti kiistatta oman innostuksensa  entisiin kollegoihinsa vankalla asiantuntemuksellaan ja myös upeasti uuden innovaation mahdollisuuksia vanhempiakin silmiä avanneilla demoilla. 


Näimme mm. kuinka tekoäly käänsi suoraan hänen puheensa englanniksi ppt-esityksen alareunaan. Näimme, kuinka Chat gtp:n (parannettu versio?) laati muutamassa sekunnissa tietystä aineksesta oppilaille tehtäviä. Kuinka se kirjoitti sovittelevan kirjeen koulua moittineelle huoltajalle. Kuinka sen avulla  voitiin eriyttää tehtäviä tai vaihtaa opetuskieli toiseksi- joko tekstinä tai puheena. Kuinka sen avulla voidaan luoda mistä tekstistä tahansa ekirja.


Vakuutuin;: Tekoäly on upea mahdollisuus. Se  voi olla  väsymätön opettaja, joka  auttaa ja sparraa oppilasta niin kauan kuin tarvitaan. (Tai ehkä mieluummin mm. palkkaussyistä :;-) väsymätön apuopettaja). 

Tekoäly on upea mahdollisuus myös opettajalle. Sen avulla jokaisella oppilaalla on ikäänkuin oma tutoropettaja/koulunkäynninohjaaja, ja opettajalle jää aikaa kohdata oppilaita. Jokainen saisi personoitua tukea. Oppimisessa voidaan ottaa huomioon  oppilaiden erilaisuus (tavallinen oppiminen> mestarioppiminen> poikkeuksellisen lahjakkaisen oppilaiden tutorointi). Sen avulla tunnistetaan oppilaan oppimisen esteitä - ja autetaan niiden ratkaisemisessa. Sen avulla tuotetaan selkokielistä suomea. Se voi auttaa alkuun. Sen kanssa voidaan tehdä yhdessä.

 

Tekoäly nostaa oppimisen iloa. Oppilas saa tekoälyltä vastauksen juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee. Mutta myös oppilaan käyttämään tekoälyä  - ei vain kopioimaan tietoa paikaista toiseen. 


Myös opettajan on opittava uuttaa. Tehtävänantoja pitää muuttaa. Ei kysytä enää perusfaktoja pohjoismaasta, vaan esim.: Missä maassa haluat asua? Perustele. Tekoäly ei opi oppilaan puolesta. Tekoälylle voidaan antaa ohje, ettei se anna oppilaalle suoraan hänen pyytämiän vastauksia, vaan että se auttaa oppilasta kysymyksillå.

 

Vesan mukaan tekoäly voi olla opetuksen ja oppimisen historian suurin muutos, Oppimisen tutorbotti. Se auttaa huikeasti mm.formatiivisessa arvioinnisaa (ja tänään unohdetussa diagnostisessa arvioinnissa selvittämällä lähtötason). Bomuksena: Palaute  oppilaan tuotokseen voidaan pyytä eri tyyleillä: ammattimaisesti, hauskasti, positiivisesti. (Itse en käyttäisi sitä summatiivisessa arvioinnissa)


Tekoäly on upea mahdollisuus myös  hallinnollisiin tehtäviin


Jos tekoäly otetaan käyttöön automatisoimaan  toistuvia rutiineita  digitaalisesti (vaikkapa ketju virkavapauspäätöksestä- sijaisenhakuun- palkkauspäätökseen- ohjeistukseen- kokemusteen koontaan), aikaa jää  tärkeämmälle.


4 isoa teknologista muutosta

 

Teknologian historia voidaan  Vesan mukaan jakaa neljään, uuden innovaation käynnistäneeseen aikakauteen

  1. Höyrykoneen keksiminen (1784)
  2. Sähkön keksiminen (1800-luvulla)
  3. Elektroniikan läpimurto ( 1970-luvulta alkaen): datasta tuli  uutta öljyä.
  4. Tekoälyn luoma digitaalinen murros  (2023-)

Jokaisella aikakaudella olemme vastustaneet muutosta. Mutta muutokset ovat menneet läpi. Matkapuhelimen jalkauttaminen vei 16 vuotta, Internetin

7 vuotta. Facebookin 4,5 vuotta.  Tähän mennessä muutamassa kuukaudessa tekoälyä on jo käyttänyt yli 100 miljoonaa ihmistä


Tekoäly on  kaikkialla.  Google, Uber, älykello, Netfli., Spotify - kaikki ne käyttävät tekoälyä.


Pitääkö tekoälyä pelätä?


Kyllä, Vesa vastasi. Myös rikolliset käyttävät sitä. Kaikkia innovaatioita voidaan käyttää hyvään ja pahaan.


Kyllä, se muuttaa työelämää ja ammatteja. Siksi on tärkeää opetella käyttämään tekoaälyä On tärkeää, että organisaatioilla on oma tekoälystrategia.


Miten upeita mahdollisuuksia se tarjoakaan muuallakin kuin koulutuksessa . Vaikkapa sairauksien tunnistamisessa. Mielenterveyden ongelmissa. 


Oko siitä varaa myöss oppimisessa? On, sen avulla voidaan olla opettelevinaan. Oppilas voi antaa tekoälylle esim.ohjeen: " Tee tästä teemasta essee. Lue oma tekstini, millaisia virheitä teen. Jätä  esseeseen 10 %  minulle tyypillisiä virheitä."


Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja


 Hieno puolitoistatuntinen. Kiitos järjestelyistä Arja. Kiitos myös maiskis-lounaasta, Vesa. Kiitos kaikille mukaan ehtineille. Oli niin mukava nähdä upeaa työtä Espoossa tehneitä kollegoita ja vaihtaa ajatuksia.