Oppimistulokset ja hyvinvointi nousuun, eriytymiskehitys hallintaan!

Espoon kasvun ja oppimisen toimialalla oli  tärkeä seminaari  torstai-iltana 1.2.2024 klo 17-19.30 valtuustosalissa. Keskeinen teema on huoli laskevista oppimistuloksista. Ote oli ratkaisukeskeinen; mitä teemme yhdessä - koulut ja kodit-, jotta saamme oppimistulokset ja kouluhyvinvoinnin taas nousuun.

Tilaisuus oli tarkoitettu  toimialan lautakuntien ja jaoston sekä kaupunginhallituksen  jäsenille/varoille sekä  kaupunginhallituksen, nuorisovaltuuston ja henkilöstön edustajille. Demareista meillä oli paikalla Heini, Jukka, Juri (KH) ja  Martti.  Seminaarissa alustivat Harri Rinta-Aho, Asko Lippo ja Barbro Högström, Juha Nurmi ja mm. Tapio Erma.

Kirjasin itselleni muistiin nipun faktoja ja hyviä ratkaisuehdotuksia päivän teemaan:.

Perusfaktoja

• Espoossa on 75 000 peruskoululaista 
• Toisella asteella on 7000 opiskelijaa 
• Vieraskielisiä oppilaita on 10 000
• 75 % kunnan menoista menee  sivistyspalveluihin 
• Espoo saa valtionosuutta vain 20 %
• Koulutus rahoitetaan pääasiassa kuntalaisten verotuloilla
• Vuonna 2026 valtionosuudet tulevat pienenemään.
• Tällä hallituskaudella peruskoulun minimituntijakoon lisätään  tunteja: alkuopetukseen 2 vvt äidinkieleen,  3-6-luokille 1 vvt matematiikkaan, 1 vvt B1-kieleen yläluokille
• Yhden tunnin hinta on 350 000 €,

Huolenaiheita

Oppimistulosten lasku

Oppimistulokset ja Pisa-tulokset ovat laskeneet pitkään. Jo ennen vuoden 2016 uuden opsin käyttöönottoa. Niinpä ops ei voi olla (ainoa) syy.

Pisa-otoksessa oli 17 koulua.  Espoossa oli pk-seudun parhaat tulokset, mutta nekin ovat laskussa. Koulujen tulosten välillä oli eroja.

On siis etsittävä keinoja pysäyttää kehitys.  Oppimistulokset halutaan nousuun Espoossa tietoperusteisesti. Tarvitaan lisää tietoa.  Koulu ei selviä näistä haasteita yksin. 

Hyvinvointi ja oppimistulokset ovat yhteydessä toisiinsa. Esim. Espoossa  asenteet matematiikka kohtaan ja oppimistulokset ovat yhteydessä toisiinsa.  Pojat arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin se on, tytöt päinvastoin. Oleellista on kokemus merkityksellisyydestä. 

Eriytymiskehityksen hillitseminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa   

Espoon asuinalueet eroavat toisistaan. Mm. vanhempien koulutustaso vaihtelee. Korkein se on Tapiolassa ja pientaloalueilla.

Niinpä myös koulut eroavat oppimistuloksiltaan  ja oppilasainekseltaan. Siitä on haittaa. 

Lukutaidon erot kasvavat koulujen välillä ekaluokalta kolmannelle (KARVI). Espoossa 2. luokan ALLU-testissä riittävän lukutaidon omaavien oppilaiden osuus vaihtelee  eri kouluissa 10-70%. Perheen taustan ja lukutaidon välinen korrelaatio on 0.80. Myöhemmin lukutaito kehittyy kaikissa kouluissa. 9-luokalla erot ovat pienimmät.

Hyvinvoinnissa ei ole yhtä suuria eroja alueiden (koulun aluekerroin) välillä.

Vieraskielisten oppilaiden määrä vaihtelee. Suomenkielisissä kouluissa on huomattavasti enemmän vieraskielisiä oppilaita kuin ruotsinkielisissä. Vähiten heitä  on  Tapiolassa.  Mutta jotkut myös hyötyvät alueiden ja koulujen välisistä eroista. Ja haluavat säilyttää ne?

Alueiden eriytyminen näkyy myös päiväkodeissa mm. vieraskielisten osuutena - sekä lapsista että henkilökunnasta. Kun yli puolet henkilökunnasta ei puhu hyvää suomea, vaikeutuu suomen oppiminen

Digilaitteet kaiken syy?

Digitaalilaitteet vaikuttavat kielteisesti juuri Suomessa, ei niinkään muualla. Suomalaisoppilaat kokevat  (jopa 46%) niiden häiritsevän keskittymistä enemmän kuin muualla

Painotetut luokat

Osassa suomenkielisiä kouluja on painotettua opetusta  antavia luokkia (ruotsinkielisissä niitä ei ole). Näissä luokissa on 1/4 Espoon oppilaista. He ovat ns. parhaita oppilaita. Parhaat oppilaat vetävät muita mukaan.  Nyt  he ovat pois tavallisten oppilaiden luokista. Suurin ero näkyy  kouluissa, joissa on kaksi rinnakkais-luokkaa: painotettu ja ei-painotettu. Ne ovat kuin päivä ja yö.

Korjauskeinovalikon ABC:

• Hauskuutta lisää matematiikkaan
• Jatketaan resurssien ohjaamista koulun aluekertoimen mukaan  (0,133 - 0,69) (työttömyys, matala koulutustaso,  vieraskielisten osuus)
• Järjestyssäänntöihin tulossa linjauksia (puhelimia)
• Läksyt tukevat oppimista, kun niitä annetaan ja tarkistetaan
• Nostetaan matematiikan arvostusta.
• Opettajien yhteistyö vaikuttaa myönteisesti oppimiseen (yhteinen suunnittelu, pedagoginen keskustelu)
• Opetusryhmän koko vaikuttaa tuloksiin (vain) 3 %. Selkeä heikennys, jos oppilaita on enemmän kuin 32.
• Painotetuista luokista painotetuun opetukseen valinnaiskurssien avulla
• Sinnikkyyskasvatusta
• Vieraskielisiä oppilaita tulisi jakaa tasaisemmin (esim. Suurentamalla koulujen kokoa ja oppilasaluetta).

Lukion palveluverkkotarkastelu  

Espoossa on 11 lukiota. Tänään Espoossa käydään lukiota useammin kuin muualla. Espoossa  oppilasikäluokkien koko vaihtelee lähivuosina.  Se näyttäisi ensin kasvavan mutta sitten vuodesta 2028 alkaen vähenevän. 

Koko Suomessa syntyy nyt yhtä vähän lapsia kuin mitä nyt käy lukiota. Todennäköisesti Espoon asukasmäärä kasvaa sisäisen muuton vuoksi, ja sitä mukaa tarvitaan myös lisää lukiopaikkoja

Kiitos paljon ajatuksia antaneesta seminaarista!