Päivän aforismi

 

Viikkoraportti 4/2022

Ajatella- vuoden jo neljäs viikko takana. Ja tammikuu maanantain kuluttua voitettu kanta. Koulujen hiihtolomien alkuun enää 3 viikkoa.

Maanantai 24.1. 

Maisteriharjoittelua seuraamaan jälleen Mäntymäelle ja Tehtaankadulle - oikeasti Eiranrantaan. Nyt käynnistyi ensimmäinen sooloviikko, jossa päävastuu on vahvasti toisella harjoittelijaparista. Aikataulujen vuoksi jälkimmäisestä sessiosta kirjallinen palautemaili.

Tosi sohjoinen ja liukas keli. Tehtiin vielä vaimon kanssa mielihyväajelu Suvelaan. Illalla Espoo1972- julkaisuja kuntoon.

 Tiistai 25.1. 

 I ltapäivällä tiukka ohjelma. Aamupäivä leppoisampi. Klo 12.45 YMPÄN tunti Tehtaankadun ala-asteella. Kello 15 perinneseuran hallitus. Espoo1972-projekti etenee hienosti. Käykääpä katsomassa https://espoonperinneseura.net/espoo1972/

Kello 17  demarien kunnallisjärjestön kokous, jossa tehtiin päätös mm. järjestösihteerin paikan täyttämisestä.

 Keskiviikko 26.1. 

OpeUrapäivä Siltavuoren-penkereellä klo 10:ksi. Taulukot taas tehty uusiksi :-)

Ensi viikolla taas.

Klo 17 Espoon seurakuntien viestinnän toimikunnan puheenjohtajan nuija käteen.

 Torstai 27.1. 

 T änään maisteriharjoittelua ohjaamaan Viikkiin. Kumpaakin paria 1-2 tuntia. Hyvin menee.  Erityisen mielenkiintoinen on kolmen luokanopettajan, resurssiopettajan ja kuuden harjoittelijan yhteinen YMPPÄ-jakso konkreetteine minilaboratoriokokeineen. 

 Perjantai 28.1. 

Kevään kolmas kouluvaaripäivä klo 10-13.30. Lisäkäsinä. Välitunnilla. Draama-apulaisena.  Uskonnon apuopettajana (Jeesuksen opetuslapset) - ja faktan tarkastajana. eMateriaali on ihanan vuororovaikutteista, mutta kyllä aikuinen Jeesus oli kuitenin nasaretilainen ei kapernaumilainen:-)

Sitten kevyitä lumitöitä ja vaimon kanssa Selloon. Päivällinen turvallisen tyhjässä meksikolaisravintolassa.

Viikonloppu! Yeah! Mutta hommia jäi vähän rästiin. Ihan tärkeitä mm. ALV jne.

 Lauantai 29.1.  

Viikonloppu tällä kertaa ilman kokouksia. Ihanan hidas aamu. Myrskyn odottelua. Paperihommia. 

 Sunnuntai 30.1 . 

Lumitöihin aamulla. Ja iltapäivällä. Olipa satanut oikein kunnolla. ProRectorin ALV:t  maksettu taas valtiolle.

Espoo 1972-projekti on lähtenyt hienosti käyntiin!

 

Kaupunginosayhdistykset mukana perinteenkeruussa

Espoon perinneseuran käynnistämä Espoo 1972-projekti on lähtenyt hienosti käyntiin!

Vuonna 2022 Espoon perinneseuran toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Perinneseura järjesti 20.1. avaus- ja suunnittelukokouksen teemasta kiinnostuneiden kaupunginosayhdistysten kanssa perinnetiedon ja muistojen keräämiseksi siitä, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Kokoukseen osallistui 25 aktiivista toimijaa 17 yhdistyksestä.

Yhdistykset sopivat keräävänsä vuoteen 1972 liittyviä muistoja oman alueensa paikallisilta asukkailta. Samalla kaupunginosien 50 vuoden takaista tilannetta kuvataan erillisin kirjoituksin, joihin löytyy aineistoa yhdistysten julkaisuista, lehdistä ja verkkosivuilta. Perinnetieto ja muistot julkaistaan osin yhdistysten omilla sivuilla ja yhtenäisesti perinneseuran Espoo 1972 -teemasivustolla.

Hankkeessa ovat Espoon perinneseuran lisäksi mukana muun muassa seuraavat kaupunginosa- ja asukasyhdistykset: Esbo hembygdsförening, Karakallio-Seura, Kauklahti-seura, Keski-Espoo -seura, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, Laajalahti ry, Latokaski-seura, Leppävaara-seura, Lillhemtin omakotiyhdistys, Lounais-Espoon Omakotiyhdistys, Mankkaa-seura, Matinkylä-Seura, Nuuksio-Seura, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys, Olari-Seura, Pro Ruukinranta ja Tapiolan Kilta.

Tervetuloa mukaan - muutkin - muistelemaan aikaa, jolloin Espoosta tuli kaupunki!

Hankkeen tulokset julkaistaan verkkosivuilla ja tilaisuuksissa

Espoon perinneseuran roolina projektissa on kerätä ja julkaista muistoja 1970-luvun alkuvuosilta. Kuvaamme Espoon kasvua maalaispitäjästä kaupungiksi, kaupunginosien kehittymistä ja espoolaisten muistoja omasta elämästään 50 vuotta sitten.

Muistoja ja kuvauksia on jo julkaistu ja julkaistaan vuoden aikana Espoo 1972 -teemasivustolla. Voit lähettää kirjoituksia ja valokuvia julkaistavaksi sivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Tuotosten julkaisussa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe kestää huhtikuun loppuun asti, ja sen tuloksia esitellään perinneseuran kevätseminaarissa 11.5.2022. Hankkeen seuraava seurantakokous on tätä ennen keskiviikkona 16.3.2022.

Sisältöä täydennetään esiteltäväksi Espoo juhlii! -viikolla 23.-27.8. ja Espoo-päivänä 27.8.2022.

Projektin etenemistä voi seurata sivuilla Espoo 1972 (espoonperinneseura.net/espoo1972)

Uutta aineistoa voi lähettää julkaistavaksi sivulla olevan linkin kautta.

Lisätietoja saa mm. Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellströmiltä (marttifi@gmail.com) ja varapuheenjohtaja Esko Uotilalta (euotila@gmail.com)

Ruumiinavaus omalle minän kehitykselle

Avasin Facebookissa eilen keskustelun tällaisesta teemasta:

"Oletteko muuten koskaan yrittäneet listata niitä ihmisiä, joiden kohtaaminen on saanut teidät kasvamaan a) ihmisenä ja b) ammattilaisena? Pääsin listassa vain alkuun. Voi, kuinka upeasti elämä onkaan minua  kohdellut. Suosittelen tällaista refektiota. Elämä on upeaa, ja ihmiset."

KESKUSTELUN avaajaa pyydettiin kertomaan, keitä omalle listalleni (Jo nyt about 100) on päässyt. Lupasin "paljastaa" tänään 10.

Mutta sitä ennen muutama tarkennus: 

1. Miksi tein listaa? En korostaakseni suhteitani. Havahduttakseni itseni huomaamaan, kuinka monet ihmiset ovat ratkaisevasti vaikuttaneet omaan tapaani olla minä, jonka olen tietysti kuvitellut itse luoneeni. Me jätämme toisiimme jälkiä. Myönteisiä, myös kielteisiä. Pyrkien ja tahtomatta. 

Hienoa, että tämänikäisenä on aikaa tehdä "ruumiinavausta" omalle minälle. Tunteakseni itseäni paremmin.

2. Nostan nyt esiin 10 esimerkkiä. Valitsin tähän blogiin vain poisnukkuneita. Annan nimen ja lyhyen perustelun. He ovat kronologisessa vaikuttumisjärjestyksessä.

10 omaan minääni syvästi vaikuttanutta henkilöä

Eero Suonperä (1960-luku)

Perheemme muutti Hämeentie 34:een, kun minun piti aloittaa 3. luokka kansakoulua. Koulupiirijaon mukaisesti uusi koulu oli Kallion kakaravankila. Eero Suonperä oli nuori, innokas kansakoulunopettaja. Tiukkakin, mutta hänen luokanomatuntinsa olivat huikeita. Pääperiaate oli; kun oppilaiden omat esitykset loppuvat, alkavat matematiikan tunti. Ei muuten kertaakaan alkaneet. Pidimme Tanskasen Paven kanssa siitä huolen.

Sain Eerolta miesluokanopettajan mallin.

Vuokko Vuolanne (1960-luku)

Vuonna 1995 treenattiin tiukasti oppikoulun sisääpääsykokeeseen. Oppikouluun pyrittiin kesäkuussa  ja päästiinkin. Tossuun. Poikakouluun. Valtavan erilaisia opettajia. Vuokko oli toisenlainen. Hän oli musiikin opettaja. Hänessä oli suurta väljyyttä. Hän antoi tilaa oppilaiden omille jutuille. Saimme soittaa rockia. Moni löysi jopa elämänuransa. Tuomari Nurmio. Harri Merilahti- joka soitti mm. Hurriganeseissa. Ja paljon pienemmässä mittakaavassa minä. Siellä ovat koko opettajaurani kestäneen bänditoiminnan juuret.

Jouko Palonen ( 1960-1970-luvut)

Melkein koko oppikouluaikani Tossun rehtorina oli Jouko Palonen. Hän oli minulle ensimmäinen oikea rehtorin malli. Ehkä liian tiukka. Mutta monia jälkiä jätti.  Innostuksen historiaan. Silmälasin mallit. Hän on alkuaihio auktoriteetin käsitteelleni.

Matti Pellonpää (1970-luku)

Pellonpään Matti pyöri Tossussa vaikkei sitä käynytkään. Teimme yhdessä teininäytelmiä ja oikein kiertelimmekin niillä. Oman näyttelijän urani huippuja oli joulu 1970-luvulla, jolloin minä olin joulupukki ja Matti tonttu ja tienasimme rahaa ON TOUR.

Jaakko Linnankivi (1970- 2000-luvut)

Aloitin opinnot OKL;lla vuonna 1974. Linnankivellä oli silloin pesti siellä, ja opintokirjasta löytyy hänen nimmareitaan. Hauskasti törmäsimme uudelleen 1990- luvulla. Hänen lapsen lapsensa kävivät Auroran koulua. Hän oli myös mukana ensimmäisissä EU-projekteissa joita teimme. Hän opasti meitä myös Wiipurin koulumaailman saloihin. Häneltä kuulin paljon asioita, joista ei julkisesti puhuttu.

Kosti Helimäki (1970-1980-luvut)

Valmistuin luokanopettajaksi vuonna 1977. Palkka oli perheelliselle pieni. Oli löydettävä sivutuloja. Joistain syystä löysin niitä raittiustoimesta, vaika itselleni kohtuullisesti maistuikin. Tuolloin oli olemassa yhdistys Raittiuskasvatusliitto. Eikun sinne myymään omaa energiaa. Kosti Helimäki oli verraton pomo. Innostui uusista ideoista ja välineistä. Hänen luvallaan teimme vuosikausia uusia oppimateriaaleja, kuulokuvia, videoita...ja tietysti raittiuskirjoituksia

Hänen kirjahyllyssään oli pitkä rivi TIMESYSTEMS päiväkirjoja. Niin on minullakin. Harmi, ettei niitä enää saa.

Paul Hellgren (1980-luku)

Tein useita keikkoja, pitkiä ja pätkiä 1980-luvulla OKL:lla. En muista ketään, joka olisi ollut niin englantilaisella tavalla kohtelias ja avulias kuin hän. Englanninopettaja. Vieraitten kielten didaktiikan apulaisprofessori. Kahvihetket Ratakadun kuppilassa pulppusivat uusia ajatuksia.  Hän kuoli aivan liian aikaisin vuonna 1994.

Lauri Kauppinen ( 1980-luku)

1980-luvun lopulla sain kevätlukukauden pestin Haagan normaalikoululle. Panimme yhdessä Tapio Toivasen kanssa bändi- ja teatteriprojekteja. Harjoittelukoulun rexi ymmärsi nuorten opettajien innostusta ja rahoitti hankkeet.

Pekka Elo (1980-ja 2000-luku)

Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Eloon oli tutustunut jo 1980-luvulla, kun ET tuli oppiaineeksi. Yhteistyömme tiivistyi 1990- luvulla, kun vedin Luokanopettaja-lehteä. Innostimme porukkaa mm. lasten filosofian opetukseen. Pekka oli myös tosi aktiivisesti mukana Akvaario-projektissa ja sitä seuranneessa hankkeessa, josta tein oman väitöskirjani.

Viimeinen yhteydenottomme koski Pekan suunnitelmia järjestää Akvaariohankkeen muistotilaisuus. Se jäi tekemättä. Pekka kuoli vuonna 2013.

Jukka Kuittinen (1980- 2010-luvut)

Viimeinen tästä kymmeniköstä on huippuaktiivinen rehtori Jukka Kuittinen. Hän oli merkittävä toimija Suressa mutta myös kansainvälisesti. Olin vuosia, ehkä vuosikymmeniä mukana hänen kanssaan EKOAY:n järjestämällä päättäjäristeilyllä. Jukka organisoi- ja usein maksoi - liput Tukholman kaupunginteatterin päivärevyihin. Hänen kauttaan liityin rexiorganisaatioihin. Jukka oli monessa mielessä mallirehtori.

Päivän aforismi

 

Nautitaan viikonlopusta!

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Viikkoraportti 3/2022

Puuha- ja vaaliviikko. Kaunis talvisää. Välillä kuraa ja loskaa. Ja koronatartunnat senkun kiihtyvät. Vielä ei ole osunut ihan lähelle.

 Maanantai 17.1. 

Maisteriharjoittelua seurattiin  Tehtaankadulla ja Mäntymäellä. Hyvin opettivat, vaikka on vasta eka viikko.

Esikoinen kävi synttäri-lounaalla. Paella. Maisksi.

Illan suussa Kunnallisjärjestön vaalityöryhmän kokous sekä valtuustoryhmän etäkokous. NettilehtiValdemari päätettiin panna pakettiin.

Kutsut Perinneseuran Espoo 1972-avaustilaisuuteen lähetettiin.

 Tiistai 18.1. 

 T änään harjoittelua ohjaamaan Viikkiin. Eka tunti luistelua,  toinen verbejä. Hyvin meni täälläkin. Palaute toiselle parille heti ja toiselle zoomin kautta iltapäivällä.

Päivälliseksi oopperavoileipää.

 Keskiviikko 19.1. 

Vaalimainos Länsiväylässä.  Pore-kokous heti aamulla klo 8.30. Uusia ideoita.

Kaksi poliitiikkakokousta illansuussa.

Ensin Kestävä Espoo -ohjelmaryhmä ja sitten Kasvun ja oppimisen lautakunta. Nuuksion koulun lakkauttamis-teema poistettiin- onneksi- listalta. Vaikeaa pohdittavaa: 

" Suomalaisen  lainsäädännon yksi tärkeä  periaate päätöksiä tehtäessä on lapsen edun ensisijaisuus. Siihen liittyy lapsen kuuleminen. Mitä se tarkoittaa? Sitäkö, että lapsi saa sanoa mielipiteensä? Vai, että se otetaan vakavasti? Jos ajatellaan, että lapsi ei näe aina omaa parastaan- varmaan näinkin on-  näkeekö sen paremmin virkamies vai vanhemmat? " 

 Torstai 20.1. 

OpeUrapäivä Siltavuorenpenkereellä. Hiljaista oli. Ensin läksyjä Pekan kanssa ja sitten itse kokous. Artikkelia hiottiin.

Lounaaksi kanaa meksikolaismausteilla.

Iltapäivällä kunnallisjärjestön puheenjohtajisto haastatteli kahta  hakijaa avoimeksi tulevaan järjestösihteerin  tehtävään,

Illalla sitten Espoo 1972-projektin avauskokous. Hieno määrä osanottajia. Eikä laadussakaan vikaa:-). 90 minuuttia meni siivillä.

Klo 21 Suuri vaalikeskustelu TV1:stä.

 

 Perjantai 21.1. 

Hurja tuulinen aamun. Lumitöitäkin luvassa. 

Kevään toinen kouluvaaripäivä. Yes. Luokka-ruokailun ja välitunnin apuvalvontaa. "Peruna on pyöreä"-lauleskelua,  draamaa, nukketeatteria ja uskontoa: Jeesus synagogassa (ja lasten pyynnöstä ristillä). 

Lounaaksi kotitekoisia hampurilaisia.

Kello 15 oli varaus järjestösihteeriehdokkaiden haastattelujen purulle. Olimme valinnasta suloisen yksimielisiä. Saa nähdä, onko kunnallisjärjestön hallitus samaa mieltä.

 

 Lauantai 22.1.  

Viikonloppu. Pikkuäijät päiväkylässä Mimmilässä. Raketti- spaghettia.Lettuja.  Lumitöitä. Pulkkailua.  Yölentoja. Vähän shakkiakin.

Länsiväylässä viimeiset vaali-mainokset.

 

 Sunnuntai 23.1 . 

Vaalipäivä. Iltaa odotellessa lounaaksi Torosta Oskarinleikkeet. Ehdin vielä kirjoittaa Espoo 1972-projektin sivuille esseen Espoosta tuoreena koulukaupunkina vuonna 1972.

Sitten vaaleihin: Länsi-Uudenmaan tulokset olivat hienot demarien osalta. Näyttää siltä, että läpi espoolaisehdokkaista voi päästä 8! J ännitetään.

Olin  luvannut valvoa myös Espoon demarien omaan vaaliteamsia.  Homma hoidettiin.

Mr. 275 oli myös mukana keräämässä ääniä yhteiseen pottiin. Ei niitä kauheasti tullut: 176. Vähemmän kuin kuntavaaleissa 2019. 

NYT katse ensi viikkoon. Mukavia kiireitä luvassa.

Minun vuoteni 1954

Lainasin kirjastosta jo toisen "Sinun vuotesi" -sarjan julkaisun. Tämäkin tietokirja on  80-sivuinen.  Se kertoo omasta syntymävuodestani. Syntyi silloin muitakin: mm. John Travolta, Jukka-Pekka Palo ja Ben Zyskowitz.

Töytäri Juhani ja  Rasiainen Reino. (2011) Sinun vuotesi 1954. Positiivarit oy.

Millainen maailma oikein silloin oli. Jäsennän poimintoja  ns. PESTLE-analyysin ryhmiin.

 (P) POLITIIKKA 

Korean sota saatiin päätökseen, mutta Kirjan mukaan maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmä sota. Maailma jakautui itään ja länteen. Suomi oli puristuksessa näiden kahden blogin välissä. Yhdysvallat julisti kommunistipuoleen laittomaksi. Kongresiin hyökättiin. Mao valittiin Kiinan johtajaksi.

Suomen ja Saksan sotatila julistettiin päättyneeksi.

Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Demarit, maalaisliitto ja SKDL olivat suurimmat puolueet. Vaalikausi oli 3 vuotta. Maalaisliitto valitsi presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 vaaleihin Urho Kekkosen.

 (E) TALOUS  

Taloudessa alkoi mennä hyvin.  Maaliskuussa loppui kahvinsäännöstely. Suomen ja Neuvostoliiton välille  sovittiin kauppasopimus.Suomi lyhensi sotavelkaansa USA:lle. Pohjoismaiden välille ei enää vaadittu työ- eikä oleskelulupaa. Autokauppa oli vielä säännösteltyä. Joulun alla  pula ja puute alkoivat olla taakse jääneitä murheita. Nylon-sukista oli kuitenkin yhä pula.

Sairaanhoidon rationalisointi johti siihen, että potilaan kohtaamiseen ei ollut aikaa.

 (S)  SOSIAALINEN ELÄMÄ 

Valtaosa suomalaisista asui vielä  puutaloissa, ja ne ja ruoka lämmitettiin haloilla. Tulipalot olivat yleisiä. Mutta rakennustuotanto oli kiihtymässä.

Suomalaisia kiihdytti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen aiheuttama kirjasota. Pilkkaako Linna sotilaita? Kotimainen rillumarei-elokuva kukoisti. Komediat ja farssit kiinnostivat. Myös missit kiinnostivat. Lenita Airisto nousi Suomen neidoksi,Tuorein Miss Suomi oli Yvonne de Bruyn. Siveettämien lehtien (mm. Kalle) julkkaisu haluttiin estää.  Radiota kuunneltiin- myös luvatta. Kello kävi eikä Veikko Hakulista näkynyt kilpaladulla (kirvelevä tappio 30 km:n MM-hiihdossa, mutta voittoja myös). Suomi voitti Ruotsin YU-" maaottelujen maaottelussa".

Oppikoulukomitea ehdotti vuonna 1954, että keskikoulu olisi 4-vuotinen ja että ylioppilastutkinto korvattaisiin oppikoulun päästötutkinnolla s.19

Poliepidemia eli "lapsihalvaus" uhkasi levitä kesällä.

Syksyllä Suomesta pääsi ilman viisumia kaikkiin pohjoismaihin ja 12:een muuhun maahan.

 (T) TEKNIIKKA  

Ensimmäinen atomikäyttöinen sukellusvene Nautilus laskettiin vesille. Bikini-atollilla pamautettiin vetypommi. Myös neuvostoarmeija oli saanut vety- ja atomipommeja.

Turussa alkoi pörrätä ensimmäisiä ULA-takseja. Ja junaradoilla "lättähatut".

 (L) LAIT  

Eduskunnan vaalikausi pidennettiin huhtikuussa 4-vuotiseksi.

 (E)  YMPÄRISTÖ 

Atomiaseet loivat myös ympäristöuhkaa.

 

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Viikkoraportti 2/2022

 Maanantai 10.1. 

Korona-uutiset senkun synkkenevät. Jäljitys lopete-taan kouluilla, vanhempien varoittelu siirtyy koulujen tehtäväksi.

Ajelulla Itä-Keskukseen. Väljää. Lounas Suolaa ja pippurissa. 

Perinneseura piti järjestäytymiskokouksensa. Minä järjestelin myös keskiviikon luennon dioja.

 Tiistai 11.1. 

 T änään kaksi kokousta: Perinneseuran työryhmä suunnitteli vuoden pääprojektiaan: Espoo 1972 ja sen avauskokousta. 

Kunnallisjärjestön kokous oli tällä kokoonpanolla ensimmäinen. Molemmat etänä. Listalla mm. uuden työntekijän rekrytointi.

Pääosa päivästä kului huomisen koulutustilaisuuden diojen hiontaan. Teemana silloin yhteisopettajuus. Pakkanen jatkui edelleen.

Illalla Areenasta vallan jännittävää sarjaa ilman väkivaltaa.

 Keskiviikko 12.1. 

Herätys ajoissa. Opetushallituksen ARKKI-ryhmän kokous alkoi klo 8.30. Teemana on arvosanojen kriteerit 6.lle ja mahdollisesti myös 2.lle, ja fokus riittävän osaamisen määrittelyssä.

Länsiväylässä espoolaisdemarit hyvin näkyvissä. 

Tilasin netistä Beatles-paidan netistä. Saa nähdä :-)Edellinen nasa-paita-tilaus oli moka.

Kello 14.30-16. Osallistava 90 minuutin  etäluento zoomilla "Yhteisopettajuudesta". 1o minuuttia monologia ja sitten 5 min ryhmissä dialogia. Paikalla 60 opettajaa.

Klo 17.30 oli vielä oman osaston hallituksen kokous. 

 Torstai 13.1. 

Kevään ensimmäinen kouluvaaripäivä. Lisäkäsinä klo 9 -13.30. Ihan uutta oli luokkaruokailu, joka oli järjestetty tosi mallikkaasti ja maistuvaksi.  Jatkoimme myös nukketeatteriprojektin valmistelua.   

Sitten pitkästä aikaa OpeUra-tutkimushankkeen kokoukseen Siltavuorenpenkereelle noin tunnin myöhässä.

 Perjantai 14.1.  

Liukas aamus. Kotipiha kuin luistinrata. Pakko ostaa irtopiikit. Päivän TASK: Ennakkoäänestys  Sellon kirjastossa. Lounaaksi annos kiinalaista.

 Lauantai 15.1.  

Viikonloppu. Tipatonkin puolivälissä. Vaalikiertelyä Leppävaarassa ja Matinkylässä. Lounaaksi siikaa. 

 Sunnuntai 16.1 . 

Piha jäässä. Onneksi on piikit saappaissa. 

Pitäisi olla lepopäivä, mutta pakko oli tarttua näppäimiin. Ensi viikkoa on nimittäin laukkaa, kuten Markku Pelkonen tapaa sanoa. Kokouksia ja mm.  maisteriharjoittelunohjausta. 

Ja viikon kuluttua onkin sitten vaalipäivä, tietää ehdokas  Mr. 275. 

 

Vuoden 2021 parhaat kuvat teksteineen

Vuosi 2021 on pulkassa.  Mitä siitä jäi mieleen muuta kuin Trumpin tappio - onneksi? Ja korona? Kaivoin esiin 12 vuoden parasta kuvaa.

KUVA 1

Shakkia. Vuoden uusi harrastus. Pikkuäijätkin mukana. Vuoden aikana sai hoitaa, kuljettaa ja nukuttaa. Ylivoimaiset suosikit: futis, futiskortit, futispeli ja minigolf.

KUVA 2

Joulu. On se huikea juhla. Ihanaa ruokaa ja seuraa. Käytiin tutun perheen kanssa joululounalla oikein Kulosaaren kasinolla. 

Perinteinen piensukukokous aattona tällä kertaa broidilla Sompasaaressa.  Sitten valoa Hietaniemeen poisnukkuneille. 

Niin monesta sai olla kiitollinen. Kaikilla lapsilla töitä ja koti. Kaikki väistivät viruksen. 

Ja tänä vuonna myös pikkupojat aaton ukilla ja mummilla. Ja joulupukki muisti osoitteen.

KUVA 3

Vuoden tärkein duuni oli kirja Omnian tarinasta. Sain tehdä sitä vuoden 2020 elokuusta alkaen vuoden ajan kaksi päivää viikossa.  Matka oli huima: video-haastatteluja, web-lähetyksiä.

Opin tosi paljon. Kirjan julkistusta on lykätty koronan vuoksi.

KUVA 4

Toinen pesti, josta todella nautin on maisteri-harjoittelun ohjaus. Tänä vuonna sain ohjata valmistuvia luokan-opettajia kahdessa periodissa. Hienoa oli vetää myös keväällä yliopistolla aikuiskasvattajille aikuisdidaktiikan ryhmää ja perehdyttää voluntäärinä juuri opintojaan aloittavia opetussuunnitelmaan ja työrauha-kysymykseen.

Muutoin keikkojen määrä oli ihan toista kuin esim. vuonna 2019.  Vedin keväällä sessiot varhennetun kielen opetuksen maikoille ja kesän alussa Kaarinan rexeille. Sparrasin myös marraskuuhun saakka erään koulun rehtoria mentorina. Ja oppiva-verkostossa muisteltiin NPDL:n tuloa Suomeen oikein video tekemällä.

Vapaaehtoistyötä tein mielelläni OPH:n arviointisessioissa.

KUVA 5

Kesäkuussa oli kuntavaalit. kahden kauden valtuutettu putosi varavaltuutetuksi. Työ jatkuu kasvun ja oppimisen lautakunnaksi muuttuneessa Ovalassa ja  uusi pesti on Kestävä Espoo- ohjelmaryhmässä.  Samalla keveni hommat, kun Valdemari-nettilehden  toimitustyö loppui. 

Yhteistyö EKOAY:n kanssa jatkui vilkkaana. Vedin myös erityisopettajille webinaarin "Case Espoo".

Marraskuussa tuli vielä pesti kunnallisjärjestön vpj:ksi. Ja suostuin aluevaaliehdokkaaksi.

KUVA 6

Kesä oli aivan upea. Ja Oittaalla vesi puhdasta ja virkistävää. Yöllä pyöri tuuletin, mutta kuumaa oli, liiankin.

Kävimme yökylässä Hartolassa ja Padasjoella.

Kesällä ilmestyi myös hauska aukeaman juttu Kaukon urasta juupajokelaisessa lehdessä.Minä ja Jonte-broidini kerroimme lapsuusvuosistamme taitelijaperheessä. Innostava ja lämminhenkinen Zoom-kokemus.

KUVA 7

Mielenkiintoista touhua riitti koko vuoden ajan eri yhdistyksissä. Espoon Perinneseura ry. julkaisi Ulf Johanssonin "Bemböle"-kirjan suomeksi, ja esittelytilaisuudet olivat succee. Olimme pitkästä aikaa mukana SyysMatin markkinoilla. Käynnistimme myös komean Espoo vuonna 1972 -projektin valmistelun.

Muissa yhdistyksissä toiminta oli koronan vuoksi selkeästi vaisumpaa.

KUVA 8

Vuoden alussa - kun tautitilanne hellitti - myös OpeUra heräsi henkiin. Kirjoitimme jutun ensimmäisten maisteri-luokanopettajien urapoluista Luokan-opettaja-lehteen. Minulta pyydettiin vielä erillinen kolumni ratkaisu-ehdotuksista esiin nousseisiin ongelmiin.

Olipa mukava olla taas mukana myös Suomen Luokanopettajien toiminnassa. Vedin heille erillisen webinaarin teemasta yhdessä Marko Jokisen kanssa. 

KUVA 9

Joulun alla tartuin vuosia seisoneen hommaan: kävin läpi Raunin ja Kaukon valokuva-albumeja, ja silppusin kuvia. Talteen otin tässä "kuolin-siivouksessa" kuitenkin satakunta aarretta.

KUVA 10

Aforismi-harrastus jatkui, vaikka alkaa jo olla tosi vaikeaa löytää yhtä huikausevia viisauksia kuin vaikkapa kolme vuotta sitten. Joulun aikaan julkaisin sekä blogissa että facebookissa oikein sarjan jouluafoja. 

Blogitus jatkui ja vanhojen kirjojen esittely. Heinäkuussa  ylittyi blogissa  rahapyykki 1 900 000 käyntiä.

KUVA 11

Lokakuussa Noora pyysi minua lisäkäsiksi Auroraan omalle 1N-luokalleen. Näin ikäänkuin palasin vanhaan kouluuni, nyt kouluvaariksi. Perehdytin itseäni tärkeää tehtävään lukemalla koken eiden "kollegoiden" juttuja. Nyt on sitten saanut auttaa ja oppia itse. Vetää musiikkia, laulua ja yhteissoittoa. Työn alla on idea nukketeatteri-projektista. Nuket on jo hankittu.

KUVA 12

Olkoon tämä viimeinen kuva. Tänä vuonna ei käyty ulkomailla, mutta muutamia minilomia tehtiin. Kesällä seikkailimme Vasikkasaaressa ja  x-saaressa. Teimme autoretken Turkuun ja Porvoo- Loviisa-Kotka-Haminaan. Ja ne tulivat tarpeeseen. 

Kirkkokuva palauttakoon mieliin  myös luottamustyön seurakunnassa. Valitsimme Espoon Tuomiokirkko-seurakunnalle uuden kirkkoherran, ja hänen siunausmessussaan luin elämäni ensimmäisen kerran esirukouksen.

Päivän aforismi