Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, huhtikuuta 30, 2021

Hyvää Vappua!


 

torstaina, huhtikuuta 29, 2021

keskiviikkona, huhtikuuta 28, 2021

tiistaina, huhtikuuta 27, 2021

maanantaina, huhtikuuta 26, 2021

lauantaina, huhtikuuta 24, 2021

perjantaina, huhtikuuta 23, 2021

Oppivatko lapset yhdysluokissa?


ESPOON opetus-ja va
rhaiskasvatus-lautakunta teki keskiviikkona päätöksen ensi lukuvuoden ekaluokalaisen maksimimääristä eri kouluissa. Otaniemessä sijaitsevaan Kivimiehen kouluun osoitettiin vain 11 oppilaspaikka, mikä tarkoittaa yhdysluokkaa. Koulun nykyisten oppilaitten vanhemmat kauhistelevat yhdysluokkaideaa. Toisaalta sen ymmärtää, kun nyt koulussa on kaksi luokkaa, joissa on yhteensä 25 oppilasta Huikeaa luxusta. Toisaalta ei.

MINUA pyydettiin  facebookissa perustelmaan päätösä esittelemällä tutkimuksia, jotka osoittavat, että yhdysluokka on toimiva metodi. Kokosin niitä tähän. Mutta sitä ennen hieman taustaa,



Mikä yhdysluokka on?

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusyhmää, jossa on oppilaita kahdelta tai useammalta vuosiluokalta. Oppilaat opiskelevat eri vuosiluokalle määrätyn oppimäärän mukaan. He ovat myös eri-ikäisiä. Yhdysluokan vastakohtia ovat erillisluokat eli vuosiluokat. Jos kaksi saman luokka-asteen luokkaa yhdistetään esim. opettajaparille, kyse ei ole yhdysluokasta,

Yhdysluokkien historiaa

Yhdysluokista alettiin puhua vasta, kun ns. luokkaopetus- ts. opetus, jossa opettaja opetti ja edettiin opettajan tahdissa -  oli syntynyt 1800-luvulla. Sitä ennen kukin oppilas opiskeli omaan tahtiinsa ja kävi hakemassa hyväksynnän osaamiselleen koulumestarilta. Luokka-opetuksessa tilanne muuttui, ihanteeksi nousi yksiläksyinen järjestelmä ja homogeeninen luokka. Kaikki tekivät samaa yhteen tahtiin.

Yhdysluokan alkuaiohion voi pitää vuoro-opetuskoulua, jollaisia oli Suomessakin 1800-luvun alussa. Ne olivat hätäratkaisuja, joissa voitiin opettaa suuria, jopa satojen oppilaiden joukkoja pienellä opettajamäärällä. Vuoro-opetuskoulussa varttuneemmat oppilaat auttoivat opettajaa johtamalla nuorempien oppilaiden luku- ja kirjoitusharjoi-tuksia pienissä ryhmissä. Opetusjärjestelmän kehittivät englantilaiset Andrew Bell ja Joseph Lancaster 1700- ja 1800-lukujen taitteessa köyhien kouluksi.

Yhdysluokkia oli  nimenomaan maaseudun kansakouluissa, ei juurikaan oppikouluissa. Yhdysluokan muodostaminen oli taloudellinen ratkaisu muodostaa opetusyhmä, kun oppilaita oli kohtuullisen vähän.

”Wanhaan aikaan” oppiaineiden opetus yhdysluokissa järjestettiin  karkeasti kahdella tavalla, joko vuorokursseina tai rinnakkaiskursseina. 

Vuorokurssijärjestelmä otettiin käyttöön 1904, ja sitä saatetaan yhä noudattaa joissain kouluissa. Vuorokurssijärjestelmässä opettaja opettaa vuorovuosina jonkin aineen, esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon kolmannen ja neljännen vuosikurssin sisältöjä koko luokalle. Ja seuraavana vuonna taas toisinpäin.

Rinnakkaiskurssijärjestelmässä opettaja opettaa vuorotellen saman tunnin aikana eri vuosiluokan oppilaita, ja toinen puoli luokkaa tekee sinä aikana ns. hiljaista työtä.

Yhdysluokat peruskoulussa.

Suomi siirtyi peruskoulun vuosina 1972- 77. Peruskoulussa on yhä yhdysluokkia, ja ne  ovat pääasiassa alaluokkia (1.–6.) ja erityisluokkia. 

Tavallisesti yhdysluokiksi yhdistetään  luokkapari: ensimmäinen ja toinen luokka, kolmas ja neljäs luokka sekä viides ja kuudes luokka. Hyvin harvinaiissa yksiopettajaisissa kouluissa  esim. saaristossa on samassa luokassa voinut toimia kuusikin luokka-astetta yhtä aikaa. 

Yhdysluokkia alettiin  1990-luvulla muodostaa isoihinkin kouluihin puhtaasti  pedagogisista syistä  Tälläista yhdysluokkaa voidaan pitää opetusmetodina. Monissa kouluissa  kokeiltiin ns. vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua. Sen ideana on, että eri-ikäiset oppilaat opiskelevat yhdessä, ja kukin saa edetä niin pitkälle opinnoissa kuin ehtii ja osaa. Vuosiluokaton eteneminen on yhä mahdollista.. 

Tutkimustuloksia yhdysluokista

Vuosikymmenien ajan on haluttu selvittää, mikä opetusmetodi olisi kaikkein paras. Tutkimustehtävä on vain hyvin vaikea. Tuloksiin kun vaikuttaa moni muukin asia kuin metodi - jollaisena yhdysluokkaa voidaan pitää. Mm. opettajan ja oppilaiden ominaisuudet. Luotettava vertailu edellyttäisi, että kahdessa luokassa kaikki muut tekijät voitaisiin vakioida. Tehokkuuden mittaaminen on  hyvin vaikeaa myös siksi, että koulu-opetuksella on yhtä aikaa useita tavoitteita.  















Maailman kuulu tutkija John Hattie 
(2009) on  selvittänyt  eri tekijöiden vaikutusta oppimiseen todella laajojen meta-analyysien tuloksien avulla. Meta-analyysi tarkoittaa, että aineistona ova aiemmat tutkimustulokset.

Ylläolevan aulukkoon on koottu eräitä hänen saamiaan tuloksia.  Niissä kunkin metodin kohdalla on ns. tehokkuusluku (d), joka kuvaa kuinka paljon jokin metodi näyttää parantavan tuloksia. Yhdysluokan d = 0,04. Siis hyvin alhainen. Yhdysluokissa ei ole saatu sen parempia tuloksia kuin vuosiluokissa- muttei huonom-piakaan.  Paljon enemmän ratkaisee siis se, miten opettaja opettaa. Opettaako hän vastavuoroisesti? Antaako palautetta jne.

Hattie, J.A.C. (2009). Visible learning: A synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge. 

Hattie, J.A.C. (2012). Visible learning for teachers: Maximizing impact on learning. London: Routledge. 

Suomalaisia tutkielmia

GOOGLETTAMALLA löysin kolme suomalaista gradua yhdysluokista:

TERVONEN, M.. 2019. Toimiva yhdysluokka. Yhdysluokkaopettajien menetelmiä pro gradu -tutkielma Turun Yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Rauma.

Tervosen mukaan yhdysluokan vahvuuksina nousivat esille muun muassa yhteisöllisyys, vertaisoppiminen sekä oppilaiden omatoimisuus. Näitä vahvuuksia hyödyntäen haastatellut opettajat toteuttivat hyvää ja toimivaa yhdysluokkapedagogiikkaa.

........

MUSTANOJA, M.:2008. Opettaja on niinku ameeba. Tapaustutkimus erään pirkanmaalaisen koulun yhdysluokkapedagogiikasta. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 69 sivua.

Mustanojan mukaan yhdysluokan opetuksessa vahvuudet oppilaan kannalta ovat sosiaalisten taitojen kehittyminen ja itsenäiseen työhön oppiminen. Opettaja saa laajemman näkökulman luokka-asteisiin ja oppisisältöihin. Heikkoutena opettajan kannalta pidettiin kiirettä ja väsymistä, mutta oppilaan kannalta heikkouksia ei mainittu.

............

HANNALEENA GRANAT:2012.  Kyläkoulun yhdysluokka sosiaalisen kasvun kenttänä. Tapaustutkimus kahden kyläkoulun yhdysluokkien vaikutuksesta oppilaiden sosiaalisessa kasvussa.Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 58 sivua.

Granatin utkimustulosten mukaan kyläkoulun yhdysluokilla oppilaat saavat erinomaiset lähtökohdat sosiaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Oppilaiden työskennellessä eri-ikäisistä koostuvassa ryhmässä,  heidän sosiaaliset taidot saivat hyvät kehittymisen edellytykset. Oppilaat harjaantuivat heterogeenisessä ryhmässä luontevasti auttamaan toinen toistaan, ottamaan toiset huomioon sekä saamaan ikäisekseen hyvät yhteistyötaidot, vaikka ryhmässä oli taidoiltaan paljonkin toisistaan eroavia oppilaita. 

Lisäksi kyläkoulun yhdysluokat antoivat hyvät edellytykset prososiaalisen käyt-täytymisen kehittymiselle; oppilaat oppivat luontevasti huolehtimaan toinen toisistaan ja etenkin yhdysluokan vanhemmat oppilaat huolehtivat ihailtavasti luokan nuoremmista. Lisäksi oppilaat harjaantuivat eri-ikäisistä koostuvan ryhmän ansiosta asettamaan toisten edun oman edun edelle ja luopumaan näin pelkästään oman navan tuijottamisesta. Lisäksi kyläkoulun yhdysluokan oppilaiden minäkuva kehittyi positiivisesti, sillä etenkin taidoltaan heikommat oppilaat saivat onnistumisen ja osaamisen tunteita saadessaan auttaa kyläkoulun yhdysluokan nuorempia oppilaita nuoremmille oppilaille suunnatuissa tehtävissä. 

Myöskään kiusaamista ei juuri tutkimuksessa olleissa kyläkoulun yhdysluokilla ilmennyt, sillä oppilaat olivat tottuneet siihen, että luokassa on monen eritasoista osaajaa, mitä kukaan ei pitänyt poikkeavana seikkana. Niin ikään kyläkoulun yhdysluokilla oppilaat harjaantuivat säätelemään omia tunteita tilanteiden mukaan sekä ymmärtämään myös muiden tunteita vaikka ne erosivat omista tunteista. Tässäkin heterogeenisellä ryhmällä oli ratkaiseva merkitys, sillä isompien oppilaiden ollessa emotionaalisesti kehittyneempiä antoi tämä hyvän mallin luokan nuoremmille oppilaille irtaantua omasta navasta ja ottaa myös toisen tunteet huomioon. 

Toimiminen eri-ikäisistä koostuvassa ryhmässä vaikutti myönteisesti myös oppilaiden moraalikäsityksen kehit- tymiseen, sillä jatkuva vuorovaikutus eri-ikäisten kanssa opetti lapsille hyvää ja oikeanlaista suhtautumista sekä moraalisesti reiluja pelisääntöjä toisten ihmisten kohtaamisissa. Etenkin vanhemmat oppilaat opettivat ja muistuttivat nuorempia oppilaita päivittäin siitä, mikä on oikeutettua ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaista, jolloin pienempien oppilaiden käsitys siitä mikä on oikein, kehittyy. 

Kyläkoulujen yhdysluokilla oppilaiden moraalikäsitys kehittyi myös siksi, että yhdysluokissa oppi- laat saivat väistämättä enemmän vastuuta tehtäviensä etenemisestä ja työrauhan säilymisestä. Tämän ansiosta oppilaat oppivat kantamaan itse toiminnan seuraukset ja näin pohtimaan ja harkitse- maan toimintaansa tarkkaan.

Lopuksi


Suomessa yhdysluokkaopetuksen etuja on korostanut erityisesti jo edesmennyt professori Matti Koskenniemi

Hänen esikuvanaan oli Jenan yliopiston Peter Petersen ja tämän kehittämät kansakoulun periaatteet. Jenan koulussa luokat koostettiin useista vuosiluokista, ja samassa luokassa opiskeli eri lahjakkuustason oppilaita. Toisinaan työs-kenneltiin yhteisesti, toisinaan kukin oppilas opiskeli itsekseen. Jenan koulussa kuhunkin yhdysluokkaan kuului kolme vuosiluokkaa. Lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa oppilaat jaettiin kehitystasonsa mukaisiin ryhmiin, joissa ei otettu huomioon, monesko kouluvuosi heillä oli menossa. Orientoivien aineiden opetuksessa koko luokka oli jakaantunut työryhmiin.

Koskenniemen mukaan opetusryhmien tulisi koostua eri-ikäisistä lapsista, jotka edistävät toistensa kehitystä. Heterogeeninen luokka tarjoaa sosiaaliselle kehitykselle enemmän mahdollisuuksia kuin homogeeninen. Peter Petersenin tapaan hän piti lasten kehityksellisiä eroja tärkeänä pedagogisena voimana. Perhemallia muistuttavassa yhdysluokassa vanhemmilla oppilailla oli mahdollisuus tukea nuorempia ja nuoremmilla taas saada harjoitusta tuen vastaanottamisessa. 

Yhdysluokilla on Suomessa yli 100-vuotinen historia takanaan. Vaikka pieniä kouluja on viime vuosina lakkautettu, yhdysluokilla on yhä kannattajia. Niiden etuina pidetään vertais-, malli- ja samanaikaisoppimista. Yhdysluokkien kannattajien mukaan eri-ikäiset oppilaat vaikuttavat myönteisesti toistensa itsetuntoon, identiteettiin ja minäkuvaan. Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan luonnollisissa olosuhteissa, kun esiin nousevat ongelmat ratkaistaan yhteistoiminnallisesti. 

Yhdysluokilla on myös omat kielteiset puolensa, joista yksi tärkeimmistä on korkea oppilaskohtainen hinta. Eräiden tutkijoiden mukaan yhdysluokkapedagogiikka (”multi-age” ja ”multi-grade”) on kokenut uuden tulemisen jo kansainvälisesti, ja he toivovat, että näin tapahtuu myös Suomessa. Koska merkittävä osa oppilaista käy kouluaan yhdys-luokissa, yhdysluokkapedagogiikan kehittämistyö ansaitsisi enemmän huomiota. 

Mielenkiintoisesti  Sekä Sanna Marinin hallitus että OAJ ovat ajamassa  ns. joustavan alkuopetuksen ideaa, jossa esiluokka ja luokat 1-2 toimivat yhdessä. Näin yhdys-luokkamallilla mahdollistetaan se, että opetuksessa voidaan paremmin kuin nyt ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Nohevat ekaluokkalaiset voivat opiskella toka-luokkalaisen kanssa ja tukea tarvisevat tokaluokkaiset ekaluokkalaisten kanssa. Tavoite on varmistaa oppiminen ja estää syrjäytyminen.


Päivän aforismi

 


sunnuntaina, huhtikuuta 18, 2021

Hallituksen esitys koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Pähkinänkuoressa

HALLITUS on. siis antanut eduskunnalle koulutuspoliittiseen selontekonsa. Eduskunta sitten lopulta  linjaa koulutuspolitiikan suuntaviivat  aina 2040-luvulle asti. Edellinen selonteko annettiin vuonna 2006.

Selonteon tavoitteena on ylivaalikautinen sitoutuminen koulutusinvestointeihin. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä koulutukselle ja tutkimukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Lähes satasivuisessa selontekoraportissä käydään läpi koko koulutusjärjestelmämme  aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutu-kseen ja tutkimukseen asti. Siinä luodaan sekä koulutuksen ”tilannekuva” että ”tavoitetila”. 

Perusmissio  on viitoittaa tietä kohti

 2040-luvun tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa.

Lausuntokierroksella selontekoluonnosta moitittiin  siitä, ettei siinä riittävästi kuvata konkreettisia keinoja, joiden avulla saavutetaan  korkealentoiset tavoitteet. Erityisesti kaivattiin lupauksia rahasta.

Tilannekuva 

Tekstin mukaan suomalainen yhteiskunta on suurien haasteiden edessä. Näitä ovat  väestörakenteen muutos,  alueellinen eriytyminen, työelämän ja teknologian nopea kehittyminen. Ne  edellyttävät uusia toimintatapoja ja -rakenteita kaikilla koulutusasteilla. 

Vaikuttava lääkeaine on jatkuva oppiminen, työn ja osaamisen tiivis yhteistyö. jotka  tuovat muutosturvaa yksilöille ja kilpailuetua yrityksille. 

Tavoitekuva

Raportin mukaan Suomi pyrkii panostamaan kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen, jotta keskeisten verrokki- ja kilpailijamaidemme kehityksestä ei jäädä jälkeen. Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen voimavaroja ja edistää näin kestävää kasvua. Niiden pohjalta edelleen voidaan parantaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen laatua.

Tavoitteina on mm.

  • Suomen koulutus- ja osaamistaso kohotetaan maailman kärkiluokkaan 
  • Oppijoiden hyvinvointi ja korkea koulutus- ja osaamistaso
  • Koulutuksellisen  tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden parantuminen.
  • Varhaiskasvatuksessa lisätään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen
  • Peruskoulun oppimistuloksia porannetaan
  • Toisen asteen ammatillista ja lukiokoulutusta lähennetään
  • Peruskoulun päättäjistä lukioon lähes 60 prosenttia ja ammattikouluun runsaat 40 prosenttia.
  • Korkeakoulutettujen määrä  nostetaan vähintään 50 prosenttiin 25 - 34-vuotiaiden ikäluokasta; vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
  • Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.
  • Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.
  • Maahanmuuttajille tarkoitetun vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen riittävyys ja saatavuus molemmilla kansalliskielillä varmistetaan. 
  • Tieteessä  ja tutkimuksessa tavoitteena ovat ”maailmanluokan tutkimusympäristöt”
  • Tiede-Tutkimus-Kehittämistoiminta: Nostetaan  tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainväliselle huipulle. "#Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa." 

 Hallitus asettaa visioksi, että 

Vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikutta-vaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansain-välinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi. Kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus.

Keinovalikkoa

Koronasta johtuvat  oppimis- ja hyvinvointivajeet pitää korjata. Korona-ajan oppilaista ja opiskelijoista ei saa tulla oppimisen menetetty sukupolvi. 

Kantavaksi  periaatteeksi  nostetaan läpi elämän jatkuva oppiminen. Sen toteuttamista hankaloittaa maan epätasainen väestönmuutos eri alueilla. Koulutuksen saavutettavuuden rohtona on eri koulutusasteiden välinen yhteistyö, jota on määrä edistää toteuttaa  lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistus,  jolla turvataan sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen ja laadukas toteuttaminen koko maassa. 

(Numerointi ja yhdistely MH:n )

Varhaiskasvatus ja perusaste

  1. Uudistetaan varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kokonaisuutena niin että vahvistetaan lasten kokonaisvaltaisen oppimispolun syntymistä ja helpotetaan  joustavia siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen rakentamalla lainsäädännöllisesti, rahoituksellisesti, käsitteellisesti ja toimintakäytänteiden kannalta yhtenäinen hallinnollinen kokonaisuus. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi.
  2. Koulutuksen rahoitusta vahvistettaan  kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä säästyvä laskennallinen rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. 
  3. Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarvepe-rusteinen rahoitus, ns. positiivinen erityiskohtelun rahoitus. Näin turvataan oppimisen tasa-arvoa.
  4. Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota ei ole varaa menettää.
  5. Koulutus ja tutkimus  järjestetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
  6. Alennetaan varhaiskasvatusmaksuja  ja tehdään pitkällä aikavälillä varhais-kasvatus maksuttomaksi (vähintään 4 h/pv).
  7. Asetetaan varhaiskasvatukselle selkeät ja velvoittavat laatutavoitteet… Laatukriteerien valmisteluun osallistuisivat myös tutkijat.
  8. Edistetään varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta 
  9. Ehkäistään kiusaamista vakiinnuttamalla ennaltaehkäisevä poikkihallinnollinen ammattilaisverkosto osaksi varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintakulttuuria. 
  10. Tehdään perusopetuslain muutos, joka loisi valtakunnallisemn ”sitouttavan kouluyhteistyön mallin”. Tarkoitus on ehkäistä kiusaamista, pudokkuutta ja poissaoloja ja tuetaan myönteisen, kouluun kiinnittymistä tukevaa koulukulttuuria . Työssä huomioidaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.
  11. Asetetaan peruskouluille ”selkeät ja velvoittavat laatutavoitteet”. Laatukriteerien valmisteluun osallistuisivat myös tutkijat.
  12. Vahvistetaan luku- ja laskutaitoa ja kiinnitetään. erityistä huomiotalasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen. 
  13. Käynnistetään suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen kehittämisohjelma vuosille 2021–2023. Ohjelman pohjalta vakiinnutetaan laadukas suomi/ruotsi toisena kielenä -opintopolku koulutusjärjestelmän kaikille kouluasteille. 
  14. Vakinaistetaan  niin sanotun positiivisen erityiskohtelun rahoitus oppimisen tasa-arvon nimissä. 
  15. Nostetaan perusopetuksen oppimistuloksia  ja  kavennetaan oppimiseroja edistämällä varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta. 
  16. Hyödynnetään digitalisaatiota
Toinen aste 
  1. Lähennetään toisen asteen ammatillista ja lukiokoulutusta. Muutetaan ammatillisten tutkintojen perusteita ja lukion opetussuunnitelmia niin, että ammatillisten tutkintojen osia tai yhteisten tutkinnon osien sisältöjä ja lukion opintojaksoja voidaan yhdistellä nykyistä joustavammin. Näin  parannetaan koulutuksen saatavuutta, vastataan työelämän tarpeisiin ja lisätä tasa-arvoa. Ei aseteta yleissivistystä ja ammattisivistystä  vastakkain. Hyödynnetään yhteistyötä ja poistetaan sen lainsäädännölliset ja muut esteet. 
  2. Samalla vähennetään koulutusmuotojen eroihin perustuvien mielikuvien vaikutusta valintaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.
  3. Silti lähdetään ammatillisen ja lukiokoulutuksen omista piirteistä ja tavoitteista Yleissivistäviä sisältöjä ammattikoulutuksessa tulisi selonteon mukaan vahvistaa, jotta ammattiin valmistuvien jatko-opintovalmiudet parantuisivat.  
  4. Pidemmällä aikavälillä on määrä arvioida mahdollisuuksia toteuttaa osa ylioppilastutkinnon kokeista saamen kielellä.
  5. Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammatti-osaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen.  
  6. Uudistetaan erikoisammattitutkintoja usiten, että niistä luodaan joustavia ja räätälöitäviä osaamiskokonaisuuksia, joihin voidaan yhdistää myös muiden ammatillisten tutkintojen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjä. 
  7. Hyödynetään toisen asteen koulutuksessa  uusia teknologioita ja toimintatapoja, jotta voidaan rakentaa kullekin henkilökohtaisia opintopolkuja. 
  8. Syvennetään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kumppanuutta työelämän kanssa koulutuksen osuvuuden ja laadun parantamiseksi
  9. Vahvistetaan toisen asteen koulutuksen kansainvälisyyttä lisäämällä opiskeli- joiden ja opetus- ja ohjaushenkilöstön yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysi- seen tai virtuaaliseen liikkuvuuteen
  10. Kehitetään edelleen ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaistamista riittävän opetuksen ja ohjauksen turvaamiseksi sekä opintojen aikaisen tuen varmistamiseksi siten, että siinä voidaan ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen luonteeseen soveltuva myönteisen erityiskohtelun. Valmistelussa otetaan huomioon kolmiportaisen tuen selvityksistä saadut kokemukset. 
  11. Turvataan kaikille toisen asteen opiskelijoille heidän tarpeisiinsa vastaavat opiskeluhuollon palvelut sekä mahdollisuus henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaan toimintaan oppilaitosyhteisössä yhdenvertaisesti maan kaikissa osissa. Kehitetään  toimintatapoja ja tarvittaessa myös lainsäädäntöä ja rahoitusjärjes- telmiä. Opiskelijoiden hyvinvointia vahvistetaan kehittämällä osallisuutta ja oppilaitosdemokratiatoimintaa sekä pilotoimalla ns. matalan kynnyksen toimintatapoja. Vahvistetaan erityisesti yhteisöllistä opiskeluhuoltoa oppilaitoksissa.

Korkea-aste 

  1. 50 % :n tavoite mahdollistetaan ylläpitämällä koulutuksen laatua. 
  2. Osaajatarpeisiin vastaamiseksi vuosittainen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa kasvatetaan nykyisestä kolminkertaiseksi eli 15 000:een vuoteen 2030 mennessä.
  3. Kehitetään korkeakoulujen valintoja tutkittuun tietoon perustuen. Myös korkeakoulut laativat omat suunnitelmansa, miten aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakouluun ja opintojen suorittamista tuetaan.
  4. Opiskelijoiden maahantulon sujuvoittamiseksi otetaan käyttöön kansallinen D-viisumi. Selvitetään myös ulkomaalaislainsäädännön uudistamista, jotta se tukisi tutkinnon suorittaneiden pysyvää jäämistä Suomeen.
  5. Etenkin avoimen korkeakoulutuksen roolia halutaan selkeyttää
  6. Vuoden 2021 loppuun mennessä hallituksen on määrä päättää erityisestä korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmasta. Epäkohtana pidetään sitä, että tietyille aloille, kuten lääketieteeseen ja oikeustieteeseen, valikoituu yhä paljon niitä, joilla on sosioekonomisesti hyvä kotitausta.
  7. Korkeakoulujen tulisi vuoteen 2030 mennessä toteuttaa myös yhteinen, avoin digiopintotarjonta. 
  8. Kehitetään lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen yhteistyötä joustavien opintopolkujen näkökulmasta. Uudistetaan tarvittaessa lainsäädäntöä siten, että opiskelijoiden oppimista ja osaamista koskevaa tietoa voidaan hyödyntää koulutuksen järjestämisessä ja oppimisen tuke- misessa ihmisten tietoturvaa ja -suojaa loukkaamatta. 

Opettajat

  1. Opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan mm. henkilöstöä koskevaa tietopohjaa parantamalla, ennakoinnilla ja koulutusten oikealla mitoituksella sekä varmistamalla koulutuksen tutkimusperusteinen laatu. Selkosuomeksi: Tunnustetaan tarve peruskoulun opettajamitoitukseen tai ainakin sen selvittämiseen. Mitoitus voisi tarkoittaa sen säätelyä, montako oppilasta saa enintään olla yhtä opettajaa kohti.
  2. Opettajankoulutuksessa toteutetaan joustavia, jatkuvaa oppimista tukevia tapoja täydentää opettajien ja muun henkilöstön osaamista ja kelpoisuutta mahdollistamalla tutkintoen täydentäminen, monimuotokoulutus ja opettajien kaksoiskelpoisuuksien hankkiminen eri vaiheessa uraa. 

Tutkimus-kehitys- innovaatiot
  1. Toimeenpannaan kansallinen TKI-tiekartan (2020) tehokkaasti  ja laadukkasti. Jo pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana vuonna 2017 laaditussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetettiin tavoitteeksi nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation (tki) menojen suhde kansantuotteeseen vähintään neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun se nyt on alle kolme.  .
Muita poimintoja(ni)
  1. Kehitetään työttömyysturvajärjestelmää siten, että työttömillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysetuutta menettämättä. 
  2. lisätään koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi matalan kynnyksen koulutuksia ja tukitoimia, hakevaa toimintaa sekä moniammatillista ohjausta ja palveluja. 




Rahoitus

SELONTEKO  linjaa, että ”yhteiskuntana Suomi sitoutuu investoimaan koulutukseen, eikä Suomella ole varaa jättää panostamatta kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen ja jäädä keskeisten verrokki- ja kilpailijamaidemme kehityksestä. Selonteossa ei kuitenkaan  aseteta kovin kunnianhimoisia eikä ainakaan tarkkoja tavoitteita koulutuksen rahoitukselle tai sille, kuinka rahoitus saataisiin esimerkiksi pohjoismaiselle tasolle. 

Koulutusmenojen suhde kansantuotteeseen oli vuonna 2017 Suomessa 5,2 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU-maiden keskiarvoa suurempi,  mutta peienmpi kuin muiden Pohjoismaiden luku. Suomen koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus on vuodesta 2012 pienentynyt jonkin verran OECD-maita ja Pohjoismaita enemmän.

Osa koulutuksen rahoitustarpeesta 2020-luvulla on siis määrä kattaa ikäluokkien pienentymisestä säästyvillä määrärahoilla, jotka suunnattaisiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen. Tasa-arvorahoitus vakiinnutettaisiin eli siitä tulisi tilapäisen avustuksen sijaan osa pysyvää budjettirahoitusta.. Rahoituksen painopistettä on muutenkin määrä siirtää perusrahoitukseen ja pitkäjännitteisen kehittämisen tukemiseen avustushakujen eli ”hankehumpan” sijaan. Rahoitus ottaisi huomioon nykyistä paremmin myös kuntien vaihtelevat olosuhteet. Opintuen opintorahaa aiotaan korottaa, jos valtiontalous sallii. Myös opiskelijan omia tulorajoja on määrä korottaa, jotta opiskelu ja työssäkäynti helpottuisivat.

Rahoituksen vaikuttavia keinoja on myös tukea toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhdistymisiä niin, että niitä olisi vastedes oleellisesti nykyistä vähemmän ja niissä olisi enemmän opiskelijoita.

Korkeakoulutukseen ja opintososiaalisiin etuuksiin luvataan suunnata lisäysten vaatimat taloudelliset lisäresurssit.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osalta on hyväksytyn tki–tiekartan toimenpitein  tavoiteltava  4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoihin tulisi saada pysyväluonteisia lisäyksiä, jotta asiassa myös edettäisiin

Tutkimustoiminnan kehittäömiseksi tarvitaan julkisten panostusten lisäksi yrityksiä, joista nyt vain kapea joukko sijoittaa tuntuvasti tutkimukseen. 

LÄHTEITÄ

https://minedu.fi/-/koulutuspoliittinen-selonteko-tasa-arvoinen-ja-laadukas-koulutus-valttamatonta-kasvavien-osaamisvaatimusten-ja-pienenevien-ikaluokkien-suomessa

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162995

lauantaina, huhtikuuta 17, 2021

perjantaina, huhtikuuta 16, 2021

"Koululääkärin" 8 reseptiä oirehtivalle koululle

Helsingin yliopiston OpeUra-projekti selvittää ensimmäisten maisteriluokanopettajien uran vaiheita koulutukseen hakeutumisesta eläkkeelle siirtymiseen. Suomen luokanopettajien LUOKANOPETTAJA-lehden nyt jo postissa olevassa 2-numerossa on jo toinen juttu tutkimuksen tuloksista. Kuinka tyytyväisiä he ovat nyt aikanaan tehtyyn ammatinvalintaan? Ja tekisivätkö he saman valinnan uudelleen?

Paljastetaan: peräti joka viides ei enää hakeutuisi luokanopettajankoulutukseen. Syynä näyttävät olevan monet koulu- ja työelämässä heidän työuransa aikana tapahtuneet, kielteisiksi koetut muutokset.

LEHDEN päätoimittaja Marja Heikkilä pyysi minulta vielä kolunmia, mikä lääkkeeksi. Minähän kirjoitin "koululääkärinä" 8 reseptiä myös tutkimuksemme tuloksiin perustuen.

Oirehtiva koulu tarvitsee lääkkeitä

Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Se  johtuu pitkälti korkea-tasoisesa akateemisesta luokanopettajan koulutuksestamme, johon hakee ikäluokkiensa parhaita nuoria. Tai on ainakin tähän saakka hakenut. Ammatin vetovoiman nimittäin pelätään vähenevän. Ei vain esim. OpeUran aineistossa vaan laajemmin. Moni luokan-opettajia kertoo, ettei riitä, ettei jaksa ja haikailee muihin töihin.

Vuosia jatkunut kuomituksen kasvu voidaan pysäyttää. Kipeä koulu tarvitsee lääkkeitä. Jos olisin ”koululääkäri”, kirjoittaisin nipun reseptejä toisaalta vahvistamaan niitä tekijöitä, jotka saavat oppilaat ja opettajat innostumaan, onnistumaan ja kukoistamaan ja toisaalta keventämään sitä kuormaa, joka saa hymyn hyytymään ja tappaa työnilon.

1. Resepti valtiolle

Valtion määräisin nostamaan osuuttaan koulumenoista. Ja poliitikot nimittämään opetushallinnon johtoon nimenomaan  opetuksen asiantuntijoita. Ja takaamaan, että joka lapsella on aikuisten oikeasti oikeus kaikkeen tukeen, mitä hän tarvitsee. Panemaan oppilashuollon kuntoon ja kuntiin! Ja säätämään kouluille vain niitä tehtäviä, joihin on työvoimaa ja  aikaa. Ja lopettamaan loppumaton osauudistusten vyöry ja keskittymään tasan yhteen, isoon ja kaikille yhteiseen systeemiseen muutokseen kerrallaan. Ja suoje-lemaan opettajien professionaalista autonomiaa. Suojelemaan opettajan työssä sitä, mikä on kaikkein tärkeintä: vuorovaikutusta lasten kanssa. Koko opettajan persoonallisuus ja työ lasten kanssa saa motivaationsa siitä.  

2. Resepti OAJ:lle ja Kuntaliitolle

OAJ:lle ja Kuntaliitolle pitäisin vakavan puhuttelun: Nyt ryhtiä ja puhtia. Eikö 40 vuotta ole ollut riitävä aika nostaa maisteriluokanopettajien palkka maisteriaineenopettajien palkan tasolle?

3. Resepti opetushallinnolle

Opetushallinnon käskisin kirjoittaa opsit selkosuomeksi  ja  vahvistamaan hyvin-vointipedagogiikkaa.  Johtamaan kouluja innostumis- ja onnistumiskeskuksiksi.

4. Resepti kunnille

Kunnat komentaisin päästämään rehtorinsa kansliakaapista pedagogisiksi johtajiksi kannustamaan ”kaukalon reunalle” - ja mielellään ihan jäälle-  oppilaita ja opettajia. Järjestämään opettajille aikaa opettaa silppumalla  turha  paperityö. Ja hillitsemään kontrollihimoaan ja luottamaan jälleen kouluihin.

5. Resepti rehtoreille

Rehtoreita ohjaisin olemaan oikeasti  läsnä – ei vain paikalla. Kannustamaan jokaista koulussa löytämään omat vahvuutensa ja toteuttamaan itseään. Muokkaamaan työstään omannäköistään. Johtamaan yhteisten pelisääntöjen rakentelua ja turhan työn riisuntaa. Mitoittamaan ja jakaman työt oikein, seuraamaan, että arki sujuu ja kun ei suju, selvittämään, mikä mättää ja mikä auttaa. Palkkaamaan vaikka lisää väkeä määrä-ajaksi työsumiin.

6. Resepti opettajille

Opettajat pakottaisin olemaan armollisia itselleen. Riittävän hyvä riittää. Pitämään huolta omasta innostuksestaan. Se tarttuu. Luomaan arkeen ja juhlaan rakenteita ja rutiineita. Luokka pysyy ja vahvistuu koulukunnossa jämäkästi välittämällä. Tekemään vähemmän yksin ja enemmän yhdessä. Eläköön pariopettajuus! Luomaan tilaisuuksia sille, että jokainen oppilas voi löytää koulussa omat vahvuutensa ja oman intohimonsa.

7. Resepti kouluyhteisölle

Koko kouluyhteisölle suosittelisin vahvasti yhteisiä juttuja, keskinäistä tukea ja apua. Onnistumisten muistelua. Hyvän puhumista. Ratkaisujen, ei syyllisten etsimistä.  

8. Resepti opettajankoulutukselle

Ja lopuksi tuunaisin upeaa opetttajankoulutustamme niin, että opetusohjelmissa varattaisiin enemmän aikaa ja ohjausta myös haastavien oppilaiden ja tilanteiden kohtaamisen ja työssä ja työstä oppimiseen. 


Hyvää kevättä t. OpeUra

Pertti Kansanen, Riitta Jyrhämä,  Martti Hellström ja Pekka Rokka






keskiviikkona, huhtikuuta 14, 2021

Varhennetun kielenopetuksen tutorit



HIENO päivä eilen. Zoomilla viisi tuntia kielipedagogiikan asiantuntijoille työkaluja  uutta luovan oppimisen metodeilla.

EDELLINEN Sipilän hallitus teki ainakin kaksi merkittävää, koulujen kannalta myönteistä muutosta. Toinen oli tutoropettajajärjestelmä ja toinen kielen opetuksen varhentaminen jo alkuopetukseen.

TUTOR-opettajat tekevät edelleen vimmalla työtä kouluttaakseen vertaisiaan vuoden 2014 ops-uudistuksen ideoiohin. Parhaillaan-kin ovat käynnissä ITK-tyyppiset  tutor-opettajien "kokoontumisajot". Kokemukset siitä, että vertainen on käytettävissä sparraajaksi, ovat olleet tosi hyviä.

OPH rahoitti vuonna 2019 myös koulutusta varhennettuun kielenopetukseen. Tähänkin teeman organisoitiin tutoropettajajärjestelmä. Sille asetettiin komeat, vaativat tavoitteet:


"Kielten tutoropettajatoiminnan . . . tavoitteena on varmistaa, että kaikki perusopetuksen järjestäjät pystyvät toteuttamaan vuosi-luokkien 1–2 A1-kielen opetusta vuodesta 2020 alkaen. 

Tavoitteiden toteutumisen varmista-miseksi kielten tutoropettaja toimii

* vertaistukena ja -kouluttajana omassa koulussaan, kunnassaan, alueella tai 
* verkostoissa alueellisten, 
valtakunnallisten ja teemallisten verkostojen jäsenenä tai  verkoston vetäjänä."


VARHENNETUN kielenopetuksen ops-osuus on vaativa. Kyse ei ole vain siitä, että aika ajoin leikitään englanniksi. OPH:n odotukset tavoitteiden, sisältöjen, työskentelytapojen ja arvioinnin osalta vaativat läpikäyntiä, yhdessä suunnittelua, ohjausta, neuvontaa jne..

YMPÄRI Suomea on koulutettu aktiivisia opettajia vertaiskouluttamaan kollegoitaan. Tähän aineeseen ei ole oppikirjoja eikä opettajanoppaita. On tärkeää myös muistaa, että vain hyvin pieni osa alkuopettajista on hankkinut kielenopettajan pätevyyden. Pääosa  heistä - vaikka varmaan osaa englantia, ruotsia jne.- ei ole suorittanut mitään kielten-opetuksen pedagogiikan kurssia. Onnistuakseen he tarvitsevat  neuvontaa ja ohjausta.. Puhumattakaan kesken vuoden kouluun palkattavista, muodollisesti epäpätevistä sijaisista.

KYSE kielten opetuksessa on jopa enemmän kuin monen  muun aineen osalta oppilaiden tasa-arvosta. Suomalaisoppilaiden osaamisessa on tutkimusten perusteella peruskoulun päättövaiheessa  2,5 vuoden osaamiseroja. Erot  ovat alueellisia, kaupunginosien välisiä., 
mutta eroja  on myös saman koulun sisällä eri luokkien välillä. Viimeksi mainittu korostuu alkuopetuksen luokanopettajien kielenopetuksen osaamisessa.

REHTORI vastaa koulullaan siitä, että joka luokassa oppilaat saavat opsin mukaista opetusta. Koulutoimenjohtaja siitä, että oppilaiden oikeus toteutuu kaikissa kouluissa.

NYT on osoittautunut - eikä vain tällä alueella, jolla nyt sain valmentaa vertaiskouluttajia, että varhennetussa kielenopetuksessa tutoroiminta on monin paikoin pysähtynyt tykkänään. Toisin kuin muille tutor-.opettajille, heille ei ole useassa kunnassa saatu sovittua  mitään palkkaussysteemiä. Joissain kunnissa on vertaiskoulutustyö  korvattu TVA-lisällä. Tuo lisä, joka on tarkoitettu korvaamaan työn vaativuutta ei lisätyötä, on ollut usein 50 €/kk. Kun sitä vertaa opettajan kuukausipalkkaan, TVA-lisä vastaa kahta työtuntia kuussa. 

HELP !

TUO  korvaus/tuntimäärä on täysin riittämätön. 

'Työstimme tätö jännitettä velvoitteiden ja mahdollisuuksien välillä  onnistumispajoissa ja ongelmanratkaisupojoissa. Löysimme upeita ideoita, joilla varhennetun kielenopetuksen tutortoiminta  voidaan oikeasti käynnistää  viisaasti. Osa  ratkaisuista ei maksa mitään. Parhaat vaativat euroja. 

Tapaamme Zoomissa uudelleen ensi viikolla. Välitehtähtäväksi vertaiskouluttajat saivat "määräyksen" käydä ratkaisukeskeisen, tahdikkaan keskustelun rehtorinsa kanssa siitä, kuinka hän takaa joka ikiselle oppilaalle alkuopetuksessa saman tasoiset, laadukkaat kielentunnit. Se on hänen vastuullaan. Ja hänen esimiestensä..


Päivän aforismi


 

maanantaina, huhtikuuta 12, 2021

lauantaina, huhtikuuta 10, 2021

perjantaina, huhtikuuta 09, 2021

Aikuiskasvatusta on tosi nastaa vetää

4 päivän viikko ja  aika puhki!  

:-)

MITEN ihmeessä neljän päivän viikko, jossa muuten on ihanan hitaat aamut ja oma tahti, on tämä-ikäiselle oikea haaste, kun pitääkin aloittaa opetus zoomissa torstaina ja perjantaina reippaana poikana klo puoli yhdeksän? Illalla uni maittaa. Yhteensä 10 tuntia on tietysti paljon.

EDELLISESTÄ  koulutussessiosta oli kulunut niin pitkä aika, että kaikenlaisessa tuli myös möhlittyä. Opiskelijat olivat kuitenkin upean armahtavaisia.

VIIKON  koulutusessiot olivat osa PED0062  "Opettaja työnsä tutkijana - tutkimusseminaari- kokonaisuutta." 

Oma 17 hengen ryhmäni koostuu aikuisopetuksen opiskelijoista. Kurssin ensimmäinen osa oli  tammikuussa. Nyt huhtikuussa on kolme sessiota ja  viimeiset  toukokuussa.

PED0062-kurssia kuvataan näin: 

"Tutkimus- tai kehittämisprojektissa opiskelija syventää pedagogista ajatteluaan ja kehittää tutkivaa työotetta pedagogisten ilmiöiden tarkastelussa. Opiskelija syventää kykyään pedago-gisten ilmiöiden käsitteellistämiseen ja kriittiseen ja analyyttiseen tarkasteluun tieteellisellä otteella. Opiskelija hahmottaa opettajan työtä ja opetuksen kehittämistä yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opintojakso antaa opettajan pedagogiset opinnot suorittaneelle valmiudet jatkaa opintojaan kasva-tustieteen syventäviin opintoihin. Tämä edellyttää tieteenfilosofista ja menetel-mällistä perehtymistä kasvatuksen alaan liittyvän tutkimustehtävän ja -suunn-itelman muotoilemiseen, toteuttamiseen ja tieteelliseen raportointiin"

KYSEESSÄ on sanottaisiinko noin about entisen teemaseminaarin vaatimustason kurssi. Meillä on kaikkiaan 32 tuntia aika laatia jokaiselle työsuunitelma ja sitten käsitellä itse työ. Työ voi olla kirjalli-suuskatsaus,  tutkielma tai tuotekehittely. 

TÄLLÄ viikolla sparrasimme itse kutakin työsuunnitelmissa. Ja meillä oli  ensimmäinen, hieno valmiin työn esittely ja opponointi. 

ETENIMME valmiin työn esittelyssä näin; 1. Dioilla kuvitettu lectio. 2. Opponentti esitti näkemyksiään, kehuja ja kysymyksiä. 3. Esittelijä vastasi 4, Yleisö jaettin breakout-roomseihin. Kukin huone antoi  keskustelun jälkeen omaa palautettaan.  5. "Väittelijä" vastasi niihin. 6. Opponentti veti yhteen. 7. Ja "Kustos" päätti tilaisuuden.

MIKSI tuo blogilastun otsikko? Koko ryhmä oli äärimmäisen itseohjautuva,  osaava, toinen toisilleen avulias  ja  rakentava.  Siis sivisyneen aikuismainen

KOLMEN edellisen lukuvuoden aikana olen saanut kouluttaa Helsingin yliopistolla  nuoria luokanopettajaopiskelijoita mutta myös toisen opinto-ohjelman aikuiskouluttajia. Huikeita ryhmiä molemmat.

ITSELLENI kurkistus  aikuiskasvatuksen  opetukseen on ollut äärimmäisen innostavaa. Keväällä 2019 sain vetää  EDUK312- 7*2 tunnin  luentokurssin "Oppimisen tutkimuksen klassikot". Oikeasti sain vain fasilitoida opiskelijat luennoimaan toisilleen,. Luennoille  ilmoittautui 63 opiskelijaa. Alustus ja keskustelu sai viedä 30 min. Kaikki olivat myös jonkin toisen ryhmän opponentteja. Innostava kokemus, vaikka arviointi- tenttiä ei ollut - sai muutaman hikipisaran irtoamaan.

SYKSYLLÄ 2019 sain vetää  aikuiskasvatustieteen ainedidaktiset luennot PED0032 Teemana oli opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi:  Jännästi nekin pidettiin  ryhmäistuntoina. Hyvin meni ja myös se oli myös innostava kokemus.

Päivän aforismi

 


keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2021

tiistaina, huhtikuuta 06, 2021

maanantaina, huhtikuuta 05, 2021

sunnuntaina, huhtikuuta 04, 2021

lauantaina, huhtikuuta 03, 2021

Joko olisi draaman aika?

HANNA Sutela on vuosia  pitänyt  Erityistä draamaa -blogia.

Sutela pohtii kirjoituksissaan sitä, mitä draama on ja mitä se voisi olla perus-koulussa. Lisäksi hän esittelee  erilaisia painettuja ja sähköisiä materiaaleja sekä jakaa vinkkejä, joiden avulla opettajat voivat lisätä draaman käyttöä eri oppiaineiden opetuksessa. 

Blogi on luettavissa osoitteessa: draamakoulussa.com

SAIN pyynnön aloittaa hänen blogissaan uuden vieraskynä- artikkelisarjan. Oman juttuni otsikko on "Draaman aika?".  

Perusopetuksen opetussuunnitelma on ollut tapana uusia kymmenen vuoden välein. Edellisellä kierroksella 2010-luvun alussa oli huulilla, ettei kouluun saatu kahta uutta oppiainetta. Valtio-neuvosto päätyi kuitenkin hylkäämään molemmat esitetyt oppiaineet: draaman ja etiikan. Draaman asemaa haluttiin vahvistaa, mutta vain menetelmänä.  

Kirjoitimme tuolloin yhdessä TeT Tapio Toivasen kanssa palopuheen draaman puolesta Hesariin – muistelen, että se ei kuitenkaan ylittänyt julkaisukynnystä. Kaivoin tuon tekstin esille. Arvioimme siinä, kuinka draama täyttää uuden oppiaineen hyväksynnän kolme pedagogista kriteeriä. Päivitin jutun. Tässä linkki tuohon blogilastuun.

https://draamakoulussa.com/2021/04/03/vieraskyna-draaman-aika/

perjantaina, huhtikuuta 02, 2021

Pilatus ja Jeesus

AINAKIN kaksi kertaa vuodessa luen jonkin uskonnollisen teoksen. Monesta syystä.

Tänä pääsiäisenä löysin omasta kirjahyllystäni lukemattoman teoksen. Varmaankin äitini kuolinpesästä.

William Percival Crozier. (toim.).(2000/1938). Pontius Pilatuksen kirjeet.  Jyväskylä: Atena-Kustannus oy. 158 s.

TEOS koostuu 33 kirjeestä, jotka roomalainen maaherra Pilatus kirjoitti filosofi Senecalle  uransa ensimmäisistä ajoista Juudeassa. Jeesus tulee mukaan tekstiin kirjeessä 13, ja kirjeet loppuvat, kun Jeesus on haudattu.

Pilatus oli maaherra eli prefekti eli prokuraattori  vuosina 26–36 jaa. pienessä Juudean provinssissa.  Pilatus valvoi veronkantoa. Hän vastasi yhdessä juutalaisten viranomaisten kanssa laista ja järjestyksestä. Hän toimi tarvittaessa tuomarina ja päätti  kuolemantuomioista. Maaherrana hänoli vastuussa alueensa verotuloista ja rauhan säilyttämisestä  suoraan keisarille.  


Tuolloin muutoinkin korruptoituneessa Roomassa elettiin vaikeita aikoja. Keisari Tiberius oli  lähtenyt Roomasta erakoksi Caprille. Maata hän johti kahden prefektinsä Sejanuksen ja Macron välityksellä. Rooman mahtavin ja pelätyin mies Lucius Sejanus oli kuitenkin yksi maailmanhistorian suurista juonittelijoista. Kirjeiden  kirjoittamisen aikaan hän oli juuri pettänyt keisarin, ja maassa kuohui. Tiberius­ oli vangituttanut suosikkinsa ja saman tien teloituttanut hänet syyllisenä salaliittoon ja vallankaappaus-yritykseen. Nyt keisari jahtasi Sejanuksen liittolaisia ja suosikkeja. Pilatus kuuli Sejanuksen ystäväpiiriin. Oli syytä pitää matalaa profiilia.

 <  Kuva Keisari Tiberius/muokattu Pinterestin mukaan 

Pilatus oli sotaväkensä kanssa  rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallinto-keskuksensa. Sieltä oli matkaa Jerusalemiin noin 120 kilometriä.

Tilanne Juudeassa

Aikanaan itsenäinen Juudea oli joutunut Rooman vallan alle vuonna 6 jaa. Vaikka Rooma oli hallinnut Juudeaa lähes 30 vuotta, kapinahenki eli voimakkaana. Pilatuksen maaherravuosina  Juudeassa oli paljon levottomuuksia. 

Juutalaiset kuvataan kirjeissä outona kansana, joka on yksimielinen siitä, että vain he ovat oikeassa. He ovat valittu kansa. Heidän uskonnollisia säänöjään ei saa loukata.

Pilatus oli luonteeltaan sotilas eikä hän osannut arvostaa juutalaisten uskonnollista ja kulttuurillista omaleimaisuutta. Alku ei mennyt ihan hyvin. Pilatus joutui viemään pois kaupungista kilpiä joita koristi keisarin nimi, koska niissä viitattiin jumalalliseen Augustukseen 

Kapinallisia ilmiannettiin ja vakoiltiin

Jeesusta ennen  seurattiin mm.  kiihoittaja Johannesta. Hänet tapettiin. Seuraava kiihottaja oli Jeesus. Pilatus kirjoitti:

"Muistat minun maininneen, että Galileassa on noussut toinen kiihottaja nimel-tään Jeesus. ….. Jeesus alkuaan tuli Galileasta käymään Johanneksen luona. Hän oli todella Juudeassa, kun uutinen Johanneksen vangitsemisesta levisi, ja silloin hän pakeni omaan maahansa. Siellä hän nyt pitää aivan samaa peliä kuin mestarinsakin. Hän kehottaa maanmiehiään nöyryyteen ... ja puhuu laajalti tulevasta valtakunnasta. Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee taikauskoista rahvasta. Antipas ei pitäisi tällaisesta missään tapauksessa, mutta todella levottomaksi hänet tekee se, että Jeesuksen ja Johanneksen seuraajien oli havaittu olleen keskinäisessä yhteydessä. Niin, todella hyvin viisasta, että hän on tehnyt lopun Johanneksesta ja tahtoo ottaa selon Jeesuksesta. Minulla on hyvä syy valittaa, jos hän antaa tämän jutun laajentua."

Pilatuksen kuva Jeesuksesta on varsin synkkä "Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee  taikauskoista rahvasta." Jeesuksen oma perhekin oli huolissaan.

"Hän (Pilatuksen lähettämä Aleksander) pistäytyi Nasaretissa, josta mainittu Jeesus on kotoisin, ja kävi tämän vanhempien luona. Hän tapasi heidät kauhun vallassa. Antipaan asiamiehet olivat olleet heidän luonaan pitämässä risti-kuulustelua Jeesuksesta, ja he pelkäävät joutuvansa osallisiksi häntä kohtaa-vasta rangaistuksesta. Koko kaupunki ottaa osaa heidän levottomuuteensa. Perhe ystävineen näyttää seuranneen Jeesusta, joka liikkuu nopeasti paikasta toiseen, kuten kaikki nämä saarnaajat tekevät, ja tahtoneen mielellään viedä hänet pois ja teljetä lukkojen taakse suojellakseen häntä - tahi oikeammin itseään - ikävyyksiltä. He sanoivat Antipaan miehille, että Jeesus ei ollut täysin vastuunalainen teoistaan, hän oli aina ollut hieman omituinen ja aiheuttanut omaisilleen huolta, eivätkä he olleet koskaan kyenneet hillitsemään häntä. Semminkään he eivät voi sitä nyt, sillä hän ei ainoastaan kiellä heitä siitä jyrkästi, vaan häntä seuraava joukko kasvaa joka päivä eikä halua kuulla sanaakaan häntä vastaan. Siten nuo ihmisparat ovat aivan pakokauhun vallassa. Olen kirjoittanut Kaifaalle vaatien tietoa, onko Sanhedrin ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin."

 Jeesus kiehtoi kanssa:  "Koko Galilea näyttää olevan innoissaan saarnaajasta. Jokainen tuntee jonkun,  joka on kuullut jostakusta toisesta, joka on parannettu jostakin taudista"

"Näin saarnaajan selvästi. Hän on merkillinen mies, riutunut ja ryppyinen, ikään kuin hänen intohimonsa tuli olisi hänet polttanut. Puhuessaan hän on täynnä itseluottamusta, käskevä, usein hurja. Joukko oli alussa äänekäs, takana olevat eivät voineet kuulla, ja tapahtui puheen katkaisua. Hän tukki heidän suunsa muutamin sanoin. Hän oli kuin kenraali legiooniensa keskellä, ja he tottelivat häntä kuin tavalliset sotilaat. Hän puhui koko ajan niin kuin olisi ajatellut, ettei yksikään voinut väittää ~häntä vastaan. Hän aloitti hiljaa, mutta sitten hänen äänensä nousi ja muuttui kovaksi ja kiivaaksi." 

TEOS kuvaa mielenkiintoisesti jännitettä ja ristiriitaa, joka Jeesuksella itsellään ja hänen ihailijajoukollaan oli hänen roolistaan. Rahvas odotti Messiasta, joka johtaa Israelin itsenäisyystaistelua Messiaana. Hän kävi itse taistelua korkeaa papistoa vastaan. Pilatus kirjoittaa, mitä hänen tiedonantajansa olivat nähneet:

"Nyt seurasi mitä merkillisin näytelmä. Saarnaaja sanoi jotakin ympärillään oleville miehille, nämä juoksivat alas rantaan ja alkoivat vetää venettä esille, niin että hän saattoi mennä siihen takaisin. Kun ihmiset näkivät, että hän aikoi jättää heidät, he menettivät kaiken malttinsa. He syöksyivät eteenpäin huutaen ja valittaen ja ympäröivät hänet. Toiset heistä heiluttivat seipäitä, nuijia ja veitsiä. Eivät he uhkailleet häntä, se oli jotakin aivan toista. Muuta-mat heistä itkivät, monet heittäytyivät maahan hänen jalkoihinsa. Saatoin erottaa, että he huusivat samoja sanoja, joita olin kuullut heidän käyttävän valtatiellä katsellessaan järvelle. Kysyin Aleksanterilta, mitä he sanoivat. Minun oli pudistettava häntä olkapäästä, ennen kuin saatoin saada häneltä vastauksen. Hän oli kiihtynyt. 'Kuningas', hän sanoi. 'He huusivat: Israelin kuningas! Juutalaisten kuningas! Ja Messias!' En ole varma, mitä viimeksi mainittu sana tarkoittaa, mutta sinä sen tiedät. Saatoin nähdä, että saarnaaja vastusti. Hän ei tahtonut kuunnella heitä. Hän miltei työnsi heitä takaisin sanoin sekä elein. Olen varma, että hän sanoi heille heidän suuresti erehtyneen. Hän oli melkein suunniltaan. Hän käski polvistuneitten nousta ja aseitten heiluttajien laskea aseensa. Hän oli ankarampi ja päättäväisempi kuin oli ollut koko iltapäivänä. Samalla hän alkoi nopeasti astua alas järveä kohti, ikään kuin tahtoen päästä pakoon. Joukko seurasi hiljaa, masentuneena. He näyttivät pettyneiltä ja hämmentyneiltä."

Pääsiäinen Jerusalemissa noin 1990 vuotta sitten

Kirjeiden mukaan pääsiäisen aikaan Jerusalemissa kupli ja kiehui aina tavallista enemmän. Juuri siksi Pilatus oli sotaväkensä kanssa  tällä kertaa  kaupungissa eikä rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallintokeskuksensa.

Jerusalemiin oli saapunut jopa puoli miljoonaa pyhiinvael­tajaa. Ilmapiiri oli tavallistakin kiihkeämpi. Pilatus oli pääsiäisviikon alla kukistanut taas yhden juutalaisten kapinan ja teloituttanut 18 sen johtajista.  

Pilatukselle tultiin kertomaan, että kapinallinen Jeesus oli käynyt mitä väkivaltaisimmin hyökätä pappien ja heidän tavaroittensa kimppuun. Hän tuomitsi koko temppelin uhritavarakaupan. "Hyvin järkevää, paitsi ei kylläkään hänen oman turvallisuutensa kannalta."

Juutalaisneuvoson  kanssa oli sovittu, että Jeesus vangitaan.

Kuulustelu

Maaherran eteen tuotiin vangittu Jeesus. Pilatukselle hän merkitsi vain yhtä uutta kapinoitsjaa, jonka vaarallisuudesta totuus piti kaivaa esiin nopeasti ja tehokkaasti.Pilatus kirjoitti  Senecalle:

"Myöhemmin kuulustelin ja tuomitsin vanki Jeesuksen. Kuulustelu oli lyhyt, mutta se suoritettiin asianomaisessa järjestyksessä ja muodollisuuksia noudattaen. Jeesusta syytettiin rauhan häiritsemisestä, tyytymättömyyden lietsomisesta ja siitä, että hän oli väittänyt olevansa juutalaisten kuningas. Oli todistuksia sekä meidän että juutalaisten puolelta, sekä Galileasta että kaupungista. Kaifas, Hannas ja johtavat saddukealaiset olivat etualalla, samoin muutamat fariseusten päämiehet."


Keskeinen kiistakysymys oli, mistä Jeesusta tuomitaan.. Juutalaisneuvosto Sanhedrin oli pidättänyt hänet ja kuulustellut häntä. Neuvoston mukaan Jeesus oli yllyttänyt juutalaisia verokapinaan Roomaa vastaan ja kutsunut itseään kuninkaaksi. Molemmat olivat tekoja, joista langetettiin kuolemanrangaistus. 
Pilatus  edellytti että rikkomuksen syyn piti olla valtiollinen. Syytös Jeesusta vastaan rauhan häiritsemisestä todistettiin perusteellisesti, eikä hän voinut kieltää sitä. 

Pilatus kuvaa kuulustelua:

"Tein hänelle kysymyksen, pitikö hän itseään vapauttajana. "Niin HE sanovat", hän vastasi osoittaen ylimmäistä pappia ja tämän lähimpiä lyhyellä ylenkatseen eleellä. Huomautin hänelle, että häntä syytettiin myös tekeytymisestä juutalaisten kuninkaaksi. Kysyin häneltä, pitikö hän itseään sinä. Hän antoi samankaltaisen vastauksen: "Niin SINÄ sanot."  

Pilatuksen mukaan Jeesus oli rohkea ja päättäväinen, uhmaileva ja melkein ylimielinen. . Hän oli yksin, hylättynä ja joka puolelta hänen kuolemaansa tahtovien vihamiesten ympäröimänä. Hänen omat maanmiehensä luovuttivat hänet roomalaisille teloittajille, mutta hän oli tyyni ja päättäväinen. 

Tuomio

Pilatuksella oli ongelma. Keisari jahtasi entisen suojattinsa  Sejanuksen liittolaisia ja suosikkeja. Myös Pilatus kuului Sejanuksen ystäväpiiriin. Oli siis syytä pitää matalaa profiilia ja välttää juutalaisten valituksia. Hänellä  ei ollut varaa joutua tutkinnan kohteeksi, sillä hänellä ei enää ollut arvovaltaista suojelijaa. 

Armahdus?

Pilatus tasjosi mahdollsuutta vapauttaa Jeesus. Mutta ylipappien johama massakuoro vapautti mieluummin Barabbaan. Pilatus pesi kätensä

Tuomion toimeenpano

Jeesus  ristiinnaulittiin heti eräitten toisten vankien kera, jotka olivat odottaneet tuomionsa täytäntöönpanoa.

Ristille oli kiinnitetty: "Juutalaisten kuningas." Fariseukset olivat tästä  kiukuissaan. Hehän odottivat juutalaisten kuningasta. Heitä suututti, kun he näkivät tuon kallisarvoisen arvonimen "Juutalaisten kuningas" pilkan alaisena. Se muistutti heitä liiankin peittelemättömästi heidän orjuudestaan. 

Pilatus kijoitti Senecalle: Lopetin heidän juttunsa lyhyesti  "Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin. "Tuomitsin hänet kuolemaan. Tietenkään en voinut tehdä mitään vähempää."

Kaduttiko Pilatusta?

Pilatuksen valinta oli oikea. Hän pysyi maaherrana vielä kolme ja puoli vuotta. Hänen uransa päättyi kuitenkin juuri niihin kahteen asiaan, joita hän yritti parhaansa mukaan välttää: juutalaisten kapinaan ja kanteluun.

Kirjan tekijöistä


KI
RJAN kijoittaja- tai toimittaja, mitä titteliä hän  itse käytti oli William Percival Crozier (1879 - 1944). Hän  oli brittiläinen toimittaja. Vuonna 1912 Crozierista tehtiin uutistoimittaja ja vuonna 1918 sotakriitikko. Myöhemmin hän toimi myös ulkomaan toimittajana.  Crozier kuoli Manchesterissä  kotonaan 64-vuotiaana.




KIRJAN suomensi  Aapeli Saarisalo ( 1896  -1986), joka oli  arkeologi, kristillinen kirjailija, filosofian kunniatohtori ja teologian tohtori. Hän toimi Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professorina vuosina 1935–1963. Saarisalo teki tutkimusmatkoja entiseen Palestiinaan, Israeliin, Egyptiin ja Mesopotamiaan . Hän oli myös Vartija-lehden päätoimittaja ja kuului Vapaan Evankeliumisäätiön hallituksen. Saarisalo toimitti ja kirjoitti monia Raamatun tietosanakirjoja ja mm. käänsi Uuden testamentin, Psalmit (Salmit) ja Jobin kirjan suomeksi pyrkien mielestään mahdollisimman suureen sanatarkkuuteen.

YLE toimitti vuonna 2001 tehostein elävöitetyn Radioteatterin luentasarjan, jossa on 22 osaa näistä kirjeistä

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja


Tiedämme tosi vähän Pontius Pilatuksesta. 
Se on varmaa, että hän on historiallinen henkilö. Varmaa tietoa hänestä on niiltä kymmeneltä vuodelta, jotka hän toimi Juudean prokuraattorina. Aika on poikkeuksellisen pitkä, koska maaherrat yleensä toimivat viroissaan 3-4 vuotta.

Piilatus erotettiin virastaan, kun hän antoi teloittaa joukon samarialaisia. Nämä  olivat etsineet aarretta Gerizimin pyhällä vuorella. 

Tiberius palasi maaliskuussa 37  Roomaan. Tähän päättyvät asiatiedot Pilatuksesta.  Vanhimmat alkukristilliset tekstit kertovat, että Pilatus joutui Tiberiusta seuranneen Caligulan epäsuosioon ja teki itsemurhan joko vuosina 37- 39 Galliassa, minne hänet oli määrätty maanpakoon. Joidenkin lähteiden mukaan itsemurha oli Caligulan määräys, toiset esittävät syyksi tunnontuskat, joita Pilatus poti osuudestaan Jeesuksen kuolemaan.

Entä nämä kirjeet? On väitetty, että kirjeet on sepitetty 300-luvulla tukemaan evan--keliumeja.  

Uuden testamentin mukaan Pilatus oli yksi niistä, jotka päättivät Jeesuksen tuomitsemisesta  ja teloittamisesta.  Itse ajattelen teoksen suuntaisesi : Pääsyyllinen  oli vallanhimoinen ylimmäinen pappi Kaifas, joka kiristi Pilatuksen antamaan kuolemantuomion: juuri tuolloin Roomaan tehty kantelu olisi voinut merkitä Pilatuksen oman kaulan katkaisemista.

Myös kuvani Jeesuksesta hämmentyi. Oliko hän sittenkin - nimenomaan ja vain -juutalaisen uskon puhdistaja?