Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

lauantaina, syyskuuta 30, 2017

Mihin opettajaa tarvitaan?

Päivitetty 1.10.

MONI nuori opettaja kertoo väsyvänsä.  Ei mikään ihme.

Kokosin muistiinpanoistani ja lähteistäni, mihin kaikkeen opettajaa näytetään tarvitsevan. Lista on pitkä ja yhtä aikaa toteutettavaksi mahdoton. Eri oppimiskäsityksissä opettaja ja oppilas roolitetaan eri tavoin.

Opettaja voi olla esim.

aineenhallitsija, aktivaattori, auktoriteetti, didaktinen suunnittelija, doseeraaja (annostelija), drillaaja, esimerkki, fasilitaatori, hilpeän vireen ylläpitäjä, inspiroija, kivenhakkaaja, kukkakeppi, kyselykone,  luonnon auttajal, läksykone, lalli-ihminen, mentor, motivaattori, muotoaja (efformator), ohjaaja, olosuhteiden järjestäjä, opetusryhmän työskentelyn suunnittelija, opiskeluympäristön rakentaja, oppiaineksen lähde, oppilaiden jalostaja, oppimisen esteiden poistaja, oppimisympäristöjen suunnittelija, organisaattori, orkesterinjohtaja, paarma, prosessien juoksuttaja, puutarhuri, sparraaja , sytyttäjä, tiedon konsktruktioprosessien ohjaaja, tiedon lähde, tiedonvälittäjä, työnjohtaja, valmentaja...

VOI mutta ei yhtä aikaa.

Yksi tapa jaksaa paremmin voisi olla käydä esim. joko tuota yllä tai alla olevaa  listaa läpi ja pohtia omia näkemyksiä siitä, miten oppilaat oppivat parhaiten, ja mikä opettajan rooli on tällöin oppilaiden oppimisessa.  Sitten voi alkaa hahmottaa itselle ja omille oppilaille istuva tapa olla opettaja ja mitä siinä roolissa on fiksua  tehdä.

Mihin opettajaa tarvitaan?
  1. auttamaan oppilasta löytämään itselleen merkityksellisiä asioita, joita  hän haluaa oppia ja ohjaaman näissä valinnoissa 
  2. tekemään tarveanalyysi oppilaiden ja opetuksen ylläpitäjän odotuksista
  3. auttamaan oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja intohimonsa
  4. pitämään itsensä innostuneena ja innostavana
  5. herättämään  oppilaissa halu  nähdä osaamisen oppimisen vaatima vaiva (motivaatio)  keinoilla joihin uskoo (kognitiivinen dissonanssi, sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio, tarpeiden tyydytys,  houkuttelu,  taivuttelu, jujuttaminen, kilpailu, kunniantuntoon vetomainen, pelottelu, vaatiminen, häpeän herättäminen, tahdon murskaaminen; sen selittäminen, miksi jotain on opittava, sokeroimaan oppiaines/muokkamaa aines houkuttelevaksi,  vaikuttamaan toisten lasten kautta..)
  6. arvioimaan, millainen lähtötaso oppilaalla on edessä olevien oppimista vaativien haasteiden suhteen (diagnostinen arviointi)
  7. tuottamaan oppimistapahtumia. 
  8. järjestämään sopivia tilaisuuksia oppia.
  9. luomaan ”oppimisympäristöjä”, jotka tarjoaa oppilaille ongelmia, keinoja, ohjausta ja tukea.  (Mm. iskulauseet. Kasvattava arki. Toimintakultuuri.)
  10. estämään haitallisten tekijöiden vaikutus
  11. suunnittelemaan kurssit, valitsemaan aines ja metodit
  12. suunnittelemaan ja järjestämään autenttisia tilanteita, joissa  oppilas voi saada oppiakseen aitoja kokemuksista, tehdä havaintoja, toimia, kokeilla ja  tutkia tärkeitä asioita oppiakseen niistä  (oppimisympäristö, fasilitaatio). Opintoretket, vierailut.
  13. kokoamaan keskusteluyhteisöjä, kutsumaan oppimiskumppaneita ja rakentamaan oppimisverkostoja.
  14. suunnittelemaan  oppimis- ja ohjausprosesseja juuri näille oppilaille sopiviksi/ sovittamaan opetus oppilaiden tasolle
  15. esittelemaan  teema, mutta jättämään oppilaat nälkäisiksi 
  16. vinkkaamaan
  17. antamaan oppilaille  välttämättömät rajat ja suunnat. asettamaan välitavoitteet.
  18. järjestämään oppimismahdollisuuksia tehokkaasti ja turvallisesti (mm. opittavien asioiden paloittelu, työjärjestys, läksytys, vaihtelutarve, vahinkojen välttäminen) ja organisoimaan ja käynnistämään  oppilaiden työkentely ja  pitämään heidät ”työtilassa” keinoilla, joihin uskoon (mm. sitoumukset, suostuttelu, auttaminen kun oppilas ei pääse omin voimin eteenpäin)
  19. totuttamaan oppilaita luomalla rutiineita ja sääntöjä ja pitämällä niistä kiinni (kontrolli)
  20. kasvattamaan lasta/ sisua/luonnetta
  21. tarjomaan/esittelemään/harjoittamaan erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja  oppia tärkeitä asioita (oppimisstrategiat)  ja neuvoa häntä tarvittaessa valinnoissa 
  22. kannustamaan, kehumaan, kiittämään, rohkaisemaan, innostamaan, auttamaan oppilasta käyttämään tarjotut oppimismahdollisuudet hyväkseen (ohjaaja, valmentaja); auttaamaan oppijoita oivaltamaan itse asioita ja haastamaan löytämään uusia näkökulmia kyseenalaistamalla asioita. 
  23. ”tartuttamalla” ajatuksia ja tapoja.
  24. olemaan saatavilla
  25. antamaan lapselle  seurattavia esikuvia.  
  26. pitämään työn touhussa ja aktiivisina. 
  27. säätelemään  ja rytmittämään työskentelyn tempoa. Huomaamaan otollinen hetki
  28. pitämään omalta osaltaan yllä ilmapiiriä ja tukemaan ryhmäprosesseja.
  29. kontrolloimaan, että annetut oppimistehtävät tulee tehtyä ja pakottamaan tarvittaessa
  30. antamaan palautetta oppilaan autenttisesta  toiminnasta  em. tilanteissa ja tekemään korjausehdotuksia, keinoilla joihin hän uskoo (mm. hyväksyntää, paheksuntaa,tunnustukset)  (formatiivinen arviointi)
  31. auttamaan oppilasta itse reflektoimiaan omaa autenttista toimintaansa, tuntemuksiaan ja oppimiskokemuksiaan  em. tilanteissa (dialoginen, formatiivinen arviointi)
  32. auttamaan oppilasta löytämään omasta ajattelustaan tai suorituksistaan korjattavia kohtia.
  33. arvostelemaan oppilaan autenttista toimintaa ja sen tuloksia em. tilanteissa. (summatiivinen arviointi)
  34. valitsemaan annetun autenttisen näytön pohjalta parhaat jaettavissa oleviin koulutuspaikkoihin (prognostinen arviointi)
  35. opettamaan itse oppilaalle opittavaksi tarkoitettuja asioita häiriötekijöistä vapaissa tehostetuissa tilanteissa (koulussa) käyttäen hyväksi erityisesti oppimista varten suunniteltua ja oleellista esiinnostavaa opetuspuhetta (sanoja, käsitteitä, kuvia…), ääneen lukemalla, demonstroimalla, kertomalla, kysymällä, näyttämällä, käyttämällä opetusmenetelmiä ja opetusvälineitä, (opetusohjelmia, oppikirjoja…), havainnollistamalla,  lauseparsin, Mietelausein (opettaja  tiedän lähde, välittäjä)
  36. Ohjaamaan oppilaita käyttämään hyväksi tällaisia synteettisiä, formaaleja oppimisen tapoja mahdollisimman tehokkaasti (muistitaito, opiskelutekniikka, erilaiset työmuodot ja oppimisen apuvälineet)
  37. toimimaan esikuvana ja mallina oppilaille
  38. seuraamaan oppilaiden edistymistä
  39. järjestämään tarvittaessa tukea
  40. antamaan palautetta oppilaiden formaalista opiskelutoiminnasta  em. tilanteissa ja tekemään tarvittaessa korjausehdotuksia. (formatiivinen arviointi)
  41. auttamaan oppilasta itse reflektoimiaan omaa  formaalia opiskelutoimintaansa, tuntemuksiaan ja oppimiskokemuksiaan  em. tilanteissa (dialoginen, formatiivinen arviointi)
  42. kuulustelemaan, testaamaan, arvostelemaan oppilaan formaalia opiskelutoimintaa ja sen tuloksia em. tilanteissa. (summatiivinen arviointi)
  43. järjestämään oppilaille mahdollisuuksia oppia muuallakin kuin koulussa (esim. työharjoittelu)
  44. Jne. 
ARGH!


torstaina, syyskuuta 28, 2017

Uusia luokanopettajaopiskelijoita sparraamassa opsin maailmaan

MINULLA oli jälleen ilo pitää 90 minuutin luento  noin 100:lle uunituoreelle Helsingin yliopiston luokanopettaja-opiskelijalle.

Ajankohta oli mainio. Uusi – peruskoulun viides –  ops on nyt otettu käyttöön myös 7. luokilla. Alakouluista on jo saatu kokemuksia. Ja kiukuttelu kaikkia  tehtyjä ratkaisuja kohtaan käy kuumana niin oikeassa mediassa kuin somessakin. Kipukohdat nousevat esiin. Hyvä niin.

MIKÄ oli tällä kertaa perusmessageni? Tämä(kin)  ops on tosi tiivistä tekstiä. Lukemisen vaiva kannattaa edelleen nähdä. Se tulee lukea  nimenomaan itse, jotta ymmärtää. Ymmärtämisessä  auttaa myös puhuminen kavereiden kanssa. Ja arkeen suhteuttaminen.

OLEN edelleen sitä mieltä, että näin paksua opsia ei olisi tarvittu. Mutta varsinkin alkuosa on kirjoitettu tosi kauniisti - ihan originaalin POPSin hengessä.  Itse olisin kyllä  käyttänyt enemmän koulun arkikieltä. Olisi tosi hienoa, jos seuraavassa opsissa selkeästi kerrottaisiin, mikä on oikeasti uutta, ja mitä ei enää pitäisi opettaa ( anteeksi ohjata :-)).

NOSTIN esiin seitsemän minusta merkittävintä muutoskokonaisuutta. Niistä kaikkein tärkeimmät ovat - siis minusta - oppilaan ja opettajien keskinäinen työnjako opetuksessa sekä  arviointi. Lisää tilaa oppilaan omalle toiminnalle ja tunneille enemmän tsempausta! Monialainen oppimiskokonaisuus on huikea  - ja nyt ensimmäistä kertaa pakollinen- harjoittelukentä kaikille ns. uuden pedagogiikan ideoille, mutta ennen muuta koulun ja oppilaiden oikean elämän eheyttämiselle.  Laaja-alainen osaaminen ja toimintakulttuurin muutos kytkeytyvät vahvasti toisiinsa-  ne vain tuntuvat maistuvan monelle kalanmaksaöljyltä.  Näyttää siltä, että  digiloikkapuhe on  kääntynyt itseään vastaan; TVT:n vahva esiinnostaminen jakaa opettajat kahteen jonoon.  Ihan turhaan.  Käytetään laitteita, kun ne tuovat lisäarvoa pedagogiikkaan. Ja ne tuovat. Oppimisympäristöjen rikastaminen ei vaadi kalliiden kalusteiden ostamista.

MUUTTUUKO mikään? Kerroin nuorille, että  sekä 1990- että 2000-lukujen ops-uudistuksissa tavoiteltiin pitkälti samansuuntaista muutosta kuin nyt. Luin  otteita muutokseen pettyneistä arviointiraporteista. Mutta ehkä ikkuna  on nyt auki?

sunnuntaina, syyskuuta 24, 2017

Naurettavaa


HUIKEA viikko. Mutta myös ihan täynnä. Täynnä vaikka tosi upeita asioita.  Edellisenä viikonloppuna SyysMatin markkinoilla Espoon perinneseuran teltalla.  Maanantaina  tutkimusryhmän työkokous.  Tiistaina ops-veso helsinkiläisellä koululla ja illalla skypellä  NPDL-kokous. Keskiviikkona  viikon toinen tutkijakokous ja illalla Opetuslautakunnan kokous.  Torstai ja perjantai Tampereelle NPDL-valmentajana. Lauantaina  Nurmijärven arvointi-Veso ja tänään sunnuntaina demarien valtuustoryhmän oma  seminaari Majviksissa...

EN pätkääkään marise.  Olisi naurettavaa valittaa, kun kaikki  on itse haluttuja juttuja.

MUTTA juuri siksi sitä osaa arvostaa naurua. Väitetään, että vielä 1970-luvulla ihmiset nauroivat puoli tuntia päivässä. Nyt enää 10 minuuttia. Nauramisella on upea voimannuttava vaikutus. Minä olen saanut nauraa ja vähän naurattaakin.  Juuri tähän ahtaaseen viikkoon osui kaksi poikkeuksellisen naurattavaa juttua.

Toinen oli torstaina Tampereella. Olimme vaimon kanssa Tampereen Komediateatterissa nauramassa aivan hulvattomalle TV:sta vuosien takaa tutulle  ja nyt stagelle sovitetulle  "Kyllä isä osaa- remix"- komedialle. Tom Lindholmin perhe  on ihan kahjo. Menkää!

TOINEN oli tänään demarien valtuustoryhmän kokouksessa Klaus Thomassonin vetämä sessio.  Maankuulun imitaattori ja juontaja pani porukan paitsi tanssimaan ja laulamaan myös kuvittelemaan, mitä meistä olisi tullut jollei meistä olisi tullut sitä mitä tuli. Blogilastun yläreunassa on Klasun kuvaus vaihtoehtoisesta totuudesta minun osaltani. On se äijä!

MUISTETAAN kaikki nauraa.

lauantaina, syyskuuta 23, 2017

Syvyyttä arviointiin !

NURMIJÄRVEN alakoulujen opettajilla oli tänään vesopäivä. Teemana oli arviointi.  Tilaisuuden avasi Nurmijärven opetuspäällikkö  Kati Luostarinen ja käytännön ohjeita päivän järjestelyistä antoi koordinaattori Kristiina Pirnes.

Paikalle upouuteen Monikko-talon auditorioon  oli kutsuttu ohjelmatekstin mukaan kaksi asiantuntijaa. Minulla oli ilo ensimmäisenä hölskyttää tunnin ajan noin 260 luokanopettajan ops-ajattelua.

Kahvitauon jälkeen stagelle saapui tutkijatohtori, FL, KT Najat Ouakrim-Soivio, jota pidetään maan johtavana arvioinnin asiantuntijana. Kannatti jäädä kuuntelemaan.

Najat Ouakrim-Soivion luennon otsikkona oli "Mikä arvioinnissa haastaa opettajia."
Hän loi 75 minuutissa hienosti kokonaiskuvaa perusopetuksen arvioinnista. Kuinka se liittyy vahvoin sitein toisaalta opsin taustalla oleviin oppimiskäsityksiin ja toisaalta opettajan omaan arviointiosaamiseen.  Ja arviointiosaaminen taas liittyy vahvasti siihen, kuinka ymmärrämme arvioinnin käsitteen ja sen monet funktiot.

Arvioinnin käsitteestä

Vuoden 1998 perusopetussäädöksissä haudattiin käsite arvostelu. Miksi? Sana johti ymmärtämään arvioinnin aivan liian suppeasti,  finalistisesti.  Oikeasti arvioinnin tehtävä on tukea oppilaiden oppimista ja osaamista sekä opettajien opettamista ja ohjaamista kaikissa opetuksen vaiheissa- ei vain lopussa.

Arvioinnin perustana ovat oppimiskäsitykset, tavoitteet ja arvioinnin tehtävät.
  • Miten arvioidaan? Arviointitapa on sidoksissa kulloiseenkin oppimiskäsitykseen. Oppimiskäsitys ohjaa arviointitapaa: 
  • Mitä arvioidaan? Arvioinnin kohteena ovat tavoitteet: oppiminen ja siinä edistymisen, osaaminen, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen ja oppiainekokonaisudet, työskentely, erikaiset taidot, arvot ja asenteet.
  • Miksi arvioidaan?  Arvioinnilla on erilainen tehtävä opetuksen eri vaiheissa.
 Ouakrim-Soivio eritteli arvioinnin käsitettä sen ajallisten funktioiden mukaan:
  • Diagnostinen arviointi selvittää lähtötason (esim. keskustelu ennen opetuksen alkua)
  • Formatiivinen arviointi ohjaa ja tukee oppimisprosessia ( vuorovaikutus:  esim. ystävällinen kannustus)
  • Summatiivinen arviointi mittaa lopputulosta: oppimisen määrää (esim. jakson koe)
  • Prognostinen arviointi ennustaa tulevaa menestystä (esim. sisäänpääsykoe)

Jako ei ole käytännössä ihan näin selkeä. Esim. formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin suhdetta voi  kuvata letittämiseksi.

Uudessa opsissa fokus on aikaisempaa enemmän formatiivisessa arvioinnissa, palautteessa. Ouakrim-Soivio korosti, että hyvä palaute sisältää konkreetteja faktoja, joiden pohjalta oppilaalle syntyy oivallus omasta oppimisesta ja osaamisesta.  Palaute kannattaa antaa henkilökohtaisesti. Sen tulisi olla dialogista: myös oppilas voi ehdottaa. mitä kannattaisi tehdä suorituksen korjaamiseksi.

On tärkeää tarttua myös virheisiin. Virheisiin puuttuminen antaa mahdollisuuden oppia.

Arviointi on siis kiinteä osa opetusta, ja se tulisi myös suunnitella osana sitä.

Opettajan arviointiosaaminen

Opettajien arviointiosaaminen on sidoksissa siihen, kuinka syvästi hän ymmärtää arvioinnin käsitteen, opsin arviointikäsityksen ja niiden yhteydet eri oppimiskäsityksiin.

Miksi opsiin on tuotu itsearviointi- mihin oppimiskäsitykseen se liittyy? Oikea vastaus: kongnitivismi (jossa oppimisen keskiössä ovat ongelmanratkaisutaidot, kyky ymmärtää oppimiaan tietoja ja taitoja).  Entä miksi arkeen tuodaan vertaisarviointia? Mihin oppimiskäsitykseen se liittyy? Oikea vastaus: sosiokonstruktivismiin. Mikä on niiden funktio?

Itsearviointia tarvitaan, jotta voi ohjata omaa oppimistaan- mikä on keskeistä, jos oppimiskäsitys on kognitivistinen. Se voi olla:
  • reflektiota- jolloin oppilas tarkkailee ajatuksiaan ja tunteitaan
  • itsearviointia- johon vaaditaan jo oman toiminnan jäsentynyttä ymmärtämistä tai 
  • metakognitiota- joka tarkoittaa oman toiminnan ymmärtämista esim. tarkkailun perusteella. Vain   90% aikuisista saavuuttaa tämän viimeisen tason
Millään kupongilla ei voi korvata opettajan arviointiajattelua,  luennoitsija opetti.

Opettajan arviointiosaamiseen kuuluu myös kyky lukea opsin teksistä mm. , miten syvää taidon osaamista oppilailta edellytetään. Ja sen jälkeen taitoa laatia tehtäviä, joilla taidon laatutaso voidaan arvioida. Hyvä työkalu tietotason määrittelyyn on Andersonin ja Krathwohlin taksonomia (joka on parannettu versio Bloomin teoriasta). Sen mukaan tietämisessä on seuraavat tasot:
  • tiedot (faktat  ja käsitteet)  ja taidot  (menetelmätaito: esim. taito lukea dokumenttia; metakognitiivinen tieto esim. muistisääntö) yhdessä 
  • muistaa (tunnistaa, muistaa, palauttaa)
  • ymmärtää (tulkitsee, luokittelee, antaa esimerkkejä, tekee yhteenvetoa, päättelee. vertailee, perustelee)
  • soveltaa (käyttää ja soveltaa)
  • analysoi (erottaa, järjestää, jäsentää,  löytää esim. piilomerkityksiä)
  • arvioi (tarkistaa, arvioi, arvistele)
  • luo (kehittää,  suunnittelee,  tuottaa)
Kun siirrymme taksonomialla ylöspäin, vaihtuu myös oppimiskäsitys.

Oppilaan itsearviointitaidot

Najat Ouakrim-Soivion mukaan itsearviointitaidot eivät ole synnynnäisiä- niitä pitää harjoitella. Itsearvioinnin kohteena voi olla sekä produkti että prosessi.Näimme varoittavia esimerkkejä lapsille annetuista itsearviointilomakkeista. Ja saimme ohjeita, millaisia niiden olisi hyvä olla
  • Lapsen pitää tietää, mitä arvioidaan. Kielentäminen  on tärkeää.  Ei liian vaikea kieltä. 
  • Arvioidaan vain yksi taito kerrallaan.
  • Ei väittämiä, joita on vaikea arvioida.
Hienona esimerkkinä on Salpakankaan koulun  ns. arviointikala.

Vertaisarviointi

Vertaisarvioinnissa keskeistä on, että vertaiset arvioivat. Oppilas saa ymmärrystä omasta oppimisestaan: mitä jo osaa, mitä ei vielä hallitsee. Se tulee kohdistua tavoitteisiin. Sen tulee olla dialogista.

Jos opettaja tulee mukaan keskusteluun, asetelma muuttuu.

Arviointikeskustelusta oppimiskeskusteluksi

Monissa kouluissa on käytössä arviointikeskustelut. Najat Ouakrim-Soivio ehdotti, että niitä kehitettäisiin oppimiskeskusteluiksi. On fiksua lähettää  kysymykset etukäteen. Kysymyksistä tulee
Keskustelupohja. Keskustelun aikana opettaja sitten ruksaa vaihtoehtoja ja kirjoittaa tukisanoja.  Hänen mielestään ei ole mieltä kirjoittaa keskustelusta erikseen jälkikäteen raporttia.

Koulun arviointikulttuuri
Arviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria, ei erillinen osa-alue. Se koostuu arvoista, joiden pohjalta ovat syntyneet pelisäännöt ja toimintatavat.  Olisi kovin tärkeää aika ajoin pohtia koulun arviointikulttuuria yhdessä.  Esimerkiksi nyt (ja nurmijärveläisopeille olikin varattu siihen aikaan Vesopäivän päätteeksi.

LUENTOJEN jälkeen opettajat siirtyivät rehtorien vetämiin arviointipajoihin. Najat Ouakrim-Soivio kiersi pajoja ja vastasi kysymyksiin. Olipa kivaa pöhinää!

tiistaina, syyskuuta 19, 2017

Leikkaako Espoo opetuksesta? Jälleen?

Virkamiesten on luonnollisesti oltava lojaaleja kj:n
johdolla valmisteltuun ja valtuuston päättämään kehyk-
seen. Mutta heillä oli rohkeutta myös kertoa, mihin se
johtaa. 
ESPOO haluaa olla johtaja sivistyskaupunki. Hienoa! Se on jo nyt monella tavalla  palkittu edelläkävijä.

VALTUUSTO hyväksyi syyskuun kokouksessaan kunnianhimoisen Espoon strategian seuraaviksi vuoksi. Sen nimi on Espoon tarina, jonka mukaan

"... Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita...Palvelut ovat laadukkaasti, esteettömästi ja tehokkaasti järjestettyjä ja niitä kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Väkiluvun kasvaessa lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastataan alueittain, lähellä asukasta. Perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta kaikki espoolaiset lapset ja nuoret saavat terveistä, turvallisista ja innostavista päiväkodeista ja kouluista hyvät lähtökohdat elämään, jatko-opintoihin ja työhön. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi lasten ja nuorten pahoinvointia ennaltaehkäistään perheiden tukemisella, oikea-aikaisilla palveluilla ja eri tahojen yhteistyöllä."

JA " Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa... Varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee...Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat... Espoolaiset lukiot ovat kilpailukykyisiä ja yhteistyö korkea-asteen kanssa on tiivistä...Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä... Espoossa jokainen vanhempi voi luottaa, että lähikoulusta saa laadukasta opetusta. Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni... Koulukiusaamiselle nollatoleranssi ja taataan koulurauha... Koulutustakuu toimii, koulupudokkuutta sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä vähennetään."

HIENOT tavoitteet, joihin poliittiset päättäjät  ja virkakoneisto ovat sitoutuneet. Ainakin näin luulisi.

EILEN valtuutetuille pidetyssä sivistystoimen perehdytystilaisuudessa tuli kuitenlin tunne  että hienojen tavoitteiden sijaan  valmistelukoneisto onkin lojaali-  vain ohjeelliseksi päätetylle-  kehykselle- ei strategialle. Vaikka oppilasmäärä kasvaa- tänä syksynä 930:lla-  opetukseen faktisesti käytettävissä oleva rahasumma vähenee 3 % niin perusopetuksessa kuin lukiossa. Esimerkiksi  ollaan leikkaamassa mm. kielikylpyluokkien saamien ns. kieliluokkatuntien määrää 3,5:stä 1,5:een. Ryhmäkokoja ollaan kasvattamassa noin 0,4:lla oppilaalla. Jollei se maistu, varalla on suunnitelmia leikata mm. avustajapalveluita.  Jatkossa iltapäivätoimintaa ehkä tarjottaan vain  ensimmäisen luokan oppilaille ja erityistä tukea vaativille oppilaille. Vieraskielisten lasten äidinkielen opetuksen ryhmäkokoja  kasvatetaan? Myös kuljetuskustannuksista tingittäisiin? Lisäksi pohditaan pienten ruotsinkielisten koulujen lakkauttamista,  luopumista kaksisarjaista pienemmistä suomenkielisistä alakouluista (tai niiden kokoa kasvatetaan) ja lähellä toisiaan sijaitsevien ala- ja yläkoulujen yhdistetään?  Uusista päiväkodeista halutaan suurempia: 8-10 ryhmän päiväkoteja. Just.  Mistä tulee tämä hinkun suurkouluihin? Tai mihin perustuu väite, että pienet koulut ovat haavoittuvia?

Vaikka tutkimustulokset ryhmä- ja koulukoon merkityksestä oppimiselle ovat ristiriitaisia, arkijärki sanoo, että opettaja- oppilassuhdeluku vaikuttaa oleellisesti opettajan kykyyn ohjata tukea tarvitsevia. Se vaikuttaa myös opettajan jaksamiseen.  Myös lastensuojelussa uskotaan, että pienet opetusryhmät ovat parasta lastensuojelutarpeen ennaltaehkäisyä.

LUONNOLLISESTI opettajien oma yhdistys EKOAY on noussut takajaloilleen. Kirjeessään lautakunnan jäsenille se toteaa, että

" Suomenkieliseen opetukseen varattu rahoitus on jälleen alimitoitettu arvioituihin todellisiin kuluihin nähden noin neljän miljoonan euron verran... Oppilasmäärä on lisääntynyt vuosittain noin 800 oppilaalla, mutta toiminnan lisärahoitus ei ole kasvanut vastaavasti...Taloudellisten sopeuttamistoimien seurauksia oppilaiden tai opetushenkilöstön hyvinvointiin ei ole tarkasti tutkittu. Tiedossa kuitenkin on, että viimeisten vuosien aikana lastensuojeluilmoitusten sekä oppilaiden psyykkisen tuen tarvearvioinnin lähetteiden sekä hoitokontaktien määrät ovat kasvaneet useilla kymmenillä prosenteilla. Espoossa toteutettava henkilöstön työhyvinvointikartoitus Kunta10 osoittaa opettajien työuupumuksen ja työmäärän selkeän kasvun aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Erityisen huolestuttavia lukuja ovat sairausperäisten poissaolojen määrän runsas kasvu."

KIRJE päättyy vetoomukseen: "Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen mielestä on lähes kymmenen vuotta kestäneiden leikkausten jälkeen vihdoin panostettava koulutukseen.
Lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden eväät rakennetaan yleissivistävässä koulutuksessa. Näiden edellytysten takaaminen koko ikäluokkaa koskettavalla lisäpanostuksella tulisi olla kaikkien toimijoiden yhteinen päämäärä."

Mutta suutuksissa ovat   myös monet opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet.  Miksi joka vuosi täytyy käydä tällainen kauhunäytelmä? Leikkaamalla opetuksen resursseja ei vastata vieraskielisten oppilaiden määrän jatkuvaan kasvuun. Heitä on jo nyt 20 % oppilaista. Sillä ei vastata lapsiperheiden köyhyysongelmaan. Jo 10 % espoolaisista lapsiperheistä sai toimeentulotukea (7000 lasta). Invesointiohjelmasta puuttuvat uusien rakennettavien alueiden päiväkodit ja koulut. Eikä rahojen leikkaus heloota väistöissä opiskelun vaatimia järjestelyitä.  Jo  3052 oppilasta (11%)  opiskelee muussa kuin omassa koulussa.

ON totta, että Espoo on satsannut koulutukseen. Sukon oppilashinta  1-6- luokkien osalta on yhä 8055 € (Vielä vuonna  8016  se oli  8531 €). Vertailtaessa kaupunkeja keskenään, Espoo on panostuksessa ykkösenä (5261 €) - mutta tästä summasta kouluntason hallinnon ja opetuksen osuus vähenee. Yhä suurempi osa opetuksen rahoista menee vuokriin- siis seiniin.

LAUTAKUNTA käsittelee  kehystä keskiviikkona 20.9.

MYÖS muut Siton lautakunnat ovat lujilla pitäessään kiinni Espoon tarinan lupauksista. Mm. näistä:"Espoossa on omaleimaista ja laajaa kulttuuritarjontaa...Espoo on Suomen liikkuvin kunta."

sunnuntaina, syyskuuta 17, 2017

1980-luvun kiehtova kognitivistinen oppimiskäsitys

JOKIN aika sitten kirjoitin blogilastun siitä, kuinka 1960-luvulla opetettiin oppimaan. Esittelin tuolloin Haaviston ja Wiion teoksen "Opi oikein". Tässä linkki lastuun: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/08/miten-ennen-opittiin-oikein.html

Tänään esittelyvuorossa on teos 1980-luvulta, ajalta jolloin opetuksen tutkimuksessa kognitivismi syrjäytti ns. behavioristisen opetusajattelun. Kyseessä on alunperin vuonna 1984 englanniksi julkaistu teos:

Novak, J.D. ja Gowin, D.B. (1995 ). Opi oppimaan. Helsinki: Gaudeamus

Kari E. Nurmi kuvailee esipuheessa teosta yhdeksi  kognitiivisen kasvatuspsykologian moderneista klassikoista. Siinä näkyy puhtaimmillaan tämä uusi lähestymistapa, joka syrjäytti 1970- ja 80-luvuilla usein opetusteknologiaksi  nimitetyn behavioristisen opetusajattelun, johon kuuluivat selkeät yksityiskohtaisesti muotoillut tavoitteet ja yksilöä manipuloivien palkkioiden soveltaminen halutun käyttäytymisen vakiinnuttamiseen. Kun behaviorismissa oppiminen nähtiin käyttäytymisen muutoksena, niin kognitivisteille  oppiminen  oli muutos ajattelusta,  toiminnasta  ja tunteesta koostuvan kokemuksen merkityksessä.

Tuohon aikaan opetus oli usein valmiin tiedon painamista muistiin sellaisenaan. Uutta  tietoa ei kytketty oppilaiden mielessä  jo oleviin. Kognitivismissa näyttää olevan jo aihiona konstruktivismin ydin: käsitys tiedosta ihmisten rakentamana. Siinä oivallettiin, että oppimisessa on suhteutettava uusi tieto aikaisempiin tietoihin ja tietoväittämiin ja että uutta tietoa on myös sovellettava uusissa yhteyksissä. Tällöin oppimisesta tulee mielekästä. Vielä turvallisen  "wanhanaikaisesti" ajateltiin, että oppiminen ei tapahtu ponnistuksitta- toisin kuin nyt, kun ihaillaan mm. peleissä tapahtuvaa luonnollista oppimista.

Jo tuolloin kuitenkin  ravisteltiin   opettajan ja oppilaan pedagogista roolia. Nähtiin, että oppilaiden on itse opittava. Oppilailla on vastuu, jota ei voi jakaa. Heidän on otettava se vastuu. Opettaja ei voi olla vastuussa oppimisesta.  Kun opettaminen on prosessi, jossa etsitään aktiivisesti kokemuksen merkityksen muuttamista, sekä opettajien että oppilaiden energiaa vapautuu. Opettajat vapautuvat vastuusta  saada oppilaansa oppimaan ja he voivat keskittyä opettamiseen. Oppilaille oppiminen muuttuu mielekkääksi, kun he ottavat siitä itse vastuun ja  oivaltavat itse asioita. Opetuksen päämääräksi tulee  yhteisen merkityksen saavuttaminen.

Kognitivismi korosti  ajattelun kehitystä, oppimisen mielekkyyden vaatimusta, ja sitä, että  tunteet kuuluvat ajatteluun. Suuntauksen taustateorian oli Ausubelin mielekkään oppimisen teoria. Mielekkyys oli psyykkistä elämyksellisyyttä- siihen ei riittänyt pelkkä looginen johdonmukaisuus.

Ausubel jakoi oppimisen toisaalta  vastaanottavaan vs. keksivään, toisaalta ulkoaoppivaan vs. mielekkääseen. Vastaanottavassa oppimisessa  informaatio annetaan. Keksivässä oppimisessa oppija tunnistaa ja valikoi opittavana olevaa informaatiota. Tavoitteena oli (itse, yhdessä) keksivä ja mielekäs oppiminen.

KIRJAN  keskeisenä sisältönä on  kaksi  käytännön ajatteluvälinettä: käsitekartoitus ja  tietovee.

Käsitekartta

Klikkaamalla saat kartan suuremmaksi.
OLETAN, että käsitekartta on tuttu ihan kaikille opettajille. Sen keksijä oli nimenomaan  Novak.  Käsitekartan idea on pähkinänkuoressa se, että kirjoittamalla  johonkin tutkittavaan asiaan liittyvät käsitteet ja  niiden väliset suhteet ns. väitelinkkien avulla, oppilas tulee tietoiseksi siitä, mitä tietää.
Käsitteet ovat keskiössä, koska ihmiset ajattelevat käsitteillä. Käsitekartat palvelevat käsitteiden ulkoistamista ja ne parantavat ajattelua.

Käsitekarttaa tehdessä huomaa asioita. Kyseessä on luova prosessi.  Oivallukset herättävät  tunteita, ja näin syntyy mielekästä oppimista. Paperille piirtyy  oma (aiempi) käsitys, johon uudet faktat on tarkoitus suhteuttaa. Käsitykseen voi liittyä väärinkäsityksiä, ja tämä taas helpottaa opettajan työtä.

”Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se mitä oppija jo tietää”
– Ausubel 1968

Novakin mallissa käsitekarttaan kirjataan siis käsitteet, piiretään yhteyttä osoittavat viivat - jos halutaan niin nuolina- sekä kirjoitetaan lause (väitelinkki), joka kuvaa napakasti käsitteiden välistä suhdetta. Käsitteet tulisi sijoittaa paperille hierarkisesti niin, että avainkäsitteet ovat paperin yläosassa. Tähän laittamassani kirjasta poimitussa Taide-sanan käsitekartassa olen itse voimistanut hierarkisuutta graafisin keinoin.

Opettaja voi käyttää käsitekarttaa moniin tarkoituksiin. Niiden avulla voidaan kartoittaa oppilaiden ennakkotiedot. Yksi tekniikka on antaa esim. kuusi käsitettä ja pyytää oppilaita kirjaamaan niiden välille linkkilauseet. Opiskelijat pannaan nöin penkomaan tiedollisia rakenteitaan. Käsitekarttaa voi käyttää myös muistiinpanojen tekemiseen pikakirjoituksen tapaan. Sen avulla voidaan tehdä yhteenveto opitusta.  Käsitekarttaa voidaan  tehdä yksin tai  yhdessä.

Opettajaa käsitekartta autta myös opetuksen suunnittelussa. Hyvin tehty käsitekartta auttaa ns. muuntamisen ongelmassa : miten saada  opetettava tieto pedagogisesti käyttökelpoiseen muotoon.
Se myös monipuolistaa arviointia ja nostaa näkyviin oppilaiden virhetulkinnat.

Novakin mukaan hyvä käsitekarttaa on suppea, täsmällinen.  Visuaalisena siitä näkee yhdellä silmäyksella aiheen hierarkiset suhteet.

Tietovee

Klikkaamalla saat kuva isommaksi.
Kirjan toinen tekijä on innovoinut ns. Gowinin heuristisen tietoveen yliopistossa opettaessaan jo vuonna 1977.  Luulen, että tätä työkalua tunnetaan huonommin.  Sen avulla on hahmottaa kulloinkin käsiteltävänä olevan esim. tutkielman tai artikkelin  tiedon rakennetta.  Tietoveen avulla  puretaan alkuperäinen tutkimus ja rakennetaan uudelleen sen viitekehys.

Tietovee visualisoi samalla tavalla kuin käsitekartta hierarkisesti jonkin tutkittavaa työtä.  Työkalussa on kolme osaa: (1) havainnoitava kohde, ilmiö,  (2) Tätä ilmiötä käsittelevän artikkelin tms. käsitteellinen rakenne hierarkisesti. Piirroksen alareunasta edetään vasenta laitaa pitkin ylös kirjaamalla käytetyt käsitteet, sitten teoreettiset periaatteet ja jos on niin myös teoriat (tai vieläpä filosofiat tai maailmankuvat). Kolmas osa on metodologinen. Kuvataan, miten artikkelin uusi tieto on syntynyt.  Piirroksen alareunasta edetään oikeaa aitaa pitkin ylös kirjaamalla miten aineisto kerättiin (muistiinpanot esim. haastattelu), mitä faktoja saatiin (esim mittauksisaa), miten tulokset esiteltiin (esim. tilastollisesti), miten niitä tulkitttiin (selitykset, yleistys?) ,  mitä vastauksia saatiin esitettyihin kysymyksiin (mitä uusia tietoväittämiä saatiin) ja  lopulta kuinka arvokkaita uudet tiedot ovat.

Kognitivismi tänään

Esimerkki 2010-luvun tavasta laatia käsitekartta.
Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.
Kognitivistinen oppimiskäsitys mursi siis vanhemman behavioristisen opetusnäkemyksen vahvan aseman. Se toi arjen opetukseen idean oppimisesta oman tietämisen rakentamisena, prosessina jossa jonkin tiedon sellaisenaan mieleenpainamisen ja sellaisenaan sen muistissa pitämisen idean sijaan tuli  suhteuttamisen idea:  jo tiedetyn hyväksikäyttämisestä uutta opeteltaessa. Se nosti esiin oppilaan vastuun omasta oppimisestaan- ja oli näin nyt kovin yleisen itseohjautuvan oppimisen airueita.

Kognitivismin aikakausi ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Jo 1980-luvun lopulla  alettiin puhua konstruktivismista tai tarkemmin konstruktivismeista (mm. situationistis-sosiokonstruktivistien oppimiskäsitys). Niissä maistuu jo vahvemmin myös episteeminen muutos, josta jo Novakin ja Gowinin teoksessa on alkusolu: kenelläkään ei ole oikeita käsitteitä  - siis luopuminen tosi tiedon ihanteesta.

KÄSITEKARTAT ovat kuitenkin yhä käytössä. 2010-luvulla ne ovat tulleet yhä visuaalisemmiksi ja niitä voidaan laatia paitsi käsin myös  tietokoneella.







lauantaina, syyskuuta 16, 2017

Äänestys: Hirvein yläasteen koulu Suomessa?

SUOMI 24- keskustelupalstalla on käyty kuusi vuotta keskustelua hirveistä yläasteen koulusta.  Keskustelu otsikolla:  "Äänestys: Hirvein yläasteen koulu Suomessa?"  alkoi 10.12.2011. Tuorein kannanotto on lähetetty 8.9. 2017. Yhteensä  avaus on saanut 218 vastausta.

ÄÄNIÄ ovat saaneet todella monet koulut, tietysti pääkaupunkiseudulta, mutta oikestaan läpi koko Suomen ja varsin tasaisesti. Mikään koulu ei nouse selvästi listakärkeen.

MINUA kiinnostikin tässä keskustelussa  argmentit, joilla omaa ehdotusta perusteltiin. Siis tekijät, joiden vuoksi koulu on hirveä.  Vaikka tällä palstalla kirjoittavat eivät ole edustava otos mistään populaatiosta. Vaikka osa heitoista voi olla ihan feikkejä tai huumoria. Otteeni on siis eräällä lailla fenomenograafinen.  Luen tekstiä tekstinä. Kirjoituksena siitä, mikä tekee yläasteen koulusta hirveän. En laske frekvenssejä, vaan tunnistan hirveyteen liittyviä näkökulmia.

Ryhmittelin sadat eri argumentit, jotka tekevät koulun hirveäksi kuuteen ryhmään.
  • Toimintakulttuurin vääristymät - perustehtävä hukassa, huono opetus, väärät pelisäännöt ja väärinkohtelu- Opettajien ja oppilaiden tulehtuneet suhteet- Kiusaaminen- Puuttumattomuus tai väärinpuuttuminen kiusaamiseen
  • Huono rehtori ja muu koulun henkilökunta
  • Hirvet opettajat
  • Hirveät oppilat
  • Huono kouluruoka
  • Hirveä koulurakennus
Toimintakulttuurin vääristymät

" Koulussa ei ole ollenkaan perusasiat kunnossa ja silti järjestellään jotain tuunauspäiviä."

TOIMINTAKULTTUURI tarkoittakoon tässä koulunpidon  käytäntöä ja arkea, sekä taustalle tosiasiallisesti  tunnistettavia arvoja. Toimintakulttuuri näkyy toimintatavoissa, säännöissä, rutiineisssa ja se tuntuu ihmisten suhteissa ja kuuluu vuorovaikutuksessa: puheessa. " Kaikilla on koulussa paska fiilis." ; "vittuillaa koko ajan." ; "Ilmapiiri on aivan kamala, kiusaamista kieroilua, arvosanoja pitää häpeillä ja opet tuntuvat vain pahentavan ongelmaa."; "ikävä koulu, täynnä ilkeyttä, piilokiusaamista, valehtelua."

Toimintakulttuuri on vääristynyt, kun tehdään vääriä asioita- väärällä tavalla. Energia kuluu muuhun kuin oppimiseen.  Pedagogisen hyvinvoinnin sijaan koulunkäynti synnyttää silkaa pahaa oloa.

"  Kiusaamista, päihteitä, huumeita, ja opettajat ei tee mitään asialle. Pelottava paikka.”
" Pelottava paikka."
" hell on earth"
" Helvetillisintä paskaa jo ala-asteesta lähtien. (Koulu kattaa 1-9 luokat.)"
" kaikki suomen koulut on paskoja"; " 99% kouluista Suomessa täynnä lissuja ja JONNEJA. Vastaan siis että kaikki."
" Yksinkertaisesti vihasin sydämestäni niitä kolmea vuotta..."
" Välttäkää tuota koulua niin kuin kuppaista apina-armeijaa. En valehtele, kaikki tuo on totta elävästä elämästä ja omista kokemuksista. Saa toki haastaa oikeuteen jos haluaa, tästä tekstistä, mutta faktat ei ole rikos. Ja minä kaikista vähiten pahantekijä."

Järkyttävää tekstiä?  Keskusteluketjuun osallistuneet monet nuoret viestittivät  selvästi pahoinvointia. Ylivoimaisesti suurin osan tästä pahoinvoinnista syntyi koulukiusaamiskokemuksista. Käsitellään sitä ensin.

Kiusaaminen- puuttumattomuus tai väärinpuuttuminen kiusaamiseen

"Y on kiusaajien kokoontumiskoulu"
”X on  koulukiusaajien luvattu maa, sillä siellä myös opet osallistuu kiusaamiseen. Onneksi on osaltani mennyttä aikaa, enkä sinne ketään suosittele menemään.”

HIRVEÄSSÄ koulussa  ”kiusattuna ei ole hyvä olla” ja ”kiusaajana on hyvä olla”. "Kiusaamista on liikaa!" 

Näissä kouluissa on runsaasti kiusaamista. ”Mua kiusattaa melkee koko aja somes ja kiusaaja on mun vanha paras kaveri joka on myös täs koulus! Tyttö keksi must kaikkee paskaa ja levittää sitä."; " kiusataan aika ilkeesti"; " kiusattiin,…huoraa, lesboa ja helvettiin toivotteluja; " Kiusaamista oli ihan vitusti jopa koulun jälkeistä"; "Kiusaamista joka päivä "; "ja hiemankin heikompia kiusataan"; " kaikki mein luokkalset kuisaa mua." ; " Koulukiusaamista…kieroilua, syrjintää, selän takana jauhamista…Itseäni on kiusattu 2lk. asti. Toisella luokalla minua lyötiin selkään niin lujaa, että en pystynyt liikuttamaan päätäni 2vko."  Pskaa minusta on aina puhuttu/ja kiusaamista on ihan vitun paljon..paljon kauheen arvostelevii ihmisii. itellä meni itsetunto jo ihan täysin seiskal..älkää tulko tänne …täält löytyy ihmisii jotka murentaa teiät iha täysin..Vitusti kiusaajia, uusnatseja jotka hakkaa.";" Oppilaat on vitun kiusaajia ja ainoo kaverini joutu eri luokalle ku mentii yläasteelle... … joka välitunti saa kuunnella "hakataa toi" tai "pitäs hakata tollaset”…rinnakkais luokalla on yks vitun pelle hikke joka lesoo osaamisellaa ja tulee potkii takaapäin. Kertoo kokoaja muille miten surkeita ne on mut muut ei voi tehä tälle vittuilulle mitää koska se valittaa opelle ja on ainoa jota opettajat ja opot kuuntelee. !

Kiusaaminen koskee suurta joukkoa oppilaita. "Jos olet alle 180cm pitkä sinut hakataan kiusaajien toimesta varmasti.";  Siellä kiusataan jatkuvasti vähänkin erilaisia, periaatteessa syyksi riittää ihan mikä vain"

Opettajat ja kiusaaminen

Osassa kouluja opettaja eivät tunnista kiusaamista.  Opettajilla on ”hällä väliä-asenne" he ovat  "puusokeita kiusaamiselle", ”Kiusaamista ei otettu alkuunkaan vakavasti, ihan niinkuin aikuiset haluaisivatkin siellä, että ollaan ilkeitä ja ylimielisiä toisille. Ikävä koulu! " ; " kun joudut kiusatuksi niin eivät ne puutu siihen. Ovat kuin eivät näkisi ollenkaan."; " opettajat eivät kilon paskaakaan välitä jos sinua kiusataan (Oikeaa kokemusta on)/koulun henkilökunta pakoilee vastuutaan tässä asiassa." ;  Opettajat eivät välitä vittuakaan kiusaajista."; "opettajat eivät ole valmiita tekemään kiusaamisen etteen yhtään mitään, ei niitä kiinnosta. Nuoren on niin hemmetin vaikea oikeasti ottaa itse yhteyttä esim opettajiin ja hekään eivät yleensä puutu siihen vakavasti.

Ehkä tahtomattaan he jopa palkitsevat kiusaajia. "Kiusaajat nostetaan yläilmoihin siintä kuinka he ovat nuolleet opettajien perseitä." "X:n yläaste palkitsi kiusaajia, syrjiviä ja todella ilkeitä oppilaita esimerkiksi sosiaalisuus -ja käytöspalkinnoilla. Useimmat oikeasti sosiaaliset, kunnon rehdit nuoret eivät niitä juuri saaneet. Syrjityt olivat niitä kaikki mukaan ottavia, rehellisiä ja aidosti toimivia tasapainoisia, usein iloisiakin tyyppejä."; " On tukioppilaita jotka kiusaavat oppilaita." ; " Koulu on …täynnä lähiöiden päihdeongelmaisia kermaperseitä, jotka luulee olevansa niin muiden yläpuolella. Mitä suositumpi ja muita alistavampi olet, sitä korkeimmalle nouset itsekkäiden opettajien arvojärjestyksessä…"

Osassa kouluja opettajat hyväksyvät kiusaamisen ja kiusaavat jopa itse. "Opettajat jopa kannustavat kiusaamaan massasta poikkeavia oppilaita. itse yksi kiusaajista."

Osassa kouluja opettajat eivät puutu kiusaamiseen ("kunnolla"),  vaikka näkevät sen. " Kiusaamista ei otettu alkuunkaan vakavasti, ihan niinkuin aikuiset haluaisivatkin siellä, että ollaan ilkeitä ja ylimielisiä toisille. Ikävä koulu! Onneksi on osaltani mennyttä aikaa, enkä sinne ketään suosittele menemään. "; " Kiusaamisesta vaietaan että koulun maine ois hyvä.. Opettajat vaan ei halua avata silmiä sille.."

Osassa kouluja taas opettajat puuttuvat - mutta väärin. Osa vähättelee sitä. " Ja yleensä vakavakin kiusaaminen tulkitaan opettajien taholta "harmittomaksi kiusoitteluksi"; "Opettajat eivät tee kiusaamiselle mitään sanovat vaa koita kestää, kyllä se kohta loppuu." 

" kiusaajat pääse ko koira veräjästä, oppiminen muutenkin helvetin vaikeaa!" ; " ja kappas ku se hoidetaan vaan pitämällä pikku puhuttelu!tosi jees!" "opettajien yritykset kiusaamisen kitkemiseen vain lisäävät sitä (ihme että ne edes yrittävät)" .Opettajat ovat "kiusaajan puolella ja uskoo kiusaajaa" . " .. kehottaa kiusattui vaihtaa kouluu…"; "

Kiva-koulua ei tässä keskustelussa kehuta." Opettajat katsovat vain vierestä kun heikompia kiusataan ja hakataan. Koulussa on myös joku perkeleen kiva tiimi mutta eihän ne siellä mitään välitä!"

" Mutta sitten jos satut mainitsemaan väärälle opettajalle kiusaamisesta, opettaja ahdistelee kysellen onko kyseisellä kiusatulla oppilaalla "huolia" vaikka kiusaaminen olisi ajat sitten loppunut..."

" Opettajat eivät viitsi selvitellä oppilaiden välisiä kahnauksia, vaan oppilaista "kurssitetaan" eräänlaisia tukioppilaita, joiden pitäisi ratkoa riidat ja kiusaamiset."

" jos tuut hakatuksi niin suo syytetään todisteitta kiusaajaa ensin ärsyttäneeksi ja siten syylliseksi.jos sä hakkaat jonkun ja osaat väitellä hyvin niin voitat väittelyn ja se sun hakkaamas todetaa kiusaajaksi."

Osassa kouluja opettajat haluavat kyllä puuttua kiusaamiseen, mutta heillä ei ole voimia siihen. "opettajat välittävät, mutta eivät hekään loputtomasti jaksa "paskojen" oppilaiden paimentamista."; "Ja opella kuuluu olla kahvitunnit (nähtävästi samaan aikaan ) ennemmin kuin lasten turvallisuudesta huolehditaan …."; " Opet ei tee mitään kiusaajille ja riehujille, tai no mitä voisivatkaan koska puolet opettajista on jotai metrin pitusii ämmiä, kun taas riehujat monta kertaa pitempiä."

Joissain kouluissa opettajat ovat delegoineet kiusaamisasiat oppilaille. " Versot hoitaa selvitykset"

VASTAAJISTA monet ovat kokeneet itse koulukiusaamista. He kokevat, että kouluissa kiusattuja paitsi kiusataan myös kohdellaan väärin.  ”kiusatut c-luokan kansalaisia”;" Ex-kiusattuja ja kiusattuja pidetään niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta luonnonoikkuina. Oletetaan että se on kiusaajan vika, että on tullut kiusatuksi."
" kukaa ei kysy kiusaamisen jälkee yhtään mitään eikä kukaa puhu siitä, ihan niin ku se ois joku ruttotauti/kiusaaminen ongelma!"

Opettajien ja oppilaiden tulehtuneet suhteet

KESKUSTELUUN osallistuneista osalla on hyvin katketa kokemus siitä, miten opettajat heihin suhtautuvat. "Sinä et ole mitään, sinä et ole yhtään mitään jos et osaa miellyttää ylpeämielisiä opettajia. Olet alempaakin alempi paskakasa, joka saa lintsata vaikka joka toinen päivä ja saada joka kokeesta nelosen ilman, että opettajat huolestuisivat. Kaikki mitä heiltä saat, on piilovittuilua/vihjailua ja huomiotta jättämistä…"


"Jos et olekaan se opettajan kuolaa valuva sylikoira, varaudu siihen että saat mädäntyä kiusaajien hampaissa vuosikaudet, apua nimittäin et saa alempikastisena, korkeintaan lapun kotiin ja haukkuja kotiin siitä, miten epäkohtelias ja epäsosiaalinen olet (jos satut olemaan ujo ja hiljainen mutta hyväkäytöksinen). Sitten kun vierailulle kouluun tulee jokin ulkomaalainen ryhmä sitä ollaan niin mielinkielin ja suvaitsevaista. Vittu mikä kaksinaismoralismin pesä. Hyvä etten oksenna kohta tätä kirjoittaessani./ kermaperseet = jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat (kenenköhän lapsosia ovat :) saavat tehdä mitä lystää jopa potkia toisia/ Todellisuudessa esiintyy oppilaiden suosintaa, jne..."

Väärät pelisäännöt ja väärinkohtelu

HIRVEÄN koulun oppilaat kritisoivat koulun sääntöjä.
  • "Ei saa vaihtaa luokkaa jos kiusataan siellä. ei saa käyttää liekkipipoa vaan keltanokkalippistä." 
  • " Jos näkee kännykän nii saa 45min jälki-istuntoo!"
  • "Koulun kellarista pääsee ulos, ja jos on siellä kellarin takaoven ulkopuolella pihalla, ja vahtimestari näkee, niin joutuu rehtorin kansliaan ja rehtori alkaa selittämään että ''Se on sama kuin olisi jonkun kodin pihalla''.
  • "Ku yks oppilas puhu tunnilla ni se eristi sen toisel puolel luokkaa (kuviksen luokka on jtn 3 kertaa isompi ku normi luokka) sinne takapulpetille yksin kuudeksi viikoksi…kukaan koko luokasta ei saanut sanoa sanaakaan, ei edes aivastaa (tämä on täysin totta) puhelimia ei saanut käyttää (yleensä sai kun katsoi esim mallia, nykyään kun valinnainen aine niin saa vapaasti) tuona aikana heti sai jälkkää siitä. Jos oli opelle asiaa (muuta kuin että on kuolemassa) niin ei saanut viitata tai opettaja ei välittänyt edesasiasta. Paikaltaan ei saanut poistua eikä ohjeistusta annettu"
  • "Opettajat käyvät hakemassa oman lounaansa läheisestä pizzeriasta ja pakottavat meidän syömään kouluruokaa.."
  • "valittaa kun istutaan lattialla vaikka kaikki penkit on täynnä(oon väitelly vastaan aika paljon niittenkaa :D)" 
  • "Täällä oli kerran opettaja, jonka kuullen ei saanut sanoa sanaa ''banaani'' tai sai 2h jälki-istuntoa. Motiivi oli koska tää ope oli saanut traumoja sen sanan takia...Jos aamulla kun tulee kouluun, ja haluaa viedä repun sisälle ettei sitä tarvitsisi ulkona raahata, niin siitä uhataan jälki-istuntoa jos tämän tekee." 
  • "Pyörätie joka on aivan koulun pihalla, kiellettiin ilman minkäänlaista syytä, ja tämän kiellon teki joku aivan seko opettaja joka luulee olevansa hallitsija."
Palkitsemiskäytännöt

Ja voisiko opettaja miettiä miksi ne ujot ja hiljaiset tytöt ei hymyile! Ehkä niillä ei ole hymyilemisen aihetta, kun ne jätetään syrjään!


MYÖS koulun palkitsemiskäytännöt suututtavat kirjoittajia. "Käytöspalkinnot  menivät  hyvin ikävästi käyttäytyville; palkitaan kiusaajia, syrjiviä ja todella ilkeitä/Palkitsevat kiusaajat tsemppausstipendeillä ja kiusaaja saa rauhassa jatkaa terrorisointia!!!!!!!!!/kiusaajat palkitaan stipendeillä mahtavasta työstä(y)"; " Kaikista parasta hymypatsaat menevät niille paskimmille tyypeille! Meinaan tällä sitä, että niille jotka hymyilevät opettajille ja joilla on eniten kavereita koulussa!… Kunnollisesti kiltillä tytöllä ei ole mahdollisuutta saada hymytyttöpatsasta, vain opettajaa nuoleskelevalla on!/ tyttö sai hymypatsaan, vaikka hänen ei pitäisisi ansaita huonosta käytöksestään! Myös jotkut oppilaat olivat hyvin vihaisia ja pettyneitä!

Arviointikäytännöt
" ihme arvostelu"

HIRVEÄKSI koulun tekee myös epäoikeudenmukaiseksi koettu arvostelu (arviointi)

  • Arvosanat annetaan alakanttiin
  • annetaan myös arvosanoja reilusti yläkanttiin - huonoja opettajia, eikä me oppilaat pärjättäisi muissa kouluissa tällä opetuksella ainakaan kaikissa aineissa. Mutta jatko-opintoihin pääsee heittämällä, kun totarissa on hyvät numerot - tosin osin ansaisemattomina.
  • Arvosanoja annetaan reilusti yläkanttiin koulun maineen ylläpitämiseksi, ne eivät siis vastaa oppilaiden osaamisen todellista tasoa.
Huono opetus

" Opetuksen surkea taso, ei läksyjä, kokeiden keskiarvo yleensä noin 5."

ON oikeastaan yllättävää, kuinka vähän koulun hirveyteen liitetään huonoa opetusta.  Muutamissa kirjoituksissa opetustasoa kuvataan "erittäin huonoksi"; " suurin osa tunneista menee katsellessa jotain leffaa (itseäni ei tämä haittaa, vaikka opiskelu menee perseelleen)"

Kritiikkia tuleel, kin opettaja "Ei…opeta ollenkaan. Käskee vaa porukkaa ulos luokast ottaa jotai vitun kuvia/ei osaa opettaa  ''Kopioikaa taululta.''  Tai kun  "kirjoittavat taululle eivätkä puhu luokalle koko tunnin aikana."

Perustehtävä hukassa 

TOIMINTAKULTTUURIN keskiössä on perustehtävä. Koulussa se on oppiminen, kasvu ja hyvinvointi. Näissä tehtävissä voidaan epäonnistua kovin monin tavoin.  Hirveimmissä yläasteen kouluissa näytettäisiin epäonnistuvan seuraavista syistä

Opettajilla ei ole otetta oppilaisiin, vanhanaikaisesti sanottuna auktoriteettia.  "ei mitään kontrollia oppilaisiin….Opettajat auktoriteetin puuttuessa alentuvat oppilaiden tasolle." Heillä "ei ole yhtään auktoriteettiä, vaan oppilaat huutaa ja opettaja sitten taipuu kun niiden selkäranka ei kestä./ei ole tunneillaan yhtään auktoriteettiä vaan hän toimii oppilaiden mielipiteiden mukaan; " eivät uskalla sanoa kännykän käyttämistä tunnilla, vaan he yrittävät huutaa melun yli saadakseen heidät keskittymään."

Opetuksessa ei ole työrauhaa. " Kaikki riehuu tunnilla, eikä tee mitään koska opettaja ei välitä, eikä osaa varoittaa millään tavalla."; " Opettajat eivät todellakaan määrää vaan oppilaat ovat vallassa vähän väliä joku hirveä kaaos päällä"-

Kasvatus on kateissa, jos sääntörikkomuksiin ei puututa. "Oppilaat polttavat koulun penkeillä (3 metriä koulun portista) tupakkaa, useamman vuoden olen ollut, eikä kukaan ole tehnyt mitään asialle. "; Kouluajalla koulualueen ulkopuolelle poistumista pitäisi valvoa enemmän, joka päivä ainakin 10 oppilasta lähtee Lidliin, siwaan, saleen ym. eivätkä opettajat puutu asiaan laisinkaan sillä ovat hieman välinpitämättömiä asiasta… 

Kiusaamisen lisäksi koulussa on väkivaltaa. "Vammasia koulussa potkivat lasien läpi muita oppilaita, puristelevat tyttöjä perseestä :o opettajat ei välitä paska paikka"
Opettajat siirtävä vastuun oppilaille: " Henkilökunta sälyttää kaiken mahdollisen vastuun oppilaille joka tilanteessa."

Jä tämä vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin oppia: " Oman onnen nojassa on se oppilas, joka ei kuulu perusteetta ylistettyyn, ilkeäsuiseen omahyväiseen pissisporukkaan, jota on suuri osa oppilaista…Jos puolustaa oikeutta ja rehtiyttä tai on aidosti hyvätapainen, joutuu syrjityksi, jopa opettajien epäsuosioon. Eikä ole ketään, joka oikeasti auttaisi. Sosiaalisuuden käsite on mennyt päälaelleen; ilkeä, suurisuinen pissis on se, jota sosiaaliseksi julistetaan…Tunneilla saa tilkeät ja häiriköt tehdä ja puhua mitä haluaa, eikä siihen puututa…Ja ulospäin kyllä näytetään kultaista naamaa."

Opettajia "ei kiinnosta pätkääkään oppilaiden hyvinvointi"."  ei kiinnosta pätkääkään ihmetellä jos koulussa ollaan yksin."; "Ja sitten tää syrjiminen, poissulkeminen jne... Herätkää opettajat todellisuuteen!"

EHKÄ vikaa on johtamisessa, kun ”Ruokalassa on hirveetä olla koska kaikki tönii ja ohittelee jonossa, käytävillä taas saa varoo ettei kukaan juokse päin."; "Kaikkea lupaillaan, mutta joko asian eteen ei tehdä mitään, tai se jää kesken." Tai kun opettajat laiminlyövät tehtäviään. "Aamunavauksia ei ole tullut kuukauteen, vaikka sitä odotellaan joka aamu 3 min."; " Koulussa oli tänään tulipalo. Kukaan ei tarkistanut, jäikö luokkin, käytäville tai muualle oppilaita vaan kaikki opettajat yms. lähtivät ulos. Koulun oviakin olisi voinut pitää auki, mutta ei. Vain ruokalan ovet olivat auki, jossa palo oli sattunut."; Eräs kehottaa lapsia lunttaamaan kirjan takaa jos ei jaksa tehdä tehtäviä."

TAI kun  "poliisit, ambulanssit ynnä muut mm. pizza kuskit koululla on osa arki päivää. eikä "pieni tulipalo" erotu rutiinista ja vesivahinko joka oli pari vuotta sitten. pienet pokien tekemät "kepposet" piristää tummasti päivää niin märkien opettajien kuin "hädissään" juoksevan rehtorinkin osalta."

TAI kun "Opettajilla siinä koulussa on niin kivaa keskenään, että oppilaat unohtuu….Uuuuu."


Huono rehtori  ja muu koulun henkilökunta

"Rehtorin "puhuttelut" ovat pahinta mahdollista laatua. Jouduin puhutteluun asiasta, jonka olin jo sopinut toisen asiaan liittyneen henkilön kanssa ja rehtori huusi kurkku suorana pöytää hakaten että "Tämä juttu ei ole anteeksipyynnöllä selvitetty" Hullu mies, huusi minulle 30min jo sovitusta jutusta.""

Rehtoreitkin  kritisoidaan  Rehtori, joka "jatkaa ongelman siirtämistä kotiin", joka on "nössö" tai  "täys paska. Se ei uskalla tehä mitää"; " "täysin hampaaton ja munaton idiootti, sen mielestä koulussa ei ole kiusaamista."  mainitaan hirveän koulun syyksi. Samoin rehtori, joka on " ala-asteen opettaja jolla ei mitään hajua yläasteen oppilaista, sössöttää omituisesti isoillekin pojille."

” Ihmiset siellä idiootteja”. "Osaamatonta eikä auktoriteetista ole kuuloakaan... " 
Välinpitämätöntä porukkaa. Erikseen nousee muutamssa  koulussa kuraattori. "Kuraattorikin on vielä luuseri vaikka, joka vuosi hän vaihtuu."; "kuraattori ehdottelee tyhmiä ideoita ja epätoivos yrittää päästä susta eroon."; "  Koulukuraattori on varsinainen luuseri, jolla ei ole mitään omia mielipiteitä, eikä rohkeutta puuttua oikeasti mihinkään, odottaa jonkun auktoriteettina pitämänsä henkilön ohjeita joka siunatun asiaan, esim. koulupsykologin."

Oppilaat moittivat myös opettajavalintoja. " Pätevän ja hyvän opettajan määräaikaista työsopimusta ei jatketa, ei etenkään silloin, jos hän on ollut tarmokas ja oikeudenmukainen oppilaiden asioiden ajamisessa."

Hallintoon lienee kohdistuu tämä syyte: " Vakavasti/räikeästi kehitysvammaisia oppilaita siirretään normaaleille luokille resursseiden niukkuuden vuoksi. Kyseiset kehitysvammaiset oppilaat häiritsevät tunnin kulkua. "


"  heiteltiin pyyhekumin- tai leivänpalasia tms. roinaa; tupakontiai salaa tunnilla,


Hirveät opettajat

" vitun helari. IDIOOTTI ÄÄLIÖ LESBO HUORA"

Hirveän yläasteen koulun opettajat ovat aivan paskoja, ammattitaidottomia, epäpäteviä, epäillyttäviä, erittäin epäasiallisia feministejä, helvetin ääliöitä, hirveitä, hämäriä, idiootteja, (He tulevat pyytämään apua ongelmissaaan ja äitini  (rehtori)tekee heidänkin työt), ihan mielikuvituksettomia, ilkeitä, juoponnäköisiä, kamalia, krapulaisia, kusiaivoja, melkein työkyvyttömyyden partaalla (Entinen luokanvalvojani kärsi jonkin sortin maanisdepressiivisyydestä ja itki tunneilla), natseja, outoja (ajattelee, jos pukeutuu mustaan niin on masentunut),  pelottavia, perfektionisteja, piinallisia sovinisteja, rageja,  surkeita, tekopyhiä, todella huonoja, välinpitämättömiä

He eivät 
- koskaan laita Wilmaan myöhästymismerkintää,
- osaa hoitaa tehtäviään niin ku pitäs..
- puutu kiusaamiseen (ks. edellä)
- tee mitään. 

Sensijaan he 
- haukkuvat huonompia oppilaita
- haisevat tupakalle
- haluu lapsille pahinta 
- huutavat
- kiusavat itse (ks. edellä)
- kommentoi
- leveilee
- luulee nii olevansa
- ovat aivan kuutamolla ja höpöttävät mitä lystäävät 
- ovat selvästi vittuuntuneet työhönsä. (jotkut)
- ovat selkeästi jo eläkeiän yläpuolella
- pakottavat ala-astelaisia pitämään ulkohousuja
- piilovittuilevat ja tuijottelevat tunneilla ahdistavasti.
- puuttuu oppilaiden perheiden yksityisasioihin
- raivoavat
- satuttavat sanoilla
- suuttuu liian helposti
- valehtelevat oppilaille tietokoneluokka tunneista
- valitttavat

" Eräs huuta ujolle nuorelle joka ei viitta tunnilla tai puhu tarpeeksi kovalla äänellä."

Heillä on "huonot välit ja paskaa jauhetaan toisista." Heidät on "otettu ilmeisesti Paiholan mielisairaalasta " . Heillä on ärsyyntymisongelmia ( sillä esim. alkoi huutaa oppilaalla, koska istui kaveriin päin sanelun aikana). 

Hirveällä yläasteella oppilaat kokevat tulevansa kohdeluiksi väärin. "Tietynlaiset oppilaat ovat huonommassa asemassa. Opettajat kohtelee näitä tapauksia paljon huonommin! On näitä 10-oppilaita jota opettajat suosii. Muille nämä oppilaat on sitten niin huonokäytöksisiä!"

Erityisesti väärinkohtelu liittyy kahteen asiaan: kiusaamistapausten käsittelyyn (ks. edellä) ja arviointiin/palkitsemiseen. 

He laiminlyövät tehtäviään ja jopa rikkovat nuorten mielestä säädöksiä. " unohtanut mitä salassapitovelvollisuus tarkoittaa." Opettaja esim. laittaa oppilaan opettamaan ja lähtee itse opettahainhuoneeseen, " opettaja heitti kengällä oppilasta kun ei osannut tehtäviä"; " Kerran yksi opettaja huusi meidän luokan pojalle ihan täysiä "PAINU VITTUUN!”. " Ex-musanope erotettiin, koska se lähti jahtamaan oppilaita autolla"; "jotkut käyttävät väkivaltaa oppilaita kohtaan"; "Opettajaksi ei pääse ilman rikollistaustaa."

Koulun uskonnollisuus näkyy arjessa. "Koulussa erottuu räikeästi vanhoillislestadiolais liike. Osa opettajista on lestadiolaisia ja suurin osa oppilaista myös. Oppilaiden uskonnollinen vakaumus vaikuttaa arvosanoihin todellisesta suorituksesta riippumatta. Myös yleiset mielipiteet ja kannat (poliittiset, uskonnolliset, arvopohja, etiikat, alakulttuuriin kuuluminen) vaikuttaa numeroon ja opettajien yleiseen kohteluun oppilasta kohtaan."
Sijaiset nostetaan erikseen esiin. "suurin osa sijaisista on sellaisia ihmisiä jotka tekee ihan mitä tahansa että olisi mahdollisimman helppoa opettaa, kuten eräs sijainen vaan istui luokassa ja kaikki muut (suurin osa luokan oppilaista) pelasi puhelimillaan tai keskusteli kaverinsa kanssa." Sijaiset  tukevat kiusaamista ( huonot ja tossun alla olevat sijaiset jotka katsovat kun kukaan ei keskity opetukseen. tukee kiusaamista. Koska heillä palkka juoksee vaikkei ne mitään siellä tunnilla opettaisikaan, useimmat sijaisista ei uskalla sanoa vastaan kenellekkään ja/tai tekee uhkauksia mutta suurin osa katsoo sen bluffiksi eikä se sijainen niitä kumminkaan osaisi/uskaltaisi toteuttaa.) 


Hirveät oppilaat

”Jos siellä kävisitte ystävät rakkaat, niin tietäisitte minkälaisia kusipäitä sitä onkaan olemassa. Aivan kauheita oppilaita, opettajajista suurin osa on kyllä mukavia, mutta oppilaat aivan saastaisia. Voisinpa sanoa näin ' kaikkia se jumalan leipä vielä elättää ’"

Oppilaat jakautuvat eri ryhmiin, joissa pysytään.  On  hiljaisia, kiusajia, koviksia, nörttejä, pissiksiä,  sosiaallisia,  taidokkaita, uusia ja wannabeitä.  Koulussa on "Aivan liika vittumaisia lissuja ja jonneja” (Ilmaisu lissut ja jonnet toistuu- heitä tunnutaan vihaavan) "lissut ja jonnet sais muuttaa afrikkaan saatana....... pitäs melkeenpä tehä sellaset koulut mihi menis kaikki helvetin kiusaajat/lissut/jonnet/wannabet ja toiseen kunnolliset oppilaat jotka vain haluis opiskella että pääsis hyvään lukioon jne."

Negatiivisina ryhminä mainitaan mm: " Sählinkiä aiheutti …nää erityisluokan sankarit ja satunnaiset jonnet." "Lestadiolaisjengit tuhoaa urakalla muita." "Maahanmuuttajat kulkee suurissa joukoissa ja kiusaa heikoimpia, hakkaa yms."vammasia koulussa potkivat lasien läpi muita oppilaita puristelevat tyttöjä perseestä :o väkivaltasii. Lyö tuntemattomii päi naamaa yms." Ja ehkä yllättäen tukioppilaat: "Tukioppilaat, jotka kokoontuvat harva se päivä tekemättä yhtään mitään, mutta ottavat kaiken kunnian kaikesta mitä koulussa tapahtuu."; "tukioppilaat" on koulukiusaajia." 

Oppilaat ovat ahdasmielisiä, esittäjiä, jälkeenjääneitä, kiusaajia, lapsellisia ("kuudesluokkalaiset näyttävät ja KUULOSTAVAT ihan kolmosluokkalaisilta."), painajaismaisia, paskoja, täyskusipäitä, "Ärsyttäviä keskenjääneitä oppilaita, joista osa syrjii"

He dissaavat, heittelevät lumipalloja ja palavaa tavaraa ulos luokan ikkunoista, kiroilevat, riehuvat tunnilla, spreijaavar, tappelevat, tekevät "kaikkee kiellettyä", tuhoavat koulua, tupakoivat, turmelee tahallaan toisten tavaroita, uhkailevat, varastavat, Koko ajan puhelimet kädessä jopa tunnilla. "Kukaan ei osaa käyttäytyä". 

He tuovat kouluun alkoholia, huumeita, nuuskaa, puukkoja, päihteitä,tupakkaa. He kuuluisivat "mielenterveyshoidon pariin, suljettujen ovien taakse tai avohoitoon.""

Heidän "murrosikä oli ihan puutteellinen vaikka olisi kasilla."
"Opettajia haukutaan yleisesti ja ryhmäytyminen tai kivakoulu on epäonnistunut surkeasti."Hirveän koulun oppilaiden keskuudessa on huono ilmapiiri." "paskahuhut liikkuu".
Kaikki ovat  toisia vastaan. "Ei saa olla mitenkään erilainen."Monet jäävät ilman ystäviä. "ilman kavereita elämä on paskaa." 

Hirveä koulurakennus

”aika vittumaisen näköinen paikka ku ulkoo päin näin.. :D Hyi saatana..”

Hirveän koulun koulurakennus on ruma ulkoa ja sisältä, paskat penkit ja pöydät. Käytävät ovat ahtaita, naulakkoja on vähän, tilat ovat pieniä.  Erikoisluokat ovat pitkän matkan päässä Vessat haisevat.  Vessakoppeja ei ole. Oppilaille ei ole tarpeeksi penkkejä. Piha on huonossa kunnossa.

Ilmanvaihto on huonoa. Koulu on homeessa. Eräästä koulusta löytyi  myrkyllistä kreosoottia- "Puolet meidän luokkalaisista lisäksi panikoi ihan sikana kun kuuli tuosta. " ; " Koulusta löydettin kymmeniä eri homesieniä, samalla kun X korjaa rahoillaan muiden koulujen pihoja ja urheilihalleja kävelykaduista puhumattakaan."; "Apua, apua, me kuollaan kaikki syöpään!!”

Kaikki hajoaa käsiin, jopa seinät. Luokissa ei ole kunnon pulpetteja. "Rikkinäiset kalusteet repivät reikiä vaatteisiin." 

"EVY AULA" täynnä vammasia ja muita yhteiskunnasta syrjätyneitä." 

Huono kouluruoka

" ihan vitun paskaa ruokaa"

Kouluruokaa kuvataan hirveässä yläasteen koulussa huonoksi, järkyttäväksi, kamalaksi, paskaksi,  shitiksi, huonoksi. Hygienia pettää: " Kaveri löysi salaatista valkosen toukan (:/" ; " Ruoasta ollaan löydetty raatoja, ja jopa kalan hampaita muistuttavia luita. "

Yhteenvetoa

SUOMI 24- keskustelupalstalla käyty keskustelu yläasteen hirveimmästä koulusta oli surullista luettavaa. Vaikka kuinka on ajateltava, että murrosikään ei todellakaan kuulu meillä kertoa, että koulussa on kivaa ja että aikuiset ovat mukavia. Ja vaikka ei pidä uskoa kaikkea, mitä näissä keskusteluryhmissä kirjoitetaan. Syntyy kuitenkin kuva, että jokin joukko upeaa suomalaista peruskoulua käyvistä kokee koulun todella kauheana, pelottavana paikkana.  Myös meidän opettajien syystä.

Kenenkään ei pitäisi lähteä peruskoulusta sanoen: " Minä onnellisena vuosimallia -96 oppilaana olen päässyt tuosta maanpäällisestä helvetistä jo pois."


KESKUSTELU löytyy linkistä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/10307045/aanestys-hirvein-ylaasteen-koulu-suomessa

torstaina, syyskuuta 14, 2017

Tutor-opettajille haettavissa lisää rahaa!

TÄNÄÄN "valmistui" jo laskutavasta riippuen 3-4-5-tai 6.  Educoden valmentama tutor-opettajaparvi Kotkasta. Neljännessä valmennuspäivässä oli mukana sekä koulutoimenjohtoa että   koulujen rehtoreita Respect!

IDEA siitä, että uutta opsia juurruttaa rexin ohella koulutettu  vertaisohjaa on huikean innovatiivinen.

VALTIO myöntää  tutor-opettajien toimintaa erikseen haettavaa valtionapua. Juuri nyt -  12.9  OPH on pannut  seuraavan jakson rahat hakuun.

" Opetushallitus on avannut valtionavustushaut tutoropettajien toimintaan ja koulutukseen sekä alueelliseen koordinaatioon. Tavoitteena on tukea uuden pedagogiikan ja opetussuunnitelman perusteiden mukaista kehittämistä ja koulutusta perusopetuksessa. Vuoden 2017 avustuksiin on varattu yhteensä 9,8 miljoonaa euroa hallituksen kärkihankepanostuksista peruskoulun kehittämiseen... Avustuksella levitetään tutoropettajatoiminta kattamaan koko Suomen ja innostetaan mukaan uusia toimijoita."

Tekstin mukaan" tutortoiminnalla edistetään (1) digitalisaatiota ja (2) yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittymistä sekä (3) osaamisen levittämistä alueittain, jotta varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet oppijoille koko maassa. Kyse ei siis ole vain TVT-tutoroinnista.

VUONNA 2018 valtionavustusta myönnetään tutoropettajien osaamisen kehittämiseen sekä tutortoiminnan kehittämiseen ja levittämiseen. (Jos oikein luen: myös jo koulutettujen jatkokoulutukseen),

Tutoropettajatoiminnan levittämistä Suomen kouluihin tuetaan vuosina 2016–2018 yhteensä 23 miljoonalla eurolla. Vuonna 2016 jaettiin 7,5 miljoonan euron avustukset. Avustusta sai noin 250 kuntaa ja 40 muuta opetuksen järjestäjää. Lähes 80 prosenttia kunnista tuli mukaan jo ensimmäisessä vaiheessa.

Hakuaika päättyy 13.10.2017

Ks. lisää http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutoropettaja-jokaiseen-suomen-kouluun-vuoden-2017-valtionavustukset-haettavina
  

keskiviikkona, syyskuuta 13, 2017

Tervetuloa SyysMatin markkinoille!

SyysMatin Markkinat 16.-17.9.2017

Espoon perinneseura on mukana 10. kertaa järjestettävillä SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkonmäellä 16.-17.9.2017.

Perinneseura julkaisee tapahtumassa kirjan Kierros Espoon tuomiokirkossa. Oppaan ovat kirjoittaneet kokeneet tuomiokirkon esittelijät Maija-Liisa Kaistila ja Tarja Rae. Kuvituksen ja ulkoasun on toteuttanut Maarit Malinen.

Opas esittelee kirkon historiaa ja sisätilojen yksityiskohtia ja muutoksia keskiajalta tähän päivään. Kirkkosalin osat esitellään vanhimmasta nuorimpaan: ensin keskiaikaiset länsi- ja itäpääty kiintokalusteineen ja munkkimaalauksineen, sitten poikkilaivan sakarat lehtereineen ja ristikeskus. Kirjan loppuun on koottu taustatietoa kirkosta ja seurakunnista.

Opas tuomiokirkon historiasta ja nykypäivästä sopii kaikille kirkon historiasta kiinnostuneille. Yhdessä vuonna 2015 julkaistun Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla -kirjan kanssa se kutsuu tutustumisretkelle Espoon kirkonmäelle.

Tervetuloa kellotapulin tuntumaan tutustumaan perinneseuran toimintaan ja julkaisuihin lauantaina ja sunnuntaina klo 10-16!

Espoon perinneseura
espoonperinneseura.net
www.facebook.com/EspoonPerinneseura
espoonperinne@gmail.com

maanantaina, syyskuuta 11, 2017

Espoon suurkouluhankkeesta

Kuvakaappaus Hesarin sivuilta.
KUTEN lehdistä on voinut lukea, Espoossa kuohuu tai ainakin kuplii.

Vakavasta koulutilapulasta kärsivät kaupunki suunnittelee  (en kirjoita  päättänyt koska asiaa ei ole käsitelty poliittisissa elimissä;  suunnitelmaa on käsitelty vasta kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa kesäkuussa)  vuokraavansa  tilat jättikoululle Otaniemestä Aalto-yliopiston alueelta YIT Rakennus Oy:n  ja HGR Property Partners Oy:n omistamasta vanhasta toimistokiinteistöstä. Osoite on Tietotie 6. Monille vanhemmille suunnitelma on  tullut yllätyksenä.

Rakennus on kahdeksan-kerroksinen. Vuokrattavia neliöitä olisi noin 25000. Niihin mahtuisi jopa 2500 oppilasta. Kokoluokaltaan koulu olisi Suomessa ainulaatuinen.

Vuokrakulut olisivat kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi on arvoitu, että muutostyöt, joilla  tiloja muokattaisiin opetuskäyttöön sopiviksi,  maksavat noin 70 miljoonaa. Kyse olisi pitkäaikaisesta sopimuksesta.

Kesällä kerrottiin, että Otaniemeen siirtyisi kaksi luokiota. Syyskuussa suunnitelmia tarkennettiin, ja Tietotielle siirtyisi vuonna 2019 Olarin lukion ja  ruotsinkielinen Mattlidens gymnasium. Lukioiden siirtymistä ei ole vastustettu. Sen sijaan melkoinen kohu nousi kun kuultiin, että kolmas sinne siirtyvä koulu oli vasta kaksi vuotta sitten oman, uuden koulurakennuksen saanut  englanninkielinen Espoo International School.

EIS:n huoltajat ovat lähestyneet mm. opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseniä huolestuneina, pöyristyneinä jopa raivoissaan. Miksi he vastustavat koulun siirtoa? Kokosin saamistani kirjeistä seuraavat argumentit:

  • Tapa, jolla tilahanketta on viety eteenpäin, on ala-arvoinen. Lähtökohtana on ollut vain ja ainoastaan neliömetrit.
  • Tieto tiedotustilaisuudesta oli  epämääräinen: ”Sivistystoimessa on valmisteilla ehdotus, joka toteutuessaan tarkoittaa merkittäviä muutoksia opetuspalveluissa Matinkylä-Olarin alueella. Ehdotus esitellään asukastilaisuudessa, joka järjestetään tiistaina 5.9. klo 18:00-20:00 Olarin koulun ja lukion auditoriossa, Olarinniityntie 4.”
  • Paikalla ei ollut teknisen toimen edustajia
  •  Lasten koulumatka olisi hankala, jopa turvaton. Suurpellosta ei ole metroyhteyttä Otaniemeen, Pienet koululaiset joutuisivat ensimmäisestä luokasta alkaen matkustamaan pitkiä matkoja kaupungin alueella ja vaihtamaan bussia. Tai vanhemmat joutuisivat kuljettamaan. Monista osista kaupunkia  ei ole mahdollista tulla kouluun pyöräillen tai  tai kävelen.
  • Koulun koko on  liian suuri. Yli 2000 oppilasta. Myös se pelottaa, että ekaluokkalaiset ovat lukiolaisten seassa.
  • Itse koulurakennus on  toimistotalo, jota ei ole rakennettu kouluksi.
  • Rakennus on kahdeksankerroksinen. Lapset viettäisivät tauot portaikossa? Koulupihaa ei olisi?
  • Siellä ei ole erikoistiloja, esim. liikuntasalia.
  • Toimistokiinteistön tontilla ei ole ulkoilumahdollisuuksia eikä luontoa.
  • Ulkoliikuntatunnit on järjestettävä Otaniemessä 1,6 km tai Tapiolassa 2,5 km päässä.
  • Oppilailla ei olisi välituntipihaa.
  • Vahvistamattoman tiedon mukaan edellinen käyttäjä Tieto  joutui luopumaan tiloista sisäilmaongelmien vuoksi. Nykyinen omistaja kieltää väitteet.
  • Opinmäen koulu maksoi  50 miljoonaa. (EIS:lle räätälöidystä koulusta tehdään nyt väistötila "käymälä" MH?)
  • Vuokra- ja korjaustyöt maksavat 10:ssa vuodessa 130 miljoonaa. Sillä rakentaisi useita kouluja,
  •  Monet perheet ovat  ostaneet asuntoja EIS-koulun lähialueilta juuri koulun vuoksi. He kokevat itsensä petetyiksi.

Kuvakaappaus Länsiväylästä

LISÄKSI suurkouluhankkeen huonona puolena olisi, että toteutuessaan se merkitsisi  Matinkylään suunnitellun Meri-Matin lukion rakentamisen lykkääntymistä – ehkä jopa peruuntumista. Tuntuu oudolta, että yksi keskeinen osa Espoota jäisi ilman omaa lukiota (jollei mukaan lasketa Espoon Steinerkoulun lukiota). Haasteena on myös näin suuren - kolmesta itsenäisestä ja erikielisestä koulusta koostuvan- kokonaisuuden tilojen ja arjen hallinta. Konkreetisti: Miten esim. järjestetään 2500 oppilaan ruokailu kun lounasaika on silloi, kun se on?

HANKKEELLA on toki positiivisiakin puolia. Vuokraamalla saataisiin  tervettä väistötilaa- jos  ilat ovat terveet. Kiinteistön omistajat ovat remontoimassa rakennusta, muun muassa uusimassa ilmanvaihtoa. Miksi he uusisivat tervettä ilmanvaihtoa? Vuokratiloissa myöhemmin paljastuvien ongelmien korjaaminen olisi  vuokranantajan vastuulla. Vuokratiloissa - joihin yhä jäisi ilmeisesti väljyyttä- voitaisiin lisätä englanninkielisten oppilaspaikkojen määrää. Ehkä samalla voitaisiin myös lisätä lukiopaikkoja- koska nyt lukioiden sisäänpääsyyn vaaditaan Espoossa todella korkea keskiarvo, muistaakseni 8,7.(korjaus oikeasti 7,8)

SUURkouluhanke on vasta suunnitelma. Päätöksiä sen toteuttamisesta ole vielä tehty. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee asiaa 20. syyskuuta ja ruotsinkielisestä opetuksesta vastaava Svenska rum -lautakunta 28. syyskuuta. Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että lautakunnassa suuri osa - mm. sen puheenjohtaja- vastustaa hanketta tässä muodossa. Lautakunta on mm. vasta päättänyt, että Meri-Matti-hanke etenee. Valtuustoryhmistä sosialidemokaatit ovat kertoneet mediatiedotteessaan  vastusvavansa hanketta Espoon kansainvälisen koulun osalta. 

sunnuntaina, syyskuuta 10, 2017

OKL-vuosikurssi 1974: 40-vuotta valmistumisesta

KYLLÄ aika kiitää. 40 vuotta sitten toukokuussa  kurssimme valmistui luokanopettajiksi. Sitä juhlittiin eilen Tuusulan Gustavelundissa. Paikalla oli about 88:sta  kurssilaisesta sopivasti noin 40. Kaukaisimmat tulivat tapahtumaa varten Saksasta ja Ruotsista.

TÄMÄ kurssi astui kouluihin juuri siinä vuonna, kun pääkaupunkiseutu siirtyi peruskouluun. Se ehti kokea kaikki  peruskoulumme tähänastiset  vaiheet ja muutama opettaa yhä uusimmallakin opsilla.

Kurssilaisistamme tutuimpia lienevät jo edesmennyt Lauri Turja, professori Leena Krokfors, kouluttajat Jukka Ahonen ja Jorma Ahonen, radiotoimittaja Hannu Sironen  sekä tietokirjailija Rauno Haapaniemi. Useat ovat toimineet myös harjoittelukoulun opettajina, rehtoreina, oppikirjantekijöinä, ohjaavina opettajina  ja järjestöhommissa.  Merkittävä osa on tehnyt elämäntyötään erityisoppilaiden parissa.

Muutama meistä  jatkaa vielä koulussa. Niinikään muutama "roikkuu" muutoin työelämässä. Kuusi meistä - kaikki miehiä - on jo nukkunut pois. Loput ovat turvallisesti eläkkeellä.

JUHLATAPAHTUMA alkoi lounaalla. Sitten siirryttiin auditorioon, jonne valmisteluryhmä oli laatinut ohjelman.  Kuulimme alustuksia lukioiden erityisopetuksesta, vammaisten opetuksesta, oppilaiden pedagogisesta viihtymisestä, Ruotsin koulujärjestelmän masentavasta tilasta ja opettajankoulutuksen yleissivistävästä lisäarvosta myös muuhun kuin opetustyöhön. Kuulimme hauskoja tarinoita ja puhuimme syvällisesti pedagogiikkaa.

KURSSILLE oli avattu googleen oma sivusto, jonne 30 meistä  kirjoitti muistelmia työurastaan ja liitti vanhoja valokuvia. Tueksi oli laadittu muutama kysymys:
Mitä sinusta piti tulla isona?
Miksi halusit opettajaksi?
Mikä oli mukavinta opiskelijalla? Jos haluat, voit kertoa jonkin muiston.
Miten aloit työurasi? Millaisia odotuksia sinulla oli ja täyttyivätkö ne?
Miten työurasi jatkui ja mikä siinä on ollut antavinta?
Miten työ on muuttunut?
Miltä koulu näyttää lähitulevaisuudessa?
Mitä sellaista olet oivaltanut työurallasi, jonka haluaisit jättää perinnöksi työsi jatkajille?
Jos olisit nyt nuori, vieläkö pyrkisit OKL:ään? Vai et? Miksi?
Muuta, sana on vapaa.

MINÄ olin saanut tehtäväksi laatia yhteenvedon noista muistelmista. Väänsin niistä 52:n dian koonnan ja juoksutin 40 vuotta puolessa tunnissa. Jo näistä ensimmäisistä muistelmaversioista (moni täydentää niitä vielä) syntyi todella mielenkiintoinen kuva tämän "Paraskurssin" urapolun vaiheista.  Miten ja missä vaiheessa syntyi ajatus ryhtyä opettajaksi? Mitä meihin tarttui opiskeluvuosista? Millaiset eväät koulutus antoi ensimmäiselle opettajavuodelle? Kuinka itse kukin löysi oman paikkansa? Millaisia opettajia meistä tuli? Millaisia uravaiheita meillä oli? Miten siirtymä eläkkeelle sujui? Mitä meihin jää, kun opettajuus loppuu? Vieläkö - tällä kokemuksella -hakisimme OKL:lle.

Vaikka vastaukset ovat tässä vaiheessa luottamuksellisia, sen voi todeta, että tuolloisen 3-vuotisen koulutusohjelma läpikäynyt ryhmä teki uransa innostuneena, uutta monin  tavoin etsien, pedagogisesti ajattelen ja omaa työtään jopa pioneerina kehittäen. Tämä kuului paitsi puheista,  näkyi myös niistä ohjeista, perinnöstä, jonka haluaisi jättää nyt työtä jatkavalle opettajapolvelle. Kymmenet fiksut ohjeet voi ehkä tiivistää  kolmeen sanaan: ” Huumori, kerettiläisyys ja anarkia.”  (Tämä ei ehkä avaudu ulkopuolisille, mutta olisittepa  kuulleet  mm. jutut  kikoista, joilla tenteistä mentiin läpi :-)

Pääosa meistä on myös tullut maaliin aika ehjänä ja ammatinvalintaansa tyytyväisenä - vaikkeivat meistä kaikki enää olleet ihan varmoja, hakisivatko luokanopettajiksi, jos olisivat nyt nuoria.  Koulu on kehittynyt monessa suhteessa hyvään suuntaan- mutta myös huonoon.

AUDITORIO- OSUUS päättyi  noin viiden minuutin liikuttavaan  dia-ääniesitykseen "Ruususolmu", joka oli kurssimme suullisen ilmaisun ja kuvataiteen erikoistumiskurssilaisten lopputyö ehkä vuodelta 1976.

JUHLAILLALLINEN alkoi klo 18.30. Hotellin menu oli hieno ja maukas. Aterian päätyttyä porukka katseli vielä 240 diaa kurssimme elinkaaren eri vaiheista. Energisimmät jäivät riekkumaan yöksi. Minä ajoin klo 21 kotiin.

Hienoa kuulua tähän joukkoon!