MONI nuori opettaja kertoo väsyvänsä. Ei mikään ihme.
Kokosin muistiinpanoistani ja lähteistäni, mihin kaikkeen opettajaa näytetään tarvitsevan. Lista on pitkä ja yhtä aikaa toteutettavaksi mahdoton. Eri oppimiskäsityksissä opettaja ja oppilas roolitetaan eri tavoin.
Opettaja voi olla esim.
aineenhallitsija, aktivaattori, auktoriteetti, didaktinen suunnittelija, doseeraaja (annostelija), drillaaja, esimerkki, fasilitaatori, hilpeän vireen ylläpitäjä, inspiroija, kivenhakkaaja, kukkakeppi, kyselykone, luonnon auttajal, läksykone, lalli-ihminen, mentor, motivaattori, muotoaja (efformator), ohjaaja, olosuhteiden järjestäjä, opetusryhmän työskentelyn suunnittelija, opiskeluympäristön rakentaja, oppiaineksen lähde, oppilaiden jalostaja, oppimisen esteiden poistaja, oppimisympäristöjen suunnittelija, organisaattori, orkesterinjohtaja, paarma, prosessien juoksuttaja, puutarhuri, sparraaja , sytyttäjä, tiedon konsktruktioprosessien ohjaaja, tiedon lähde, tiedonvälittäjä, työnjohtaja, valmentaja...
VOI mutta ei yhtä aikaa.
Yksi tapa jaksaa paremmin voisi olla käydä esim. joko tuota yllä tai alla olevaa listaa läpi ja pohtia omia näkemyksiä siitä, miten oppilaat oppivat parhaiten, ja mikä opettajan rooli on tällöin oppilaiden oppimisessa. Sitten voi alkaa hahmottaa itselle ja omille oppilaille istuva tapa olla opettaja ja mitä siinä roolissa on fiksua tehdä.
Mihin opettajaa tarvitaan?
- auttamaan oppilasta löytämään itselleen merkityksellisiä asioita, joita hän haluaa oppia ja ohjaaman näissä valinnoissa
- tekemään tarveanalyysi oppilaiden ja opetuksen ylläpitäjän odotuksista
- auttamaan oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja intohimonsa
- pitämään itsensä innostuneena ja innostavana
- herättämään oppilaissa halu nähdä osaamisen oppimisen vaatima vaiva (motivaatio) keinoilla joihin uskoo (kognitiivinen dissonanssi, sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio, tarpeiden tyydytys, houkuttelu, taivuttelu, jujuttaminen, kilpailu, kunniantuntoon vetomainen, pelottelu, vaatiminen, häpeän herättäminen, tahdon murskaaminen; sen selittäminen, miksi jotain on opittava, sokeroimaan oppiaines/muokkamaa aines houkuttelevaksi, vaikuttamaan toisten lasten kautta..)
- arvioimaan, millainen lähtötaso oppilaalla on edessä olevien oppimista vaativien haasteiden suhteen (diagnostinen arviointi)
- tuottamaan oppimistapahtumia.
- järjestämään sopivia tilaisuuksia oppia.
- luomaan ”oppimisympäristöjä”, jotka tarjoaa oppilaille ongelmia, keinoja, ohjausta ja tukea. (Mm. iskulauseet. Kasvattava arki. Toimintakultuuri.)
- estämään haitallisten tekijöiden vaikutus
- suunnittelemaan kurssit, valitsemaan aines ja metodit
- suunnittelemaan ja järjestämään autenttisia tilanteita, joissa oppilas voi saada oppiakseen aitoja kokemuksista, tehdä havaintoja, toimia, kokeilla ja tutkia tärkeitä asioita oppiakseen niistä (oppimisympäristö, fasilitaatio). Opintoretket, vierailut.
- kokoamaan keskusteluyhteisöjä, kutsumaan oppimiskumppaneita ja rakentamaan oppimisverkostoja.
- suunnittelemaan oppimis- ja ohjausprosesseja juuri näille oppilaille sopiviksi/ sovittamaan opetus oppilaiden tasolle
- esittelemaan teema, mutta jättämään oppilaat nälkäisiksi
- vinkkaamaan
- antamaan oppilaille välttämättömät rajat ja suunnat. asettamaan välitavoitteet.
- järjestämään oppimismahdollisuuksia tehokkaasti ja turvallisesti (mm. opittavien asioiden paloittelu, työjärjestys, läksytys, vaihtelutarve, vahinkojen välttäminen) ja organisoimaan ja käynnistämään oppilaiden työkentely ja pitämään heidät ”työtilassa” keinoilla, joihin uskoon (mm. sitoumukset, suostuttelu, auttaminen kun oppilas ei pääse omin voimin eteenpäin)
- totuttamaan oppilaita luomalla rutiineita ja sääntöjä ja pitämällä niistä kiinni (kontrolli)
- kasvattamaan lasta/ sisua/luonnetta
- tarjomaan/esittelemään/harjoittamaan erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja oppia tärkeitä asioita (oppimisstrategiat) ja neuvoa häntä tarvittaessa valinnoissa
- kannustamaan, kehumaan, kiittämään, rohkaisemaan, innostamaan, auttamaan oppilasta käyttämään tarjotut oppimismahdollisuudet hyväkseen (ohjaaja, valmentaja); auttaamaan oppijoita oivaltamaan itse asioita ja haastamaan löytämään uusia näkökulmia kyseenalaistamalla asioita.
- ”tartuttamalla” ajatuksia ja tapoja.
- olemaan saatavilla
- antamaan lapselle seurattavia esikuvia.
- pitämään työn touhussa ja aktiivisina.
- säätelemään ja rytmittämään työskentelyn tempoa. Huomaamaan otollinen hetki
- pitämään omalta osaltaan yllä ilmapiiriä ja tukemaan ryhmäprosesseja.
- kontrolloimaan, että annetut oppimistehtävät tulee tehtyä ja pakottamaan tarvittaessa
- antamaan palautetta oppilaan autenttisesta toiminnasta em. tilanteissa ja tekemään korjausehdotuksia, keinoilla joihin hän uskoo (mm. hyväksyntää, paheksuntaa,tunnustukset) (formatiivinen arviointi)
- auttamaan oppilasta itse reflektoimiaan omaa autenttista toimintaansa, tuntemuksiaan ja oppimiskokemuksiaan em. tilanteissa (dialoginen, formatiivinen arviointi)
- auttamaan oppilasta löytämään omasta ajattelustaan tai suorituksistaan korjattavia kohtia.
- arvostelemaan oppilaan autenttista toimintaa ja sen tuloksia em. tilanteissa. (summatiivinen arviointi)
- valitsemaan annetun autenttisen näytön pohjalta parhaat jaettavissa oleviin koulutuspaikkoihin (prognostinen arviointi)
- opettamaan itse oppilaalle opittavaksi tarkoitettuja asioita häiriötekijöistä vapaissa tehostetuissa tilanteissa (koulussa) käyttäen hyväksi erityisesti oppimista varten suunniteltua ja oleellista esiinnostavaa opetuspuhetta (sanoja, käsitteitä, kuvia…), ääneen lukemalla, demonstroimalla, kertomalla, kysymällä, näyttämällä, käyttämällä opetusmenetelmiä ja opetusvälineitä, (opetusohjelmia, oppikirjoja…), havainnollistamalla, lauseparsin, Mietelausein (opettaja tiedän lähde, välittäjä)
- Ohjaamaan oppilaita käyttämään hyväksi tällaisia synteettisiä, formaaleja oppimisen tapoja mahdollisimman tehokkaasti (muistitaito, opiskelutekniikka, erilaiset työmuodot ja oppimisen apuvälineet)
- toimimaan esikuvana ja mallina oppilaille
- seuraamaan oppilaiden edistymistä
- järjestämään tarvittaessa tukea
- antamaan palautetta oppilaiden formaalista opiskelutoiminnasta em. tilanteissa ja tekemään tarvittaessa korjausehdotuksia. (formatiivinen arviointi)
- auttamaan oppilasta itse reflektoimiaan omaa formaalia opiskelutoimintaansa, tuntemuksiaan ja oppimiskokemuksiaan em. tilanteissa (dialoginen, formatiivinen arviointi)
- kuulustelemaan, testaamaan, arvostelemaan oppilaan formaalia opiskelutoimintaa ja sen tuloksia em. tilanteissa. (summatiivinen arviointi)
- järjestämään oppilaille mahdollisuuksia oppia muuallakin kuin koulussa (esim. työharjoittelu)
- Jne.
ARGH!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti