Suomen rehtorien järjestö on huolissaan siitä, kuinka vähän Suomessa ollaan kiinnostuttu rehtoreiden työuupumuksesta ja oppilaitosjohdon koulutuksen kehittämisestä. Nykyinen koulujen ja oppilaitosten johtamisjärjestelmä on selvästi ajastaan jäljessä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi kirjattu koulujen johtamisjärjestelmien kehittämisen tukeminen. Mutta onko mitään konkreettia tapahtunut?
Niinpä järjestö päätti tuottaa Rexi-lehtensä teemanumeron "Rehtorin työ ja koulujen johtamisjärjestelmien kehittäminen", johon se pyysi joukolta asiantutijoita artikkeleita, millaista rehtorin työ on vuonna 2030 ja mihin suuntaan halutaan kehittää suomalaista oppilaitosjohtamista.
Lehdessä on 9 asiantuntija-artikkelia:
- Anne Vierelä: Arjen ja koulutuksen on kohdattava
- Virpi Kinnunen: Koulutuksen vastattava arkisiin tarpeisiin
- Ari Pokka: Arvojohtamisen airuena maailmalla
- Ahtiainen, Raisa, Heikonen, Lauri, Heikkinen Kirsi-Marja ja Fonsén, Elina: Katse tulevaisuuden johtamiseen
- Hellström Martti: Kuinka rehtori saadaan kukoistamaan muutoksessa?,
- Anita Jantunen ja Arto Kallioniemi: Moninaisuus tulee huomioida vahvasti koulun johtamisessa
- Tapio Lahtero: Miten johtaminen voi edistää perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista?
- Minna Huotilainen, Minna: Rehtori on oppimisyhteisön hyvinvoinnin ja palautumisen johtaja
- Mikko Kuitunen: Johtajan tehtävänä on saada muut onnistumaan
Yhteenvetoa artikkeleista
Kirjoittajilla oli kullakin omanlaisensa näkökulma teemaan. Tein itselleni tiivistelmän kirjoittajien ajatuksista etsimällä niistä vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
- Millainen koulu on vuonna 2030?
- Millaista rehtorin työ tuolloin on?
- Millainen osaaminen antaa eväät menestykselliseen oppilaitosjohtajan työhön?
- Millaista koulutusta johtaja onnistuakseen tulee tarvitsemaan?
Millainen osaaminen antaa eväät menestykselliseen oppilaitosjohtajan työhön?
Rehtorin on osattava ajatella ja arvojohtaa. Rehtori tarvitsee kykyä arvioida kriittisesti arvioida omaa asemaansa sekä tietoisuutta omasta kulttuurista ja koodeista. Hänen on osattava johtaa moninaisuutta Moninaisuuden johtamisen päämäärä on erilaisuuden hyödyntäminen, kasvu, voimaannuttaminen ja näkyväksi tekeminen. Se on pyrkimystä edistää yhdenvertaisuutta.
Hänen on osattava johtaa ihmisiä kutakin eri tavalla - paitsi tekemään hyvin työtään myös arvostamaan palautumista, lepoa työpäivän aikana, liikkumista, terveellistä ruokailua ja tekemään fiksusti jaksamiseen liittyviä sanavalintoja -sekä työtehtävien priorisointia. Johtajan on osattava mitoittaa ja jakaa työt oikein, seuraata, että arki sujuu ja kun ei suju, selvittää, mikä mättää ja mikä auttaa. Sietämään ja selättämään muutokset.
Johtajan on myös osattava inhimillistää itsensä; Irtautua omien ajatusten kuuntelemisesta ja luoda oma tukiverkko.
Hänen johtamisotteensa on oltava tutkimusperustainen.
Millaista koulutusta johtaja onnistuakseen tulee tarvitsemaan?
Nykykoulutukseen ei olla selvästikään tyytyväisiä. Rehtorit tarvitsevat kukoistaakseen korkeatasoisen, koko uran kattavan ja jatkuvan koulutusohjelman. Ohjelman tulee pätevöittää heidät omaa työtään tutkiviksi ja kehittäviksi asiantuntijoiksi, jotka pystyvät viemään kouluaan johtamisen välineillä mahdollisimman pitkälle hyväksi kulloinkin määrittyvän koulun suuntaan. Ja sitten taas uuteen suuntaan.
Oppilaitosjohdon koulutuksessa on vastattava arkisiin vaatimuksiin. Sen on katettava koko ammatillisen kehittymisen kaari. Johtamisopintoja esitetään jo osaksi opettajankoulutuksen perustutkintoja. Koulutusta tarvitaan mm.
- henkilöstön/ihmisten johtamiseen (mm.vuorovaikutustaidot)
- hyvinvoinnin johtamiseen
- pedagogiseen johtamiseen (Käsite: laaja pedagoginen johtaminen: 1. suora pedagoginen johtaminen (mm. toimintatapalinjaukset) 2. Epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (mm. työjärjestys, budjetti) 3. Epäsuora pedagoginen johtaminen (Läsnäolo, osaamisen johtaminen) ja vielä erikseen johtamisen symbolisen ja kulttuurista ulottuvuuden ymmärtämiseen.
- moninaisuuden tasa-arvoon johtamiseen
- (heilahtelevan) koulutuspolitiikan ymmärtämiseen
- mahdollisesti avautuvissa koulutusmarkkinoissa pärjäämiseen
Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja
Hyvää teki lukea Rexi-lehti 2/2022. Opin uutta. Olen saanut vetää monia oppilaitosjohdon valmennuksia ja ajatus siitä, että yksi keskeisin rehtorin tehtävä on kyetä ymmärtämään sitä valtavaa kouluun kohdistuvien, keskenään ristiriitaisten odotusten massaa ja niiden taustalla olevat - nekin ristiriitaiset arvot. Ja kun ymmärtää ne, pyrkiä tunnistamaan omat ohjaavat arvonsa: Miksi minä haluan olla rehtori.
Olen havainnollistanut tätä ajattelutapaa kuviolla, jossa rehtorin työkentässä on 7 eri arvoaluetta ja hänellä siksi 7 eri roolia. On tärkeää tunnistaa toiminnassa ja ennen muuta päätöksenteossa, kenen agenttina kulloinkin on.
 |
| Kuva on jonkin kv-valmennuksen dioista. Sen saa klikkaamalla suuremmaksi. |
Rehtorin on oltava yhä aikaa monta. Manageri. Liideri. Viranomainen. Esihenkilä. Oma itsensä.Pedagoginen johtaja. Sovittelija ja muutosjohtaja.
- Managerina hänen on johdettava koulua tuloksellisesti ja taloudellisesti.
- Liiderinä kohdattava ihmiset tahdikkaasti ja sytyttävästi sekä vaalittava heidän hyvinvointiaan Hänen on luotava koheesiota, jotta opetushenkilöstö onnistuu opetus- ja kasvatustehtävässään ja saavuttaa yhdessä asetetun vision.
- Viranomaisena hänen on valvottava, että lakeja ja säädöksiä noudatetaan.
- Esihenkilönä hän valvoo, että Vessejä ja turvallisuusohjeita noudatetaan reilusti.
- Yksilönä, ihmisenä hänen on pidettävä itsensä - ja autettava muita pysymään ehjinä.
- Pedagogisena johtajana hänen on tuettava kaikkien oppilaiden kasvua hyviksi ihmisiksi ja oppimaan itsestään ja tämän päivän ja tulevaisuuden maailmasta.
- Ja sen lisäksi neuvottelijana sovitettava näitä kaikkia odotuksia (ja mm. kestävän kehityksen ja rauhakasvatuksen odotuksia) ristiriitoja ratkoen ja optimaalisia kompromisseja etsien.
