Kotikaupunkimme Helsinki (1941)

JATKAN kotiseutuoppikirjojem esittelyä. Nyt vuorossa on  kolmas Helsinki seuran aloitteesta toimitettu  kotiseututiedon oppikirja. Esipuheen mukaan se  tarjoaa seikkaperäisenä kuvauksia kaupunkimme eri piirteistä: asemasta, asutuksesta, liikenteestä, laitoksista, turvallisuudesta, teknillisissä varusteista, teollisuus-, kauppa- ja muusta elinkeinoelämästä ja sivistysoloista Nämä asiat täydentävät pääkaupungin käsittelyä yläkansakoulun ylimmällä luokalla Suomen kertauskurssin yhteydessä. Toinen osa; Helsingin hallinnosta ja taloudesta. soveltui parhaiten jatkoluokille esim, yhteskuntaopin tunneille. Tämäkin osa tarjonnee myös varttuneiden lukijoille tärkeitä tietoja pääkaupungistamme.

Waltari Mika ja Blomberg, A (1941) Kotikaupunkimme Helsinki Helsinki Otava

Helsingin lukukirjasarja oli nyt vuonna 1941 kokonaan valmis. Julkaisu osuu välirauhan viimeiseen vuoteen. Talvisodasta ei juuri puhuta. Kirjassa on 222 sivua ja varsin runsas valokuvakuvitus. Pääosin tekstityyli on lukukirjamainen, vain. ensimmäinen luku on tarinallinen: siinä katsotaan Helsinkiä leikisti lentokoneesta,

Seuraavassa poimintoja tavoitteesta, sisällöistä, metodeista.

Tavoite

Esipuheen kirjoittajat sanovat näin; "Toivomme hartaasti, että se täyttäisi sen tehtävän, jota varten se on toimitettu: herättäisi helsinkiläisissä entistä suurempaa kiintymystä kotikaupunkiinsa. Jokaisen helsinkiläisen on tunnettava iloa siitä, että hän on helsinkiläinen ja tiedettävä myös että helsinkiläisyys velvoittaa,"

Sisältöjä

Sisällöt jakautuvat kahteen päälukuun: I Kotikaupunkimme Helsinkiin ja II Kaupungin hallinto ja talous

I Kotikaupunkimme Helsinki

• Helsingin eri osat 

NÄYTE: " Lähdetään lentoretkelle. Kaunis hopean hohtava lentokone on jo valmiina vain meitä odottaen. Moottorin huumaava melu  täyttää korvamme.…. 

”Onhan Helsinki jo niin suuri kaupunki, että sitä pelkästään kävelemällä on vaikeaa saada kokonaiskuvaa. Siksi nousimme lentokoneeseen ja tarkoin  katselemalla ja näkemäämme karttaa vertailemalla olemme jo päässeet selville monista tärkeistä asioista. Nyt ohjaaja laskeutuu alemmaksi N yt lennämme oman koulumme ylitse. Nyt palaamme takaisin maan päälle tutkimaan lähempää kaupunkiamme ja ensiksi alamme katsella sen rakennuksia."

• Helsingin talot (vanhat/ uudenaikainen asuintalo/ julkiset rakennukset)

POIMINTOJA:  Helsingissä oli tuolloin 300 000 asukasta.  Kirjassa kurkistetaan vanhaan asuintaloon. Mennään   leveästä puuportista sisään. Nähdään puuliiteri, ulkorakennus.  Useissa vanhoissakin rakennuksissa oli jo vesijohto.

 Uudenaikaisia asuintaloja edustaa monikerroksinen kivitalo: leveät ikkunat. Ikkunalasit ovat uutta lasia, komeaa lasiovi. eteishalli ja siellä kasveja, suihkukaivo, kellarikerroksessa talonmiehen hoitama keskuslämmityslaitos. Keittiössä ja kylpyhuoneessa vuota  hanoista kuumaa ja kylmää vettä.  Suihkut ovat taiouisia. Pienessä leittiössä on  sähköuuni.  Porraskäytävän Seinässä on aukko,johon viskataan roskat  ja jätteet. Ne syöksyvät jätekuilua pitkin kellarikerrokseen asti ja niillä lämmitetään keskuslämmityslaite, 

 

Tällaisia  taloja oli mm.Töölössä. Helsingissä oli myös omakotitaloja.

• Helsingin liikenne: (paikallisliikenne ja kaukoliikenne)

NÄYTE: " Asukkaiden on päästävä työpaikkoihinsa ja niistä koteihinsa Edelleen on toimitettava asioita ja ostoksia kaupungin eri puolella. Helsinkiläisillä on aina kiire. On raitiovaunuja. Ensimmäiset raitiovaunut tulivat 1 890-  niitä kiskoi hevonen.

Raitiovaunuliikenteen kilpailijaksi on kehittynyt autoliikenne. Milloin on erikoisen kiire ja meillä on varaa siihen, voimme käyttää vuokra-autoa, joita Helsingissä on paljon pirssejä. Kesällä on pieniä höyryaluksia.

Tehtävä suunnitelma: miten pääsisimme nopeimmin koulutuntien päätyttyä vaikka Seurasaareen käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia paikallisliikenteen apuneuvoja paitsi tietysti vuokra-autoja.

 

 

"Helsingistä poistuessamme joudumme käyttämään kaukoliikennettä: rautatieasema, linja-autoasema, lentokenttä ja Eteläsatama ovat Helsingin kaukoliikenteen keskuksia."

• Mistä Helsinki saa vetensä ja miten käytetystä vedestä päästään? 

"Helsingin vedestä huolehtii kaupungin vesijohtolaitos. Vettä tulee vesihanasta. Aikoinaan Helsinki perustettiin Vantaan kosken rannalle tienoilla, jossa nykyään sanomme vanhaksi kaupungiksi. Juuri Vantaan virtaavasta joesta koko Helsinki saa vesivaransa. Nyt on vesijohdot ja  viemäreihin omat putket"

• Mistä Helsinki saa leipänsä, lihansa, lämpönsä ja valonsa? (Puulämmitys kivihiili ja koksi lämmitys kaasu ja sähkö) 

"Helsingissä on koko joukko maitoliikkeitä, jotka joko jakavat maidon kauppoihin tai jalostavat sen kermaksi, voiksi tai juustoksi. Jokaisella niistä on oma meijerinsa. Leivän ostamme tavallisesti maitokaupoista, Varsinaiset leipämyymälät eli leipurin liikkeet ovat harvinaisia. Leivän jälkeen on liha ja osaksi myös kala tärkein ravintoaine. Helsinki on meren kaupunki ja kalan saantiin ei liity kovin paljon merkillistä. Vielä muutama vuosi sitten toimitettiin teurastuslihan saamiseksi suurimmaksi osaksi maaseudulla. Taivallahden rannassa on jo useita vuosia toiminut Työpajankadun kakkosessa Helsingin kaupungin uusi mahtava teurastamo."

• Miten Helsinkiä suojellaan? (palokunta maanpuolustus-ja väestönsuojelu) 

"Poliisi on jokaisen rehellisen ja kunnollisen helsinkiläisen suojelija ja ystävä. Vain  sellaiset, joilla on paha omatunto, pelkäävät poliiseja ja puhuvat heistä pahaa.Irtolaiset vihaavat poliisia,  siksi järjestyspoliisi tekee pimeinä öinä taskulamppukierroksensa esimerkiksi Alppilan kalliolla.

 

 

Palokunta. Tulipalo on vaarallisimpia vihollisia. Helsingin eri puolilla on talojen seinissä palokunnan hälytyskelloja. Palokunta päivystää  hälytysvalmiina. Helsingin palokuntalaiset ovat valioväkeä" 

 

Maanpuolustus ja väestönsuojelu- Suomi on pieni maa. Me rakastamme rauhaa, emmekä toivo mitään muuta kuin saada rauhassa elää. Mutta suurvaltojen ryhtyessä sotimaan tallautuvat pienet kansat helposti niiden jalkoihin. Puhumattakaan siitä, että suurvallat aina haluavat laajentaa alueitaan pienten valtioden  kustannuksella. Sodan varalta meidän on osattava puolustautua. Sodan syttyessä on Helsinki vihollisen ilmavoimien ensimmäinen ja tärkein pommituskohde ¨. Myös Helsingissä rakennetaan nykyään kaikkiin uusiin julkisiin rakennuksiin vahvat väestönsuojat-

Vakinaisen sotaväen lisäksi on Helsingin puolustuksessa tärkeä osansa myös Helsingin suojeluskuntapiirillä.. Jos tahtomattamme ja syyttämme joudumme sodan jalkoihin, silloin emme myöskään saa pelätä ja joutua sokean kauhun valtaan, vaan pääkaupungin ja sen jokaisen kansalaisen on tiukasti ja tarmokkaasti puolustauduttava." 

• Helsingin tiedotusvälineet: (Posti, lennätin, puhelin, radio)

"Joskus sattuu niin kiireellinen asia, että kirje omn liian hidas, silloin lähetämme sähkösanoman lennättimellä. Ensimmäinen puhelin tuli Helsinkiin vuonna 1 822. Nykyään helsinkiläinen oppii jo lapsena käyttämään puhelinta. 1920-luvulla puhelinlaitos automatisoitui. Sitä ennen oli soitettava puhelinkeskukseen ja pyydettävä haluamansa numero. Niille, joilla ei ole omaa puhelinta on järjestetty kaupungin eri osiin puhelinautomaatteja. joista voi soittaa pudottamalla markan rahan koneeseen.

 

Radio.Ei ole kulunut vielä kahta vuosikymmentä siitä kun.  ensimmäisen kerran kokeiltiin ohjelman lähettämistä Radiolla.  Nyt Suomen yleisradio on valtion omistama jättilaitos, jolla on koko maan käsittävä suuri lähetysasemansa Lahdessa."

 '

• Miten helsinkiläiset ansaitsevat elatuksensa?(suuruusjärjestys: Teollisuus ja kauppa, kulkulaitos,  julkiset toimet, puhtaanapitotyö, vapaa elinkeinot:(opetustoimi ja terveydenhoito)ja  puolustulaitos)

• Helsinki teollisuuskaupunkina (Helsingin kone ja silta, Arabia, Töölön sokeritehdas, Helsingin muut suurimmat tehtaat)

• Helsinki kauppakaupunkina (satamat, miten tavara joutuu ostajalle, nykyaikainen tavaratalo (Stockmann)

• Liike-elämän rahoittaminen: (miten liikepankki toimii? Säästöpankin toiminta)
• Helsinki sivistyskaupunkina: (Helsingin oppilaitokset kansakoulut, oppi- ja korkeakoulut sekä ammattioppilaitoksen,muu sivistyselämä)

Helsinki on koko Suomen henkisen ja sivistyksellisen kehityksen suuri voimakeskus. Se on rakentanut koulutaloja, joista moni voi olla asianmukaisin ja uuden aikaisin laitteineen. Mallina ei vain Suomen koulu vaan myös ulkomaalaisillekin

Helsingistä tehtiin maan pääkaupunki 1812. Vuonna 1817 alkoi toimia koulu, jota voimme pitää nykyisen kansakoululaitoksen ensimmäisenä taimena. Koulu avasi ovensa mamselli  Bergströmin asunnossa Katajanokalla pienessä talo. Pasessa ???oppilaat olivat kaupungin pieneläjien lapsia sekä köyhäinhoidon huolettavia. 

Myöhemmistä koulun opettajista ansaitsee tulla mainituksi perämies Granberg, jota monet oppilaat suurellla ???  muistelivat. koulu. Aleksis Kivi sai siinä ensimmäiset opin alkeet. Kouluun  voitiin ottaa korkeintaan 40 oppilasta. Vuonna 1 837 talo Kasarmintorin varrelle. Tällöin on erikoisesti muistettava jaloa naista kreivitär Aurora Karamzinia, joka suurin lahjoituksin teki koulutyön laajentamisen ja kehittämisen mahdolliseksi. Näin koulussa ei jatkaa eteenpäin ruotsinkielisenä ?? 1 837 koulun johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Snellman varsinaisesti vasta 1 870 pääsi kansakoululaitos var pohjalle???

Varsinainen kansakoulumme Helsingissä kuten koko maassa jakautuu ala- ylä- ja jatkokouluun. Erikoiskouluja kuten apu koulu ja tarkkailu luokat. 

Kansakuntamme  huolehtii, että lapsi saa kasvatusta ja tietopuolista opetusta ja myös lapsen ruumiillisesta ja sielullisesta terveydestä. Tätä varten on olemassa koululääkäreitä kouluhoitaja ja hammasklinikoita sekä huoltoasemaa?? sielullisesti sairaitten lasten huomioimista

1860-luvulla Helsinkiin perustettiin suomalainen oppikoulu ruotsalaisen normaalikoulun yhteyteen, Nyt Helsingissä on yliopistoon johtavia suomalaisia oppikouluja kaikkiaan 30. Korkeakouluja on kolme Helsingin yliopisto, teknillinen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu ’

Kansakoulun suorittanut voi suorittaa ammattia varten poikien ja tyttöjen valmistavissa ammattikouluissa. Suomen täydelliset yrityksen piirustuskoulu ???ja taideteollisuus keskuskoulu tarjoavat opiskelumahdollisuuksia taiteellisiin lahjoihin lahjoja omaaville vakinaisen työn ohessa voi jatkuvasti kartuttaa taitojaan ammattialan yleisissä ammattikouluissa.

• Huvin ja virkistyksen Helsinki; (puistot, ulkoilu, urheilukeskukset, siirtolapuutarha)

Haluamme myös lepuuttaa aivojamme virkistää ruumistamme ja löytää iloa elämään. Siihen Helsinki tarjoaa lukemattomia tilaisuuksia.Talvisin ja ruman sään vallitessa Helsingin elokuvateatterit ovat tungokseen asti täynnä joka ilta .Eokuva on opetusvälineenä otettu käytäntöön kansa kouluissakin.  On kahviloita ravintoloita. Aivan viime vuosina on helsinkiläisissä alkanut viritä ulkoiluharratus:. retkeilyreittittejä matkailumajoja. pyöräilijät. puistoissa. uimarannoilla. Suomen urheilumaa on kantanut mainetta  kaikkialle maailmaa-  Stadion on kansainvälinen urheilukeskus. -Siirtolapuutarha

• Helsingin kirkot ja hautausmaat
• Helsingin tulevaisuus

NÄYTE: " Meillä on historiaa takanamme ja tulevaisuus edessämme. Jokainen meistä on mukana rakentamassa suurkaupunki Helsinkiä."

Ii kaupungin hallinto ja talous

• Itsehallinto ja  kunnallislainsäädäntö
• Helsinki kuntana  (valtio jättänyt kunnalle  osan julkista hallintoa)
• Kaupunginvaltuusti, kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden alaiset laitokset (mm. lastensuojelulautakunta ja sillä lastensuojeluneuvontaasema, leikkikenttä ja lastenkoteja ja koulukoteja; kansakoulujen johtokunnat ja kansakoulut, lastentarhain johtokunta, sivistyslaitokset...majoituslautakunta sodan syttyessä)
• Oikeudenhoito ja järjestystoimi
• Valtion viranomaiset, joilla on  välitöntä merkitystä kaupungille (mm. poliisilaitos
• Kaupungin talous

NÄYTE, Pikkukaupungista suurkaupungiksi.Hämäläisten vanhasta kalastuspaikasta on vähitellen kehittynyt kukoistava kaupunki. Alkuvauhti oli hidas. Pieni kyläpahanen oli muuttanut VantaaJoen suusta Vironniemeen Kehitys kiivastui 1700 luvun puolivälissä linnoitustöiden johdosta 1 870-70 luvulta alkaen kehitys on saavuttanut kaupungin elämää ja ulkoasua perin pohjin mullistavan vauhdin. Helsinki on tietenkin ainoa Suomen kaupungeista, joka on saanut elää niin suuren kehitysvaiheen.

Omaiset  tervehdyskäynnillä  kulkulaitosairaalssa.

NÄYTE "Näin olemme sitten selvittäneet kotikaupunkimme hallinnon ja talouden pääpiirteitä. Kaupungin kehitys ja toiminta riippuvat viime kädessä sen asukkaista itsestään ja heidän halustaan ja kyvystään myötävaikuttaa kukin kohdaltaan yhteisen hyvän edistämiseen. Siksi on tärkeätä, että jokainen koettaa parhaansa mukaan perehtyä kotikuntaansa hallintoon ja se on sitä tärkeämpää,mitä laajemmaksi ja monimutkaisemmaksi tuo hallinto muodostuu kaupungin kasvaessa."

Metodit

Teos on selkeästi lukukirja. Runsas kuvitus havainnollistaa tekstiä. Tehtäviä tässä ei ole. Leikillisyyttä on vain  alun lentokonekappaleessa.