EKOAY:n perinteinen päättäjäseminaari - nyt satamassa

EKOAY on pystynyt siihen, mistä monet muut ay-järjestöt voivat nähdä vain märkiä unia. Se on saanut poliitikot tuleman järjestämilleen laivaristelyille ainakin vuodesta 2008 alkaen.  

EKOAY:n hienon konseptin idean isä on muuten EKOAY:n  ja EKPYN pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan demarijäsen Hannu Suntio. Idea on saattaa espoolaiset ay-opettajat (yhteysopettajat + EKOAY:n hallitus), opetustoimen johto  ja poliittisten puolueiden koulupoliitikot  vuoropuhelun keskenään. 

EKOAY:n yhteistyötapahtuma vietettiin tänä syksynä Koronan vuoksi maissa, Hotelli Clarionissa, satamassa. Meitä oli paikalla salillinen ja teamsin kautta toinen mokoma. Lähelle tulleet olivat turvavälien päässä ja naama laputettuna.  Klo 13 tarjottiin maukas lounas. Klo 15 oli kahvit. Vakavaa keskustelua espoolaiskoulujen tilanteesta käytiin klo 16.30 saakka. Osa porukasta jäi vielä päivälliselle, joka tarjoiltiin klo 17.30.

Sukosta oli lukiolinjan päällikköä lukuunottamatta koko johto opetustoiminjohtajasta kolmeen aluepäällikköön.

Poliittisista puolueista paikalla olivat kokoomus (4-5), vihreät (1), demarit (3), persut (1) ja vasemmisto (1).

EKOAY:stä oli paikalla lähes koko hallitus ja luotamusmiehiä. Yhteysopettajien osuus oli ilmeisesti ollut aamupäivällä. OAJ:sta paikalla oli neuvottelujohtaja Petri Lindroos.

Kaksi pääteemaa olivat: raha ja vahvistuva lähikoulu-hanke. Keskustelun virikkeeksi luettiin opettajien kirjoittamia  kuvauksia koulun arjesta.  Tässä muutamia nostoja:

• Erityisluokan oppilaat haluaisivat itse olla pienryhmässä;  he arvostavat  siellä saamaansa jatkuvaa tukea.
• Huoli kasvavasta väkivallasta. Vantaan tapahtumat olisivat voineet sattua Espoossa. Raha ei voi olla turvallisuutta tärkeämpää!
• Jäljellä olevan rahan seuranta ei toimi.  Rahat haluttaisiin käyttää opetukseen eikä viime tipassa tehtäviin ostoksiin.
• Oppimateriaalien taso on heikentynyt.
• Puutteita on resursseissa: avustajista, erityisopettajien ja oppilashuollon tuesta. 
• Ryhmät ovat liian suuria, jopa 32 oppilasta
• Uupumisesta ja alanvaihtosuunnitelmista puhutaan yhä useammin.
• Yleisopetuksen luokat eivät ole enää yleisopetusluokkia. Suomenkieliset oppilaat voivat olla jo vähemmistö.  Luokissa suurella osalla on jo asikirjat. Luokat ovat liian heterogeenisia.

SUKON väki kertoi, että lähikoulun vahvistamispilotista on saatu hyvää palautetta mukaan vapaa-ehtoisesti lähteneiden koulujen rehtoreilta. Paikalla olleet opettajat kertoivat jonkin verran muuta: alun resursseja on leikattu. Tuki ei ole ollut riittävää. 

VAIKKA Espoo on satsannut hyvin opetukseen, huolta rahan kohdentumisesta on. Tieto taksikyytien korkeasta hinnasta yllätti monet meistä. 

Perusopetuslinjan päällikkö  ja  kehittämispäällikkö kertoivat, että Espoossa on 700-800  taksikyytiä käyttävää lasta. Taksikuljetus maksaa 4000-5000 €/lapsi. 12:lla tällaisen kuljetuksen hinnalla voidaan palkata 1 opettaja tai kaksi koulunkäyntivustajaa. Koko kunnassa takseihin menee 5 miljoonaa vuodessa.

SUKON väki korosti lasten oikeutta käydä lähikoulua ja saada tuki omassa koulussaan.  Perusopetuslinjan päällikkö muistutti, että lähikouluajattelun taustalla on YK:n lasten oikeuksien julistus. Heterogeenisyys ei saa olla peikko. Se on inhimillinen ominaisuus.  Ja nyt olisi kysymys vain niistä lapsista, joilla on oppimisen vaikeuksia. Opettajien osaamistakin voidaan kehittää.

ERITYISESTI kokoomus-poliitikot olivat huolissaan  oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksista  Espoon mahdollisuuksiin satsata jatkossa koulutukseen. Persuedustajaa huoletti vieraskielisen lasten määrän kasvu. Espoolle keinoksi hän ehdotti sosiaalisesta  asumisesta tinkimistä. Vihreät olivat huolissaan siitä, jatkuuko ns. koronatuki kouluille vielä ensi vuonna .Ja pettyneitä siihen, ettei veroprosenttiin saada korotusta.

DEMAREIDEN Markku Sistonen  onnitteli EKOAY:ta hienosti onnistuneesta  tapaamiskonseptista. Hän avasi nyt sovittua 5 vuoden talouden tasapainotusohjelmaa. Siinä ei ole vielä sovittu mitään ensi vuoden budjetista tai investointiohjelmasta. Ne neuvottelut käydään erikseen, kun kaupunginjohtajan johdolla tehtävä budjettisesitys julkistetaan 29.10.  Itse nostin esiin huolen siitä, ovatko todella korkealla virkahierakiassa olevat budjettiestyksen valmistelijat oikeasti sitoutuneet poliittisten ryhmien tekemään neuvottelutulokseen.

Eräs keino tasapainottaa taloutta olisi  vaikuttaa sisäisten vuokrien ja maankäytön hintatasoon, joka on Espoossa aivan liian korkea. Myös Sukon väki vahvisti ongelman. Oppilasmäärän kasvun vuoksi luvatusta 5 miljoonasta menee  opetustoimenjohtajan mukaan vuokrien nousuun 4.6 miljoonaa.

KESKUSTELUN päätteeksi EKOAY:n puheenjohtajat ehdottivat, että poliitikot kävisivät kouluilla seuraamassa koulun arkea. Paljastivat, että minä olen niin tehnyt.

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

OSALLISTUN maanantaina 5.10 toiseen vähän samanlaiseen OAJ:n  Rexissä järjestämään opettajien päivän tilaisuuteen. 

Siksi halusin vielä vertailla esiin nousseita  teemoja aikaisempina vuosina esiin nostettuihin. Kuten alla olevista aakkosista huomaa, työmaata riittää vielä.  Mutta se on ilahduttavaa, että joidenkin huolien osalta on ilmeisesti edistytty, koska niitä ei nyt noussut esille.

Tuttuja huolia, joihin ei ole saatu vieläkään helpotusta

• Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
• Inkluusioon liittyvä pilottikokeilu
• Jakotuntien puute
• Koulujen turvallisuus; Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin.
• Lasten huonovointisuus
• liian suuret luokkakoot
• Mukana on väkivaltaisia lapsia, jotka purevat, lyövät....  
• Opettajien jaksaminen
• Opettajien riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä
• Pula oppilashuollon työntekijöistä.
• Tilavuokrat/tilapalvelut/liikelaitokset
• Uusi normaali : jopa enemmistö opetusryhmän oppilaista ei osaa suomea. 

Huolia, joita ei nyt tässä keskustelussa nostettu esiin, ja jotka ovat voineet helpottua

• Asiakirjatyö
• Case Saunalahti
• Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
• Kiky ja sen ohjeistus
• Kotikulttuurien muutos
• Kouluverkko
• Leikkaukset - mm. lukioon
• Lukioverkon epäselvyys
• Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
• Suomen kielen osaamisen (mm. maahanmuuttaja äidit)
• Toimimaton tietotekniikka
• Työsuhdeasuntojen pula
• Työterveyshuollon palveluiden alasajo
• Väistöihin liittyvät työ
• YS-ajan käyttö