Mallikurssit täyttävät tänä vuonna 140 vuotta. Ne laati kaksi virkamiestä kansakoulujen ylitarkastaja Uno Cygnaeus ja kansakoulujen ylitarkastajan apulainen Gustaf F.Lönnbeck.
KIERTOKIRJEEN saate (jonkinlainen alkuaihio opsin yleisestä osasta) oli nelisivuinen ja itse eri oppiaineiden kurssit mahtuivat 9 sivuun..
Vuoden 1866 asetuksessa määrättiin kaupunkikoulujen oppiaineet.
- uskonto,
- äidinkieli
- historia
- maantiede
- laskento, mittausoppi,/muoto-oppi/pintain ja kappaleitten mittaaminen
- luonnontieto,
- piirustus,
- laulu,
- voimistelu ja
- käsityöt.
Lisäksi opetukseen voitiin lisätä maanviljelyä, eläintenhoitoa ja muita hyödyllisiä aiheita kotipiiristä.
Kansakouluasetuksen teksti oli niukkasanainen. Itse opetuksen suhteen he olivat olleet vuoteen 1881 saakka varsin vapaita. Cygneus oli jättänyt myös menetelmäratkaisut opettajille. Koulun tasolla päätettiin pitkään oppituntien määrät, sisällöt ja jopa todistusten arvosanaskaalat.
Kiertokirje 3.3.1881
Kiertokirjeessä kuvattiin aluksi tilannetta:
"... kun kansakoulun harrastus sillä ajalla myöskin on ehtinyt juurtua kansan tuntoon, näyttää huolenpito sen enemmästä kehittymisestä ajettuun suuntaan nyt vaativan, että sen opetusohjelmaa erityisemmin suunnitellaan, kuin tätä ennen on voinut tapahtua. Vaikka eri kansakouluille jyrkkä yhden-muotoisuus tässä ohjelmassa ei ole tarpeen, eikä sitä voi pitää suotavanakaan, vaatii kuitenkin jo muutamien yhteis-kunnallisten oikeuksien nauttiminen, joka perustuu läpikäytyyn kansa- koulukurssiin, että kansakoulujen oppi- ja harjoitus-aineiden laajuus ja suunta likemmin määrätään. ”
Mallikurssit kirjoitettiin määrittämään koulutointa, koska kansakouluasetuksen suuntaviivoja ei ilmeisesti oltu riittävästi noudatettu.
NYT tuntijako ja sisällöt määriteltiin. Tätä ennen apuna oli saattanut käyttää keisarin 11.5.1866 vahvistama seminaarin mallikoulun ”opetuskaavaa”. Myös tavoitteista sanottiin jo jotakin.
” Jokainen poika siis olisi jossakussa määrässä kasvatettava sotamieheksi, nimittäin urholliseksi ja nerolliseksi, tarkaksi ja järjestystä rakastavaksi, isänmaan eteen itsensä uhraavaksi, sekä kunnolliseksi yksinkertaisissa sotamiehen liikkeissä, pilkkaan ampumisessa, y. m. taitavaksi kansalaiseksi”.
Neljävuotinen koulu jaettiin kahteen luokkaan, jossa kummallakin oli kaksi vuosiosastoa. Kummallakin alempi osasto oli perustavana osastona, toisena vuonna laajennettiin ennen opittua tietovarastoa. Taustalla oli idea ns. laajenevista piireistä. Parillinen luokka oli kertausta. Niinpä
” Kummankin luokan molemmilla vuosiosastoilla voidaan siis ilman mitäkään haittaa harjoittaa opetusta rinnakkain ja yht aikaa, ja niissä aineissa, jotka ovat yhteisiä molemmille luokille, voi opetus suureksi osaksi siten tapahtua yht’aikaa ja rinnakkain kaikilla osastoilla. "
Tämä elpotti opettajaa. Hän pääsi hikoilemasta neljän läksykunnan opetuksessa samalla tunnilla ja voi supistaa työnsä kahteen.
Mallikurssien sisältö edellytti, että oppilaat osasivat lukea tullessaan kouluun. Maalla alkuopetus- johon kuului velvollisuus opettaa lapset lukemaan- oli kotien vastuulla.
Mallikurssit 1881
Tuntijako
Kansakoulutoimelle asetettiin opetusta ohjaavat viikkotuntimäärät. Suurin tuntimäärä oli äidinkielellä (lukeminen: yhteensä 26 tuntia,. uskonopilla yhteensä 24 tuntia, käsitöillä yhteensä 2o tuntia ja laskennolla yhteensä 16 tuntia. Tuntijako oli suositus ei normi.
Oppiaineiden kurssit
Mallikurssit olivat opetettavien sisältöjen kokoelma, jossa lyhyesti kuvattiin myös opetuksen tavoitteet. Suurelta osin oppikurssit kuvattiin viittaamalla johonkin yleisimmin käytettyihin oppikirjoihin. Useimpien aineiden kurssi mahtui puoleen sivuun,
Tässä muutamia otteita eri oppiaineisiin annetuista ohjeista:
Käsityöt
"Käsityön opetus tuli tapahtua helpommasta vaikeampaan. Yleistä kätevyyttä harjoittaessa oli tärkeää ”silmän, havaintovoiman ja kauneusaistin kehittäminen sekä käden harjoittaminen työasetta vapaasti käyttämään.”
Uskonoppi
"Ensimmäisen luokan kurssi piplianhistoriassa laajennetaan, jonkun laveamman oppikirjan, esim. ,,Kouluraamatun", mukaan, tahi suorastaan lukemalla raamatusta, varsinkin uudesta testamentista .... Rinnakkain tämän kanssa yleisimmät pääpiirteet raamatuntiedossa. Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon perustammen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. ,,Lastenraamatun", mukaan.."
Maantiede
Alkaen kotiseudusta, Suomenmaan luonnollinen ja valtiollinen maantiede lyhyesti. Katsahdus maanosiin ja valtameriin. Europan luonnollinen ja valtiollinen maantiede. — Laajuutensa puolesta vastaava Erslev-Modeen’in oppikirjaa kansakouluille...
Yleinen historia
Pääasiallisesti elämäkerrallisten kertomusten kautta saatetaan oppilaat tuntemaan maailmanhistorian käännöskohtiin kuuluvat henkilöt ja tapaukset... joku kuva siitä, mitä kunakin aikakautena on ollut omituisinta, sekä joku käsitys ihmiskunnan kehittymisen pääpiirteistä aina meidän aikaamme saakka.
Kuvaanto
Se laji kuvaantoa, jota, asianhaaroihin katsoen, saattaa ja täytyy kansakoulussa pääasiallisesti harjoittaa, on linjaalipiirustus, jonka erityisenä tarkoituksena on saattaa oppilaalle mahdolliseksi yksinkertaisempien rakennus- ja huonekalupiirustuksien käsittäminen ja laatiminen.
Laulu
Lauluopetuksen pääasiallisella tarkoituksena kansakoulussa on puhdas ja tunnokas yksiääninen laulu. Suurinta huomiota pantakoon laulun sanoihin, ja valittakoon ainoastaan semmoisia lauluja, jotka uskonnollisen, isänmaallisen ja runollisen sekä lapsille helposti käsitettävän ja miellyttävän sisällön ja vastaavan muodon kautta todellakin soveltuvat tähän.
Voimistelu
"...voimistelun suureen merkitykseen ruumiilliselle kasvatukselle ja erinomaisena järjestyksellisenä sivistyksen välikappaleena, niinkuin myös siihen erityiseen tärkeyteen, minkä tämä aine nyt on saanut poikaoppilasten suhteen, yleisen asevelvollisuuden toimeen pantua. ”
Käsityöt
” Silmän, havaintovoiman ja kauneus-aistin kehittäminen sekä käden harjoittaminen työasetta vapaasti käyttämään on pidettävä käsityö-opetuksen pää tarkoituksena kansakoulussa.”
"Vasta ilmestyvässä erityisessä kiertokirjeessä on Ylihallitus tätä paitsi antava joitakuita määräyksiä, jotka koskevat tähän kuuluvia seikkoja.”
Menetelmät
Menetelmäohjeita oli joitakin
Äidinkieli (lukeminen)
Sisälukua, jonka tarkoituksena on: a) että lukeminen käy selvään ja on pahoista tavoista vapaa, b) että sisältö oikein käsitetään, c) että oppilaat sen oikein kertovat ja d) että lukemisessa lausunta vähitellen saa ajatuksenmukaisen äänenpainonsa.
Kirjoittaminen
Ainekirjoitusta, pääasiallisesti kotitoimeksi.
Uskonoppi
... piplianhistoriaan että katekismukseen: sopivia raamatunlauseita ja virrenvärsyjä ulkoa luettaviksi.
Jonakuna tuntina viikon lopulla läpikäydään ja selitetään yksinkertaisesti Ja lyhyesti seuraavan sunnuntain evankeliumi.
... Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon perustaminen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. „Lastenraamatun“, mukaan.
Suomen historia.
Isänmaan historiaa käytellään pääasiallisesti yhteydessä äidinkielen luke misen kanssa, siten, että lukukirjasta, sopivimmin „Maamme kirjasta*' (3:s—6:s luku), luetaan tähän kuuluvat kertomukset järjestetyssä jaksossa. Luokalla täten läpikäydyt lukukappaleet annetaan myöskin kotona luettaviksi ja vapaasti (s. o. ei sanasta sanaan) ulkomuistilta kerrottaviksi.
Laskento
Alkutoimitukset kokonaisilla luvuilla päässä ja taululla. ..
Alkutoimitukset tavallisilla ja kymmenmurto-luvuilJà. ...Pääasiallisesti harjoitellaan taululla ja käytetään nimitettyjä lukuja.
Mittausopillinen muoto-oppi y. m.
Opettaminen tapahtuu pääasiallisesti tehtäviä ratkaisemalla, joista sitten tietopuoliset väitteet johdetaan.
Luonnontiede ja sen käytäntä
Lukukirjasta tähän kuuluvia kertomuksia luettaessa I:llä luokalla, jolla tämä aine ei semmoisenaan vielä esiinny, on, niin paljon kuin mahdollista, myöskin havainto otettava avuksi, siten että näytetään luonnollisia esineitä ja valmisteita, tehdään luonnon-opillisia kokeita, j. n. e.
Yhteenvetoa
Mallikurssien keskeinen tehtävä näyttää olleen paitsi yhtenäistää myös järkeistää opetusta ja myös helpottaa opettajan työtä. Monissa aineissa hänellä oli käytettävissä oppikirjat, joiden sisällöt oli myös ennakkoon tarkastettu. Erityisesti suosittiin narratiivisia kirjoja kertomuksineen.
Oppiainevalikoima oli laaja. Asioita opittiin opetuksesta, lukemalla ja tekemällä tehtäviä. Opetettavia asioita havainnollistettiin ja kerrattiin.Taitoja opittiin tekemällä. Läksyillä oli vahva tehtävä. Läksyjä ei pitänyt osata sanatarkasti vaan vapaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti