Valtuuston perehdytys: Kasvun ja oppimisen toimialan esittely 22.9.

 

UUDEN valtuuston valtuutetuille ja varavaltuutetuille järjestettiin tänään perehdytys Kasvun ja oppimisen toimialaan.

PÄÄTEEMOJA oli 5:

1) Kasvun ja oppimisen toimiala Harri Rinta-aho, 15 min

2) Suomenkielinen varhaiskasvatus Virpi Mattila, 15 min

3) Suomenkielinen perusopetus Juha Nurmi, 15 min

Sitten vartin tauko

4) Suomenkielinen toiseen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Tapio Erma / Merja Nordling, 15 min

5) Ruotsinkieliset sivistyspalvelut, Outi Saloranta-Eriksson, 15 min

Niiden jälkeen oli varattu 30 minuuttia keskustelulle.

KIRJASIN muistiin kiinnostavia pointteja suomenkielisestä toiminnasta.

Kasvun ja oppimisen toimiala,  Harri Rinta-aho 

• Toimialan nimi on KOTO
• Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku
• Uutena nuorisoasiainjaosto
• Maan parhaat koulutuspalvelut
• Koronasta toipuminen vie enemmän kuin yhden vuode
• Tavoitteena:Sosiaalinen hyvinvointi: Segregaation ehkäisy ja kotouttaminen; Korona-ajan vahinkojen korjaaminen sekä lasten ja henkilöstön jaksaminen; Espoon harrastamisen mallin kehittäminen: Jokaiselle lapselle harrastus
• Tulevaisuus: 
• Espoo edelleen johtava koulutuskaupunki. Hyvät tulokset. Oppimiserot ovat kasvussa.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi sote-ratkaisussa
• Digitalisaatio
• Kansainväliseen koulutukseen panostaminen
• Resurssit

• • Rahoituksen riittävyys Soten jälkeen
  • Kouluverkkotarkastelu (muutos on parempi mahdollisuus)
  • Investointipaineet (espoolaisia 4500 lisää tänä vuonna, noin 800 uutta koululaisia)
  • Työvoiman saatavuus

Suomenkielinen varhaiskasvatus, Virpi Mattila  

Mitä varhaiskasvatus on? 

Varhaiskasvatuslaki, 1§:

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Jokaiselle mahdollisuus kasvaa parhaimpaansa.

Huoltajalla on valinnanoikeus :

• Kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka
• Yksityisen hoidon- tuki + mahdolliset kuntalisät
• Lasten kotihoidon tuki + mahdolliset kuntalisät

KUNNALLINEN VARHAISKASVATUS Päiväkodit (142)

Ryhmäperhepäiväkodit (32) Perhepäivähoitajat (21), yhteensä 12 200 lasta. Henkilökuntaa 2900.

YKSITYINEN VARHAISKASVATUS YKSITYISEN HOIDON TUKI, TUEN ESPOO-LISÄT, OSTOPALVELUT, PALVELUSTETELI

Päiväkodit (91), Ryhmäperhepäiväkodit (2), Perhepäivähoitajat (29)

- koko- ja osapäiväinen varhaiskasvatus

- esiopetus, kasvun ja oppimisen tuki sekä oppilashuolto (Yksityiset puistotädit)

Noin 3800 lasta.

LASTEN KOTIHOIDON TUKI + KOTIHOIDON TUEN ESPOO-LISÄT Espoo-lisä + ottolapsiperheiden + monikkoperheiden Espoo-lisä. Noin 3500 lasta.

Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettu käyttöön 1.8.2021. Palvelusetelin käyttö laajenee. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kasvaa.

Henkilöstön koulutustaso nousee.

Uhkia:

• Henkilöstön saatavuusongelmat, pula kelpoisuuden omaavasta henkilöstöstä, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista
• Henkilöstön ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin vaarantuminen
• Vieraskielisten lasten määrän ja osuuden kasvu
• Päiväkotien eriytyminen lasten taustan mukaan

Suomenkielinen perusopetus, Juha Nurmi

Suomenkielisessä perusopetuksessa 30 495 oppilasta:

• 430 esikoululaista
• 20 403 oppilasta vuosiluokilla 1-6
• 9 549 oppilasta vuosiluokilla 7-9
• 113 oppilasta perusopetuksen lisäopetuksessa (kymppiluokka)

• Vieraskielisiä oppilaita vuosiluokilla 0-9 on 6912, mikä on noin 22,7% oppilasmäärästä.
• Erityisen tuen oppilaita on 2927 eli 9,8% vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärästä
• Peruskouluja on 75, yksi vähemmän kuin viime lukuvuonna, koska Veräjäpellon ja Leppävaaran koulut yhdistyivät 1.8.2021 alkaen. Pienimmässä koulussa on 33 oppilasta ja suurimmassa 830 oppilasta.

• Iltapäivätoimintaan osallistuu noin 4600 oppilasta ja vammaisten hoitoon noin 260 lasta.

• Henkilöstömäärä noin 3 200, tämän lisäksi vuokratyövoimaa Seuresta (lähinnä avustajapalveluhenkilöstöä)

Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku:

• Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa laitetaan siirtymä varhaiskasvatuksesta opetukseen kuntoon: yhteiset käytännöt (mm. tiedonsiirto ym.)

• Yhdessä toisen asteen ja nuorison kanssa varmistetaan, että peruskoulun jälkeinen oppivelvollisuuden toteuttaminen sujuu kaikkien oppilaiden osalta ilman

katkoksia. Opinto-ohjausta ja varhaista puuttumista ongelmiin tehostetaan

• Riittävän yhteiset käytännöt ja opetuksen järjestämisen periaatteet ruotsinkielisen perusopetuksen kanssa kuitenkin huomioiden yksiköiden erilaisuus ja kulttuuri

•  Vieraskieliset: Suomen kielen opetuksen toteuttaminen, kotouttamisen vahvistaminen, opetus entistä useammin omassa lähikoulussa. Kehitetään englanninkielisen ja kaksikielisen opetuksen palveluita.

• Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen: vain hyvinvoiva oppilas oppii

• Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueina vieraskielisyyden tuki, erityinen ja tehostettu tuki sekä digitalisaatio

Kohti isompia kouluyksiköitä ja että entistä useampi oppilas kävisi omaa lähikoulua omassa sosiaalisessa ympäristössään,

Perustelut: Isommissa yksiköissä  

• helpompi järjestää oppilaan tarvitsema erityinen tuki (erityisluokassatai yleisopetukseen integroituina) sekä vieraskielisyyden tuki
• erityisluokista ja maahanmuuttajien pienryhmistä on helpompi siirtyä takaisin oman koulunyleisopetukseen sen jälkeen kun pienryhmää ei enää tarvita
• koulu pystyy järjestämään laajemman kieliohjelman ja valinnaisaineiden tarjonnan ja tukemaan oppilaiden eri lahjakkuusalueita.
• psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja on useampana päivänä paikalla.
• Joustava pedagoginen ryhmittely onnistuu paremminkoulussa, jossa on useita ryhmiä kullakin luokka-asteella.
• oppilasalue on maantieteellisesti laajempi, jolloin siihen mahtuu
• sosioekonomisesti erilaisia alueita (segregaation torjunta).
• kestävän kehityksen näkökulma tukee pysymistä omassa lähikoulussa ja erityisoppilaidenkuljetuskustannukset pysyvät kurissa
• vuokrakulut ja toimintokustannukset oppilasta kohden ovat pienemmät (TakE)

Uhkia: 

Espoon taloudellinen toimintaympäristö tiukkenee

Segregaation ehkäisy

Suomenkielinen toiseen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Tapio Erma / Merja Nordling 

Lukiokoulutus: 10 lukiota, noin 6000 opiskelijaa

• Espoonlahden lukio, painotus kielten opetus

• Etelä-Tapiolan lukio, painotus talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus, IB-

ohjelma

• Haukilahden lukio, urheilulinja

• Kaitaan lukio, kuvataidelinja

• Kuninkaantien lukio, painotus informaatioteknologia ja media

• Leppävaaran lukio, urheilulinja

• Otaniemen lukio, matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen erityistehtävä sekä teatterin ja median linja.  Valtakunnallinen kehittämistehtävä 

• Tapiolan lukio, musiikin opetuksen erityistehtävä. Valta-kunnallinen kehittämistehtävä:  

• Viherlaakson lukio, taidelinja

• Espoon yhteislyseo- ei painotusta

2. asteen koulutuksen koordinointi ja laajennettu oppivelvollisuus

• Espoon peruskoulun päättänyt oppivelvollisten ikäluokka 2021 3230
• Ilman jatkopaikkaa 9.9. noin 20. 

Nuorisopalvelut 300 000 kohtaamista vuosittain nuorten kanssa

• Alueelliset nuorisopalvelut: 18 nuorisotilaa, digitaalinen nuorisotila ja 2 liikkuvan nuorisotyön yksikköä (paku ja matkailuauto). Pääasiallinen kohderyhmä 12-17-vuotiaat. Lisäksi kesätoimintana n. 800 kurssi- ja leiripaikkaa 9-17 –vuotiaille.
• Ohjaamotalo: Kynnyksetön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu 16-29 –vuotiaille Leppävaaran starttipisteellä. Apua mm. opiskeluun, ammatinvalintaan, työnhakuun, asumiseen, toimeentuloon, talouteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa monialaisena yhteistyönä.
• Tuemme nuorisoyhdistysten, vapaiden nuorten ryhmien sekä nuorisovaltuuston toimintaa.

Strategiset kärjet tuleville vuosille: 

• Digitaalinen nuorisotyö, 
• kansainvälinen nuorisotyö, 
• kestävä nuorisotyö, 
• osallisuus ja vaikuttaminen sekä 
• yhdenvertaisuus. 
• Osallistumme aktiivisesti espoolaiseen, suomalaiseen sekä eurooppalaiseen nuorisopoliittiseen keskusteluun.

Kaupunkitas. 2. asteen koulutuksen opiskeluhuolto (psyk ja kur) 12 500 opiskelijaa

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut, Outi Saloranta-Eriksson

Oma lautakunta: Svebi

• 1423 barn i småbarnspedagogik
• 3075 elever i den grundläggande utbildningen 
• 642 studeranden i gymnasiet
• 3825 studeranden på Arbis-kurser
• 5407 möten med ungdomar
• 7586 besökare i kulturverksamhet (2019, inkluderar ej Kulps, Kulturspaning, Kulturkedjan)

• 25 kommunala daghem + 2
• familjedagvårdare + 1 köpavtal, 1
• servicesedeldaghem, 3 privata daghem (1
• gruppfamiljedaghem) 11 grundskolor
• 1 gymnasium
• 1 ungdomslokal
• 1 kultursal
• Arbis använder stadens lokaler
• + yrkesutbildning i Prakticum, +16 tjänster köps

Keskusteluosuus

KIRJASIN muistiin kiinnostavia pointteja suomenkielisestä toiminnasta.