Huomenna. Kouluvaariksi

HUOMENNA on jännä päivä. Minut on kutsuttu kouluvaariksi. Ensimmäinen vaaripäivä  maanantaina klo 9-12.15. Yes! 

Onneksi Aurorassa on jo kokenut kouluvaari,  Espoon yhteislyseon koulun rehtori-emeritus Paavo Kokkala. Voi kysyä neuvoa.

Tehtävään ei vaadita koulu-tusta, mutta mm. Oulussa on osallistuttava MLL:n järjes-tämään perehdytykseen. Ruotsinkielisillä alueilla kursseja on järjestänyt Folkhälsan.

Minä perehdytin itseäni lukemalla kouluvaareista tehtyjä juttuja netissä.

Kouluvaari on yhteisöllinen isoisä, vapaaehtoinen vanhempi - yli 55-vuotias-  mies, joka haluaa olla alakoulun oppilaiden, erityisesti pienten oppilaiden ja opettajien apulainen  ja  tukena tavallisesti kerran viikossa. Kouluvaari ei  ole opettaja eikä kouluavustaja, vaan kaksi lisäsilmää ja kättä auttamassa tarvittaessa opettajaa.  

Kouluvaarit toimivat luokan opettajan ehdolla omilla vahvuuk-sillaan. Kouluvaarit osallistuvat tavallisesti kerran viikossa opettajan kanssa sovituille tunneille sekä ruokailuun. Vapaa-ehtoistyötä tehdään "ruokapalkalla".

KOULUVAARI-toiminnalla on pitkät juuret. Pisimpään koulu-vaareja ja -mummoja on tiettävästi ollut Yhdysvalloissa. Idea kouluvaareista kulkeutui Suomeen Ruotsin kautta, ensin Suomen ruotsinkielisille alueille. Toiminnan isä oli turkulainen Börje Gorschelnik.  Vaaritoiminta alkoi Turussa vuonna  2000 ensin ruot-sinkielisissä kouluissa.  Kouluvaarien tai tukivaarien  yhteistyö-kumppanina on monin paikoin mm. Tampereella Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 

Googlettamalla selvisi, että vaareja on tänään ympäriSuomea. On arvioitu, että heitä on Suomessa yhteensä jopa kolmattasataa. Joissain kunnissa heillä on oikein oma aattellinen yhdistyksensäkin. Eräissä paikoissa vaariksi vaaditaan peräti suosittelija.

POIMIN itselleni talteen Kouluvaarin aakkosiksi lehdistä koke-neempien antamia ohjeita.

Mitä kouluvaarit  voivat tehdä? Mitä lapset voivat tehdä kouluvaarin kanssa?

• Antavat aikaa ja ovat läsnä
• Apuna valvonnassa esim. uimahallissa poikien puolella
• Askarrella
• Auttavat opetuksessa aineissa, joita tuntee, jos opettaja niin toivoo
• Auttvat tavaroiden etsimisessä
• Auttaa pitämään luokassa hyvää työrauhaa
• Auttaa pukeutumisessa, kun mennään ulos ja talvella luistimia jalkaan
• Heille voi kertoa kuulumisia ja  purkaa sydäntään
• Kannustavat, kehuvat,  lohduttavat ja neuvovat (esim. heille voidaan antaa näyttö kertotauluosaamisesta)
• Katsovat,  ettei kukaan jää yksin 
• Luuntelevat lasten jutut ja hakevat laastaria, kun sitä tarvitaan.
• Kuulla tarinoita ja satuja
• Leikkiä
• Luovat turvallisuutta
• Ovat apukäsinä tunneilla, välitunneilla, retkillä ja vaikkapa konserteissa
• Ovat arvokasvattajia
• Ovat lisäaikuisia suurissa opetusryhmissä
• Ovat pienten tukena ja apuna
• Ovat seurana
• Parhaimmillaan estää syrjäytymistä ja kiusaamista
• Perinteiden ja vanhojen asioiden kertaamisessa. 
• Rauhoittelee vilkkaampia
• Rikastavat opetusta omalla erikoisosaamisellaan ja elämänkokemuksellaan
• Ruokaillaan yhdessä nätisti
• Tehdään tehtäviä
• Tukee kasvua ja hyvää lapsuutta
• Tuovat lasten maailmaan miehiä ja oman sukupolvensa lisän kouluun. Kaikilla ei ole omaa vaaria, ainakaan lähellä.
• Tuovat mukanaan myös yhdet valvovat silmät lisää, vaikka vastuu ryhmästä säilyy tietenkin luokanopettajalla. 
• Turvaavat kadunylityksiä suojateillä
• Vastaavat lasten aikuisten läsnäolon nälkään.

KOULUVAAREILLA ei ole virkamiehen vastuuta, mutta heitäkin koskee salassapitovelvollisuus. Koulussa ollaan koulun säännöillä ja ehdoilla.. Kaikkiin oppilaisiin, sukupuoleen ja kulttuuritaustaan katsomatta, suhtaudutaan samalla positiivisella asenteella. 

Muita vinkkejä

• Muista kertoa itsestäsi
• Opettele lasten nimet (sainkin jo luokkakuvan)