KUVA: Symposiumin aluksi luettiin kasvatustieteen laitoksen johtajan Marja Martikaisen tervehdys. Siinä muistutettiin mieliin, että nimenomaan Matti Koskenniemi perusti laitoksen. Professori Juhani Hytönen toi tilaisuuteen Soveltavan kasvatustieteen laitoksen terveiset.- Päivitetty 22.12.-
SUOMEN kasvatustieteen grand old manin, professori Matti Koskenniemen syntymästä tuli 19.12.2008 kuluneeksi 100 vuotta. Tapahtuman kunniaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ja soveltavan kasvatustieteen laitos järjestivät symposiumin. Paikalla oli merkittävä joukko Koskenniemen oppilaita, työtovereita ja hänen elämäntyönsä ihailijoita.
JUHANI HYTÖNEN muisteli Koskenniemeä opettajankoulutuksen uudistajana. " Koskenniemeillä oli iso vaikutus siihen, että luokanopettajantutkinnosta tuli vuonna 1978 akateeminen loppututkinto." Koskenniemen opettajanäkemys elää yhä tutkivan opettajan ihanteessa. Koskenniemi korosti didaktista luovuutta.
- Opettaja ei ole opetusteknikko, jonka osaamisen perustuu tiettyihin tyyppiratkaisuihin, toisin kuin ns. teknologisessa koulukunnassa ajateltiin, Hytönen korosti.
DOSENTTI, yliopistonlehtori Harri Pitkäniemi pohti omassa esitelmässään, ovatko kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusperinne todellisuudessa niin erilaisia kuin tavataan olettaa - taustaideologioita kuitenkaan unohtamatta. Hänen mukaansa uusi integroiva lähestymistapa on tekemässä läpimurtoa.
- Tulevaisuudessa ainakin osa tutkimuksista pitäisi suunnitella siten, että monometodeja (= laadullinen ja määrällinen) integroidaan, jolloin päästään tutkimukseen, jossa yhdistetään niiden "parhaat puolet"; Tutkitaan olennaisia ja haasteellisia asioita, mutta huolehditaan samalla myös tulosten yleistettävyydestä.
PROFESSORI Kirsi Tirri alusti koulusta hyvänä työpaikkana. Esitelmä pohjautui laajaan kansainväliseen tutkimukseen haasteista huolimatta hyvin menestyvistä kaupunkikouluista.
- Uudeksi kasvatuspääräksi on nousemassa globaali maailmankansalainen. Tämä asettaa vaatimuksia rehtoreille moraalisina esimerkkeinä ja opettajille eettisen sensitiivisyyden suhteen, Tirri muistutti.
KUVA: Rehtori Martti Hellström esitteli pienimuotoista tutkimustaan Matti Koskenniemen ajatusten vaikutuksista tämän päivän kouluissa videoesityksen avulla. (Kuva Tuomo Aalto)Hellströmin kohdejoukkona ollut vuosina 1974-77 luokanopettajaopiskelunsa aloittanut kurssi koki Koskenniemen pedagogiikan yhä itselleen tärkeäksi. - Vanhana starbanakin kuljen yhä Koskenniemen viitoittalla tiellä, siteerasi Hellström yhtä vastaajaa.
Ks. lisää.
Professori Leena Krokfors ja tutkija Jarkko Mylläri hämmästyttivät yleisöä uusimman tekniikan uskomattomilla mahdollisuuksilla koota ja analysoida observointiaineistoa koululuokasta. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen InnoSchool-projektin ja Koskenniemen klassisen DPA-tutkimushankkeen sukulaisuus tuli mainiosti esille.
PÄÄTÖSESITELMÄN piti symposiumin isä, emeritus-professori Pertti Kansanen. Hän tarkasteli Koskenniemen didaktisesti ajattelevan opettajan käsitettä.
- Koskenniemen mukaan se, että opettaja ratkaisee itsenäisesti käytännön ongelmat, johtaa todennäköisimmin korkeatasoiseen tuloksiin. 2000-luvulla opettajan ajattelu on kansainvälisesti dynaaminen tutkimuskohde, ja vaikka eri syistä suomalaistutkijat puhuvat nykyään pedagogisesta ajattelusta, käsitteellä on siteet Koskenniemen didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteeseen, Kansanen muistutti.
ESITELMIEN jälkeen käydyn keskustelun puheenjohtajana toimi emeritusprofessori Juhani Jussila.
Ensimmäisenä pyydetyn puheenvuoron käytti niinikään vasta emeritusprofesoriksi siirtynyt Kari Uusikylä
KUVA: Uusikylän mukaan Koskenniemen ideat ovat olleet kestäviä on sitten kyse kvalitatiivisesta otteesta, observointimetodista, opetuksen moraalisesta luonteesta tai opettajan didaktisesta ajattelusta.
- Tai siitä näkemyksestä, että opetusta voidaan tutkia monesta näkökulmasta, mutta ainutlaatuisena ilmiönä se on nimenomaan kasvatustieteen tutkimuskohteena, Uusikylä päätti.
Koskenniemen oppilas emeritusprofessori Erkki Komulainen pohti hänkin didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteen syntyä:
- Oleellista ideassa oli, että opettaja ei seuraa mitään kaavaa, vaan joustaa ja ottaa tilanteen ehdot huomioon. Koskenniemi puhui ns. ilmaantuvasta tavoitteesta. Opettajan kannatti joustaa suunnitelmistaan, kun tunnin aikana oppilaat innostuivat jostain muusta arvokkaasta (itsemotivaatio).
KUVA: FT Pekka Silventoinen muisteli lämmöllä omaa opettajaansa ja kiitteli symposiumia, jossa Koskenniemen tärkeät ajatukset nostettiin nuorempienkin kuultavaksi- Se lämmittää vanhan miehen sydäntä.
Virallisen osuuden jälkeen osallistujille oli luvassa palkinto: pientä syötävää ja juotavaa sekä Erkki Komulaisen kiehtovasti kokoama kuvaesitys Koskenniemen ja hänen perustamansa laitoksen historiasta.
Matti Koskenniemi
(1908-2001)
Matti Koskenniemi on erityisen tuttu vanhemmille luokanopettaja- polville yhtenä huomattavimmista suomalaisista didaktiikan tutkijoista. Hänen yhdessä Kaisa Hälisen kanssa v. 1970 kirjoittamansa ”Didaktiikka- erityisesti peruskoulua varten” oli tärkeä tenttikirja ja alan klassikko.
Koskenniemi syntyi 1908 Iidassa Japanissa lähetyssaarnaajapapin perheeseen. Hän valmistui Turun yliopistosta kemia pääaineenaan vuonna 1930. Pätevöidyttyään Koskenniemi toimi kansakoulunopettajana ja sittemmin kansakouluntarkastajana. Väitöskirjassaan Soziale Gebilde und Prozesse in der Schulklasse (1936) hän tutki oman koulunsa oppilaiden muodostamaa sosiaalista yhteisöä ja toi tieteelliseen keskusteluun sosiometrisen menetelmän yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Koskenniemi nimitettiin kasvatusopin professoriksi Jyväskylän yliopistoon 1944 ja kasvatus- ja opetusopin professoriksi Helsingin yliopistoon 1955.
Peter Petersenin reformipedagogiset ideat juurtuivat Koskenniemeen, ja hänen kauttaan kansakoulupedagogiikkaan. Koskenniemen teos Kansakoulun opetusoppi (1944) olikin vedenjakaja uuden ja vanhan pedagogiikan välillä. Koskenniemelle sosiaalinen kasvatus oli kaiken koulukasvatuksen ja opetuksen perusta
Tutkija Koskenniemeen liitetään ennen muuta pitkäkestoinen ”The Development of Young Elementary School Teachers”-tutkmus (1965) sekä Didaktisen Prosessi Analyysin tutkimushanke. DPA:n tutkimusajatuksella on ollut suuri vaikutus nykyiseen suomalaiseen opetuksen tutkimukseen. Koskenniemen opetuksen teoriaa käsittelevä Opetuksen teorian perusaineksia (1968) muodostui alan klassikoksi.
Kasvatustieteen professorin virasta Matti Koskenniemi erosi täysinpalvelleena 1972. Matti Koskenniemi kuoli 11.12.2001 lähes 93 vuotiaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti