KUVA: Tärkeä asiakirja: Erityisopetuksen strategia löytyy netistä tästä linkistä.
SAIN oikein pääkallonpaikalta kommentteja tässä blogissa käydystä erityisopetuksen uudistusta koskevista lastuista. Kaunis kiitos. Lienee syytä nyt päivittää tekstiä niin että siitä näkyy mikä on hapuilua ja mikä vahvemmalla perustalla. Samalla näkyy, mikä on vielä blogin pitäjälle epäselvää. Päivitetty uudelleen klo 19.03.
Eli olisikohan näin paremmin:
OPETUSMINISTERIÖ on siis laatinut erityisopetuksen strategian. Nyt sitä lihallistetaan Opetushallituksen johdolla. Tässä työssä myös Espoo (ja esim Auroran koulu) on mukana. Uuden strategian mukaan koko "erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen" –sanoista luovuttaan ja puhutaan erityisen tuen päätöksestä. Ei siis enää puhuta erikseen yleisopetuksesta ja erityisopetuksesta vaan perusopetuksesta ja sitä täydentävästä tuesta (joista yksi on erityisopetus)
ESPOOLAISTYÖRYHMÄN lähtökohtana on ollut , että ennen kuin rynnätään perusopetuksen erilaisen tuen määrittelyyn, on määriteltävä, mitä on 2000-luvun hyvä perusopetus (virallisemmissa papereissa puhutaan laadukkaasta ja yhtenäisestä perusopetuksesta).
Pohdinnoissamme hyvään perusopetukseen kuuluu pedagoginen (luokan sisäinen) eriyttäminen, toisinopettaminen, ohjaus vaihtelevat työtavat ja mm. yläkoulussa luokanvalvojan työ. Aika moni meistä innostui kanadalaisesta literacy-ajattelusta (Selkeät ja kirkkaat tavoitteet, arvokkaat menetelmät, sisältöjen välineluonne, oppimaan oppimisen tavoitteet, selkeät rutiinit, yhteinen kieli ja kaikkiin aineisiin ulottuva opiskelun opettelu) .Hyvä (yhtenäinen ja laadukas) perusopetus toteutuu ilman lisäresursseja. Kun tarvitaan lisäresusseja siirrytään opetuksesta tukeen. Tukiopetus muodostaa eräänlaisen vedenjakajan. Tai tarkemmin raja saattaa kulkea keskellä tukiopetusta?
Aurorassa pohdimme pienissä ryhmissä, milloin opettajan opetus muuttuu tueksi. Rajanveto osoittautui vaikeaksi. Opettajahan pyrkii aina tukemaan oppilaita. Ja itse asiassa Yrjönsuurten opetuksen määritelmässä opetus on (1) merkityksen ja (2) opittavien asioiden merkittävyyden ymmärtämisen auttamista. Selkeämpi muutos tapahtuu, jos tuentarve on jatkuvaa. Jos lapsi putoaa muutoin kyydistä.
TUEN MUODOT (hahmottelua)
Hahmottumassa olisi siis espoolaiskeskustelua mukaillen kolmiportainen tukijärjestelmä:
(1) Kaikki oppilaat saavat jo opetuksen yhteydessä tukea. Osa tuesta on jo opetuksen sisällä, osa tukiopetuksena eli lyhytaikaisena erillisenä tukena. Yleinen tuki toteutetaan normaaliresursseilla.
(2) Tehostettu tuki (joka lisää jotain hyvää siihen, mitä jokainen saa). Espoossa on pohdittu, että tätä tukea tarvittaessa tehtäisiin mahdollisesti pedagoginen arvio. Hahmottumatta on vielä, mikä sen suhde olisi oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki edellyttää lisäresursseja.
Tehostettua tukea tarjotaan usein ennen kuin tehdään päätös erityisestä tuesta. Erityisopetuksen strategian mukaan tehostettua tukea tarvitseville tehdään oppimissuunnitelma (toki sen voi tehdä kaikille). Tehostettuun tukeen kuuluu mm. pitkäkestoinen tukiopetus
(3) Erityinen tuki (johon siirryttäessä tehtäisiin ehkä raskaampi pedagoginen selvitys ja raskaampi paperi HOJKS). HOJKS tehdään erityisen tuen päätöksen jälkeen. Se olisi pedagoginen paperi- ei enää hallinnollinen.
Erityinen tuki muodostuu: (a) erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista. Näitä ovat (b) avustajapalvelut, (c) oppilashuollollinen tuki,(d) tiivis kodin ja koulun yhteistyö, ja myös (e) tukiopetus (f) jne. Erityinen tuki annettaisiin pääsääntöisesti omassa koulussa ja opetusryhmässä; jos lapsen etu niin vaatii, niin erityinen tuki voitaisiin järjestää oman koulun (tai laajemmalta alueelta kootussa) erityisryhmässä ja hyvin painavista syistä erityiskoulussa. Kaikkiaan tarkoitus on lisätä oppilaiden mahdollisuutta saatta tukea omassa koulussaan.
UUTTA tullee lisäksi olemaan se, että kaikkein eniten tukea tarvitsevat oppilaat saavat erityisopetusta on esiopetuksessa (varhennettu tuki)
JOITAIN kysymyksiä nousee mieleen
(1) Paperityön hallinta
Me Aurorassa emme olleet kauhean innostuneita ajatuksesta, että jokaiselle oppilaalle tehtäisiin oppimisen arvio (tai oppimissuunnitelma). Siihen tarvitaan työaikaa.
Se tuntui hyvältä, että integraation korvaisi hallinnollisesti kevyempi siirtyminen tehostetun tuen piiriin (johon siirryttäessä tukitoimet kirjattaisiin). Näin opettajilla ja oppilashuollon henkilöstöllä jää oikeasti aikaa antaa tukea eikä vain hallinoida sitä.
(2) Väärinkäsitys HOJKSista
Ehdimme jo huokaista, että HOJKSIN laadinta liittyisi jatkossa vain tilanteeseen, jossa erityistä tukea annetaan erityisryhmässä. Se oli väärinkäsitys. Erityinen tukikin pyrittäisin strategian mukaan antamaan ensisijaisesti omassa koulussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti