Seuraava opettajapolvi tulee - vain tuunausta vailla

Lauttasaaren ala-aste

TERVEISIÄ maisteriharjoittelusta! Takana on Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston (suomeksi  OKL) harjoittelijoiden ensimmäiset opetusviikot. Yhtä harjoittelijaa lukuunottamatta kaikki vetivät tämän viikon pari-/yhteisopettajina. Se on todella upea työtapa.

Olen nyt käynyt kaikilla neljällä koululla, joissa minulle yleisdidaktikkona nimetyt 9 pian valmistuvaa luokanopettajaa pitävät tunteja. Lauttasaaressa on yksi pari, Taivallahdessa kolme paria, Mäntymäellä yksi pari ja Vallilassa soolona harjoitteleva ns. ahotoija.  (Riittävän pitkä opettajakokemus lasketaan "aikaisemmin hankituksi osaamiseksi" ja se hyväksiluetaan opinnoissa. Niinpä hänen harjoittelunsa on about puolet lyhyempi.)

LAUTTASAAREN ala-aste on iso koulu, ja oppilaita on ainakin kolmessa eri pisteessä. Omien harjoittelijoiteni  "luokka" sijaitsee ns. Hedengrenin talossa - siis vanhassa konttorirakennuksessa, sen kolmannessa kerroksessa. Oppilaat pääsevät sinne massiivista ulkoportaikkoa pitkin suoraan oikeaan kerrokseen. Avokonttoriin on rakennettu nykyaikaiset avoimet tilat, ns. oppimisalueet luokka-asteittain. Tiloissa ei ole perinteisiä väliseiniä, vain verhoja ja kaapistoja ja upouusia ja jopa erikseen sinne suunniteltuja katsomityyppisiä elementtejä.  Lauttasaaren ala-asteen tämä osa onkin Helsingin valitsema  kansainvälinen vierailukoulu, jossa käy mm. ministereitä ympäri maailmaa. Joten kyllä harjoittelijoiden kelpaa-eikä vain puitteiden vuoksi.

Ohjaavat opettajat tekevät oikeasti ja mielellään yhteistyötä - mm. meneillään olevalla ilmiöviikolla.  Pistetyöskentelynä toteutettavalla 3. luokkien  ilmiöviikolla harjoittelijat muiden mukana vetävät saman session 10 kertaa 10:lle ryhmälle. Aivan poikkeuksellinen mahdollisuus  hioa  yhtä  parin kanssa vedettyä tuokioita huippuunsa. No seuraavilla viikoilla lukkari on sitten tavallisempi.

EILEN kävin myös Kauniaisten Mäntynmäen koululla, jossa olen saanut ohjata  harjoittelijoita aikaisemminkin.

Tässäkin koulurakennuksessa on vänkiä tilaratkaisuja.  Osa luokista on ehditty useaankin kertaan modernisoida. Niissä liitu/valkotaulun ja dataprojektorin korvaa jättiscriini.  Loputkin saavat uudet vekottimet pian. Koulu on siirtymässä kohti koulukirjattomuutta,

Mäntymäellä  on komea maine pedagogiikan alalla  jo ainakin 1980-luvulta alkaen. Kuten Lauttasaaressakin, Mäntymäellä on useita ohjaajakoulutuksen saaneita, kokeneita, taitavia  opettajia. Specialiteettina  täällä on mahdollisuus harjoitella kielikylpyluokissa.

TOISSAPÄIVÄ vierähti helsinkiläisessä Taivallahden koulussa Töölössä. Koulu kuuluu sekin suurten koulujen joukkoon. Luokkia on useissa rakennuksissa ja kerroksissa. Luokkahuoneet on täällä (ja Vallilassa) vielä turvallisesti tallella. Opettajahuoneita on (ainakin) kaksi. Etäisyydet ovat siksi pitkiä. Saneeraus on edessä täälläkin niinkuin Lauttasaaren päärakennuksessakin lähivuosina. Kun harjoittelijapareja on kolme samalla didaktikolla, syntyy mm. matkoista

synergiaetua ,  mutta myös hieman haipakkaa. Palautteeseen jää aikaa välitunnin verran. Eikä aina ole välitunta. Toisaalta on varmaan hienoa harjoitella huippu-uusissa tiloissa. Toisaalta suurin oma suomalaiskouluista on ihan tavallisia, ja näissä kouluissa saa tuntuman koulun arkeen.

TÄNÄÄN ajelin Vallilaan Vallilan alakoululle jo toisen kerran. Sekin on jäänyt pieneksi. Oppilaita on sijoitettu myös muihin rakennuksiin. Sijoitettiin muuten jo silloin, kun minä kävin Vallilan kansakoulua. Oma luokkani joutui evakkoon junaradan toiselle puolelle Pääskylänkadulle vanhaan puutaloon.

Päivän aluksi pääsin seuraamaan tovin oppilaiden itse toisilleen järjestämiä pajoja: teatteria, koripalloa, parcouria.. varausjärjestelmämä käytettiin Popup-koulua.  Pajat kestävät kaksi aamun ensimmäistä tuntia. Hieno, yli 7-vuotta vanha perinne. Välitunnin jälkeen koulu jatkui taas lukkarin mukaan,

VALLILAN koulu on perustettu vuonna 1902. Monet koulun tilat kantavat pää pystyssä menneiden aikojen traditiota.Ovien yläpuolella lukee kipsikirjaimin: Lääkäri, odotushuone, kirjasto, käsityöt.... Opettajakunta on seiniä uhmaten nuorekasta. Myös uutta tekniikkaa käytetään. Padeja riittää.

ENSIMMÄINEN varsinainen harjoitteluviikko on siis kaikilta opiskelijoilta hienosti hoidettu. Jäljellä on yhdellä harjoittelijalla enää puoli viikkoa, muilla about kolme.  On etuoikeus saada seurata heidän kehittymistään.

Ja jo tässä vaiheessa kaunis kiitos kaikille luokkansa harjoittelijoita ottaneille ja vaativan ohjausvastuun kantaneille  luokanopettajille.