NÄIN pitkänä perjantaina tartun taas Raamattuun. Tällä kertaa Juudakseen. Mitä hänestä tiedetään? Mitä hän teki?
"Sukunimi" Iskariot viittaa siihen, että hän oli kotoisin Keriotista. Tai sitten se viittaa "tikareihin", radikaaliin Israelin itsenäisyyttä ajaneeseen väkivaltaiseen ryhmään.
Raamatun (sellaisena, millaiseksi se on toimitettu) mukaan Juudas oli yksi Jeesuksen 12 opetuslapsesta. Kolmisen vuotta Juudas julisti muiden opetuslasten kanssa Jumalan valtakunnan tulemista (vaikkei ymmärtänyt siitä sen enempää kuin hekään). Hän oli opetuslasten rahakukkaron hoitaja. Hän oli myös se opetuslapsista joka kavalsi Jeesuksen. Katui sitä ja kuoli joko tapaturmaisesti tai hirttäytymällä.
Viralliseen kaanoniin kuuluvat evankeliumit kertovat Juudaksesta hieman eri sävyin. Daniel Nylund on blogissaan analysoinut kiinnostavasti näitä Juudaksesta esitettyjä tulkintoja. Hän kirjoittaa:
Ensimmäisenä asiasta kirjoittanut Paavali ei siis näytä tietävän Juudaksen erityisroolia.
Juudas Markuksen evankeliumissa
Vanhimmassa evankeliumissa (kirjoitettu 60-70 jaa) Juudas mainitaan nimeltä vain kolme kertaa. Hänet kuvataan henkilönä, joka toimitti Jeesuksen vihollistensa haltuun. Hänessä toteutuu muutama Vanhan testamenstin ennustus. Markus ei leimaa Juudasta pahaksi.
Juudas Matteuksen evankeliumissa
Nylundin mukaan Matteus (noin 80-90 jaa) rikastaa Markuksen lyhyttä tarinaa. Tässä versiossa Juudas pyytää itse rahaa papeilta. Uutta on Juudaksen katumus ja itsemurha. Juudas osoittaa näin vastuuntuntoa kuolemalla kunniallisesti. Pikantti yksityiskohta: Jeesus kutsui vielä vangitsemisen yhteydessäkin Juudasta ystäväkseen.
Juudas Luukkaan evankeliumissa
Luukkaan evankeliumissa (kirjoitettu noin 80-90 jaa) kuva Juudaksesta synkkenee. Opetuslasten nimilistassa Juudaksen kohdalla on lisäys, "josta tuli kavaltaja" (kantasanana prodotēs, kavaltaa- Kaikissa muissa kohdissa käytetään sanaa paradidõmi, joka tarkoittaa toisen haltuun antamista tai luovuttamista jollekin). Luukkaan mukaan kavalluksen syynä oli, että Juudas oli Saatanan riivaama. "Silloin meni Saatana Juudakseen". Papit antoivat tässä versiossa Juudakselle rahaa pyytämättä. Luukaan evankeliumissa Jeesus torjuu Juudaksen suudelman. Edes Jeesus ei enää halunnut koskettaa häntä.
Juudas Apostolien teoissa
Apostolien tekoja pidetään Luukkaan evankeliumin jatko-osana. Siinä kerrotaan, kuinka (itsekin petturi) Pietari maalaa synkkää kuvaa Juudaksesta. Hän väittää, että Daavidin psalmi on ennustus, jonka Pyhä Henki Daavidin suulla on lausunut ennalta Juudaksesta:
Luukas ei tunne pienintäkään myötätuntoa Juudasta kohtaan.
Juudas Johanneksen evankeliumissa
Evankeliumeista viimeinen: Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu Jerusalemin ja sen temppelin hävityksen jälkeen, ehkä noin 100 jaa. Juudaksesta on nyt kehittynyt täysin musta. Nyt Jeesuskin kutsuu Juudasta Saatanaksi:
Myös Johanneksella pahan ajatuksen Jeesuksen kavaltamisesta pani Juudaksen sydämeen Paholainen. Tässä evankeliumissa Jeesus myös tietää, kuka hänet kavaltaa (muissa opetuslapset jätetään tutkailemaan itseään) ja paljastaa sen antamalla Juudakselle leipäpalan - ja silloin Saatana meni häneen. Sitten on mielenkiintoinen ja monitulkintainen kohta:
Johannes kuvaa kavalluksen omalla tavallaan: Juudas on kuin koko operaation johtaja eikä vain yöpymispaikan paljastaja. Kuoleman suudelmaa ei ole. Jeesus ei edes huomaa Juudasta. Hän paljastaa itse itsensä. Opetuslapset eivät karkaa, kuten muissa evankeliumeissa. Juudas on vain poikkeuksellisen ahne varas ja härski valehtelija, jonka kohtalo oli alusta lähtien joutua Saatanan ruumiillistumaksi, Nylund tiivistää. Sellaisena hän täytti mitättömän, mutta jostain syystä välttämättömän, tehtävänsä Jeesuksen petturina.
Hmmm.
Jeesuksen opetuslasten ei kerrota missään vaiheessa suhtautuneen vihamielisesti Juudakseen. Kellään ei näyttänyt olleen mitään erityisiä ongelmia Juudaksen kanssa, eikä hänellä muiden kanssa.
Jossain vaiheessa Juudaksesta tulee kaiken pahan ruumiillistuma. Myös Luther ajatteli niin.
Nylund pohtii blogissaan omaa suhtautumistaan, ja kirjoittaa, että "minä mielelläni kuvittelen Juudaksen vain etsineen sovintoa Jeesuksen ja papiston välillä. Sellaiseen Juudakseen minä mieluummin samaistun."
Hän pohtii myös Jeesuksen viimeistä rukousta (Luukkaan mukaan):
Omaa pohdintaani
NYLUNDIN pitkä blogikirjoitus antaa paljon ajateltavaa. Erityisen avaava oli kronologinen tarkastelu: kuinka kuva Juudaksesta on johdonmukaisesti synkennetty. Ja ehkä se on samalla erkaantunut tositapahtumista.
Juudas lähti kiistatta seuraamaan Jeesusta. Miksi? Oliko hän aidosti innostunut vai petturi?
Todennäköisesti hän uskoi Jeesukseen ja oli lojaali oppilas kuten muutkin Jeesuksen oppilaat. Mikä sitten olisi voinut saanut hänet pettämään oppi-isänsä? Vai oliko kyse ylipäätään pettämisestä? Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota myös kavaltamista koskevaan verbiin: Juudaksen toimintaan viitataan kreikankielisellä paradidoomi -sanalla. Antiikin kirjallisuudessa sana viittasi kuitenkin luovuttamiseen, haltuunantamiseen. Negatiivinen vivahde verbiin on tullut myöhemmin.
Päädyn siihen, että meillä ei olekaan vain yhtä tarinaa Juudaksesta. Vaan useita.
Perusfaabeli olkoon: Yksi 12 opetuslapsesta Juudas luopuu oppi-isästään Jeesuksesta sen jälkeen, kun tämä oli saapunut Jerusalemiin, toimii niin, että hänen piilopaikkansa paljastuu, katuu myöhemmin ja kuolee.
Perusfaabelista on erilaisia muunnelmia motiivista riippuen:
(1) Syyksi on esitetty että "Saatana meni häneen". Tällöin Juudas ei kai ole itse vastuussa kavalluksesta? Hän on yksi riivatuista, joita Jeesus yleensä auttoi.
(2) Juudas sai/pyysi teosta rahaa. (Matteuksen evankeliumin mukaan 30 hopearahaa - joka oli varsin vähän). Tässä versiossa Juudas on myöhempien Holocaustien pilakuva, ahneen juutalaisen alkuaihio.
(3) On esitetty, että Juudas oli uskossaan hurskas. Ehkä mekkala, jonka Jeesus oli pannut toimeen temppelissä suuren pääsiäisjuhlan alla oli Juudakselle liikaa. Ehkä Juudas piti Jeesusta temppeliepisodin jälkeen jopa häpäisijänä?
(4) On esitetty, että Juudas pettyi Jeesukseen. Muutamien historioitsijoiden mukaan Juudas kuului selootteihin, roomalaismiehitystä väkivalloin vastustaneisiin sisseihin - siis nykykielellä terroristeihin. Hän ei ollut ainoa- myös toinen opetuslapsi Simon Kiivailija oli selootti. Ehkä he päätyivät Jeesuksen seuraajaksi uskoen ja toivoen, että tämä on se luvattu Messias, joka ajaisi roomalaiset takaisin Välimereen. Temppelin melko rauhanomainen puhdistus, saattoi olla Juudakselle viimeinen pisara siitä, ettei Jeesuksesta oliskaan Israelin vapauttajaksi. Hän pettyi poskea viholliselle kääntävään rauhansaarnaajaan, ja päätti ehkä uhrata hänet sillä toiveella, että kansa nousisi hänen kaipaamaansa kapinaan.
(4) Juudas oli Jeesuksen uskollisin opetuslapsi, joka rohkaisi tätä lähtemään Jerusalemiin ja vakuuttamaan papiston viestistään. Mutta suunnitelma meni pieleen. Kunnianmiehenä Juudas tappoi sitten itsensä.
(5) "Vääräoppisessa" (ja vain salaisuuten vihityille tarkoitetussa) gnostilaisessa Juudaksen evankeliumissa Juudas kuvataan aivan toisella tavalla. Tämä Juudaksen evankeliumi löydettiin 1970-luvulla. Sen kirjoittajaa ei tiedetä. Siinä Juudas oli Jeesuksen suosikkiopetuslapsi, ainoa, joka käsitti, kuka Jeesus todella oli. Niinpä Jeesus kertoi hänelle asioita, joita muut oppilaat eivät saaneet edes kuulla. Juudas petti tämän vain hänen omasta käskystään. Hän hyväksyi petturin roolin draamassa, jonka Jeesuksen täytyi esittää julkisesti. Juudas Iskariot ei olisikaan, kuten monet ajattelevat, mies, joka petti mestarinsa. Hän täytti roolin, jonka hänen mestarinsa hänelle opetti.
Tämän evankeliumin mukaan Jeesus kertoi Juudakselle kaikki valtakunnan salaisuudet ja pyysi Juudasta ilmiantamaan hänet roomalaisille viranomaisille.
(6) Saksalainen tutkija William Klassen on esittänyt oman selitykseksensä Juudaksen toiminnalle. Sen mukaan Jeesus itse pyysi, että Juudas järjestäisi hänelle tapaamisen ylimmäisen papin ja temppelin johtajien kanssa. Tapaamisessa Jeesus voisi vakuuttaa heidätkin sanomastaan. Juudas toimi näin, mutta suunnitelma menikin pieleen. Israelin johtajat eivät hyväksyneet Jeesuksen opetuksia, vaan vangitsivat ja tuomitsivat hänet kuolemaan.
(7) Myös kaunokirjallisuudessa on luotu vaihtoehtoisia "totuuksia". Helsingin Sanomat esittelee tänään juutalaisen Amos Ozin teosta "Juudas". Romaanissa Juudas oli Jeesuksen opetuslapsista ainoa, joka ei ollut köyhä kalastaja vaan varakas maanomistaja. Alkuaan Juudas ujuttautui Jeesuksen seuraajien joukkoon juutalaisen papiston urkkijana. Pian hän kuitenkin uskoi Jeesuksen opetuksiin ja jumaluuteen enemmän kuin kukaan muu. Juudas uskoi, että Jumala hylkää Jeesusta ristille vaan tapahtuu ihmepelastus, joka saa kaikki uskomaan Jeesukseen.
Juudas teki Jeesuksen kuoleman jälkeen itsemurhan. Hän tunsi pettäneensä Jeesuksen uskollaan, ei ilmiannolla. Hän oli suostutellut vastentahtoisen Jeesuksen Galileasta Jerusalemiin, jotta hänen opetuksensa saisi arvoisensa yleisön. Romaanissa Juudas jopa houkuttelee tämän suostumaan
ristiinnaulitsemiseen, koska oli täysin varma, että Jeesus osoittaa suuruutensa astumalla alas ristiltä. Kun näin ei käynyt, Juudas tunsi pettäneensä niin Jeesuksen kuin itsensäkin.
JUUDAKSEN persoona jää arvoitukselliseksi. Hän on yksi kristiuskon traagisimmista hahmoista ja syvimmistä mysteereistä.
"Sukunimi" Iskariot viittaa siihen, että hän oli kotoisin Keriotista. Tai sitten se viittaa "tikareihin", radikaaliin Israelin itsenäisyyttä ajaneeseen väkivaltaiseen ryhmään.
Raamatun (sellaisena, millaiseksi se on toimitettu) mukaan Juudas oli yksi Jeesuksen 12 opetuslapsesta. Kolmisen vuotta Juudas julisti muiden opetuslasten kanssa Jumalan valtakunnan tulemista (vaikkei ymmärtänyt siitä sen enempää kuin hekään). Hän oli opetuslasten rahakukkaron hoitaja. Hän oli myös se opetuslapsista joka kavalsi Jeesuksen. Katui sitä ja kuoli joko tapaturmaisesti tai hirttäytymällä.
Viralliseen kaanoniin kuuluvat evankeliumit kertovat Juudaksesta hieman eri sävyin. Daniel Nylund on blogissaan analysoinut kiinnostavasti näitä Juudaksesta esitettyjä tulkintoja. Hän kirjoittaa:
" Juudasta todella on kohdeltu hyvin eri tavalla eri aikoina. Hän on ollut pahan ruumiillistuma, ahne varas, katala kavaltaja, pettynyt patriootti, traaginen sankari, hippivallankumouksellinen, Jeesuksen paras ystävä ja Jumalan tahdon nöyrin palvelija. Paljon muutakin hänestä on kuviteltu."Juudas Paavalin kirjeissä
Vanhin dokumentti, jossa kerrotaan Jeesuksesta, on Paavalin kirjeet. Paavali kirjoitti ne ennen ensimmäistäkään evankeliumia. Hän ei maininnut Juudasta edes nimeltä. Jeesuksen kuolemasta Paavali kirjoitti:
”Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet (paradidõmi) kuolemaan”.
Puhuessaan viimeisestä ateriasta Paavali käytti samaa sanaa:
”Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin (paradidõmi)...".Nylund pohtii asiaa. "Sinä yönä kuitenkin kaikki hänen seuraajansa antoivat Jeesuksen mestaajiensa haltuun. Niin teki myös hänen taivaallinen Isänsä, eikä Häntä silti kutsuta Jeesuksen kavaltajaksi."
Ensimmäisenä asiasta kirjoittanut Paavali ei siis näytä tietävän Juudaksen erityisroolia.
Juudas Markuksen evankeliumissa
Vanhimmassa evankeliumissa (kirjoitettu 60-70 jaa) Juudas mainitaan nimeltä vain kolme kertaa. Hänet kuvataan henkilönä, joka toimitti Jeesuksen vihollistensa haltuun. Hänessä toteutuu muutama Vanhan testamenstin ennustus. Markus ei leimaa Juudasta pahaksi.
Nylundin mukaan Matteus (noin 80-90 jaa) rikastaa Markuksen lyhyttä tarinaa. Tässä versiossa Juudas pyytää itse rahaa papeilta. Uutta on Juudaksen katumus ja itsemurha. Juudas osoittaa näin vastuuntuntoa kuolemalla kunniallisesti. Pikantti yksityiskohta: Jeesus kutsui vielä vangitsemisen yhteydessäkin Juudasta ystäväkseen.
Juudas Luukkaan evankeliumissa
Luukkaan evankeliumissa (kirjoitettu noin 80-90 jaa) kuva Juudaksesta synkkenee. Opetuslasten nimilistassa Juudaksen kohdalla on lisäys, "josta tuli kavaltaja" (kantasanana prodotēs, kavaltaa- Kaikissa muissa kohdissa käytetään sanaa paradidõmi, joka tarkoittaa toisen haltuun antamista tai luovuttamista jollekin). Luukkaan mukaan kavalluksen syynä oli, että Juudas oli Saatanan riivaama. "Silloin meni Saatana Juudakseen". Papit antoivat tässä versiossa Juudakselle rahaa pyytämättä. Luukaan evankeliumissa Jeesus torjuu Juudaksen suudelman. Edes Jeesus ei enää halunnut koskettaa häntä.
Juudas Apostolien teoissa
Apostolien tekoja pidetään Luukkaan evankeliumin jatko-osana. Siinä kerrotaan, kuinka (itsekin petturi) Pietari maalaa synkkää kuvaa Juudaksesta. Hän väittää, että Daavidin psalmi on ennustus, jonka Pyhä Henki Daavidin suulla on lausunut ennalta Juudaksesta:
”Veljet! Sen kirjoitusten sanan oli käytävä toteen, jonka Pyhä Henki Daavidin suulla oli ennalta Juudaksesta lausunut – tuosta miehestä, joka ryhtyi oppaaksi Jeesuksen vangitsijoille. Hän kuului meidän joukkoomme ja oli saanut osalleen palvelutehtävän niin kuin mekin. Petoksensa palkalla hän hankki itselleen kappaleen maata, mutta sitten hän syöksyi päistikkaa alas, niin että hänen vatsansa halkesi ja sisälmykset pursuivat ulos.”Pietari ei puhu mitään Juudaksen katumuksesta, rahojen palauttamisesta tai itsemurhasta. Hän kertoo kauhunäytelmää varoitukseksi. Lisäksi Pietari väittää, että Juudas itse luopui apostolin virasta.
Luukas ei tunne pienintäkään myötätuntoa Juudasta kohtaan.
Juudas Johanneksen evankeliumissa
Evankeliumeista viimeinen: Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu Jerusalemin ja sen temppelin hävityksen jälkeen, ehkä noin 100 jaa. Juudaksesta on nyt kehittynyt täysin musta. Nyt Jeesuskin kutsuu Juudasta Saatanaksi:
" Jeesus tiesi näet alusta alkaen… kuka hänet kavaltaisi."; " Jeesus sanoi heille: ”Itsehän minä teidät valitsin, kaikki kaksitoista. Silti yksi teistä on Saatana (diabolos).”Johannes lisää tarinaan Jeesuksen jalkojen pesusta yksityiskohdan, jossa nimenomaan Juudas moittii voiteen käyttöä.
" Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.”Johannes selittää itse:
"Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan."Näin Juudaksesta tehdään rahojen kavaltaja(kin).
Myös Johanneksella pahan ajatuksen Jeesuksen kavaltamisesta pani Juudaksen sydämeen Paholainen. Tässä evankeliumissa Jeesus myös tietää, kuka hänet kavaltaa (muissa opetuslapset jätetään tutkailemaan itseään) ja paljastaa sen antamalla Juudakselle leipäpalan - ja silloin Saatana meni häneen. Sitten on mielenkiintoinen ja monitulkintainen kohta:
" Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä aiot, tee se pian!”Jeesus antaa siis luvan?
Johannes kuvaa kavalluksen omalla tavallaan: Juudas on kuin koko operaation johtaja eikä vain yöpymispaikan paljastaja. Kuoleman suudelmaa ei ole. Jeesus ei edes huomaa Juudasta. Hän paljastaa itse itsensä. Opetuslapset eivät karkaa, kuten muissa evankeliumeissa. Juudas on vain poikkeuksellisen ahne varas ja härski valehtelija, jonka kohtalo oli alusta lähtien joutua Saatanan ruumiillistumaksi, Nylund tiivistää. Sellaisena hän täytti mitättömän, mutta jostain syystä välttämättömän, tehtävänsä Jeesuksen petturina.
Hmmm.
Jeesuksen opetuslasten ei kerrota missään vaiheessa suhtautuneen vihamielisesti Juudakseen. Kellään ei näyttänyt olleen mitään erityisiä ongelmia Juudaksen kanssa, eikä hänellä muiden kanssa.
Jossain vaiheessa Juudaksesta tulee kaiken pahan ruumiillistuma. Myös Luther ajatteli niin.
Nylund pohtii blogissaan omaa suhtautumistaan, ja kirjoittaa, että "minä mielelläni kuvittelen Juudaksen vain etsineen sovintoa Jeesuksen ja papiston välillä. Sellaiseen Juudakseen minä mieluummin samaistun."
Hän pohtii myös Jeesuksen viimeistä rukousta (Luukkaan mukaan):
”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.”Eikö rukous koskenutkaan Juudasta?
Omaa pohdintaani
NYLUNDIN pitkä blogikirjoitus antaa paljon ajateltavaa. Erityisen avaava oli kronologinen tarkastelu: kuinka kuva Juudaksesta on johdonmukaisesti synkennetty. Ja ehkä se on samalla erkaantunut tositapahtumista.
Juudas lähti kiistatta seuraamaan Jeesusta. Miksi? Oliko hän aidosti innostunut vai petturi?
Todennäköisesti hän uskoi Jeesukseen ja oli lojaali oppilas kuten muutkin Jeesuksen oppilaat. Mikä sitten olisi voinut saanut hänet pettämään oppi-isänsä? Vai oliko kyse ylipäätään pettämisestä? Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota myös kavaltamista koskevaan verbiin: Juudaksen toimintaan viitataan kreikankielisellä paradidoomi -sanalla. Antiikin kirjallisuudessa sana viittasi kuitenkin luovuttamiseen, haltuunantamiseen. Negatiivinen vivahde verbiin on tullut myöhemmin.
Päädyn siihen, että meillä ei olekaan vain yhtä tarinaa Juudaksesta. Vaan useita.
Perusfaabeli olkoon: Yksi 12 opetuslapsesta Juudas luopuu oppi-isästään Jeesuksesta sen jälkeen, kun tämä oli saapunut Jerusalemiin, toimii niin, että hänen piilopaikkansa paljastuu, katuu myöhemmin ja kuolee.
Perusfaabelista on erilaisia muunnelmia motiivista riippuen:
(1) Syyksi on esitetty että "Saatana meni häneen". Tällöin Juudas ei kai ole itse vastuussa kavalluksesta? Hän on yksi riivatuista, joita Jeesus yleensä auttoi.
(2) Juudas sai/pyysi teosta rahaa. (Matteuksen evankeliumin mukaan 30 hopearahaa - joka oli varsin vähän). Tässä versiossa Juudas on myöhempien Holocaustien pilakuva, ahneen juutalaisen alkuaihio.
(3) On esitetty, että Juudas oli uskossaan hurskas. Ehkä mekkala, jonka Jeesus oli pannut toimeen temppelissä suuren pääsiäisjuhlan alla oli Juudakselle liikaa. Ehkä Juudas piti Jeesusta temppeliepisodin jälkeen jopa häpäisijänä?
(4) Juudas oli Jeesuksen uskollisin opetuslapsi, joka rohkaisi tätä lähtemään Jerusalemiin ja vakuuttamaan papiston viestistään. Mutta suunnitelma meni pieleen. Kunnianmiehenä Juudas tappoi sitten itsensä.
(5) "Vääräoppisessa" (ja vain salaisuuten vihityille tarkoitetussa) gnostilaisessa Juudaksen evankeliumissa Juudas kuvataan aivan toisella tavalla. Tämä Juudaksen evankeliumi löydettiin 1970-luvulla. Sen kirjoittajaa ei tiedetä. Siinä Juudas oli Jeesuksen suosikkiopetuslapsi, ainoa, joka käsitti, kuka Jeesus todella oli. Niinpä Jeesus kertoi hänelle asioita, joita muut oppilaat eivät saaneet edes kuulla. Juudas petti tämän vain hänen omasta käskystään. Hän hyväksyi petturin roolin draamassa, jonka Jeesuksen täytyi esittää julkisesti. Juudas Iskariot ei olisikaan, kuten monet ajattelevat, mies, joka petti mestarinsa. Hän täytti roolin, jonka hänen mestarinsa hänelle opetti.
Tämän evankeliumin mukaan Jeesus kertoi Juudakselle kaikki valtakunnan salaisuudet ja pyysi Juudasta ilmiantamaan hänet roomalaisille viranomaisille.
"Sinusta tulee kolmastoista ja jäljelle jäävä sukukunta kiroaa sinut, mutta sinä saat hallita heitä päivien lopulla" ..."sinusta tulee merkittävämpi kuin kenestäkään heistä. Sinä vielä uhraat ihmisen, joka pitää minua sisällään".Juudaksen kavallus olisikin toteuttanut jumalallista suunnitelmaa. Juudas vapautti Jeesuksen maallisista kahleista, jotta hän voisi toteuttaa taivaallista tehtäväänsä. Käytännössä hän olisi siis ollut ainoa opetuslapsi, joka todella ymmärsi Jeesusta.
(6) Saksalainen tutkija William Klassen on esittänyt oman selitykseksensä Juudaksen toiminnalle. Sen mukaan Jeesus itse pyysi, että Juudas järjestäisi hänelle tapaamisen ylimmäisen papin ja temppelin johtajien kanssa. Tapaamisessa Jeesus voisi vakuuttaa heidätkin sanomastaan. Juudas toimi näin, mutta suunnitelma menikin pieleen. Israelin johtajat eivät hyväksyneet Jeesuksen opetuksia, vaan vangitsivat ja tuomitsivat hänet kuolemaan.
(7) Myös kaunokirjallisuudessa on luotu vaihtoehtoisia "totuuksia". Helsingin Sanomat esittelee tänään juutalaisen Amos Ozin teosta "Juudas". Romaanissa Juudas oli Jeesuksen opetuslapsista ainoa, joka ei ollut köyhä kalastaja vaan varakas maanomistaja. Alkuaan Juudas ujuttautui Jeesuksen seuraajien joukkoon juutalaisen papiston urkkijana. Pian hän kuitenkin uskoi Jeesuksen opetuksiin ja jumaluuteen enemmän kuin kukaan muu. Juudas uskoi, että Jumala hylkää Jeesusta ristille vaan tapahtuu ihmepelastus, joka saa kaikki uskomaan Jeesukseen.
Juudas teki Jeesuksen kuoleman jälkeen itsemurhan. Hän tunsi pettäneensä Jeesuksen uskollaan, ei ilmiannolla. Hän oli suostutellut vastentahtoisen Jeesuksen Galileasta Jerusalemiin, jotta hänen opetuksensa saisi arvoisensa yleisön. Romaanissa Juudas jopa houkuttelee tämän suostumaan
ristiinnaulitsemiseen, koska oli täysin varma, että Jeesus osoittaa suuruutensa astumalla alas ristiltä. Kun näin ei käynyt, Juudas tunsi pettäneensä niin Jeesuksen kuin itsensäkin.
JUUDAKSEN persoona jää arvoitukselliseksi. Hän on yksi kristiuskon traagisimmista hahmoista ja syvimmistä mysteereistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti