KUTEN kerroin, kirjassa on kolme osaa: Topelius kasvattaa, myötätunto ja viisaus. Tässä toisesssa osassa yritän ymmärtää Timon ja muiden kirjoittajakumppaneiden yritystä testata, voisivatko myötätunto + hyvän suominen ja viisaus + yhteisymmärrys olla käsitteitä, joissa tiivistyisi Topeliuksen tuotannon pyrkimys edistää Suomen kansaa.
Kaikki nuo käsitteet ovat varsin liukkaita, mutta uutterasti Jantunen tovereineen yrittää avata niiden keskinäisiä suhteita ja kaupan päälle niiden suhdetta mm. sivistyksen, empatian ja sympatian käsitteisiin. Todisteita haetaan myös Topeliuksien saduista. FT Hanna Samola esim. tarkastelee Topeliuksen kasvikuvauksia- ja toteaa ne muuten sukupuolittuneiksi.
Metodinani oli laatia käsitekartta sen perusteella mitä lukemastani ymmärsin.
Käsitekartta
 |
| Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla. |
EHDOTAN - hyvä lukija- että klikkaat kuvan suuremmaksi ja tuijottelet sitä tovin. Jatka sitten vasta alla olevaan tekstiin.
Myötätunto
Luen tekstiä niin, että keskeinen Topeliuksen idea: hyvän suominen edellyttää myötätuntoa ( = nykysuomeksi sympatia, empatia) toista kohtaan. Myötätunto on tunne. Se on välittämistä. Siitä on pieni matka rakkauteen toista ihmistä tai asiaa kohtaan. Lisäksi myötätuntoon liittyy tunneyhteys, liittyminen toisen tunteeseen ja halu toisten auttamiseen .
Myötätunto on sitä, että toivoo toiselle ihmisille hyvää. Sen syntyminen taas edellyttää tiettyjä taitoja, mm. kykyä eläytyä toisen asemaan ( = nykysuomeksi tunnetaitoja, tunneälykkyyttä). Myötätuntoon liittyy tietoisuus eli kyky havaita ja ymmärtää omia ja toisten tunnetiloja ja kokemuksia.
Empatia ja sympatiaEmpatia on pohdiskelevampaa kuin sympatia. Se on teoreettisempi lähestymistapa. Empatia ei edellyä toimintaa Sympatia on kyky jakaa toisen tunteita ja mennä sisään toisen tunnetilaan.
Sympatia on menemistä rakkaudesta mukaan johonkin. Sympatia on kyky jakaa toisen tunteita ja mennä sisään toisen tunnetillaan.
Myötätunto muuttuu hyvänsuomiseksi, hyvänä olemiseksi, kun ihminen teke ekonkreettisa tekoja toisen hyvän edistämiseksi tilanteen vaatimalla tavalla. Otetaan toisen tarpeet huomioon ja autetaan tämän kuorman kantamisessa. Joskus jopa niin, että asettaa itsensä vaaralle alttiiksi. "Tilanteen vaatimalla tavalla"- kytkee toiminnan viisauteen- siis myös varovaisuuteen.
TT Jenni Spännärin mukaan myötätunto tarkoittaa kykyä ja halua reagoida toisten ihmisten negatiivisiin tunteisiin toisten kärsimystä lievittävällä tavalla.
Filosofi Eero Ojanen toteaa esseessään "Suomi, Topelius ja myötätunto", että Topeliukselle isänmaanrakkaus oli lämmintä, myötätuntoista suhtatumista omaan maahan ja omaan kulttuuriin, niin maisemaan,l uontoon, eläimiin ja kasveihin kuin ihmisiinkin.
TT Jenni Spännari esittelee tutkimuskäytössä olleen tavan tarkastella myötätuntoisuuden ilmiötä kolmella ulottuvuudella: tiedollinen, pohdiskeleva ja myötätuntoinen ulottuvuus. Myötätuntoista toiminta voi olla kuudella alueella:
- auttaminen
- sosiaalinen päätöksenteko
- tunnesäätely
- itsen ymmärtäminen
- erilaisten arvojen ymmärtäminen
- epävarmuuden sietäminen
Timo Jantunen toivoo, että humaani perustus kasvatuksessamme säilyisi ja että yhteiskunnassamme säilyisi vahvan pyrkimys myötätuntoon, heikomman auttamiseen ja välittämiseen.
Viisaus
Viisaus on enemmän kuin tietoa. Ja jo tietoonkin pitäisi sisältyä jotain arvokasta. "Sellainen tieto, joka ei kasvata meitä, tee meitä paremmiksi ihmisiksi, on arvoton" - Uno Cygnaeus.
Viisaus on hyödyllistä ja hyvää tuottavaa. Viisaus tasapainottaa luontaista myötätuntoisuuttamme.
Viisaus on pitkälti samaa kuin sivistys. Kummatkin ovat kulttuurisidonnaisia. Kiinassa suurelle ajattelijalle Konfutselle viisaus oli eriyisesti kansan edun, yhteiskunnan harmonian ja rauhan hyväksi tehtävää työtä, tietä KT Esko Paakkola.
Viisaus ei aina edes ole tietoa, se voi kätkeytyä esim. itämaisiin liikuntalajeihin, kuten dosentti Eeva Kallio kirjoittaa.
SivistysEero Ojanen tarkastelee kirjassa sivistystä, Topeliuksen aikana sivistyksen voima oli Suomen s perimmäinen voimavara ja pelastus. Jantusen mukaan sivistys on kykyä, tahtoa ja taitoa asettaa, arvottaa ja ratkaista aikakautemme perusongelmia. Jarno Paalanen on esseessään huolissan sivistyksen tilasta. Sivistys on katoamassa talouslahtöisen kilpailykykyajattelun tieltä Yleissivistystä ei enää arvosteta. Sivistys on inhimillisyyttä. Kuinka arvostavasi suhtaudumme toisiin ihmisiin, luontoon ja itseemme? Lapsen ja nuorten arkea nyt ja tulevaisuudessa tulee läpäistä vahvemmin taiteen, leikin, draaman, luonnon, aidon yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen.
BONUKSIA
Teoksessa pohditaan myös muita haastavia käsitteitä.
TT Anna-Kaisa Inkala pohtii itsekasvatusta yhden Topeliuksen tarinan pohjalta. Teoreettisena viitekehyksenä on Kierkegaardin eksistenssitasojen teoria. Ihmisen kehityksessä on kolme tasoa: esteettinen, eettinen ja kristillinen. Siirtymä kristilliselle tasolle edellyttää "uskon hyppyä".
Jantunen itse pohtii käsiteketjua kiinnostus- innostus- harrastus- intohimo. Hänestä kaiken opetuksen tulisi tähdätä harrastuksen syntymiseen. Herbart elää:-) MH. Oleellista olisi, että opetuksessa olisi Toeliuksen sanoin ihanteita nostattava ja niitä vaaliva tunne. Jantusen mielestä myös tänään koulun tulisi kasvattaa arvokkaasti.
Elämäntarkoitustakin pohditaan. ” Se, jolla on elämäänsä miksi, pystyy kestämään melkein minkä tahansa miten.” - Nietzsche
Kiitos ajatuksista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti