Ensin muutama sana Comeniuksesta itsestään ja sitten sukellus itse teokseen.
Johan Amos Comenius
eli Amos Komenský eli Iohannes Comenius eli Johann Amos Comenius eli Comenius Ámos János eli vuosina 1592-1670. Hänen hautakivessäään lukee: jumaluusoppinut, filosofi ja kasvatustietelijä. Tässä järjestyksessä. Hänen oma suuri unelmansa oli pelastaa 1600-luvun kauhuja kokenut maailma pansofian(kin) avulla.
Tsekki Comenius on kiistaton pedagogiikan jättiläinen; harvinaisesti sekä syvällinen teoreetikko että etevä opettaja. Comenius tunnettiin laajalti Euroopassa. Hän vaikutti mm. Englannissa, Hollannissa, Puolassa, Unkarissa ja myös suurvalta-vaihettaan eläneessä Ruotsissa. Comenius oli paljon omaa aikaansa edellä, ja hän tiesi sen itsekin. ”Olen edelläkävijä, joskin kaikkein arvottomimpia. Sytytän uuden soihdun tai sinkoaan ilmaan kipinät, jotka sen sytyttävät.”
COMENIUS eli hurjien uskonsotien aikana. Johan syntyi tsekissä mylläri-isän perheeseen. Onnellinen lapsuus loppui, kun hän jäi orvoksi 10-vuotiaana. Hän pääsi lopulta seurakunnan tuella koulutielle, aina yliopistoihin saakka. Aikuisena hän eli "vääräuskoisena" pappina lähes koko elämänsä maanpaossa (Comenius oli hussilainen). Taudit ja sota veivät häneltä perheenjäseniä, omaisuuden ja lähes koko kirjallisen tuotannon. Sitkeästi hän elätti itsensä ja perheensä opettajana ja pappina eri puolilla Eurooppaa. Välillä elämä hymyili, ja hänelle tarjottiin haastavia koulujärjestelmän kehittämistehtäviä. Pääosin ne jäivät kuitenkin kesken.
Elämänsä viimeiset vuodet Comenius vietti vapaamielisenä tunnetussa Amsterdamissa kirjoittaen ja odottaen kärsimättömästi Kristuksen paluuta. Comenius eli aikana, jolloin luonnontiede teki läpimurtoa ja uhmasi kirkon vaalimaa maailmankuvaa. Hän ei halunnut uskoa uusia käsityksiä, vaan hän pitäytyi mm. ajatuksessa, että aurinko ja kuu kiertävät maata.
Comeniuksen tuotanto on laaja; yli 200 teosta. Jälkipolvet ovat arvostaneet niistä eniten Didactica Magnaa (1638) ja ensimmäistä systemaattisesti kuvitettua oppikirjaa: Orbis sensualium pictus (Kuvitettu näkyväinen maailma) (1658).
Comeniuksen elämäntyö on vaikuttanut myös Suomeen. Myöhemmin piisaksi kohonnut, Tarton yliopistossa kreikan ja itämaisten kielten professorina työskennellyt nuori ruotsalainen Johannes Gezelius vanhempi nimittäin tutustui Comeniuksen pedagogisiin ajatuksiin ja ilmeisesti myös häneen itseensä. Myöhemmin kunnianimen Suomen kansanopetuksen isä saanut Gezelius sovelsi Comeniuksen ajatuksia oman hiippakuntansa kansanopetuksen ja opillisiin kouluihin.
Suurta opetusoppia on kuvattu ”täydelliseksi tiedoksi opettaa kaikkia kaikille”. Didaktiikka merkitsi Comeniukselle opetustaitoa, taitojen taitoa.
Comeniukselle kasvatus oli yleisinhimillinen ja jumalallinen velvollisuus. Ihminen oli kasvatettava, jotta hänestä tulee ihminen. Comenius uskoi kasvatuksen voimaan: kasvatusopillisen sivistystoiminnan avulla oli tehtävä koko ihmiskunta jalommaksi ja onnellisemmaksi. Kaikkien tuli alistua sivistykseen ja kuriin. Comenius uskoi nimenomaan koulun kasvatusvoimaan. Nuorisoa on yhteisesti kasvatettava ja siihen tarvitaan kouluja. Vanhemmilla ei ole kasvatukseen riittävästi aikaa eikä osaamista. On lisäksi edullisempaa (hyöty) kasvattaa nuorisoa yhteisesti, suuremmassa joukossa. Ihmisen sivistäminen tapahtui hänen mukaansa sopivimmin varhaisessa iässä ja on ainoastaan silloin mahdollinen. "Lapsen aivot ovat kosteat ja pehmeät.. vähitellen ne sitten kuivuvat ja kovettuvat."
Comenius halusi uudistaa koulujärjestelmän. Hän oli kasvatuksellinen demokratia kannattaja. Myös tyttöjen ja köyhien tuli saada käydä koulua.
Hän hahmotteli 24-vuotista yhtenäiskoulujärjestelmää. Joka kodissa olisi oltava äidinkoulu, jossa leikitään kehitetään aisteja, luetaan heille moraalirunoja ja luodaan pohjaa kansalaiskasvatukselle. 6 -12- vuotiaille järjestettäisiin joka pitäjässä kaikille pakollinen äidinkielenkoulu, kansakoulu. Siellä opittaisiin lukeman, kirjoittamaan ja laskemaan sekä tuntemaan luontoa. Tärkeää oli myös kehittää muistia. Kullakin luokka-asteella olisi oma yleisoppikirja. Koulupäivässä olisi neljä opituntia, joiden välissä oli tauko. Näin lapset ehtisivät auttaa myös kodin töissä ja levätä. Tätä vanhemmille, mutta vain lahjakkaille oppilaille olisi latinankoulu, josta he etenisivät korkeakouluun. Latinakoulu tulisi olla joka kaupungissa. Joka luokalla luettaisiin vain yhtä ainetta kerrallaan- siis peräkkäisyysperiaatteen mukaan. Korkeakoulu olisi tarkoitettu vain kaikkein lahjakkaimmille ja hyväluonteisimmille. Hän ehdotti perustettavaksi koulujen koulua: kasvatusopillista valmistuslaitosta. Comeniuksen järjestelmässä on yhtymäkohtia mm. Platonin ja Vivesin ehdotuksiin.
Comenius etsi ja kuvasi yhtä oikeaa, luonnollista opetusmenetelmää. Sitä hän perusteli Raamatulla ja analogioilla luontoon, rakennksiin ja mm. painokoneeseen.” On etsittävä ja kehitettävä sellainen menettelytapa, että opettajan työ vähenisi mutta oppilas kuitenkin oppisi enemmän ja että koulusta häviäisi meluava touhu, kyllästys ja turha työ ja tilalle tulisi suurempi levollisuus, työnilo ja perusteellinen edistys. ”
Omasta mielestään Comenius löysikin tällaisen menetelmän. Sen perusidea on sama kuin vuoro-opetuskoulussa. Hänen mukaansa opettaja voi auringon tavoin säteillä vaikka kuinka monelle oppilaalle. Oppilaparvi jaetaan osastoihin, esim. 10 kuhunkin. Kullekin osastolla määrätään oma kaitsija (kymmenysmies) ja heille taasen ylikaitsija. jne. ylimpään kaitsijaan saakka. Kymmenysmiehet valvovat. Ketään ei opeteta erikseen vaan kaikkia yhdessä. Opettaja seisoo kateederissaan, josta kaikkien on helppo nähdä ja kuulla häntä ja levittää säteitänsä kaikkialle kuin aurinko. Kaikkien otava tarkkaavaisia. Opettaja puhuu vain kun häntä kuunnellaan ja opettaa vain kun häntä tarkataan.
Draaman käyttö opetuksessa * elinikäisen oppimisen periaate * esimerkin (sekä opettajan että oppiaineksessa) merkitys * harjoitteleminen * havainnollisuus (aistien käyttö) * herkkyyskauden idea (kasvatuksen tulisi tapahtua lapsuudessa ja nuoruudessa, koska silloin ollaan herkimpiä vaikutuksille. Lapsena ihminen oli kuin vahaa) * hyveet * hyödyllisyys* ikäkaudenmukaisuus * interaktio: opetuksen tulee tapahtua opettaja ja oppilaan välisen vuoropuhelun muodossa, ei niin, että oppilas vain kuuntelee sanattomana opettajan esitelmää * itsensäkoettelu * juurruttaminen * kielenopetuksessa asioiden ja sanojen opettelu yhtä aikaa* kiitoslauseet * koulujuhlat * koulupakko* kuri * kuvitettu oppikirja * kysymysketjut * käytännön harjoitukset * lahjat * leikki * luokka-astekohtainen oppikirja* luokkaopetus johon kuului myös omaa opiskelua, etukäteen tekstin lukemista ja "märehtimistä" lyhyt koulupäivä *lyhytsanaisuus * läksynkuulustelu * mietiskely * motivaatio (pakon sijasta) * muistin kohtuullinen rasittaminen* negatiivinen (turmelukselta suojelu) ja positiivinen (hyveet) kasvatus * neuvot * nuhteet * opettamalla oppiminen* opetusvälineitä* opitun edelleen levittäminen * pelit * perinpohjaisuus (varma pohja) * rangaistukset * realismi * rukoileminen * seinille kuvia ja ydinkohtia * selkäsauna* sivistysoikeus *synteesi ei analyysi * tarkka järjestys * toiminnallisuus * vaiheittainen eteneminen helposta vaikeaan (havainto- muisti- arvostelukyky) * virkistys * yhden opettajan järjestelmä * yksi oppiaine kerrallaan (peräkkäisyysperiaate) * ymmärtämisen merkittävyys (ennen kuin painetaan muistiin.
LOPPUKEVENNYKSENÄ olkoon Comeniuksen analogia, jossa hän vertaa opetustaitoa kirjapainoon (Didachografia)
- paperi: oppilaat
- kirjasimet: oppikirjat ja muut opetusvälineet
- painomuste; opettajan elävä sana
- painokone; kuri
- latoja; opettaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti