LUPASIN auttaa tuttua ihmistä, joka viimeistelee oman väitöskirjansa tekstiä, sillä aikaa kun professori etsii työlle esitarkastajaa.
Luin tekstin ja vertaisarviointilupais alkoi pukata hikea pintaan. Miten antaa palautetta ja mistä kaikesta? Aihealuekaan ei ole minulle aivan tuttu. Olen toki nuorena vs. assitenttina ollut mukana ohjaamassa graduja - ja yhden kerran olen saanut olla lisensiaatintyön toisena tarkastajana. Mutta niistä on jo vuosia aikaa.
EI auttanut muu kuin googlettaa eri yliopistojen ja eri tiedekuntien antamia ohjeita väitöskirjan kirjoittajille, esitarkastajille ja vastaväittäjille. Liitin fiksuja ajtuksia omiini ja tiivistin tähän vertaisarviointini tueksi seuraavat kriteerialueet. Jos jotain asia kiinnostaa, mielelläni otan vastaan kommentteja.
Väitöskirjan (vertais)arvioinnin kriteerialueet
Väitöskirjan tulee osoittaa tekijän (1) kykyä soveltaa oman tutkimusalueen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja (2) syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan sekä (3) kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. (4) Väitöskirjan tulee olla yhtenäinen esitys.
(1) Aihevalinta: Tutkimusongelman muotoilu ja perusteleminen
Miksi tämä aihe? Onko sen tutkiminen mielekästä? Mihin tutkimuksella pyritään? Mitä hyötyä sen tutkimisesta on? Miksi ilmiö on tärkeä? Keille? Onko aihe tieteellisesti tärkeä? Onko sillä informaatioarvoa? Onko aihe omaperäinen?
Hylkäämisriskejä:
Aihe merkityksetön, hyödytön ja epätieteellinen?
(2) Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
Onko teoriatausta rekevantti? Taustan ei pitäisi olla liian laaja tai suppea. Paikaantaako tekijä tutkimuksen tieteenteoreettisesti? Kuinka hyvin hän käsitteellistää tutkittavaa ilmiötä? Onko käsitemaailma kasvatustieteellinen?
Kuinka syvällisesti tekijä hallitsee tutkimusala, tuntee ja käyttää hyväkseen keskeistä kirjallisuutta? Ovatko kirjallisuuskatsaus ja teoreettiset lähtökohdat laajuudeltaan riittäviä ja sisällöltään asiassa pitäytyviä? Hallitseeko hän oman alan käsitteet ja teoriat ja niihin kohdistetun kritiikin? Käyttääkö hän käsitteitä selkeästi? Hyvän työn merkki on oivaltava panos valittuun teoreettiseen keskusteluun. Upeea, jos tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että tekijä pystyy oleellisella tavalla kumoamaan tai muuttamaan ja huomattavalla tavalla täydentämään vallalla olevia käsityksiä.
Aiemmat tutkimukset
Kuinka tekijä ottaa huomioon aiemmat tutkimukset? Tutkimuksen tulisi olla mielekäs jatko selkeästi referoituun aiempaan tieteelliseen keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus.
Lähteet
Millaisia lähteitä hän käyttää? Alkuperäislähteita? Alkuperäiskielellä? Tieteellisiä lähteitä?
Onko kotimaista ja ulkomaista tutkimuskirjallisuutta äytetty monipuolisesti? Ovatko kirjallisuusviitteet ajankohtaisia, kattavia ja pääsääntöisesti alkuperäisartikkeleihin kohdistettuja?
Hylkäämisriskejä:
Pahasti puutteellinen teoreettinen viitekehys; vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa; oleellisia väärinkäsityksiä.; väittelijän tiedot edustavat lähinnä passiivista kirjallisuustietoa. Ymmärtää alaa pinnallisesti.
(3) Tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset:
Onko tutkimusongelma selkeä? Kuinka vaikea se on ratkaista? Onko ongelmalla looginen kiinteä yhteys viitekehykseen? Onko tutkittava ilmiö käsitteellistetty mielekkäästi? Johdetaanko tutkimustehtävät loogisesti ongelmasta? Ovatko kysymykset selviä? Käytetäänkö niissä oleellisia käsitteitä? Onko tutkimuskysymykset asetettu siten, että niihin voidaan tieteen keinoin saada vastaus?
Hyvä jos kysymyksenasettelu on kekseliäs tai kumoaa rohkeasti tutkimusalalla aikaisemmin vallinneita käsityksiä. Tutkimusasetelman innovatiivisuus on erityinen ansio.
Hylkäämisriskejä:
Tutkimusongelmaa ei ole tai se on merkityksetön, hyödytön ja epätieteellinen.
(4) Tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen arvioitavuus
Käytetyt menetelmät
Ovatko menetelmät aiheen ja tarkoituksen mukaisia? Onko menetelmien valinta perusteltu? Onko vaihtoehtoja pohdittu? Ovatko valitut menetelmät tutkimuskysymysten kannalta mielekkäitä? Sopivatko ne aiheeseen? Tunteeko tekijä niiden taustalla olevan olettamusperustan?
Hallitseeko tekijä oman alan tutkimustradition syvällisesti? Tutkimusmenetelmien monipuolinen käyttö on ansio. Menetelmiä tulisi sovelletaa huolellisesti ja laadukkaasti. Hallitseenko tekijä menetelmät? Onko työssä kehitetty uusia menetelmiä? Tutkimusmenetelmien kehittäminen on erityinen ansio.
Aineisto
Aineisto on laadullisesti relevanttia ja määrällisesti riittävää. Hienoa, jos aineisto on laadukas.
Analyysi
Ovatko käytetyt tilastolliset ja muut tulosten käsittelymenetelmät ongelmaan ja aineistoon soveltuvia?
Arvioiko tekijä luotettavauutta?
Hylkäämisriski:
Käytetyt menetelmät eivät sovellu tutkittavaan aineistoon eivätkä kysymyksiin. Ne antavat virheellisiä tai selvästi riittämättömiä vastauksia väitöskirjan kysymyksenasetteluun.
Tutkimusaineisto on valikoitunut ja antaa harhaanjohtavan tuloksen. Aineisto on selkeästi liian suppea väitöskirjatasolla
Luotettavuuteen luotetaan silmät ummessa.
(5) Tutkimustehtävän vaativuus ja työn laajuus
Kuinka työläs tutkimus on ollut? Kuinka paljon siihen on nähty vaivaa? Millainen on tutkijan oma työpanos? Omaksi työpanokseksi lasketaan tutkijan henkilökohtaisesti suorittama työ, mutta myös apuhenkilöstön suorittama työ sillä edellytyksellä, että tutkija on menetelmiin syvästi perehtynyt, opettaa ne apuhenkilöstölle ja valvoo työn toteuttamista.
(6) Väittelijän oman tutkimuspanoksen riittävyys
Väitöskirjassa pitää näkyä omaa ajattelua, omintakeisuutta ja itsenäisyyttä. Eihän se jää referaatiksi?
Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen.
Hylkäämisriski
Työ on kopioitu toisilta. Työ on lähinnä referaatti.
(7) Työn laatu ja huolellisuus
Työ on tehty huolellisesti ja tunnollisesti.
Hylkäämisriski
Työssä on virheitä ja väärinkäsityksiä, jopa valheita.
(8) Tutkimustulokset
Sisältyykö väitöskirjaan keskeisen tärkeitä ja merkittäviä havaintoja? Kuinka hyvin ja realististesti tulokset esitetään? Perustuvatko tulokset käytettyyn aineistoon? Saadaanko tutkimustehtäviin vastaukset? Ratkeaako ongelma? Onko tulosten esitystapa selkeä?
Mitä uutta tutkimus tuo olemassa olevaan tietoon? Ovatko tulokset uusia vai aiemmin tehtyjen havaintojen varmistamista tai niiden täsmentämistä? Onko tuloksilla merkitystä oman alan tutkimuskentässä (mitä uusia ajatuksia, ongelmien ratkaisu- ja, oivalluksia ja havaintoja tutkimus sisältää).
Millaisia johtopäätöksiä tekijä tekee? Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Ovatko tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset oikeutettuja ja onko niitä tarkasteltu oikealla tavalla suhteessa aiempiin tutkimuksiin?
Hylkäämisriski
Ei saada vastauksia. Ei uutta tietoa.
(9) Yhteenveto
Osaako väittelijä tiivistää tutkimuksensa kysymykset ja vastaukset? Onko väittelijä kyennyt laatimaan synteesin tutkimusaiheessaan?
(10) Pohdintaosa
Arvioiko tutkija tutkimuksensa luotettavuutta uskottavasti? Onko analyysi johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa.
Punnitaanko työssä tulosten ja johtopäätösten merkitystä oman alan ja valitun kysymyksenasettelun kannalta. Osoittaako hän kriittisyyttä suhteessa paitsi aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin myös oman työnsä tieteelliseen merkitykseen. Arvioiko hän tutkimustaan myös tutkimuseettisesti?
Onko väittelijä kyennyt johtopäätöksissään tekemään uusia työhypoteeseja? Oivaltavat jatkotutkimusavaukset ovat lisäansio. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset. Hyvässä tutkimuksessa pohditaan myös tulosten yhteiskunnallista merkittävyyttä.
(11) Esityksen tyyli ja kieliasu
Ovatko muotoseikat kunnossa? Väitöskirjan tulee olla esitysrakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä ja viimeistelty.Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle. Tekstissä on keskityttävä olennaiseen.
(12) Kokonaisuus
Hylkäämisriski
Työ on keskeneräinen; tieteellinen taso on riittämätön tai todetut muodolliset ja sisällölliset puutteet ovat huomattavia ja koskevat oleellisia kohtia väitöskirjassa (esim. menetelmien luotettavuus).
Luin tekstin ja vertaisarviointilupais alkoi pukata hikea pintaan. Miten antaa palautetta ja mistä kaikesta? Aihealuekaan ei ole minulle aivan tuttu. Olen toki nuorena vs. assitenttina ollut mukana ohjaamassa graduja - ja yhden kerran olen saanut olla lisensiaatintyön toisena tarkastajana. Mutta niistä on jo vuosia aikaa.
EI auttanut muu kuin googlettaa eri yliopistojen ja eri tiedekuntien antamia ohjeita väitöskirjan kirjoittajille, esitarkastajille ja vastaväittäjille. Liitin fiksuja ajtuksia omiini ja tiivistin tähän vertaisarviointini tueksi seuraavat kriteerialueet. Jos jotain asia kiinnostaa, mielelläni otan vastaan kommentteja.
Väitöskirjan (vertais)arvioinnin kriteerialueet
Väitöskirjan tulee osoittaa tekijän (1) kykyä soveltaa oman tutkimusalueen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja (2) syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan sekä (3) kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. (4) Väitöskirjan tulee olla yhtenäinen esitys.
(1) Aihevalinta: Tutkimusongelman muotoilu ja perusteleminen
Miksi tämä aihe? Onko sen tutkiminen mielekästä? Mihin tutkimuksella pyritään? Mitä hyötyä sen tutkimisesta on? Miksi ilmiö on tärkeä? Keille? Onko aihe tieteellisesti tärkeä? Onko sillä informaatioarvoa? Onko aihe omaperäinen?
Hylkäämisriskejä:
Aihe merkityksetön, hyödytön ja epätieteellinen?
(2) Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
Onko teoriatausta rekevantti? Taustan ei pitäisi olla liian laaja tai suppea. Paikaantaako tekijä tutkimuksen tieteenteoreettisesti? Kuinka hyvin hän käsitteellistää tutkittavaa ilmiötä? Onko käsitemaailma kasvatustieteellinen?
Kuinka syvällisesti tekijä hallitsee tutkimusala, tuntee ja käyttää hyväkseen keskeistä kirjallisuutta? Ovatko kirjallisuuskatsaus ja teoreettiset lähtökohdat laajuudeltaan riittäviä ja sisällöltään asiassa pitäytyviä? Hallitseeko hän oman alan käsitteet ja teoriat ja niihin kohdistetun kritiikin? Käyttääkö hän käsitteitä selkeästi? Hyvän työn merkki on oivaltava panos valittuun teoreettiseen keskusteluun. Upeea, jos tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että tekijä pystyy oleellisella tavalla kumoamaan tai muuttamaan ja huomattavalla tavalla täydentämään vallalla olevia käsityksiä.
Aiemmat tutkimukset
Kuinka tekijä ottaa huomioon aiemmat tutkimukset? Tutkimuksen tulisi olla mielekäs jatko selkeästi referoituun aiempaan tieteelliseen keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus.
Lähteet
Millaisia lähteitä hän käyttää? Alkuperäislähteita? Alkuperäiskielellä? Tieteellisiä lähteitä?
Onko kotimaista ja ulkomaista tutkimuskirjallisuutta äytetty monipuolisesti? Ovatko kirjallisuusviitteet ajankohtaisia, kattavia ja pääsääntöisesti alkuperäisartikkeleihin kohdistettuja?
Hylkäämisriskejä:
Pahasti puutteellinen teoreettinen viitekehys; vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa; oleellisia väärinkäsityksiä.; väittelijän tiedot edustavat lähinnä passiivista kirjallisuustietoa. Ymmärtää alaa pinnallisesti.
Onko tutkimusongelma selkeä? Kuinka vaikea se on ratkaista? Onko ongelmalla looginen kiinteä yhteys viitekehykseen? Onko tutkittava ilmiö käsitteellistetty mielekkäästi? Johdetaanko tutkimustehtävät loogisesti ongelmasta? Ovatko kysymykset selviä? Käytetäänkö niissä oleellisia käsitteitä? Onko tutkimuskysymykset asetettu siten, että niihin voidaan tieteen keinoin saada vastaus?
Hyvä jos kysymyksenasettelu on kekseliäs tai kumoaa rohkeasti tutkimusalalla aikaisemmin vallinneita käsityksiä. Tutkimusasetelman innovatiivisuus on erityinen ansio.
Hylkäämisriskejä:
Tutkimusongelmaa ei ole tai se on merkityksetön, hyödytön ja epätieteellinen.
(4) Tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen arvioitavuus
Käytetyt menetelmät
Ovatko menetelmät aiheen ja tarkoituksen mukaisia? Onko menetelmien valinta perusteltu? Onko vaihtoehtoja pohdittu? Ovatko valitut menetelmät tutkimuskysymysten kannalta mielekkäitä? Sopivatko ne aiheeseen? Tunteeko tekijä niiden taustalla olevan olettamusperustan?
Hallitseeko tekijä oman alan tutkimustradition syvällisesti? Tutkimusmenetelmien monipuolinen käyttö on ansio. Menetelmiä tulisi sovelletaa huolellisesti ja laadukkaasti. Hallitseenko tekijä menetelmät? Onko työssä kehitetty uusia menetelmiä? Tutkimusmenetelmien kehittäminen on erityinen ansio.
Aineisto
Aineisto on laadullisesti relevanttia ja määrällisesti riittävää. Hienoa, jos aineisto on laadukas.
Analyysi
Ovatko käytetyt tilastolliset ja muut tulosten käsittelymenetelmät ongelmaan ja aineistoon soveltuvia?
Luotettavuuden arviointi
Arvioiko tekijä luotettavauutta?
Käytetyt menetelmät eivät sovellu tutkittavaan aineistoon eivätkä kysymyksiin. Ne antavat virheellisiä tai selvästi riittämättömiä vastauksia väitöskirjan kysymyksenasetteluun.
Tutkimusaineisto on valikoitunut ja antaa harhaanjohtavan tuloksen. Aineisto on selkeästi liian suppea väitöskirjatasolla
Luotettavuuteen luotetaan silmät ummessa.
(5) Tutkimustehtävän vaativuus ja työn laajuus
Kuinka työläs tutkimus on ollut? Kuinka paljon siihen on nähty vaivaa? Millainen on tutkijan oma työpanos? Omaksi työpanokseksi lasketaan tutkijan henkilökohtaisesti suorittama työ, mutta myös apuhenkilöstön suorittama työ sillä edellytyksellä, että tutkija on menetelmiin syvästi perehtynyt, opettaa ne apuhenkilöstölle ja valvoo työn toteuttamista.
(6) Väittelijän oman tutkimuspanoksen riittävyys
Väitöskirjassa pitää näkyä omaa ajattelua, omintakeisuutta ja itsenäisyyttä. Eihän se jää referaatiksi?
Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen.
Hylkäämisriski
Työ on kopioitu toisilta. Työ on lähinnä referaatti.
(7) Työn laatu ja huolellisuus
Työ on tehty huolellisesti ja tunnollisesti.
Hylkäämisriski
Työssä on virheitä ja väärinkäsityksiä, jopa valheita.
(8) Tutkimustulokset
Sisältyykö väitöskirjaan keskeisen tärkeitä ja merkittäviä havaintoja? Kuinka hyvin ja realististesti tulokset esitetään? Perustuvatko tulokset käytettyyn aineistoon? Saadaanko tutkimustehtäviin vastaukset? Ratkeaako ongelma? Onko tulosten esitystapa selkeä?
Mitä uutta tutkimus tuo olemassa olevaan tietoon? Ovatko tulokset uusia vai aiemmin tehtyjen havaintojen varmistamista tai niiden täsmentämistä? Onko tuloksilla merkitystä oman alan tutkimuskentässä (mitä uusia ajatuksia, ongelmien ratkaisu- ja, oivalluksia ja havaintoja tutkimus sisältää).
Millaisia johtopäätöksiä tekijä tekee? Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Ovatko tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset oikeutettuja ja onko niitä tarkasteltu oikealla tavalla suhteessa aiempiin tutkimuksiin?
Hylkäämisriski
Ei saada vastauksia. Ei uutta tietoa.
(9) Yhteenveto
Osaako väittelijä tiivistää tutkimuksensa kysymykset ja vastaukset? Onko väittelijä kyennyt laatimaan synteesin tutkimusaiheessaan?
Arvioiko tutkija tutkimuksensa luotettavuutta uskottavasti? Onko analyysi johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa.
Punnitaanko työssä tulosten ja johtopäätösten merkitystä oman alan ja valitun kysymyksenasettelun kannalta. Osoittaako hän kriittisyyttä suhteessa paitsi aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin myös oman työnsä tieteelliseen merkitykseen. Arvioiko hän tutkimustaan myös tutkimuseettisesti?
Onko väittelijä kyennyt johtopäätöksissään tekemään uusia työhypoteeseja? Oivaltavat jatkotutkimusavaukset ovat lisäansio. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset. Hyvässä tutkimuksessa pohditaan myös tulosten yhteiskunnallista merkittävyyttä.
(11) Esityksen tyyli ja kieliasu
Ovatko muotoseikat kunnossa? Väitöskirjan tulee olla esitysrakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä ja viimeistelty.Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle. Tekstissä on keskityttävä olennaiseen.
(12) Kokonaisuus
Hylkäämisriski
Työ on keskeneräinen; tieteellinen taso on riittämätön tai todetut muodolliset ja sisällölliset puutteet ovat huomattavia ja koskevat oleellisia kohtia väitöskirjassa (esim. menetelmien luotettavuus).
1 kommentti:
Hyvä yhteenveto väitöskirjatyön keskeisistä asioista. Kiitos Martti!
Lähetä kommentti