21:sen vuosisadan kompetenssit

Professori Hautamäki puhui tulevaisuuden osaamistarpeista.

       TERVEISIÄ Vierumäeltä. Espoon rexit oli kollekutsuttu kaksipäiväiseen seminaariin, joka tukee alkavaa ops-työtä.  Ensimmäisen päivän keynote-puhuja oli professori Jarkko Hautamäki, jota minä kuuntelen aina mielelläni. Ja erityisen mielelläni tänään, kun teemana olivat 21:sen vuosisadan osaamistaidot.

Koulu muuttuu?

       Hautamäellä on omintakeinen tyyli luennoida: syviä oivalluksia, jäsennettyjä listoja ja henkilökohtaisia tarinoita.  Niinpä luennon referointi ei ole ihan helppo juttu.  Tiivistys on omani.

(1) Koulu itsessään on varsin muuttumaton. Sen keskeinen elementti: opittavat sisällöt ovat määräytyneet akateemisen koodin pohjalta. Yliopiston tieteenalajako on määrännyt lukion oppiaineet. Lukion  oppiaineet ovat määränneet yläkoulun oppiaineet.

Oma lisäys: ennen nykykoulua, sisällöt määräytyivät uskonnollisen koodin pohjalta.

(2) Jokin on kuitenkin muuttunut; Ensimmäistä kertaa osaaminen on kääntynyt laskuun. Ovatko oppilaat muuttuneet? Aivot eivät ole muuttuneet.  Koulun tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että se, mitä koulussa opetetaan on arvokasta oppilaiden elämässä menestymisen kannalta. Onko meillä käymässä niin, että yhä useampi menestyy muilla kuin kouluissa opituilla taidoilla? Onko työelämä muuttunut niin, että koulun tulisi muuttua?

Suhtautuminen kouluun on  muutunut. Moni uskoo pärjäävänä elämässä ilman koulua.  Kielteisten asenteiden ongelma on, että ne  vähentävat motivaatiota, lisäävät luopumista, heikentävät itsetuntoa. Niillä on kaksoisvaikutus: Ne vähentävät aikaa jota käytetään oppimistehtävään, ja sekin aika käytetään huonosti.  Ytimessä  on epäonnistumisen pelko. Vielä 1-3-luokilla lapset pitävät koulusta. Neljänneltä alkaa tyytymättömyys. Mitä kouluissa tapahtuu kolmen ensimmäisen vuoden aikana?

(3) Ovatko oppilaat muuttuneet mm. tietotekniikan vuoksi? Ovatko he muuttuneet sellaisiksi, että koulun tapa vaatia heitä työskentelemään ei enää toimi?  Tulisiko koulujen olla toisenlaisia?

(4) Koulu keskittyy traditionsa pohjalta rationaaliseen oppimiseen (tietojen oppimiseen). Lasten mielestä rationaalinen oppiminen ei ole ainoa juttu koulussa. Lapsille koulu on myös sosiaalinen juttu.   Informaalit tilanteet tulevat koulussa yhä tärkeämmiksi ja niissä oppiminen.

(5) Kuitenkin suomalainen koulu on yllättävän hyvä. Sekä peruskoulu että lukio. Myös 1000:lle lapselle tehty kysely antoi tuloksen, että suurimman osan (61%)  mielestä koulu opettaa tärkeimmät taidot hyvin tai erittäin hyvin Voidaanko koulu korvata katuviisaudella?  Hautamäen mielestä ei.

(6) Suomalainen koulu on ollut hyvin itsenäinen. Nyt näyttää siltä, että myös koulutukseen  alkaa tihkua  EU:n vaikutus. Yksi esimerkki on käsite: Key competencies, joka on vahvasti tulossa myös suomalaiseen opetussuunnitelmaan.  Vaikka suurelta osalta meidän kouluissamme ei olisi mitään tarvetta suurille korjausliikkeille.

(7) EU:ssa on siis parhaiden  asiantuntijoiden - myös suomalaisten yliopistojen - tuella yritetty hahmottaa yleiseurooppalaista käsitystä siitä, mitkä olisivat ne avaintaidot, joita 21: sellä vuosisadalla on osattava - perinteisten oppisisältöjen rinnalla, näitä aineita yhdistävinä teemoina, kuteina, läpäisyaiheina. Näillä avaintaidoilla pyritään murtamaan koulun akateemisuutta. Nämä avainkompetensst ovat tietoja,
taitoja ja asenteita.

(8) Näitä  perusteltuja, relevantteja avaintaitoja on kahdeksan:

1. Äidinkielen hallinta. Konkreetisti: osaa kirjoittaa, mitä näkee.
2. Kommunikaatio vieraalla kielellä.
3. Matematiikan osaaminen ja perusosaaminen tieteessä a teknologiassa.
4. Digitaalinen kompetenssi sekä informaation työstämisessä  että somessa
5. Oppimaan oppiminen ( siis kyky ja halu ottaa vastaan uusia  tehtäviä);  ajattelun hallinta. Kyse myös toivon perspektivistä:  Jotta voi tarttua johonkin, joka on vaikeaa.
6. Sosiaalisen pääoman rakentamisen taidot
7. Kyky panna ideat toimeen, yrittäjyys. (esim. kouluun oikeita projekteja)
8. Kultuuritietoisuus ja ilmaisukyky, kulttuurinen sivistyneisyys.

(9) Miten nämä kuteet saadaan opetukseen?  Ainedidaktiikka ajatteele vain yhtä ainetta. Nyt kunkin aineen tulisi tunnistaa  omassaan myös muille aineille tärkeät asiat. Konkreetisti kuteet tuodaan opetukseen verbien avulla:   Kokeillaan.. Tutkitaan.. Vertaillaan

Omaa(kin) ajattelua: On siis kasvettava omaksi itseksi, hankittava aikuisen valmiudet. 21:sellä vuosisadalla vaaditaan sosiaalista inkluusiota, aktiivista kansalaisuutta ja työelämän vaatimusten täyttämistä. Viimeksi mainittu tarkoittaa oman osaamisen päivittämiskykyä. Kykyä sopeutua muutokseen. Hyväkstä pätkätöiden vakinaistuminen

(10) Näissä tavoitteissa korostuu työelämälähtöisyys. Taustalla on myös tasa-arvon ihanne (joka toteutuu Suomessa hyvin).  Huomiota on kiinnitettävä syrjäytyviin ryhmiin mm. maahanmuuttajiin ja koulunkeskeyttäjiin.

Hautamäen mukaan meillä ei ole drop out -ongelmaa. Juuri kukaan ei jää toisen asteen ulkopuolelle
Muualla  se on iso ongelma.

       Tulevaisuuden taidot voidaan tiivistää myös neljään (esim. Microsoft)

1. Ajattelun taidot
2. Työnteon tavat
3. Työvälineiden käyttötaidot
4. Elämäntaidot: kansalaisus, elämä ja ura, henkilökohtainen ja/ sosiaalinen vastuu.

Miten näitä tulisi opetella: yhteistoiminnallisesti ongelmia ratkoen ja oppimalla digverkoissa.

ETTÄ sellainen luento.