Päivitetty 13.3. klo 7.30
EDELLEEN suomalaisesta työelämästä vie tehoja työpaikan ihmissuhdesotkut. Ei ihan pelkästä akateemisesta kiinnostuksesta olen yrittänyt rakentaa yksinkertaista mallia, jolla asiasta voisi puhua. Olisiko tälle käyttöä?
Kuvat tähän lastuun on lainattu netistä hakusanoilla mobbing at work, teasing jne.
Työkäyttäytyminen voi olla laadultaan viidenlaista:
(1) Kannustava, toisia voimaannuttava työkäyttäytyminen:
Kannustava, toisia voimaannuttava työkäyttäytyminen lisää energiaa ja tuo työhöniloa. Se on työtovereiden:
- auttamista ja avuntarjomosta
- huomaavaisuutta
- hyvän puhumista toisista.kannustamista
- kiittämistä
- omien ideoiden jakamista
- reiluutta
- työtoveruutta
- yhdessä tekemistä,
- ystävällisyyttä
(2) Asiallinen, vastuullinen työkäyttäytyminen
Asiallinen, vastuullinen työkäyttäytyminen ei syö toisten energiaa:
- Lojaalisuutta työnantajaa kohtaan
- Omien tehtävien hoitamista viivytyksettä
- Ohjeiden noudattamista
- Tervehtimistä
- Tervehdyksiin vastaamista
- Toisten työn huomioonottamista ja kunnioittamista.
- Yhteisten sopimusten noudattamista
- Yhteisten tavaroiden ja tilojen käyttöä
(3) Epäasiallinen /Vastuuton työkäyttäytyminen
Epäasiallinen työkäyttäytyminen syö toisten energiaa ja nakertaa työpaikan henkeä. Työtovereiden väliset asiat tulee pyrkiä ratkaisemaan asianosaisten kesken. Se on lakien, sopimusten ja hyvien tapojen vastaista käyttäytymistä. Se voi kohdistua useisiin eri henkilöihin (kohde vaihtuu).
- Valtuuksien ylittämistä
- Muiden komentelua
- Asiatonta kielenkäyttöä
- Dramaattisia tunteenpurkauksia
- Epälojaalisuutta työnantajaa kohtaan
- Erikoisoikeuksien vaatimista ja ottamista
- Halventavia eleitä
- Haukkumista
- Jonkun eristämistä yhteisöstä
- Jäynän tekoa
- Kieltäytymistä esimiehen antamista tehtävistä
- Laiminlyöntejä
- Loukkaavien kommenttien esittämistä
- Luvatonta poissaoloa
- Mielenosoittamista eri tavoin
- Omien tehtävien teettämistä muilla
- Pahan puhumista toisista, selän takana panettelua
- Päihtyneenä töihin tulemisra (hoitoonohjausmenettely).
- Seksistisiä puheita ja eleitä
- Sukupuolinen häirintää ja ahdistelu
- Toisen arvostelua työtovereiden kuullen
- Toisen työn ja osaamisen vähättelyä
- Työroolista lipsumista
(4) Työpaikkakiusaaminen
Työpaikkakiusaaminen vauroittaa ihmistä ja yhteisöä. Se on toistuvaa ja jatkuvaa epäasiallista työkäyttäytymistä. Se aiheuttaa toiselle, toisille haittaa, kärsimystä ja pahaa mieltä. Espoolla on oma ohjestuksensa, kuinka kiusaamistapauksissa toimitaan. Ensimmäinen askel on, että kiusatuksi itsensä kokenut käskee kiusaajaa lopettamaan. Jolle tilanne korjaannut, asiasta ilmoitetaan esimiehelle, jonka on puututtava asiaan.
- Kiusaaja voi olla myös oma pomo.
- Työpaikkakiusaamisen tunnusmerkki on se, että joku kokee joutuvansa työpaikalla toistuvasti loukkaavan, alistavan tai mitätöivän käyttäytymisen kohteeksi.
- Seksuaalinen häirintä on työpaikkakiusaamista.
- Syrjintä (mm. etninen, koskee työnantajaa)
(5) Varsinainen rikollinen käyttäytyminen työpaikalla
Työntekijä voi syyllistyä myös tekoihin, jotka ovat rikoksia. Niiden selvittäminen annetaan poliisin selvitettäviksi. Osa rikoksista on asianomaisrikoksia. Tähän ryhmään kuuluu esim.:- Fyysinen väkivalta/pahoinpitely (oppilaan tai toisen aikuisen)
- Kavallukset
- Kunnianloukkaukset
- Lahjoman vastaanottaminen (virkarikos)
- Lasten sopimaton koskettelu
- Petokset (mm. kaksoislaskutus, kaksoispalkkaus)
- Työturvallisuusrikos, esim. tekninen työ (virkarikos)
- Uhkaileminen
- Vamman tuottaminen (virkarikos)
- Varkaudet, koulun omaisuuden luvaton haltuunotto
- Virka-aseman väärinkäyttäminen (virkarikos)
- Virkavelvollisuuksien laiminlyöminen (virkarikos)
- Väkivallalla uhkaaminen
Rikoslain perusteella rangaistuksena voi olla viraltapano, vankeus, sakko tai varoitus. Myös kunnan työntekijä voi eräissä tapauksissa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Esimiehen keinoja puuttua ei-vastuulliseen työkäyttäytymiseen
Esimiehen tehtävä on estää ei-vastuullisena pitämänsä työkäyttäytyminen. Hänen keinojaan ovat
- (1) Perehdytys. Perehdyksessä opastetaan uutta työtekijää.
- (2) Ohjaus ja neuvonta (työnjohdolliset ohjeet, työnjohdollinen keskustelu). Ohjauksessa puututaan esimiehen huomaamaan työntekijälle tai muille vahingolliseen toimintaan opastusmielessä. Tällöin oletetaan että laiminlyönti tms. johtuu lähinnä tiedon tai taidon puutteesta.
- (3) Suullinen huomautus, josta annetaan myös kirjallinen muistio. Tällöin oletetaan että laiminlyönti tms. johtuu lähinnä tahdon puutteesta. Kyseessä voi olla törkeä huolimattomuusuhma tms.
- (4) Kirjalliseen varoitukseen tähtävää menettely kuulemisineen.
- (5) Irtisanomisprosessi, joka yleensä edellyttää, että työntekijälle on annettu kirjallinen varoitus, ja näin mahdollisuus korjata käyttäytymistään
- (6) Rikosilmoituksen tekeminen.
Lisää tietoa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti