 |
| Kaksi lehtiuutista samalta päivältä. Toinen Hesarissa toinen Länsiväylässä. |
PÄÄKAUPUNGISSA asiat näyttävät olevan toisin? Kun Espoossa vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapset joutuvat käymään koulua huonossa sisäilmassa eikä kaupunki toimi heidän mielestään riittävän nopeasti, niin itäisessä naapurissa vanhemmat eivät usko, että heidän lastensa koulussa on sisäilmaongelmia, vaikka kaupunki niin väittää. Ota nyt selvää, kumpi on kampi.
4 kommenttia:
Minäkin hieraisin aamukahvipöydässä silmiäni, kun luin Hesarista ko. uutisen.
En isänä lähettäisi lapsiani homekouluun. Homekoulut ovat pahoja.
Helsinki on lirissä homekoulujensa kanssa. Kalliiksi käy.
Kuinka monta oletettavasti tällä hetkellä kärsii jostain Auroran koulussa. Onko syy Minkä "ilman" todettu. Voi olla todellisuudessa kotoa tai ilmapiirissä koululla. Äänestytämällä asia selviää, moniko kärsii.
Sisäilmaongelmiin näytetään suhtautuvan ainakin neljällä tavalla:
(1) ei uskota niihin. Kehoitetaan oirehtivia menemään psykiatrille. Näin ohjasi mm. eräs työyterveyslääkäri erään koulun opettajaa,
(2) Uskotaan, kun tekniset mittaukset löytävät hometta ja tiukat raja-arvot ylittävät määrät tiettyjä mikrobeja. Hometta ei ole onnistuttu löytämään.
(3) Uskotaan, kun rakennuksessa on selkeitä vaurioita. Näitä Aurorassa on.
(4) Uskotaan, kun riittävän moni ihminen oirehtii samassa rakennuksessa poikkeuksellisen paljon. Näin Aurorassa on.
Koska ihmisten sairaustiedot ovat luottamuksellisia, en voi kertoa määriä kuin hyvin yleisluonteisesti.
Aurorsta on jouduttu siirtämään vakavien oireiten vuoksi useita työntekjöitä toisiin tiloihin. Olemme joutuneert tekemään niin myös talon sisällä. Useampi kuin yksi oppilas on jouduttu siirtämään lääkärinlausunnolla toisiin kouluihin. Eräissä osissa rakennusta oppilaitten sairauspoissaolot ovat olleet jopa keskimäärin kymmenkertaisia verrattuna muihin.
Kuulemistilaisuudessa on asiantuntijoita paikalla. Kannattaa tulla kysymään.
Kyllä tämä sisäilmatilanne Espoossakin on mennyt aika huonoksi. Muistelin, että kaupungin henkilöstölehdessä oli viime vuosikymmenen puolenvälin paikkeilla silloisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon haastattelu. Tuossa haastattelussa Martti kommentoi mm. että "sisäilmaongelmatkin on Espoossa jo hoidettu kuntoon". En oikein ymmärrä, minkä vuoksi näitä asioita on haluttu järjestelmällisesti laikaista maton alle. Se ei missään tapauksessa voi olla kaupunkilaisten, eikä varsinkaan kaupungin henkilöstön (mukaan lukien sisäilmatutkimuksia tekevät henkilöt) edun mukaista.
Sisäilmaongelmien tutkiminen sinänsä on hyvin vaikeaa, koska minkäänlaisia terveyteen perustuvia raja-arvoja ei sisäilmalle juurikaan ole olemassa. Tästä seuraa se, että tutkimuksessa on paljolti kyse tulkinnoista ja epäsuorista päätelmäketjuista. Suuri yleisö ei tiedä, että sisäilmamittausten tulosten korrelaatio todelliseen sisäilman laatuun on hyvinkin pieni. Lisäksi ongelmia pitäisi aina tutkia kahdelta eri puolelta: toisaalla on rakennus ja sen rakennusteknisen kunnon tutkiminen, mutta ihmisten lääketieteellinen tutkiminen on vähintäänkin yhtä suuressa roolissa.
Tieteellisellä tutkimuksella ei tähän päivään mennessä ole löydetty niitä fysiologisia mekanismeja, joiden seurauksena esimerkiksi rakennuksen mikrobivaurio aiheuttaa ihmiselle oireita tai sairastumisen. Tämän vuoksi sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon epätietoisuutta ja huolta. Tämän seurauksena psykologiset tekijät ovat aina merkittävässä roolissa, kun sisäilmaongelma pahenee.
Lähetä kommentti