Espoon uusi valtuusto pohti tammi-helmikuun taitteessa mm. keinoja estää nuorten syrjäytyminen. |
ESPOON valtuuston strategiaseminaarissa koottiin ideoita mm. tukemaan nuorten voimaantumista - siis estämään syrjäytymistä. Käydyistä keskusteluista on nyt tehty yhteenveto, josta poimin (ja toimitin) tähän blogiin 21 ideaa/tavoitetta. Joidenkin perässä on omia kommenttejani kursivilla. Ottakaapa kantaa, mitä niistä ajattelette! Numerointi helpottaa kommentointia.
Huomioita itse prosessista
(A) Lähtötilanteen selvittäminen on tosi tärkeää.
Ehdottoman tärkeää. Virkamiehille tulee töitä.
(B) Nuoret itse mukaan valmistelemaan ohjelmaa
"Yhteinen innostus ja osallistuminen luovat edellytyksiä ohjelman onnistumiselle ja motivoivat nuoria. Mukaan tulisi saada ainakin nuorisovaltuusto, koulujen oppilaskunnat ja harrastus- ym. kerhot. Muita keskustelu- ja osallistumisfoorumeita voivat olla nuorisotalot, urheilukerhot, sosiaalinen media ja nuorten erilaiset tukiverkot."
" Nuoret mukaan tekemään ohjelmaa ja Espoota."
" Ohjelma esiin kouluissa – asioita ja sisältöä nuorilta itseltään."
" Nuorisovaltuusto tarkastelemaan, mikä hyvää, mikä vaatii kehittämistä."
" Nuvan edustajat kaikkiin ohjelmiin."
" Nuorten kuulemismalli"
" Nuorten osallistuminen on tosi tärkeää: että nuoret eivät jää vain vaikutusten kohteeksi. Miten
saadaan mukaan ne, jotka eivät itse osaa lähteä?
Ehdottoman tärkeää. Espoossa on valmiita rakenteita: nuorisovaltuusto, oppilaskunnat, nuorisotalot. Kannattaa sitoa myös polittiiset nuorisojärjestöt mukaan
(C) Perehdytään muiden kokeiluihin
" Edelläkävijän tulee tietää/tuntea mitä muut tekee esim. Vantaan malli (nuorten osallisuusohjelma); Lanuke, Lanuken toimeenpano"
Juuri näin.
(D) Mitattavuus
"Tosi tärkeää tunnistaa joka ohjelman alla pari ihan numeerista tavoitetta."
Näin tehdään (ns. työtytavoitteet asetetaan)
Huomioita itse asiasta
(1) Ennaltaehkäisy
" Tavoitteena on ennaltaehkäisy."
Vaikka kyseessä on nuorten syrjäytyminen, ennaltaehkäisyn pitää alkaa jo neuvolaiässä. Kouluterveydenhoitajiin kannattaa satsata!
(2) Nuorisotakuun toteutuminen
" Kaikilla nuorille opiskelu- ja /tai työpaikka."
" Tämä merkitsee ensinnäkin tietoa syrjäytyneiden ja pudokkaiden määrästä ja elämäntilanteesta. Edellyttää myös riittävästi peruskoulutuksen jälkeisiä koulutus-, työ- ja harjoittelupaikkoja."
" Tähän liittyy myös kartoitus elinvoimaisuuden riskeistä."
" Erityisryhmille kesätöitä ja työpaikkoja."
Lakisääteinen velvollisuus.
(3) Nuorille asuntoja
" Jokaiselle mahdollisuus omaan asuntoon."
" Esim. ettei ole enää yhtään asunnotonta nuorta."
Vaikea haaste.
(4) Tukea velka-asioihin
" Tukea velkakierteettömyyteen."
Pikalainat kieltämällä?
(5) Vanhemmuutta on vahvistettava
"Vanhemmuuden merkitystä lapsen ja nuoren kehityksessä on vahvistettava."
" Vanhemmuus tärkeää, kaupunki ei saa viedä vanhempien vastuuta."
" Tärkeää on myös tukea vanhemmuutta (valmennus, rajoja ja rakkautta)."
" Vanhemmuuden tukeminen – Espoo työnantajana myös,"
" Lähiomainen ei saa olla viranomainen. Turvaverkot tarvitaan kuitenkin. Tässä voitaisiin ottaa oppia
maahanmuuttajilta."
" Tukea perheen perustamiseen."
" Vanhempien ja vanhemmuuden tukeminen esim. ”murkkupuhelin” vanhemmille."
" Huomioon some, keskustelupalstojen ym. hyödyntäminen."
Otetaanpa työnantajana mallia Suomen Vanhempainliitosta. Mm. koulujen tavoitevartit työajalla!
(6) Tiloja ja toimintaa nuorille
" Luodaan nuorille enemmän paikkoja, joissa tuetaan yhteisöllisyyttä (esim. kirjastot)."
"Luodaan enemmän matalan kynnyksen tiloja ja toimintaa (harrastuspaikat ja kaverijengit)."
"”Espoon lepakko” nuorten omaehtoiseen harrastamiseen."
Nuorisotyön alasajo on lopetettava.
(7) Harrastustakuu
"Yksittäisenä tavoitteena voi olla myös, että jokaisella nuorella on vähintään yksi harrastus."
" Mahdollisuus kaikille harrastuksiin eriyttämättä, syrjäyttämättä."
" Matalan kynnyksen harrastuksia, nyt liian tavoitteellista ja kilpailuhenkistä."
" Kaupungilta ennakkoluulottomuutta harrastusmahdollisuuksiin esim. skeittaus, softaus."
" Mahdollisuus nuorten itsensä järjestämään harrastus ym. toimintaan esim. kulttuuritapahtumat."
" Maahanmuuttajien tukeminen ja huomioiminen harrastusmahdollisuuksissa."
Tärkeä idea. Juuri tänään Espoon Icehearts esittelee toimintaansa päättäjille.
(8) Checkpoints
"Peruskoulutuksen jälkeen nuorten (mm. terveydentilan) seuranta loppuu lähes kokonaan, miksi?
Erityisesti poikien osalta armeijan kutsunnat on tärkeä kontrollipiste. Mikä on tyttöjen tilanne?"
OAJ on ehdottanut kolmea tarkistuspistettä.
(9) Nuorten mielenterveyspalveluita lisää
" Kehitetään nuorten mielenterveyspalveluita (jo nyt on hyviä palveluita verkossa)."
" Nuorten mielenterveys – hoitoketjut kuntoon."
Ehdottoman tärkeää. Sairaalakoulupaikkoja tarvitaan lisää!
(10) Uusia osallistumismahdollisuuksia nuorille
" Avataan uusia osallistumisväyliä perinteisten rinnalle."
(11) Hallinnon uudistamista
" Päätöksenteon elinkaarimalli (alle 29-vuotiaiden palvelut sijoitetaan yhden organisaation alle, vrt.
Hämeenlinna)."
(12) Leimaamatonta tukea
" Tukea ilman leimaamista, järjestelmän rakenteet eivät syrjäyttäisi"
"Nuorten tukiverkostoja vahvistetaan."
(13) Toinen mahdollisuus
" Jo syrjäytyneiden nuorten esim. poliisien asiakkaat takaisin normiyhteiskuntaan."
Todellinen haaste.
Kouluun liittyviä:
(14) Terveyskasvatusta tehostettava
" Päihteettömyys, ”päihteetön koulu”"
" Kaikkea vastuuta nuorten hyvinvoinnista ei tulisi sälyttää yhteiskunnalle – nuoret ottamaan
vastuuta itsestään, ihmiset toisistaan."
" Nuorten terveyskasvatusta on tehostettava (liikunta vs. lihavuus, ruokatottumukset)."
" Terveet elämäntavat, päihteettömyys"
Raittiuskasvatus takaisin? Peruskoulussa on yläluokilla terveystieto-oppiaine. Opiskellaanko asioita liian myöhään?
(15) Kansalaiskasvatusta tehostettava
"Kansalaistaito edistää nuorten elämäntietoisuuden kehittymistä."
Ehdottoman tärkeää. Oli virhe luopua 2000-luvun alussa tästä oppiaineesta.
(16) Eri-ikäiset kohtaamaan toisiaan
"Parannetaan nuorten ja ikääntyneiden kohtaamismahdollisuuksia (esim. koululaisten 1-2 päivän
kestävä harjoittelu palvelu- tai vanhainkodissa)."
Hyvä idea.
(17) Tehostetaan työelämäkasvatusta
"Valmennus työelämään, yrittäjyyden ymmärtämiseen ja työn arvostus ”ei ole olemassa
paskaduunia.”
" Kouluihin uraohjausta, yhteistyö yritysten kanssa."
" Nuorten asenne työelämään: omat oikeudet, omat velvollisuudet, lisäarvoa yritykselle."
" Yritykset kouluihin esittelemään työmahdollisuuksia, erilaisia yrityksiä, erilaisia työtehtäviä."
Ehdottoman tärkeää. Onko opetussuunnitelma rakennettu niin, että peruskoulun läpikäynyt voi sen antamin evän astua työelämään?
(18) Tehostetaan opinto-ohjausta
" Opinto-ohjauksen lisääminen nuorisotakuun toteuttamiseksi, opinto-ohjaus henkilökohtaisemmaksi"
Espoossa on käynnissä massiivinen ohjauksen kehittämishanke. Ohjaukselle tarvitaan aikaa. Vielä 1980-luvun tuntijaossa oli oppilaanohjauksen tunteja myös alakouluissa.
(19) uudenlaisia opiskelupaikkoja
" Matalan kynnyksen opiskelupaikkoja ja tuki opintojen loppuunsaattamiseen."
" Kansainvälinen koulun vaihtomahdollisuus."
"Avoin ammattikorkeakouluvuosi – koulutustarjotin avoimen korkeakouluopiskelun tapaan."
(20) Kiusaamiselle nollatoleranssi
Hurja haaste, mutta monella koululla on kiusaamista saatu vähennettyä mm. KiVa-koulu- hankkeella
(21) Kouluihin kerhoja
" Kouluihin kerhoja esim. shakki-, pelikerhot."
Kannatan. Hallitus on myöntänyt tähän ns. POP-rahaa jo useiden vuosien ajan.
5 kommenttia:
Minusta tässä on hyvää listaa joka näyttää että oikeansuuntaista keskustelua käydään.
Yksi (ja vain yksi) asia, jolle en tiedä tarkkaa käytännön sovellusta mutta johon kiinnitän huomiota tässä on elinkeinoelämän puuttuminen vastuunkantajana lähes kokonaan tässä. Kylä keskellä kaupunkia -tyyppisessää ajattelussa koulut ja kirjastot olisivat toiminnan ja yhteisön keskuksia myös vanhemmille. Jotta yhteisö olisi oikeasti vastuunkantaja sen alueen liike-elämän - kauppojen yms pitäisi olla koko alueen toiminnan kehittämisessä mukana. Tämä voisi onnistu a, jos tehtäisiin hankkeita joissa tavoitteena on koko yhteisön vastuu. Silloin vanhemmat ja koulut osallistuisivat alueen kehittämiseen esimerkiksi luomalla sosiaalisessa mediassa verkostoja ja jätjestämällä tempauksia joissa ihmiset tapaavat toisiaan jne. Ja liike-elämä olisi juonessa mukana: tyyliin "Meidän Tapiolassa kaikki pitävät huolta lapsista".
Hyvä ajatus. Sakari!
Kolmannen sektorin toimijoiden rooli ei juuri näy hyvässä raportissasi. Ottakaa se vahvasti mukaan, siellä on osaamista, koeteltuja toimintatapoja, motivoituneita vapaaehtoistyöntekijöitä ja resurssejakin yllättävän paljon. Kaupungin virkatyönä aika ja resurssit tuhrautuvat kehitellessä ja palaveerauksessa. Järjestöillä on monesti valmiutta aloittaa heti tai laajentaa jo kynnissä olevia toimintamuotoja pienillä lisäpanostuksilla.
Terveisin
Pekka Vaara
Tanks, Pekka.
Kaiken a ja on on työn tekeminen, työelämässä mukanaolo ja sitä edeltävät opinnot.
Minun listani on lyhyt: opiskeluaikojen tiivistäminen ja yrityksien ja kuntien tukeminen työn näkökulmasta, jotta aito työllistäminen olisi mahdollista.
Työ suojaa syrjäytymiseltä paremmin kuin mikään muu. Millään muulla ei saa samanlaista vaikuttavuutta aikaan.
Mikään verkosto, projekti yms. on vain sijaistoimintaa verrattuna siihen mihin ihminen on syntynyt: asettamaan tavoitteita itselleen ja kulkemaan elämässä omin voimin eteenpäin. Jokainen ei haluaa sitä mieluummin kuin "apua."
Samoin kuin kunnille on asetettu työllistämisvelvollisuus on sama velvollisuus asetettava myös nuorille - eihän oikeuksien ja velvollisuuksien kenttä voi olla vain yksisuuntainen.
Sanon tämän suomeksi: liian helposti yhteiskunta hyväksyy nuorten ja eril. mm. maahanmuuttaja-ryhmien jäämisen työn ulkopuolelle ja keksii heidän tuekseen erilaisia "verkostoja." Niissä verkoissa ei elämä lähde liikkelle, niissä syntyy riippuvuus yhteiskunnasta ja oman elämän hallinta ei ala kehittyä.
Kaikki tuki työllistäjille on tukea nuorisolle.
-Yki-
Lähetä kommentti