Syrjäytyminen - mitä se on?

Iltasanomien kuva teemasta.

ONPAS aikaa taas vierähtänyt. Edellinen lastu julkaistiin viime lauantaina. Vuosia kunnia-asianani oli kirjoittaa blogiin joka päivä.  Hyi minua!

Tämän lastun teemana on syrjäytymisen käsite.  Voisin toki pohtia asiaa politiikkaa-blogissani, mutta koska näkökulmani on  kuitenkin taustastani johtuen pedagoginen, tämä blogi on sittenkin ihan hyvä paikka.

OLEN siis seuraavat neljä vuotta nuorten voimaannuttamisen kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Espoossa. Posti  on poliittinen. Ohjelman otsikko on espoolaiseen tapaan positiivinen. Mutta aikuisten oikeasti kysymys on syrjäytymisestä.

PYYSIN naamakirjakavereitani (facebook)  ja muutamaa muutakin  auttamaan minua jäsentämään tätä asiaa. Pyysin heitä vastaamaan kahteen simppeliin kysymykseen: (1) Mistä syrjäytyminen johtuu ja (2) Mitä sille pitäisi tehdä. Sain lähes 90 vastausta. Nöyrä kiitos. Luin ne ja yritin oppia niistä. Näin sen näin.

SYRJÄYTYMINEN on vaikea käsite. Se loukkaa ja leimaa.

" Tässä ajatuksia mitä kokosin itsestäni ja muutamasta lähteestä. Toivottavasti tästä saa jotain uutta.
Ongelma on ensinäkin siinä, kuka käy keskustelua syrjäytymisestä ja syrjäytyneistä? Syrjäytymisestä keskustelee aina ne, jotka eivät kuulu syrjäytyneisiin. Usein syrjäytyneistä nuorista puhuvat kaikki muut paitsi nuoret itse. 

Ratkaisu: Keskusteluun on tuotava mukaan ne, jotka yhteiskunta luokittelee syrjäytyneiksi. Ottakaa yhteyttä ammattialoihin/ järjestöihin, jotka ovat tekemisissä syrjäytyneiden nuorten kanssa. Näin keskustelulle saadaan uutta ulottuvuutta. Syrjäytyneet nuoret on otettava mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn aktiivisina toimijoina – ei passiivisina odottajina. Nuoret eivät koe syrjäytymisen ehkäisevää työtä omakseen, koska he eivät ole sitä tekemässä..."

Se on kuitenkin myös välttämätön käsite. Meidän on voitava puhua tästä vaikeasta aiheesta. Neutraalimman näkökulman tarjoaa pedagogiikka.

Pedagoginen näkökulma syrjäytymiseen

Klassisesta asetelmasta lähtien  ihmisen elämän perimmäinen tarkoitus on onnellisuus. Siitä, mitä onnellisuus on  ja miten se saavutetaan, onkin monia käsityksiä. Lähden tässä Aristotelesin näkemyksestä: onni on tulla täydeksi itsekseen. Täysi ihminen toteutuu yksilönä, joka löytää myös oman paikkansa omassa yhteiskunnassa. Jo Aristoteles osasi yhdistää yksilön ja yhteisön. Suomalaisessa pedagogiikassa omaksuttiin 1900-luvulla J. Salomaan persoonalle esittämä määritelmä: yksilö, joka ymmärtää myös asemansa  yhteiskunnassa. Täysin kasvanut on siis kasvanut omaksi itsekseen (individualisaatio), mutta hän on myös löytänyt rakentavan roolin kansalaisena, perheenjäsenenä ja työntekijänä (sosialisaatio).

Syrjäytyminen osattomaksi jäämisenä

Syrjäytyminen voidaan ymmärtää kasvatuksen epäonnistumiseksi kahdella eri tavalla. Yhtäältä niin, että joku lapsi on kasvanut aikuiseksi niin, että hänet on jätetty osattomaksi hänelle ihmisenä kuuluvista oikeuksista. Hän ei ole saanut kasvaa omista edellytyksistään täyteen mittaansa. Hänen lahjojaan ei ole huomattu, niitä ei ole tuettu jne.  Häntä on kohdeltu kaltoin.

Syrjäytyminen vastuuttomuutena

Kasvatus on voinut epäonnistua myös toisella tavalla: joku lapsi on kasvanut aikuiseksi niin, että häntä ei ole  onnistuttu kasvattaman kantamaan  vastuuta itsestään ja myöhemmin perheestään. Hänelle on syntynyt käsitys, että maailma on velkaa hänelle, koska hän  on siihen tahtomattaan syntynyt.   Hän ei ota vastuuta  kasvaa omista edellytyksistään täyteen mittaansa. Hän ei halua käyttää  lahjojaan yhteiseksi hyväksi.

PROBLEEMAMME jakaantuu siis kahtia: Kysymykseksesi syrjäyttämisestä ja (itse valitusta) syrjäytymisestä.

Keinoja puuttua asiaan

SAIN siis noin 90 kommenttia tähän teemaan. Lisäksi sain vinkkejä nuorisotyön asiantuntijoilta. Listaan ne tähän juuri niin keskeneräisinä, kuin ne luin.

(1) Keinoja joilla syventää ymmärrystä syrjäytymisestä

"Kerätkää kokoon nuoria ja luokaa nuorten nettisivutyöryhmä, joka tekee nuorille Espoon omat sivut esim. Nuorten.Espoo.fi tai jotain – yllätytte nuorten taidoista tehdä nettijuttuja! Nuorisovaltuusto voi olla mukana niiden työstämisessä ja ylläpitämisessä. Sivujen kaksi tärkeintä tavoitetta olisi; Sivuilta löytää kaiken oleellisen tiedon (nuorisotilat, tapahtumat, projektit, infot kuten kesäseteli..) ja sivut ovat nuorten näköiset. Tämä auttaa myös niitä nuoria, jotka ovat kotona jumissa koneen edessä, koska he saavat infoa mahdollisille face-to-face vaihtoehtoiselle tekemiselle."

(2) Keinoja/kohteita vaikuttaa syrjäyttämiseen

1. Vuorovaikutus ja ilmapiiri

" Ehkä kuitenkin hädän hetkellä sen opsin voisi unohtaa ja yrittää auttaa niillä voimavaroilla joita on, ja apua voi ja kannattaa pyytää. "
" Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja lapset tarvitsevat mielestäni juuri tuota edellä esiin tuotua henkilökohtaista positiivista palautetta ja tukea. Ilman arvolatauksia. Kaikkien ei tarvitse olla kympin tai ysin oppilaita, mutta piileviä kykyjä kannattaa kannustaa."
"Kaikki ratkeaisi, kun saisimme aikaan ilmapiirin, jossa jokainen nuori voisi tuntea olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on."
"Jätkät pitää saada viihtymään koulussa, jotenkin."
"Miten oppimisprosessia voidaan muuttaa siten, että lasten itsetunto vahvistuisi nykyistä enemmän? "
" Syrjäytymisuhan alla elävät ovat usein tietyssä määrin torjuvia "sossuauttajia" kohtaan. Sydämen tavoittaminen ja aito välittäminen. Siinä suuri osa siitä, mitä tarvitaan, rakkautta. Joku sanoi taannoin, että suurin ongelmamme on se ettei kukaan tee mitään, paitsi ammattinsa puolesta. On komiteaa, hanketta jne. Mutta jospa olisi enemmän ihmisiä ja yhteyksiä, joissa emme olisi ensisijaisesti "ammattikasvattajia" tai "ammattiauttajia" vaan enemmän vertaisia. Olen itse yrittänyt laskeutua "rehtoritornista", jotta voisin olla tavoitettavissa ihan vaan ihmisenä. Pelannut pingistä ja jutellut niitä"
"Levännyt ja rentoutunut opettaja paras opettaja. Koskee varmaan kaikkia muitakin. Sellaisesta opettajienhuoneesta , missä kannustetaan ja tuetaan kolleegaa, on kiva lähteä omaan luokkaan tukemaan ja kannustamaan oppilaita."

2. Huono seura

"Syrjäytyä voi joutumalla huonoon seuraan tai huonojen harrastusten pariin. "

3. Geenit

"Syrjäytyjän perimä voi olla huono; terveys, luonteenlaatu, älykkyys jne voivat altistaa syrjäytymiselle.


4. Kodit

"Vanhemmat saattavat joskus edesauttaa syrjäytymistä. Kyllä niitä lapsia syrjäytyy ns hyvistäkin perheistä. Vanhempien välinpitämättömyys /Rakkaudettomuus kodissa. Lapsi saa liikaa materiaa joutumatta ponnistelemaan itse sen eteen.   Se että perhe voi hyvin ei todellakaan ole nykyään mikään tae siitä, että nuorikin voisi hyvin. On olemassa paljon esimerkkejä siitä, kuinka ns. hyvästä perheestä olevat lapset suoriutuvat elämästä hyvknikin eritasoisesti. Toki syrjäytymisriski on korkeampi niillä nuorilla, joiden perhe voi huonosti.
 Äitini opetti, että kun perheet voivat hyvin, yhteiskunta voi hyvin."
" Ja jos mahdollista niin kaikki pelivehkeet ja telat pois lastenhuoneista! Niillä syrjäytetään lapset omista vanhemmistaankin."

5. Koulu

"Hän saattaa myös kärsiä oppimisvaikeuksista, eikä saa oikeaa apua tarpeeksi ajoissa. Nykyinen kolmiportainen tuki tulee syrjäyttämään reippaasti oppilaita, sillä siinä hukataan kallista aikaa tuen portaikkoon. Saattaa myös olla, että me opettajat emme oikeasti pysty huomaamaan oppilaiden erilaisia tarpeita."
"Eikä meillä kyllä kovin suuria eväitä ole jaettavaksi mikäli emme herää ja ravistele vanhoja käytänteitämme."

6. Ennakointi

"Mikä siis auttaisi? Ennakointi. Tiivis yhteistyö jo esikoulun kanssa. Kyllä sieltä on jo noukittavissa tietyn tyyppisiä lapsia, joilla saattaa olla ennustettavissa hankaluuksia koulussa."
"Luulisin, että lapset, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, voidaan tunnistaa aika varhain. Tähän voidaan ehkä kehittää keinoja."
"
Päiväkodissa huomataan, siis nivelvaiheet oikeasti huomion keskiöön."

7. Neuvolatyö

"Neuvolatyö pitäsi myös saada takaisin jaloilleen! He ovat eturivin paikalla näkemässä miten vanhemmuus kehittyy ja miten eläminen lasten kanssa yhdessä onnistuu!"

" Resursseja neuvoloille 

8. Kerhot

" Kouluihin lisää kerhotoimintaa koulupäivän sisään, jotta jokainen lapsi harrastaa jotain muutakin kuin telkkaa ja tablettia."

"Koulun yhteyteen erilaista/monipuolista kerhotoimintaa. Edes yksi hymy ja hyväksyvä katse päivässä lapselle. "

"Resursseja   koulujen kerhotoiminnoille."  

9. Toisenlaiset opettajat

" Ominaisuudet, joilla saa koulussa hyvän käytösnumeron (ai niin, sitä ei taideta enää antaa) eivät ole välttämättä niitä, joilla pärjää elämässä. Huonot arvosanat eivät välttämättä kerro tyhmyydestä tai edes laiskuudesta."
"Olisi kiva, jos opettajina olisi enemmän myös niitä, joiden mielestä koulu ei pääosin ollut kivaa tai jotka eivät olleet niin sanottuja hyviä oppilaita. Ehkä he osaisivat myös motivoida niitä (ns. sisäisen motivaation synnyttäminen) oppilaita, joiden mielestä koulu ei aina ole niin mukavaa.Voisin kuvitella tai edes toivoisin, että joku "koulussa ei niin hyvin viihtynyt" voisi haluta nimenomaan opettaa ja ehkä vähän eri tavalla."
"Ihmisten on vain yleisesti helpoin ymmärtää ihmisiä, jotka muistuttavat heitä itseään.   Tästä syystä en pidä yleisesti hyvänä, että opettajien taustat ovat keskenään liian samankaltaiset. "
" Valitsemalla hyviä opettajaopiskelijoita"
"Käyttämällä hyviä opettajia"

10. Tukea kodeille

"Opettajatkin voisivat "neuvoa" vanhempia kasvatuskysymyksissä - vanhemmat odottanevatkin sitä. Itse olen "vanhana opettajana" kertonut mielipiteitäni, kun olen huomannut "avuttomuutta".
 


" Tarjotaan perheille apua mahdollisimman varhain, kun on havaittavissa ongelmia."
" Tuetaanko perheitä riittävästi juuri kriittisellä yläkouluvaiheessa, kun kouluvalintoja tehdään?"
" Tukea vanhemmuuteen jo neuvolasta asti. Tämä on ongelma joka ei katso varallisuuteen, perhetaustoihin. Se on yhteinen ongelmamme, joka heijastuu monella tapaan koko yhteiskuntaan ja uskallan sanoa että jokainen meistä tuntee jonkun syrjäytyneen nuoren. Myös työn ulkopuolella
Lisääntyneet huostaanotot lisäävät ongelmia myös kouluihin."
" Kotien 

kiire on myrkkyä, varsinkin lapsille! Vanhemman henkinen poissaolo alkaa jo hyvin pienestä, vanhempi seurustelee kännykässä ja vahtii lasta tympääntyneenä. Kotona sitten tietokone osoittautuu paremmaksi seuraksi kuin lapsi, niin kehitäppä siinä sitten itsetuntoa!"
"Valistusta kodeille!"

11. Työtä nuorille

"


Yksi kummallinen piirre nykymenossa on se, että monilla ei ole työtä ja samaan aikaan ne, joilla työtä on, tekevät liian pitkää päivää. Usein vapaaehtoisesti."
"Työnalntajat eivät ota enään töihin kuten ennen."

12. Järkeistetään apu

"Pieniin ongelmiin ei saa pientä apua, apu on kaukana ja/tai vaikeasti lähestyttävää, apua ei tuoda lasten ja nuorten arjen ympäristöihin, auttajat määrittelevät avun sisältöä, ei autettava, auttajat eivät onnistu yhteistyössä, vaan toimivat jopa toistensa tavoitteita vastaan, auttajat lapsen, nuoren ja perheen ympärillä vaihtuvat usein ja heitä on liikaa."
"Tuodaan apu lähelle lapsia ja perheitä, esim. koulun viitekehykseen jota on helppo lähestyä, auttajat opettelevat puhaltamaan yhteen hiileen, valtiovalta auttaa tässä mm. selkiyttämällä salassapitosäännöksiä, aletaan pitää asiakas - ammatilaissuhdetta kuin kukkaa kämmenellä, eikä rikota syntynyttä kontaktia aina uudella ammattilaisella, auttajat opettelevat siis konsultoimaan ja luottamaan toisiinsa ja lopettavat ammattikuntarajojen vahtimisen."

13. Lisää ohjausta

"Riittävästä opoja ja kuraattoreita yläkouluille ja toiselle asteelle. "
" Omniassa ei ole koululääkäriä, koska kukaan ei ole hakenut kyseistä virkaa. Mitä se kertoo? "

14. Terapiaa

" Ratkaisukeskeinen (neuropsykiatrinen tarpeen mukaan) valmennus - ensisijaisesti lapselle/ nuorelle, mutta myös perheelle. Tämä menetelmänä ja lähtökohtana eri ammattilaisten työskentelylle. Tämä toimintatapa on siis meillä testauksessa koulutuksellista tasa-arvoa edistävässä hankkeessa. Ja tämä ei toki yksin riitä, tarvitaan erilaisia palveluita, rakenteita, toimintamalleja jne."

15. Harrastustakuu

"Harrastustakuu espoolaisille lapsille ja nuorille. Hyvä seura ja järkevä tekeminen auttavat jo paljon. Täytyy mainita esimerkkinä partio, joka on halpa harrastus ja jossa ryhmässä toimimista oppii käytännössä. Yksin ei pitäisi jäädä kenenkään.


"

16. Valtiolta tukea

17. Ihmistä ei pidä tuomita yhden teon perusteella

18. Arjen pienillä valinnoilla

19. Kymppiluokan resurssointi

"Kun 24 ysiluokkalaista saa Espoossa tuntiresurssia 1,58xoppilas + 28 tuntia, niin 24 kymppiluokkalainen saa resurssia vain 1,58xopiskelija. On siinä huima ero. Kyllä nämä yhteishaussa epäonnistuneet kymppiluokkalaiset tarvitsevat enemmän resurssia päästäkseen eteenpäin..."

(2) Keinoja/kohteita vaikuttaa syrjäytymiseen.

1. Motivaatio

"Motivaation puute huolettaa minua. Olen tavannut oppilaita, joita ei vaan kiinnosta!
Vielä: käsittääkseni kaikki lapset ovat uteliaita. Mihin se katoaa tai katoaisi?
"
"Tahkokallio oli huolissaan nuorista jo vuosia sitten. Hän kantoi huolta siitä, ettei lasten tarvitse enää odottaa mitään. He saavat haluamansa tavarat yleensä heti. Tästä saattaa tosiaan olla osittain kyse. Ei jakseta tai ymmärretä, että elämässä on hieman itsekin ponnisteltava saadakseen jotain."
"Kaikki ei jaksa kilpailla tai alistua. Ehkä nämä syrjäytyneet ovat menettäneet uskon mahdollisuuksiinsa. Mikään ei kannata koska mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa. Nuori ei välttämättä ymmärrä miksi pitää opiskella. Tämän ymmärryksen liisäämiseen pitää panostaa, eli miksi tieto on tärkeää ja vaikuttaminen on täysin mahdollista. Pitäisikö kansalaiskasvatusta ja politiikka otta oppiaineeksi ja korostaa kokemuksellisuutta, eli tutkia tätä kokemuksellisesti käytännössä. Jos näitä jo on niin lisätä niitä huimasti. Filosofia ala-asteelle ja uskonnon opetus kieltää. Taito ja taideaineita lisää.Yksilöllisen ja yhteisöllisen pitää olla toisiaan tukevina ei kilpailevina.Vaikuttamisen mahdollisuuksia ja sen merkitystä korostaa. Medialukutaitoa huimasti lisää. Aktiiviseen rooliin kansalaisena eikä kuluttaja. Toimintaan ja kyseenalaistamiseen pitää rohkaista..."

2. Oppivelvollisuus

"Mitäpä tehdä nuorelle jota ei näy koulussa viikkoihin, jopa kuukausiin? Perhe on kunnossa mutta voimaton. Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulunkäyntipakkoa. Tähän vedotaan. Espoossakin n.18- vuotiaita nuoria vailla peruskoulun päättötodistusta. Niin, mikä neuvoksi?
"Voitaneen käyttää todella suuria summia ja silti jäädään taloudellisestikin voitolle - inhimillisesti ainakin!


3. Nuorten kuuleminen


"Nuoret itse tietävät vastauksen eli osallistavaa verkkoaivoriihtä kehään."

4. Nuorisotyö kouluihin.

" Pitäisikö nuorisotyöntekijöidenkin tulla sinne missä lapset ja nuoret ovat eli kouluun. Tavoittaisivat käytännössä 100% kohderyhmästä. "

5. Kymppiluokka

" Kymppiluokan opiskelijaan on resurssoitava yhtäpaljon kuin peruskoulun 9. luokan oppilaaseen. Jokainen kymppiluokkalainen on tavallaan epäonnistunut elämässään.
Kymppiluokka on ehdottomasti mahdollisuus ja antaa yhden vuoden lisäaikaa.

6. Pohdintaa kasvatuksesta

" Olisiko meidän ylipäätään syytä miettiä sitä miten kasvatamme ja ohjaamme jälkikasvulle muodostamaan oman elämänsä sisällön ja merkityksen. Miten tuemme lastemme minäkuvan kehitystä terveelle pohjalle. Mistä aineksista kunkin oman elämän mielekkyys ja merkitys koostuu. Varsinkin kun elämme nykyajan kaltaisessa huippuelintason yhteiskunnassa. Luin itse Hesarin toimituksen julk sarjasta kirjan hyvinvointia ilman kasvua. Siinä esitetty ajatus on että tulevaisuuden ihmisille entistä tärkeämpiä asioita tulevat olemaan oman elämänsä sisällölliset asiat ei niinkään elintason kohottaminen etc materiaaliset arvot. Miten nykyinen aikuisten sukupolvi hoitaa lasten ja nuorison asennekasvatusta ja tukee kunkin yksilön oman minäkuvan syntyä ja kehitystä.

 Paljon on viisautta edellisissä kommenteissa. Niihin ei ole siis juurikaan lisättävää. Pieni lisäykseni keskusteluun on elämän mielekkyyden tai elämän tarkoituksen löytäminen. Ilman sen löytämistä voidaan tukea vaikka kuinka paljon eikä mitään välttämättä tapahdu. Mielekkyys ja tarkoitus löytyy nuorella usein pienistä asioista. Joku tavallinen ihminen, joka välittää ehkä ohjaakin. Konteksti voi olla mikä vaan. Harrastus, koulu, koti, pihapiiri tms."

7. Itsetunto

"Heikkoon itsetuntoon pitäisi päästä vaikuttamaan jollakin tavalla. Kun opettajalla olisi aikaa kannustaa enemmän, jokaisella löytyy osaamista jollakin osa-alueella."


8. Viranomaisyhteistyö

 "Yhteistyö- vaihtoehto syrjäytymiselle"! Espoonlahden Alueneuvottelukunnan hanke 1999-2000. Tuolloin Espoonlahden suuralueella tunnistettiin 252 taloutta, joissa elämänhallinta oli hukassa. Lapset sen mukaisesti. Vedin hanketta, mukana silloinen poliisipäällikkö Vuorio, kirkkoherra Tervonen, terv.keskuksen johtaja Salminen, koulusta/lukiosta terkkari ja minä (johtok.pj), soten väkeä jne. Sihteeri Tarja Smura sos.tsto! Tulos se, minkä kaikki tietävät. PITÄISI TOIMIA NÄIN! No, viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon mahdollistamisen muuttavaa lainmuutosta ajoimme, ehkä hieman vaikutti. Lyhyesti: viimeistään neuvolavaiheessa apua tarvitseville perheille vastuuhenkilö kaupungilta. Sama menettely muiden osalta myöhemminkin. Koteihin mennään poliisin kanssa (ei virkapuvussa)! Koulut tietävät uusien oppilaiden tullessa heidän kipupisteistään!

9. Aktiivista tekemistä


"Ski for all", jonka tavoitteet ovat seuraavat: oma aktiivisuuden lisääminen, sosiaalisuus, nuoret saa kokemusta yhteistoiminnasta ja heillä on paremmat sosialiset taidot myöhemmin elämässä.
Kohderyhmä: syrjäytyneet ja/tai syrjäytymivaarassa olevat nuoret ja lapset. Tarkoitus on saada valtakunnallista nostetta tälle, mutta aloitetaan Espoosta. Idean isä on AP Repo, mutta otin asiakseni edistää tätä Espoon osalta."

10. Yksi välittävä aikuinen

"Se yksi välittävä aikuinen koulussa. Oli se sitten ope, avustaja, keittäjä, terkkari, vaksi.. Joku joka välittää, kun nuori ei ilmesty kouluun. Kuulin, että yhdessä koulussa avustaja kävi säännöllisesti hakemassa kotioven takaa ja opinnot edistyivät. No aina ei voi satsata näin paljon , mutta toisaalta tämä kertoo, että ratkaisuja on löydettävissä, kun jokainen nuorten kanssa työskentelevä miettii niitä siitä omasta tehtävästään käsin. Tämä vaatii sitä, että työ ei ole muuten liian raskasta ja kuormittavaa."

11. Päihteiden käyttöön puuttuminen


"Niin vanhempien kuin nuorten alkoholiongelmaan ripeä puuttuminen."

12. Perheiden tuki lähelle

"Perheiden tukitoimet lähelle arkea, kouluun, päiväkotiin, vaikka kauppaan. Ei pitkän jonotuksen kautta ja jossain piilossa muilta. Apua lapsiperheiden arkeen."