VUODEN 2014 perusteiden yksi keskeinen uusi juttu on riittävän pitkäkestoinen monialainen (siis useaa oppiainetta koskeva) oppimiskokonaisuus, jollaiseen jokaisen oppilaan tulee saada osallistua ainakin kerran lukuvuodessa.
NIITÄ on nyt toteutettu pari lukuvuotta. Osa on ollut tosi haastavia, osa no joo. Näin on kerrottu.
KUN luin silmät kiiluen teosta:
ON pakko hieman ensin taustoittaa tätä decroly-pedagogiikka. Tohtori Ovide Decroly (1871 - 1932 jaa ) perusti vuonna 1901 koulun kehitysvammaisille lapsille ja vuonna 1907 tavallisille lapsille (LÉcole de lÉrmittage). Hän oli sen johtajana vuoteen 1920 saakka, jolloin hän siirtyi yliopistohommiin.
Decrolyn koulun pedagogiikassa oli kaksi omaleimaista piirrettä:
(1). Opetussuunnitelma oli nykykielellä (pääosin) eheytetty. Keskusaineet: maantieto, luonnontieto ja historia opetettiin yhdessä. Lukemista, kirjoittamista, matematiikka ja kieliä opiskeltiin erillisinä aineina. Käytännön aineet, kuten piirustus ja muovailu, kytkettiin kokonaisuuksiin. Lisäksi ohjelmassa oli veistoa, käsitöitä, puutarhan ja kotieläinten hoitoa. Sisällöt oli jaettu lasten (oletettujen) biososiaalisten tarpeiden mukaisesti neljään osaan:
OLISIKO tässä ideaa?
NIITÄ on nyt toteutettu pari lukuvuotta. Osa on ollut tosi haastavia, osa no joo. Näin on kerrottu.
KUN luin silmät kiiluen teosta:
Furuhjelm, Rachel och Zilliacus, Laurin. (1931). Decroly-skolan. En omgestalting av läroplan och undervisningmetoden. Helsingfors: Söderström ja C:o Förlagsaktiebolag.... oivalsin, että kaiken muun 67-sivuisen kirjasen aarteiden lisäksi Decrolyn kouluun (Hän ei enää itse johtanut tuolloin koulua) opintomatkan vuonna 1930 tehneet Furuhjelm ja Zilliacus itse asiassa lähettivät meille huikeita ideoita uusimman opsimme monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen.
ON pakko hieman ensin taustoittaa tätä decroly-pedagogiikka. Tohtori Ovide Decroly (1871 - 1932 jaa ) perusti vuonna 1901 koulun kehitysvammaisille lapsille ja vuonna 1907 tavallisille lapsille (LÉcole de lÉrmittage). Hän oli sen johtajana vuoteen 1920 saakka, jolloin hän siirtyi yliopistohommiin.
Decrolyn koulun pedagogiikassa oli kaksi omaleimaista piirrettä:
(1). Opetussuunnitelma oli nykykielellä (pääosin) eheytetty. Keskusaineet: maantieto, luonnontieto ja historia opetettiin yhdessä. Lukemista, kirjoittamista, matematiikka ja kieliä opiskeltiin erillisinä aineina. Käytännön aineet, kuten piirustus ja muovailu, kytkettiin kokonaisuuksiin. Lisäksi ohjelmassa oli veistoa, käsitöitä, puutarhan ja kotieläinten hoitoa. Sisällöt oli jaettu lasten (oletettujen) biososiaalisten tarpeiden mukaisesti neljään osaan:
- Näring: Ravinto: tarve elättää itsensä.
- Skydd: Suoja: tarve taistella esim. rajuilmaa vastaan.
- Forsvar: Puolustautuminen: tarve puolustautua erilaisia vaaroja ja vihollisia vastaan ja
- Arbete: (Liikkumisen tarve muuntui työksi) Tarve toimia, liikkua, työskennellä yhdessä solidaarisesti, virkistäytyä ja tulla jalommaksi.
(2). Toinen omaleimainen piirre oli monipuolinen opetusmetodi. Tiedot "lypsettiin" oppilailta. Tehtiin opintoretkiä. Havainnot kirjattiin havaintovihkoon. Näitä havaintoja verrattiin paikan ja ajan suhteen toisiin.
Decroly esitti opetukselle metodisen kaavan, jossa oli kolme vaihetta:
1. (Observointi) Havainto: Ensin suunnataan lapsen huomio uuteen asiaan kysymyksillä ja keskustelulla. Sitten kerätään havaitsemalla aineistoa esim. luonnosta ja järjestetään se systemaattisesti.
2. (Assosiaatio)Yhdistäminen: Verrataan ilmiötä esim. sukulaisilmiöihin paikassa ja ajassa.
3. (Ekspressio) Ilmaisu: Lapsi sai konkreetisesti tai symbolisesti esittää, mitä oli oppinut.
Decrolyn globalisaatioteorian mukaan ihminen hahmottaa ensin kokonaisuuksia ja vasta sitten yksityiskohtia. Perinteinen koulu silppusi koulutyön sillisalaatiksi. Vaihtuvat oppiaineet olivat lapsen luonnon vastaisia. Tilalle Decroly halusi globaalisen opetussuunnitelman, joka tuli jäsentää intressikeskusten (em. ravinto jne.) ympärille.
Huikea MOK-ideaa
Decroly-kouluissa reaaliaineiden sisällöt oli siis jaettu neljään pääosaan, intressikeskukseen: ruoka, suoja, puolustus ja työ. Opetuksessa lasten oli tarkoitus tutkia, kuinka nämä tarpeet voidaan tyydyttää. Koulu alkuvuosina lukuvuosi oli jaettu neljään osaan. Myöhemmin kutakin intressikeskusta työstettiin koko lukuvuosi, ja kahdeksanluokkaisessa koulussa ( 2 esikouluvuotta ja 6 alakouluvuotta) siis kaksi kertaa. Kukin intressikeskus oli jaettu kehiin, jotka kaikki käytiin läpi.
- Eläinten maailma
- Kasvien maailma
- Materiaalinen maailma
- Yhteiskunta
- Maailmankaikkeus
- Eläinten maailma (Mistä eläimistä saadaan ruokaa? Mitä eläimiä metsästetään? Miten kotieläimiä hyödynnetään? Miten eläimet itse saavat ruokaa? Tämä ryhmä tekisi observaatioretkiä navettaan, kalasatamaan, museoihin, vertailisi tuloksia kirjatietoon ja tuottaisi oman tuotoksensa.
- Kasvien maailma (Mistä kasvit saavat ruokaa? Mitä kasveja ihmiset käyttävät? Mitkä eläimet syövät mitäkin kasveja jne. )
- Materiaalinen maailma (Mitä materiaaleja käytetään ruokaan? Suola. Miksi? Elintärkeä vesi)
- Yhteiskunta (Miten yhteiskuntaa järjestää ruuan kaikkien ulottuville? (mm. kuljetukset, kauppa. Miten on nykyään, miten ennen)
- Maailmankaikkeus (Mitkä ovat elämisen ehdot?)
OLISIKO tässä ideaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti