JATKAN tässä pienen tauon jälkeen unohdettujen pedagogien sarjaa. Sarjan sankareita ovat olleet Frederick Burk, Adolphe Ferriére, Otto Glöckel, J.J. Jacotot, Colonel Parker, Aliina Soininen, C.W. Washburne ja William Wirt.
NYT on vuorossa suomalainen rehtori, pedagogi kirjailija, insinööri Laurin Zilliacus.
Laurin Zilliacus syntyi vuonna 1895 Jokohamassa Japanissa ja kuoli vuonna 1959 Porvoossa. Zilliacus valmistui insinööriksi Yhdysvalloissa, kiinnostui koulunpidosta ja toimi opettajana ensin Englannissa ja sitten Suomessa. Zilliacus palasi Suomeen vuonna 1925, ja otti fysiikan ja kemian pestin Kauniaisten ruotsinkieliseen yhteiskouluun. Siellä hän toimi kaksi lukuvuotta.
Vuonna 1928 Laurin Zilliacus perusti Helsinkiin Tölö Svenska Samskola -nimisen yhteiskoulun jota alettiin kutsua myös Zilliacuksen kouluksi (Zilleniksi). Zilliacus toimi koulun rehtorina vuodet 1928–1940. Hän otti siellä käyttöön Englannissa omaksumiaan uusia opetusmenetelmiä.
Zillanissa opiskeltiin oppimiskokonaisuuksia. Viikottain järjestettiin keskustelutilaisuus ajankohtaisista maailmantapahtumista. Perinteiset läksyt tehtiin koulussa – ei kotona. Kotitehtävät tehtiin koulun aukioloaikana, kun opettajat ja koulujen kirjastot olivat opiskelijoiden käytettävissä.
Laajemmat tutkimustehtävät (viikkotehtävät) kuuluivat koulun oppimisstrategiaan. Oppilailla oli oppikirjojen lisäksi työkirjoja.
Koulun keskeisiä pedagogisia periaatteita olivat oppimisen vapaus, itsenäinen ja luova työskentely sekä yhteisöllisyys. Huomiota kiinnitettiin opettajien ja oppilaiden sekä kodin ja koulun väliseen suhteeseen. Oppilaat osallistuivat koulun jokapäiväiseen elämään; he saivat valvontatehtäviä, auttoivat kirjastotoiminnassa, koulun paperikaupassa ja opiskelijoiden aamiaismaksujen keräämisessä. Koulu oli deweyläinen pienoisyhteiskunta,
Koko koulu-uransa ajan Zilliacus osallistui aktiivisesti kansainvälisen Uuden kasvatuksen liikkeen New Education Fellowshipin toimintaan. Hänestä tuli sen hallituksen jäsen vuonna 1930 ja hän toimi liikkeessä vuoteen 1951 saakka. Hän myös kirjoitti useita artikkeleita järjestön The New Era -lehteen.
Talvisodan ajana Zilliacus oli puolustusvoimien palveluksessa ja vastasi ulkomaille suunnatusta tiedotuksesta. Jatkosodan aikana Zilliacus siirtyi rauhanoppositioon ja hän julkaisi Ruotsissa nimimerkillä Erkki Järvinen sotapolitiikkaa arvostelleita teoksia.
Sodan jälkeen Zilliacus siirtyi YK:n palvelukseen koulusuunnittelijaksi ja pedagogiseksi neuvonantajaksi. Vuodesta 1952 lähtien hän oli mukana kansainvälisessä komiteassa, joka halusi tukea Intian koulutus- ja opettajankoulutuksen kehittämistä.
Zilliacus luopui rehtorin tehtävistä vuonna 1949. Tölö Svenska samskola jatkoi toimintaansa vuoteen 1975 saakka.
NYT on vuorossa suomalainen rehtori, pedagogi kirjailija, insinööri Laurin Zilliacus.
Laurin Zilliacus syntyi vuonna 1895 Jokohamassa Japanissa ja kuoli vuonna 1959 Porvoossa. Zilliacus valmistui insinööriksi Yhdysvalloissa, kiinnostui koulunpidosta ja toimi opettajana ensin Englannissa ja sitten Suomessa. Zilliacus palasi Suomeen vuonna 1925, ja otti fysiikan ja kemian pestin Kauniaisten ruotsinkieliseen yhteiskouluun. Siellä hän toimi kaksi lukuvuotta.
Vuonna 1928 Laurin Zilliacus perusti Helsinkiin Tölö Svenska Samskola -nimisen yhteiskoulun jota alettiin kutsua myös Zilliacuksen kouluksi (Zilleniksi). Zilliacus toimi koulun rehtorina vuodet 1928–1940. Hän otti siellä käyttöön Englannissa omaksumiaan uusia opetusmenetelmiä.
Zillanissa opiskeltiin oppimiskokonaisuuksia. Viikottain järjestettiin keskustelutilaisuus ajankohtaisista maailmantapahtumista. Perinteiset läksyt tehtiin koulussa – ei kotona. Kotitehtävät tehtiin koulun aukioloaikana, kun opettajat ja koulujen kirjastot olivat opiskelijoiden käytettävissä.
Laajemmat tutkimustehtävät (viikkotehtävät) kuuluivat koulun oppimisstrategiaan. Oppilailla oli oppikirjojen lisäksi työkirjoja.
Koulussa toimi myös esikoulu jo 30-lu- vulla. |
Koko koulu-uransa ajan Zilliacus osallistui aktiivisesti kansainvälisen Uuden kasvatuksen liikkeen New Education Fellowshipin toimintaan. Hänestä tuli sen hallituksen jäsen vuonna 1930 ja hän toimi liikkeessä vuoteen 1951 saakka. Hän myös kirjoitti useita artikkeleita järjestön The New Era -lehteen.
Talvisodan ajana Zilliacus oli puolustusvoimien palveluksessa ja vastasi ulkomaille suunnatusta tiedotuksesta. Jatkosodan aikana Zilliacus siirtyi rauhanoppositioon ja hän julkaisi Ruotsissa nimimerkillä Erkki Järvinen sotapolitiikkaa arvostelleita teoksia.
Sodan jälkeen Zilliacus siirtyi YK:n palvelukseen koulusuunnittelijaksi ja pedagogiseksi neuvonantajaksi. Vuodesta 1952 lähtien hän oli mukana kansainvälisessä komiteassa, joka halusi tukea Intian koulutus- ja opettajankoulutuksen kehittämistä.
Zilliacus luopui rehtorin tehtävistä vuonna 1949. Tölö Svenska samskola jatkoi toimintaansa vuoteen 1975 saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti