Pasi Sahlberg kommentoi Pisa-kohua

MIEHEMME maailmalla, dosentti ja professori Pasi Sahlberg kommentoi Guardian-lehdessä 27.4. kohua, jonka ruotsalaistutkijan Gabriel Heller Sahlgren  on saanut aikaan kyseenalaistamalla tulkinnat suomalaisoppilaiden hyvän menestyksen taustoista.  Tiivistin artikkelin sisältöä itselleni suomeksi. Koko artikkeli löytyy alkuperäisenä tästä linkistä

JUTTU oli otsikoitu "Brittien ei kannattaisi lainata pedagogisia ideoita ulkomailta".

Sahlberg kertoo, että brittiläinen Labour-puolue on esittänyt, että heikosti menestyvät koulut adoptoisivat Suomesta hyviä käytänteitä. Hän kuitenkin varoittaa, ettei kannata. Ei Singaporesta, ei Kanadasta, ei Suomesta.  Se mikä toimii yhdessä maassa, ei toimi toisessa. Niinikään on tärkeää suhtautua kriittisesti myytteihin, joilla  menestystä selitetään.

Tuorein Suomen Pisa-menestystä selittävä myytti on, että se perustuisi siihen, että Suomessa ei ole hurahdettu oppilaskeskeisyyteen, vaan että meillä on säilytetty perinteinen opetuskulttuuri (kurineen).  Muiden esittämät tulkinnat Suomen menestyksestä ovat kuulema vääriä, eikä niistä pidä ottaa vaarin missään. Väitteen esittäjä suosittelee paluutta opettajakeskeisyyteen ja tietoon keskittyvään opetukseen ja ottamaan käyttöön koulujen markkinat.

Sahlgrenin väitteet ovat Sahlbergin mukaan perusteettomia ja ristiriidassa  uutta opetusta ja syväoppimista koskevien tutkimusten kanssa. Suomalainen koulu ei ole enää kurikoulu. Paljon on muuttunut 1970-lukuun verrattuna. Ja sitä paitsi koulujärjestelmän onnistumisen kriteerinä testit ovat hyvin kapea kriteeri. Opetuksen laatu on paljon laajempi ilmiö. Hyvässä kasvatusjärjestelmä erot hyvin ja heikosti menestyvien oppilaiden välillä ovat pienet, eikä perheen sosiaalinen tausta determinoi lapsen koulumenestystä. Lisäksi resurssit käytetään tehokaasti.

Pasi Sahlbergin Finnis Lessons on vihdoin
käännetty myös suomeksi. Se ilmestyy
elokuussa 2015.

Koulumarkkinat eivät ole Sahlbergin mukaan paras tapa nostaa oppimistuloksia. Traditionaalisen koulunpidon ihannoijat jättävät ottamatta huomioon kansainvälisen tutkimusnäytön siitä, mitä hyvä pedagogiikka ja koulunkehittäminen ovat. Myös Pisan taustalla oleva OECD tunnistaa tämän. Se on antanut omat suosituksensa kasvatusjärjestelmien kehittämiselle. Niiden mukaan 1)  koulunvalinta ja kilpailuttaminen eivät paranna tuloksia. Sen sijaan 2) niitä parantaa koulujen opetussuunnitelmallinen ja arviointia koskeva autonomia. 3) Yksityisiä kouluja käyvien prosenttiosuus ei ole yhteydessä koko koulujärjestelmän menestykseen. 4) Parhaiten menestyvissä järjestelmissä pystytään yhdistämään erinomaisuus ja tasa-arvoisuus. Koulumarkkinoiden tehoa vastaan on paljon näyttöä myös Yhdysvalloista, Chilestä ja Ruotsista.

Minkään maan ei Sahlbergin mukaan kannata kopioida toisen maan ideoita - ei myöskään Suomesta. Hallituksen kannattaa etsiä oman kansakuntansa isoa kuvaa. Koulutus ei tule  paremmaksi kaikille lapsille palaamalla menneisyyteen.  Sen sijaan tulee luoda kouluja, jossa löydetään ja vahvistetaan jokaisen uteliaisuutta, sitoutumusta ja lahjakkuutta. Tämän tueksi tarvitaan tutkimuspohjaisten opetusten integrointia paikallisiin tarpeisiin ja voimavaroihin.